Antti Belinskij Oikeus veteen Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Porthanian luentosalissa III, lauantaina 4.12.2010 klo 10. WlTH AN ENGLISH ABSTRACT SUOMALAINEN LAKIMIESYHDISTYS HELSINKI 2010
Sisällys ALKUSANAT SISÄLLYS LÄHTEET LYHENTEET V VII XIII XXXV I KYSYMYKSENASETTELU IA TEOREETTISET PERUSTEET... 1 1 JOHDANTO 1 2 KYSYMYKSENASETTELU 3 3 SISÄLTÖ JA RAJAUKSET 5 4 ETELÄ-AFRIKKA TARKASTELUVALTIONA 8 5 TALOUSVEDEN SAATAVUUS 10 5.1 Oikeus saatavuuteen 10 5.2 Perustarve veteen 13 5.3 Fyysinen, taloudellinen ja syrjimätön saatavuus 15 5.4 Talousveden laatu ja määrä 18 6 SYSTEMATISOINTI TUTKIMUKSESSA 20 6.1 Tutkimuksen paikallistaminen 22 6.2 Systematisointi ja arvot 25 6.3 Koherenssi ja oikeus veden saatavuuteen 29 6.4 Tapaoikeus ja soft law tutkimuksen lähteinä 31 7 TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMA 36 7.1 Oikeuskäsitys 36 7.2 Oikeussuojaulottuvuus 39 7.3 Kontekstuaalisuus 40 7.4 Talousveden saatavuus ja oikeussuhteet 41 II TALOUSVEDEN SAATAVUUDEN KONTEKSTI 47 1 OLOSUHTEET 48 1.1 Talousveden saatavuus maailmanlaajuisesti 48 1.2 Talousveden saatavuus Suomessa ja Etelä-Afrikassa 51 1.2.1 Suomi: Vesihuolto järjestetty kattavasti 51 1.2.2 Etelä-Afrikka: Veden riittävyys ja vesihuollon kehittäminen haasteina 53 1.3 Vesivarojen allokointi eri käyttötarpeisiin 55 2 TALOUSVEDEN SAATAVUUDEN EDISTÄMINEN 56 VII
2.1 Vesi-infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito 60 2.2 Vedenkulutuksen hillitseminen 63 2.3 Veden kaupallistaminen 65 2.3.1 Vesihuoltotoiminnan erityispiirteet ja niiden hallinta.. 66 2.3.2 Yksityinen vs. julkinen vesihuolto 68 2.4 Vesivarojen yhdennetty hallinta 72 3 TALOUSVEDEN SAATAVUUDEN EDISTÄMINEN JA OIKEUS 73 3.1 Kansainvälinen oikeus 75 3.2 Kansallinen sääntely 78 4 SÄÄNTELYN KEHITYS SUOMESSA 79 4.1 Sääntely ennen järjestettyä vesihuoltoa 80 4.2 Järjestetyn vesihuollon aloittaminen 83 4.2.1 Tausta 83 4.2.2 Veden ottaminen 84 4.2.3 Vesihuolto 89 4.3 Järjestetyn vesihuollon yleistyminen 90 4.3.1 Tausta 90 4.3.2 Veden ottaminen 93 4.3.3 Etusijajärjestys 96 4.3.4 Vesihuolto 98 4.4 Järjestetty vesihuolto pääsääntönä 100 4.4.1 Tausta 100 4.4.2 Veden ottaminen ja etusijajärjestys 103 4.4.3 Vesihuolto 105 4.5 Nykytilanne ja tulevaisuus 107 5 ARVIOINTIA 109 III TALOUSVEDEN SAATAVUUS IHMIS- JA PERUSOIKEUS- KYSYMYKSENÄ 111 1 IHMISOIKEUSNÄKÖKULMA VEDEN SAATAVUUTEEN 112 1.1 Ihmisoikeuskeskustelu 112 1.2 Oikeuden esitetty sisältö 118 2 ONKO VEDEN SAATAVUUS IHMISOIKEUS? 121 2.1 Ihmisoikeuden käsite 121 2.2 TSS-oikeuksien oikeudelliset vaikutukset 123 2.3 Veden saatavuus ja ihmisoikeuslähteet 126 2.3.1 Yleissopimukset 126 2.3.2 Tapaoikeus ja moraali 131 2.3.3 Alueelliset sopimukset 132 2.4 Ihmisoikeuden määrittelyn näkökulmasidonnaisuus 134 VIII
