Ristijärven kunta KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys
SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MAAPERÄ JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT JA VESIALUEET 3.3 KASVILLISUUS 3.4 MAISEMA 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET 6. UHANALAISLAJISTO 7. LUOKITUS JA SUOSITUKSET 8. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI kansikuva: kaikki kuvat: Kimmo Mustonen
1. TAUSTA Suunnittelualue sijaitsee Ristijärven kunnassa Kuorejärvi nimisen järven ranta-alueella. Järven lähes kaikki ranta-alueet sisältyvät ranta-asemakaava-alueeseen. Ranta-alueen läheisyydessä on yksi ympärivuotisessa käytössä ollut asuinpaikka (Keinälä) ja yksi lomarakennus. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvityksen tavoitteena on selvittää alueen luonnonympäristöä tulevan maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Kaavan luonnosvaiheessa käytetään pääasiassa olemassa olevia eri tietokannoista löytyviä tietoja alueen ominaisuuksista, puustosta, pinnanmuodostuksesta jne. sekä maanomistajien metsäsuunnitelmia. Maastokäynti alueella suoritettiin 10.7.2015. Myöhemmin selvitystä täydennetään tarpeen mukaan. Alueen inventointiin käytettiin aikaa noin 10h. Inventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden huomioarvoisten luontotyyppien lajiston esiintymiseen suunnittelualueella. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että rantakaava-alueen rannat käveltiin kokonaisuudessaan. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Inventoinnin perusteella on esitetty alueluokitus ja mahdollisia suosituksia rakentamiseen soveltuvista ja soveltumattomista alueista. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys 10 50 %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys 50 75 %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa 3. LUONTOSELVITYS 3.1 Maaperä ja geomorfologia Järven länsi- ja luoteisrannalla on laaja deltamuodostuma. Sen tasainen yläpinta on laajasti otettu viljelykäyttöön. Myös hakkuita on toteutettu runsaasti. Deltamuodostuman lounaisrinteessä on kaksi lähdettä. Järven itäranta on pääosin moreenia. Relatiiviset korkeuserot ovat on suurimmillaan noin 15 m ja korkeuserojen puolesta aluetta voidaan kutsua loivaksi mäkimaaksi. 3.2 Vesistöt ja vesialueet Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Järviwikin tiedot Kuorejärvestä ovat seuraavat:
Kuva 1. Kuorejärven tietokortti (lähde: Järviwiki). Erityisen tasaista topografia on järven eteläosassa. Pienipiirteistä vaihtelua esiintyy jonkin verran. Kalliopaljastumia ei esiinny. Purouomien ympärillä ja tasaisilla rannan osilla on ohut tai kohtuullinen turvekerros. Lajittuneita aineksia, hiekkaa ja soraa, ei esiinny. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei alueella esiinny lainkaan. Järveen laskee lännestä Melkonpuro ja koilliskulmaan Viikatepuro. Eteläpäästä lähtevä Kuorepuro on kokonaan varsin luonnontilainen, mutta muihin on liitetty varsin paljon metsäojitusta. Rannan lähellä ne ovat luonnontilaisen kaltaisia. Pohjoisosassa järveä on pohjavesialue. 3.3 Kasvillisuus Alueen metsäkuvaa voidaan kokonaisuutena pitää hyvin tavanomaisena ja tyypillisenä alueelle. Tuoreehkot mänty- ja kuusivaltaiset metsät ovat vallitsevat koko suunnittelualueella siten että järven länsipuolella kuivahkoja metsätyyppejä on hieman runsaammin, mutta tuoreet kankaat vallitsevat myös itärannalla. Lehtipuuston määrä on vähäinen: sitä esiintyy ranta-alueen tuntumassa kapeana puurivistönä tai hieman leveämmälti uomien kuten Viikatepuron ja Kuorepuron, läheisyydessä ja vanhojen laidun-