3 IHMISOIKEUSKYSYMYKSEN OIKEUDELLINEN MERKITYS 136 3.1 Oikeuden implementointi 136 3.2 Oikeudelliset vaikutukset Suomessa ja Etelä-Afrikassa 138 3.3 Oikeussuoja 141 3.4 Oikeudellisen merkityksen rajallisuus 144 4 TALOUSVEDEN SAATAVUUS SUHTEESSA PERUSOIKEUKSIIN 146 4.1 Suomi: Perusoikeuksilla liityntöjä veden saatavuuteen 147 4.2 Etelä-Afrikka: Veden saatavuus perusoikeutena 148 5 PERUSOIKEUS VEDEN SAATAVUUTEEN ETELÄ-AFRIKASSA 151 5.1 Sisältö 151 5.2 Oikeusvaikutukset 155 5.2.1 Toimeksiantovaikutus 156 5.2.2 Heikennyskieltovaikutus 164 5.2.3 Rajoitetun subjektiivisen oikeuden perustava vaikutus 167 5.2.4 Tulkintavaikutus ja syrjäyttävä vaikutus 169 5.2.5 Horisontaalivaikutukset 172 5.3 Toteutuminen 174 6 ARVIOINTIA 176 IV VEDEN OTTAMINEN TALOUSVEDEKSI 179 1 VEDEN OTTAMISEN LÄHTÖKOHDAT 180 1.1 Vesivarojen kestävä käyttö 180 1.2 Vesivarojen yhdennetty hallinta 184 1.2.1 Kansainvälisten vesivarojen hallinta 186 1.2.2 Kansallisten vesivarojen hallinta 188 1.2.3 Hallinnan vaikutukset veden ottamiseen talousvedeksi 192 1.2.4 Vedenottajan vastuu hallinnasta 194 1.2.5 Yleisön osallistuminen hallintaan 197 2 KANSAINVÄLISTEN VESIVAROJEN TALOUSVESIKÄYTTÖ 200 2.1 Talousvesikäyttö suhteessa muihin vedenkäyttötarpeisiin 200 2.2 Kansainväliset vesivarat 203 2.2.1 Kansainvälinen valuma-alue 203 2.2.2 Vesistövaltioiden määräysvallan jakaantuminen 206 2.3 Tasapuolisen käytön periaate suhteessa talousvesitarpeisiin 208 2.3.1 Tasapuolisen käytön periaatteen tausta 212 2.3.2 Tasapuolisen käytön periaatteen suhde haitattomuusperiaatteeseen 216 IX
2.3.3 Vedenkäytön etusijajärjestys 218 2.3.4 Välttämättömän talousvesikäytön ensisijaisuus 222 2.4 Tasapuolisen käytön varmistamiskeinot 226 2.4.1 Tasapuolinen käyttö prosessina 226 2.4.2 Tiedottaminen 227 2.4.3 Neuvottelut 229 2.4.4 Valtion ja yksilön oikeussuoja kansainvälisten vesivarojen käytössä 230 VEDEN OMISTUS- JA HALLINTAOIKEUS 233 3.1 Vesivarojen omistusjärjestelmät 233 3.2 Vesivarojen omistus sekä hallinta Suomessa ja Etelä-Afrikassa 235 3.2.1 Oikeuden subjektit 235 3.2.2 Oikeuksien kohdentuminen ja sisältö 238 VEDEN TALOUSVEDEKSI OTTAMISEN EDELLYTYKSET SUOMESSA JA ETELÄ-AFRIKASSA 242 4.1 Käyttövapaudet 243 4.1.1 Suomi: Vapaus ottaa pintavettä talousvesikäyttöön 244 4.1.2 Vedenkäyttövapaudet ja normiohjaus Etelä-Afrikassa 246 4.2 Omistusoikeuteen perustuva veden ottaminen 248 4.2.1 Suomi: Omistusoikeus kiinteistökohtaisen vesihuollon perusteena 248 4.2.2 Etelä-Afrikka: Maanomistajalla oikeus veden ottamiseen talousvedeksi 250 4.3 Vesiluvan tarve veden talousvedeksi ottamiseen 251 4.3.1 Suomi: Luvantarpeen perustuminen vaikutuksiin ja käyttötarpeisiin 252 4.3.2 Etelä-Afrikka: Luvan tarve talousvesikäytön aloittamiseen ja kollektiivinen lupaprosessi 253 4.4 Vesiluvan myöntämisedellytykset 256 4.4.1 Suomi: Talousveden ottamisen suhteuttaminen omistusoikeuteen ja vaihtoehtoihin 256 4.4.2 Etelä-Afrikka: Perustarpeet keskeisellä sijalla lupaharkinnassa 262 4.5 Etusijajärjestys 267 4.5.1 Tapauskohtainen etusijajärjestys Suomessa 268 4.5.2 Talousvesitarpeiden ensisijaisuus Etelä-Afrikassa 273 4.6 Veden ottamisoikeuden suoja 276 4.6.1 Suomi: Suhteellinen pysyvyyssuoja 277 4.6.2 Heikko pysyvyyssuoja Etelä-Afrikassa 282 X
5 ARVIOINTIA 284 5.1 Veden talousvedeksi ottamisen lähtökohdat 284 5.2 Kansainvälisen vesioikeuden vaikutus veden talousvedeksi ottamiseen 286 5.3 Oikeus veden ottamiseen talousvedeksi Suomessa ja Etelä-Afrikassa 289 V TALOUSVEDEN SAANTI 293 1 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 294 1.1 Talousveden toimittaminen laitospalveluna 296 1.1.1 Kunnan järjestämisvastuu Suomessa 296 1.1.2 Etelä-Afrikka: Vesihuoltopalvelujen progressiivinen varmistaminen 303 1.2 Kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestäminen 305 1.2.1 Suomi: Kunnalla rajoitettu vastuu 305 1.2.2 Vesipisteet ja vesihuollon välittäminen Etelä-Afrikassa 308 1.3 Talousvesipalvelujen kaupallistaminen 309 1.3.1 Suomi: Laajat mahdollisuudet vesihuollon omistusjärjestelyihin 309 1.3.2 Yksityistäminen veden saatavuuden edistämiskeinona Etelä-Afrikassa 314 2 TALOUSVESIPALVELUN SISÄLTÖ 316 2.1 Huolehtimisvelvoitteet 316 2.1.1 Suomi: Vesihuoltoverkostojen ylläpito haasteena 316 2.1.2 Etelä-Afrikka: Perusvesihuollon saavuttaminen tavoitteena 319 2.2 Ilmaisen veden politiikka Etelä-Afrikassa 322 2.3 Vedensaannin keskeyttäminen 324 2.4 Vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa 331 2.4.1 Suomi: Varautumisvelvoitteet yleisiä 331 2.4.2 Velvollisuus toimittaa varavettä Etelä-Afrikassa 335 3 VESIMAKSUT 336 3.1 Kustannusten kattaminen 336 3.1.1 Suomi: Kustannusten kattaminen ja yhdenvertaisuus.. 337 3.1.2 Kustannusten ristisubventointi Etelä-Afrikassa 341 3.2 Vesihuoltopalvelujen tuotto 345 3.2.1 Suomi: Tuoton kohtuullisuusvaatimus 345 3.2.2 Etelä-Afrikan väljä tuottosääntely 350 3.3 Vesihuoltotoiminnan talouden valvonta 351 3.3.1 Suomi: Ei erityistä valvontaviranomaista 352 3.3.2 Etelä-Afrikka: Valvonnan toiminta puutteellista 355 XI
4 ARVIOINTIA 357 4.1 Vesihuollon järjestäminen 357 4.2 Vesihuollosta huolehtiminen 359 4.3 Vesimaksut 361 VI PÄÄTELMÄT 363 1 OIKEUDET TALOUSVEDEN SAATAVUUTEEN JA TOSIASIALLINEN OIKEUSTILA 363 2 OIKEUDELLISTEN OHJAUSKEINOJEN RAJAT JA MAHDOLLISUUDET 365 3 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TALOUSVESIKÄYTÖN ENSISIJAISUUS 367 4 OIKEUS TALOUSVESIPALVELUIHIN 368 5 SUOJA LUONNOLLISEN VESIHUOLTOMONOPOLIN VÄÄRINKÄYTÖKSILTÄ 370 6 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? 372 ABSTRACT 375 OIKEUSTAPAUSHAKEMISTO 379 ASIAHAKEMISTO 383 XII