ja viljelyalueiden reunoilla. Suunnittelualueen puusto on tasaikäistä ja pääasiassa noin 40-70 - vuotiasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei juuri esiinny. Kenttäkerros koko alueella on hyvin samanlainen: tyypillisesti mustikka-variksenmarja tyyppiä ja johon nimikkolajiston lisäksi sisältyy puolukkaa ja paikoin kanervaa. Vaatelias lajisto uupuu kokonaan purouomien lähiympäristöä lukuun ottamatta. Suomen ympäristökeskuksen Lapio tietopalvelun mukaan kaava-alue on valtaosaltaan tuoretta kangasta. Pieninä laikkuina on lehtomaisen kankaan ja kuivahkon kankaan kohtia. Pieniä pelto- ja niittyalueita on luoteispäässä järveä. Puuston pituus on kuvattu kuvassa 5. Sinisellä värillä on yli 18.5 m, vihreän eri sävyillä 10.8-18.4 m ja ruskealla tai vaaleilla sävyillä alle 10.7 m korkean puuston alueet. Itärannan yleiskuva puustosta on täysikasvuista. Länsirannalla on laajahkoja taimikoita ja nuoren puuston alueita. Kuva 2. Tyypillinen rantanäkymä. Kuva 3.Kuorepuron rehevää reuna-aluetta
Kuva 4. Kasvupaikan mukainen luokittelu (Lähde: Lapio Tietokanta). Inventointi aloitettiin Kuorejärven luoteisosasta, jossa Isoaution peltoalueen ja rannan väliin jää soistuva, kuusikorpimainen alue. Se muuntuu etäämpänä rannasta noin 100-vuotiasta mäntyä kasvavaksi rämeeksi. Sen itäpuolella on laaja mäntyä kasvava nuori taimikkoalue. Taimikon ja rannan välissä on tuoretta kuusikangasta kasvava alue, jossa puusto on verraten kookasta kuusivaltaista tuoretta kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kun siirrytään järven koillisrantaa Viikatepuron suuntaan, muuntuu mainittu tuore kuusikko kookkaammaksi kuusikoksi, jossa puusto rannalla on lähes 150-vuotiasta. Kuusen ohella mäntyä ja koivua on sekapuuna. Myös lahopuuta esiintyy jonkin verran. Vaccinum myrtillus, mustikka 3-4 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1-2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1-2 Ledum palustre, suopursu 1 Linnea borealis, vanamo 1-2 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1-2 Fragaria vesca, mansikka 1 Rubus saxatilis, lillukka 2 Dryopteris carthususina, metsäalvejuuri 2 Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre 2
Kuva 5. Puuston keskipituus (Lähde: Lapio-tietokanta) Kun siirrytään Kuorejärven koillisrantaa, reunustaa sitä edellä kuvatun kaltainen kuusikko, jossa puusto on iäkästä, tukkipuuvaiheen puustoa. Kuusi säilyy vallitsevana puuna. Kun edelleen siirrytään kohti etelää, alkaa maaperä soistua ja maaperä on ojikkoa. Kuusi säilyy vallitsevana puulajina ja sekapuuna on kuusta ja koivua. Puusto ikä on > 155 vuotta. Maapuita on jonkin verran. Etäämpänä rannasta koivun osuus kasvaa ja kuusikorpimainen kasvillisuus muuntuu koivukorpimaiseksi. Puusto on kuitenkin huomattavasti nuorempaa ja maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puuston ikä on noin 55-60 vuotta. Vaccinum myrtillus mustikka 3-4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Rubus saxatilis, lillukka 2 Oxalis acetosella, käenkaali 2 Dryopteris carthususina, metsäalvejuuri 2 Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Melanpyrum sylvaticum, metsämaitikka 2 Geranium sylvaticum 1 Trientalis europea, metsätähti 1 Rubus chanaemorus, lakka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Calluna vulgaris, kanerva 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Ledum palustre, suopursu 1
Vaccinium uliginosum, juolukka 1 (rannassa) Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Trientalis europaea metsätähti 1 Viola palustris suo-orvokki 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Potentilla erecta rätvänä 1 Ojikko muuntuu etelämpänä mäntyvaltaiseksi sekapuustoksi ja puusto on osapuilleen saman ikäistä. Maaperä on tälläkin alueella kostea. Latvus on kaksikerroksista; ylimpänä suuret koivut ja alempana havupuiden muodostama latvus. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on myös verraten iäkästä; noin 150-160 vuotiasta. Jonkin verran on pystykeloja. Edelleen siirryttäessä itärantaa kohti etelää, on rantavyöhykkeen kasvillisuus Kuorepurolle asti kuusivaltaista sekapuustoa. Maaperän soistumista esiintyy paikka paikoin. Mänty ja kuusi dominoivat puukerroksessa. Jonkin verran on sekapuuna koivua, harmaaleppää ja pihlajaa. Kuorepuron ympäristössä on kuusi-koivukorpimainen (ks. kuva 3 edellä). Soistumista esiintyy puron molemmin puolin. Kun siirrytään Kuorejärven lounaisrannalle, on alueella toteutettu laajahko avohakkuu. Reunassa on kapea puustoinen vyöhyke, jossa kuusi ja mänty dominoivat. Lehtipuuston osuus on vähäinen. Kun siirrytään edelleen pohjoisemmaksi, kuusi runsastuu etenkin rannan läheisyydessä. Mänty runsastuu, kun etäännytään rannasta ja kun aletaan nousta Autiorannan-Keinälän-Isoaution deltasanduuri alueelle. Puusto säilyy kuitenkin sekapuustona. Autiorannan alueella on toteutettu laajoja hakkuita. Rantaa reunustaa edellä kuvatun kaltainen kuusivaltainen sekapuusto. Keinälän talon kohdalla on puusto edellä kuvatun kaltaista. Pienet peltoalueet elävöittävät maisemaa. Isoaution viljelyalueen ympärillä on toteutettu hakkuita pääasiassa rantavyöhykkeen ulkopuolella. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3-4 (yläosat) Solidago virgaurea, kultapiisku 1-2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 3 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 (alaosat) Empetrum nigrum, variksenmarja 4-5 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Calluna vulgaris, kanerva, 1-2 (yläosat) Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 3.4 Maisema Maisemakuva järven ympäristössä on luonnonmaisemaa, jossa ihmistoiminnan vaikutus ilmenee verrattain vähän etenkin itärannalla. Järven länsirannan Keinälän alueen viljelymaisema edustaa siirtymämaisemaa varsinaisen luonnonmaiseman ja kulttuurimaiseman välillä. Järven itäranta on peitteinen ja erityisiä maisemallisia kiintopisteitä tai solmukohtia ei esiinny. Hakkuualueet esim. pohjoisrannalla näkyvät vesialueelta ja kiinnittyvät myös huomion. Ne tosin liittyvät muutoinkin avoimiin peltomaisemiin. Metsäiset alueet ovat maisemakuvaltaan ja näkymiltään suljettuja ja näkymiltään rajattuja. Hakkuualueet ovat avoimia tai puoliavoimia. Pienmaisemista kannattaa mainita jo edellä mainittu Isoaution - Keinälän viljelyalueet ja puronvarsialueet. 3.5 Linnusto
Kuorejärvi sisältyy lintuatlaksen ruutuun 716:355 ( Ristijärvi Humalavaara) Sen mukaan alueella pesii varmasti 31, todennäköisesti 22 ja mahdollisesti 20 lajia eli yhteensä 73 lajia. <http://atlas3.lintuatlas.fi> (viitattu 6.3.2016). Suunnittelualueen länsirannan ja itärannan eteläosa ovat kokonaan melko karuja ja vailla vesikasvillisuutta: laajoja suojaisia lahtia ei suunnittelualueella esiinny. Sen sijaan itärannan keski- ja koillisosat sekä pohjoisranta omaavat rantamorfologiansa puolesta paremmat edellytykset vesilinnustolle. Varmuudella karttaruudulla pesivät lajit on korostettu alla olevassa taulukossa. Telkän lisäksi vesilinnuista haapana ja tavi kuuluvat varmuudella myös Kuorejärven vesilinnustoon Kahlaajia ja lokkilintuja ei havaittu kuin etäällä: rantasipi ja mahdollisesti kalalokki. Räystäspääsy ja haarapääsky kuuluvat Keinälän viljelyalueen lajistoon. Varpus- ja muu metsälinnusto on alueelle tyypillistä. Runsain lajisto on jo mainitun pihapiirin ja sen lähiympäristön alueella. Laji Pesimisvarmuus PV Laulujoutsen (Cygnus cygnus) varma 70 Haapana (Anas penelope) varma 70 Tavi (Anas crecca) varma 70 Tukkasotka (Aythya fuligula) mahdollinen 20 Telkkä (Bucephala clangula) varma 70 Isokoskelo (Mergus merganser) varma 70 Pyy (Bonasa bonasia) varma 73 Riekko (Lagopus lagopus) varma 73 Teeri (Tetrao tetrix) varma 73 Metso (Tetrao urogallus) varma 73 Sinisuohaukka (Circus cyaneus) todennäköinen50 Kanahaukka (Accipiter gentilis) mahdollinen 20 Kurki (Grus grus) mahdollinen 20 Pikkutylli (Charadrius dubius) mahdollinen 20 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) todennäköinen 63 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) todennäköinen 40 Lehtokurppa (Scolopax rusticola) todennäköinen 40 Kuovi (Numenius arquata) todennäköinen 63 Valkoviklo (Tringa nebularia) mahdollinen 20 Metsäviklo (Tringa ochropus) todennäköinen 60 Rantasipi (Actitis hypoleucos) varma 70 Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) mahdollinen 20 Naurulokki (Larus ridibundus) todennäköinen 40 Kalalokki (Larus canus) todennäköinen 40 Kalatiira (Sterna hirundo) mahdollinen 20 Uuttukyyhky (Columba oenas) mahdollinen 20 Sepelkyyhky (Columba palumbus) todennäköinen 40 Käki (Cuculus canorus) todennäköinen 40 Huuhkaja (Bubo bubo) todennäköinen 40 Tervapääsky (Apus apus) mahdollinen 20
Käpytikka (Dendrocopos major) varma 80 Törmäpääsky (Riparia riparia) varma 72 Haarapääsky (Hirundo rustica) varma 72 Räystäspääsky (Delichon urbicum) varma 72 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) todennäköinen 60 Västäräkki (Motacilla alba) varma 80 Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) mahdollinen 20 Rautiainen (Prunella modularis) mahdollinen 20 Punarinta (Erithacus rubecula) todennäköinen 40 Sinipyrstö (Tarsiger cyanurus) mahdollinen 30 Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) varma 80 Pensastasku (Saxicola rubetra) mahdollinen 20 Kivitasku (Oenanthe oenanthe) todennäköinen 60 Mustarastas (Turdus merula) varma 70 Räkättirastas (Turdus pilaris) varma 74 Laulurastas (Turdus philomelos) varma 70 Punakylkirastas (Turdus iliacus) varma 70 Kulorastas (Turdus viscivorus) mahdollinen 20 Lehtokerttu (Sylvia borin) todenäköinen 40 Hernekerttu (Sylvia curruca) mahdollinen 20 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) mahdollinen 20 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) varma 73 Hippiäinen (Regulus regulus) mahdollinen 20 Harmaasieppo (Muscicapa striata) varma 80 Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) varma 80 Sinitiainen (Parus caeruleus) varma 80 Talitiainen (Parus major) varma 80 Närhi (Garrulus glandarius) todennäköinen 40 Kuukkeli (Perisoreus infaustus) mahdollinen 20 Harakka (Pica pica) varma 70 Naakka (Corvus monedula) mahdollinen 20 Varis (Corvus corone) varma 73 Korppi (Corvus corax) todennäköinen 40 Varpunen (Passer domesticus) varma 73 Peippo (Fringilla coelebs) todennäköinen 60 Järripeippo (Fringilla montifringilla) todennäköinen 40 Viherpeippo (Carduelis chloris) varma 70 Vihervarpunen (Carduelis spinus) varma 70 Urpiainen (Carduelis flammea) mahdollinen 30 Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) todennäköinen 40 Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) todennäköinen 40 Keltasirkku (Emberiza citrinella) varma 74 Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) todennäköinen 40
4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Kuorejärvellä tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole perustettuja suojelualueita tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sisältyviä alueita. Myöskään Natura-verkostoon kuuluvia alueita ei ole alueella tai sen läheisyydessä. Järven pohjoisosassa on pohjavesialue. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei maastokäyntien perusteella esiinny LSL 29 mukaisia luontotyyppejä, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Kuorepuro ja Viikatepuro lienevät metsälain mukaisia kohteita. Sen sijaan Melkonpuro ei liene metsälain mukainen kohde. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Keinälän talon lounaispuolella on kaksi lähdettä.
Muita metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ovat Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan seuraavat elinympäristöt vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Inventoinnin perusteella pohjoisrannan kapea rantavyöhyke ansaitsee maininnan, samoin Viikatepuron suualue sekä itärannan pienen niemekkeen verrattain vanha puusto. 6. Direktiivi- ja uhanalaislajisto Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella. Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät 7. Luokitus ja suositukset Alueen arvoluokitus Suunnittelualue on luokiteltu viiteen luokkaan luontoarvojensa puolesta ja jokaiselle luokalle on annettu suosituksia maankäytön suunnittelua varten. Luokkajako on jossain määrin subjektiivinen, mutta pyrkimyksenä on ollut huomioida luonnontilaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajiston ja puuston iän mukaan sekä huomioida myös alueen geomorfologisia ja maisemallisia arvoja. Inventoinnissa käytetyt luokat ovat: luokka 0: maisema- ja luontovaurioalueet, ei luonnonarvoja luokka 1: alueet, joilla ei ole todettu olevan erityisiä luonto- eikä maisema-arvoja, luonto alueelle tavanomaista. luokka 2: alueet, joilla on vähäisiä tai kohtalaisia, lähinnä paikallisia luonto- ja maisema-arvoja. luokka 3: alueet, joilla on melko merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja luokka 4: alueet, joilla on merkittäviä tai hyvin merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja Pääosin suunnittelualue voidaan sijoittaa arvoluokitukseltaan luokkaan 1 kuuluvaksi (ei erityisiä luonnonarvoja). Tekstissä mainitut puronvarsialueet (Kuorepuro ja Viikatepuro) sekä pohjoisrannan korpisuo on sijoitettu arvoluokkaan 2 kuuluvaksi (vähäiset/kohtalaiset luontoarvot)
Suunnittelualue on luontoarvoiltaan melko tavanomaista aluetta. Suojelumerkintää (SL) edellyttäviä alueita ei ole tarpeen osoittaa. Sen sijaan luokkiin 2 sisältyvillä alueilla voidaan käyttää MY - aluemerkintää tai ma- tai luo- rajausta. 1 Kuorepuro arvoluokka 2 2 Viikatepuro ja pohjoisranta arvoluokka 2 3 lähteet arvoluokka 2 4 itärannan rantapuusto arvoluokka 2 8. Ympäristövaikutukset Kuorejärvellä rakentaminen sijoittuu osittain entuudestaan rakentamattomalle ranta-alueelle ja täten lisää ranta-alueen sulkeutuneisuutta ja lisää ihmistoiminnan näkyvyyttä alueella. Mikäli rakentaminen osoitetaan muualle kuin tekstissä esitetyille huomionarvoisille luontoalueille (arvoluokka 2; paikallinen merkittävyys), voidaan ympäristövaikutuksia pitää vähäisinä. Erityisesti olisi vältettävä pohjoisen rannan korpimaisille ranta-alueille rakentamista sekä mainittujen puronvarsialueiden säilyttämistä rakentamattomina. Rakentamista voidaan hyvin esittää järven länsirannalle. Pohjoisosan, ei kuitenkaan käytössä oleville viljelyalueille ja rakentaminen soveltuu myös hyvin järven itärannan eteläosaan Kuorepuron pohjoispuolelle. Maisemakuvallisia vaikutuksia voidaan välttää kiinnittämällä huomiota rakennusten väritykseen, sijoitteluun ja rakennusmateriaalien valintaan, erityisesti avoimille alueille rakennettaessa. Vesistövaikutuksia voidaan lieventää asianmukaisella puhdistusjärjestelmällä. EKOTONI KY Jari Hietaranta Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi