Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Transkriptio

1 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan

2 Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden kautta Jyväskylän kaupungille siirtyneelle Kankaan paperitehtaan alueelle ollaan tekemässä osayleiskaavaa. Tämä selvitys on tausta-aineistoa tätä kaavoitusta varten. Koska alueelle tulee entiseen verrattuna aivan toisenlaista toimintaa ja kyse on huomattavan laajasta alueesta, on selvitys ulotettu läheiseen Tourujoen laaksoon ja Tourujokivarteen. Selvitysalue liitteessä 1. Lähtötiedot Selvityksessä on käytetty vuonna 2010 julkaistua Lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmän (LAUHA) mietinnössä määritettyjä uhanalaisuusarviointeja, jotka pohjautuvat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokitteluun (IUCN 2001). Koska alueen linnustosta on runsaasti tallennettua aineistoa BirdLife Suomen Tiira-tietokannassa, oli kattavan aineiston saaminen mahdollista jo sen avulla. Mustaleppälinnun (NT) ja kivitaskun(vu) puuttuminen selvitysvuonna tehdasalueelta oli varmistettava maastokäynnillä. Myös eräiden muiden silmälläpidettävien lajien (rantasipi, sirittäjä, punavarpunen) tilanne oli tarpeellista varmistaa. Tämän sai tehtyä liito-oravan jätöspuiden etsimisen yhteydessä 13. ja Liito-orava Yleistä alueesta Lajin kannalta laakso on erinomainen elinympäristö. Siellä on runsaasti leppää ja haapaa ravinnoksi sekä tikankoloja ja pönttöjä pesäpaikoiksi. Suojakuusia on alueen reunoilla, mutta lehtipuuston tiheys tekee laaksostakin ilmeisen turvallisen lajin kannalta. Ongelma on alueen eristyneisyys ympäröivän tiheään rakennetun kaupunkialueen takia. Parhaalta vaikuttava yhteys on Tourujoen vartta pohjoiseen, missä onkin pitkäaikainen liitooravareviiri entisen leirintäalueen metsikössä. Tehdasalueen ja Ailakkikadun välissä on periaatteessa lajille sopivaa ympäristöä, mutta paras kohta on kyseisen alueen länsipäässä, joka onkin osa laakson kokonaisuutta. Tourujoen alajuoksun varressa on sekä lajille sopivia ravintopuita, koloja ja suojakuusia, mutta ne ovat liikenneväylien erottamia ja on kyseenalaista pystyykö laji liikkumaan niiden välillä niin turvallisesti, että voi jäädä pysyvästi. Tourujoen laakson luonnonsuojelualueelta ja sen lähiympäristöstä (suull.) ja kivääritehtaan kaava-alueelta(taru Heikkinen 2010 on liito-oravahavaintoja). Menetelmät Selvityksessä pyrittiin saamaan yleiskuva alueen merkityksestä liito-oravan kannalta Kaikkien kuusten, isojen haapojen ja koloja pönttöpuiden tyvet tutkittiin. Tourujoen luonnonsuojelualuetta ei tutkittu läpikotaisin, koska se olisi vaatinut huomattavan paljon työtä ja sillä ei olisi ollut maankäytöllistä merkitystä. Myöskään tehdasalueen ja Ailakkikadun väliä ei tutkittu kuin Tourujoen puoleisesta päästä. Koska sieltä ei löytynyt mitään, oli ilmeistä, ettei itäpäässäkään ole reviiriä. Itäpään löytö perustuu koiranuittopaikan löytöjen karttatarkastelun päätelmiin. Tulokset Eniten löydöksiä oli Tourujoen alajuoksulla koiranuittopaikan metsikössä.( Kuva 1.) Seitsemän kuusen alla oli muutamista noin kahdeksaankymmeneen papanaan. Kuva 1.Koiranuittopaikan metsää Tourujoen varressa papanoita löytyi myös kivääritehtaan alueen pihdan juurelta ja yksittäisiä Tourulantien yläpuolelta kuusiaidan juurelta(kansikuva). Koska myös Ailakinkadun ja Kankaan alueen väliseltä alueelta (ei tutkittu kovin tarkkaan) löytyi aivan sen itäpäästä liikenneympyrän lähistöltä kuusen alta noin parisataa edellistalvista papanaa, johtopäätös on se, että nämä hajanaiset löydökset ovat vain varsinaiselta reviiriltään harhautuneiden/kuljeskelevien yksilöiden, ilmeisesti koiraiden, jättämiä. Näyttäisi siltä, että koiraat liikkuessaan tällä alueella päätyvät selkeiden puustoisten viheryhteyksien 2

3 päähän ja pysähtyvät sinne oleilemaan. Sen sijaan Tourujoen luonnonsuojelualueelta löytyi haavan juurelta aivan tuoreita papanoita, mikä viittaisi siihen että alueella on vakinainen liito-oravareviiri. Sen etsimistä en pitänyt tarpeellisena. Naaraan elinpiirillä papanat saattavat yli 90-prosenttisesti sijaita pesäkolon alla ja tämän nimenomaisen kolon etsiminen Tourujoen suojelualueelta ei ollut mielekästä, varsinkin kun kasvillisuuteen olisi aiheutunut tallaantumisvaikutusta. Tehdyt löydökset karttaliitteessä 1. Lajin huomioon ottaminen Luonnonsuojelualue on elinalueena hyvä, mutta on hieman kyseenalaista voiko sinne asettunut naaras lisääntyä kannattavasti. Siellä käyvät koiraat ja kuten kehittyvät nuoret yksilöt ovat alttiina onnettomuuksille liikkuessaan liikenneväylien yli. Vaikka yksilöt käyttäisivät siltojen alla olevia penkereitä isompien väylien toiselle puolelle siirtyessään, ovat ne maassa helpommin petojen tavoitettavissa. Koiranuittopaikan ja Ailakinkadun itäpään jätökset kertovat, että koiraita liikkuu talvella alueen läpi. Joissakin paikoin esim. Rantaväylän varressa puusto on nopeasti kasvamassa ja luomassa harhaileville liito-oraville ylityspaikkoja. Lajin asettumista lehdon ulkopuolisiin metsäkaistaleisiin ei kannattane edistää, koska lajin selviytyminen niissä pitemmän päälle on epävarmaa. Linnusto Johdanto Tourujoen alue on keskeisen sijaintinsa takia linnustoltaan hyvin tunnettu. Lisäksi se on rehevän lehtokasvillisuutensa takia lajistoltaan edustava ja houkutellut harrastajia. Edelleen alueella talvisin pidetyt talvilintujen ruokintapaikat ovat houkutelleet sekä lintuja että niitä havainnoivia harrastajia. Kankaan tehtaan alue on ollut suljettua teollisuusaluetta, mutta siitä huolimatta sieltäkin on havaintoja joko siten, että siellä pesineet lajit on havaittu ulkopuolelta käsin tai ko.lajit on havaittu niiden käydessä tehdasalueen ulkopuolella. Bird-Life Suomen Tiira-havaintosivustolla on alueelta ilmoitettu 110 lintulajia, joista 53 on sellaista, että niiden voi otaksua pesivän alueella tai niin lähellä aluetta, että alue on osa elinympäristöä. Loput 57 ovat muuttoaikana tai talvehtivina todettuja tai niiden pesimäpaikat ovat selvästi alueen ulkopuolella. Ensimmäisessä ryhmässä on mahdollisesti siis lajeja, jotka havaintojaksolla eivät välttämättä ole pesineet alueella, mutta kuitenkin lähiympäristössä ja jälkimmäisessäkin on lajeja, jotka ovat myös pesineet mutta siihen viittaavia havaintoja ei ole tehty. Vanhimmat havainnot olivat 1960-luvulta, mutta sekä havainnointi että havaintojen ilmoittaminen ovat tehostuneet huomattavasti parina viime vuosikymmenenä. Tästä johtuen alueen linnuston muutoksista ei voi kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Pesimälinnusto elinympäristöittäin Vesi- ja rantalintuja on viisi lajia, joista neljä tavi, sinisorsa, telkkä ja rantasipi, kuuluvat viiden runsaimman karujen sisävesien lajin joukkoon (Väisänen et al 1998).Yleisyydestään huolimatta rantasipi (Actitis hypoleucos) on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Tourujoen varressa on vuosittain ilmeisesti kaksi paria, joista toinen oli vuonna 2011 suojelualueella ja toinen Tourulantien ja junaradan välillä. Viides laji virtavästäräkki (Motacilla cinerea) onkin huippuharvinaisuus. Sen pesintä on todettu vuosina 2007 ja 2009 luonnonsuojelualueella. Näiden lisäksi Tourujoella on talvehtinut vaihteleva määrä(0-4) koskikaroja. Pensaikkojen ja lehtimetsien lajit (lehtokurppa, pikkutikka, peukaloinen, satakieli, kertut, viita- ja luhtakerttunen, sirittäjä), ovat Suomessa runsastuneet ja niiden osuus alueen linnustosta on huomattava. Näiden lisäksi lajistossa on avomaalintuja (västäräkki, kivitasku, räkättirastas, varis, naakka, varpunen, keltasirkku) puistojen, piennarten ja joutomaiden takia. Kaupunkilintuja ovat kesykyyhky, pähkinähakki, tikli, pikkuvarpunen, tervapääsky ja kerran ilmeisesti pesinyt mustaleppälintu. Näiden lisäksi on ns. metsän yleislintuja: pajulintu, peippo, punakylkirastas, harmaasieppo, talitiainen, kirjosieppo. Luonnonsuojelualueella ja sen yhteydessä olevassa lehdossa pesii silmälläpidettävistä lajeista (NT) käenpiika (Jynx torquilla)vuonna 2005 pesintä, muutamina vuosina ilmeisesti koiras pysähtynyt pitämään reviiriä ja jatkanut matkaa(lajin pääravintoa, muurahaisia, lienee niukalti alueella), sirittäjä (Ph. sibilatrix) 1-5 paria (v.2011 neljä paria) ja punavarpunen (Carpodacus erythrinus) säännöllisesti (myös 2011). Tehdasalueen uhanalaislajistoa ovat mustaleppälintu (Phoenicurus ochruros) (NT) ja kivitasku (Oenanthe oenanthe) (VU). Mustaleppälintu on alun perin vuoristojen lintu, mutta pesii Keski-Euroopassa kaupungeissa ja taajamissa. Suomessa se on pesivänä hyvin harvinainen ja ongelmana on risteytyminen leppälinnun kanssa. Mustaleppälinnun pesintä on todettu tehdasalueella vuonna Kivitasku on avomaalajistoa ja oli varsin yleinen pelloilla, joutomailla yms., mutta jonka kanta laski 1970-luvulta 1990-luvulle Suomen etelä- ja keskiosissa noin kolmannekseen (Väisänen et al 1998)ja väheneminen on jatkunut. Kivitaskusta on tehdasalueelta pesimiseen viittaavia havaintoja vuodelta Tehdasalueen muuta linnustoa oli haarapääsky, joita pesii sisällä halleissa useita pareja, leppälintu, tervapääskyt joita madollisesti pesii kattorakenteissa, sekä kesykyyhkyt, joille tehdasrakennukset tarjoavat pesäpaikkoja.. Metsäisillä reuna-alueilla oli räkätti-, punakylki- ja mustarastaita, peippoja, kirjosieppoja jne. 3

4 Alueella pesivät lintulajit: Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (A. platyrrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT 2paria, joen varsi Kesykyyhky (Columba livia) Tervapääsky (Apus apus) Käenpiika (Jynx torquilla) NT 2005 pesintä, lehto Käpytikka (Dendrocopos major) Pikkutikka (D. minor) jokavuotinen pesijä Haarapääsky (Hirundo rustica) Virtavästäräkki (Motacilla cinerea) VU pesintä 2007,2009 joen varsi Västäräkki (M. alba) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautianen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Satakieli (Luscinia luscinia) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Mustaleppälintu (Ph. ochruros) NT pesintä 2009 tehdasalue Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU reviiri 2007 tehdasalue Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. ericetorum) Punakylkirastas (T. iliacus) Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) säännöllisesti, ei vuosittain Luhtakerttunen (A. palustris) 2004 Kultarinta (Hippolais icterina) reviirit 1997 (2Ä),2004, 2009 Hernekerttu (Sylvia curruca) Pensaskerttu (S. communis) Lehtokerttu (S.borin) Mustapääkerttu (S. atricapilla) Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) säännöllisesti, ei vuosittain Sirittäjä (Ph. sibilatrix) NT vuosittain1-5 reviiriä lehto Pajulintu (Ph.trochilus) Tiltaltti (Phylloscopus sibilatrix) ilmeisesti ei jokavuotinen Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (P. major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) ainakin 2002 pesinyt alueella tai aivan sen lähellä Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Varis (C. corone) Varpunen (Passer domesticus) Pikkuvarpunen (P. montanus) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Tikli (C. carduelis) Vihervarpunen (C. spinus) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) NT pesii säännöllisesti lehto Keltasirkku (Emberiza citrinella) Muuttoaikana, talvisin, kiertelevänä tai ruokailevana todetut lintulajit Lajien runsaus on osoituksena paitsi havainnoinnin tehokkuudesta myös alueen houkuttelevuudesta lintujen kannalta jota korostaa toisaalta ympäröivän lähialueen tiiviistä kaupunkirakenteesta johtuva niukka ravintotarjonta ja toisaalta alueella sijaitsevat lintujen ruokintapaikat. Lajeista lokeille ja kalatiiralle Tourujoki on merkittävä pesimäaikainen ravintokohde. Vaarantuneelle (VU) koskikaralle (Cinclus cinclus) Tourujoki tarjoaa talvehtimispaikan 0-4 yksilölle riippuen ilmeisesti sekä Tourujoen että muiden lähialueen karalle sopivien purojen ja jokien jäätilanteesta. 4

5 Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Jouhisorsa (A. acuta) VU Alli (Clangula hyemalis) lokakuu 1987, ilmeisesti siipirikko Isokoskelo (Mergus merganser) NT, saattaisi pesiä, jos olisi sopivia pönttöjä Uivelo (M. albellus) 1994 Merikotka (Haliaetus albicilla) VU tammikuu 2003 Kanahaukka (Accipiter gentilis) talvisin yleisesti saalistamassa kaupunkialueella Varpushaukka (A. nisus) kuten ed. Sääksi (Pandion haliaetus) NT Ampuhaukka (Falco columbarius) Nuolihaukka (F: subbuteo) Liejukana (Gallinula chloropus) Metsäviklo (Tringa ochropus) Pikkutylli (T. glareola) Pikkulokki (Larus minutus) Naurulokki (L. ridibundus) NT Kalalokki (L.canus) Harmaalokki (L. argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) Huuhkaja (Bubo bubo) NT, Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) Viirupöllö (Strix uralensis) Lehtopöllö (Strix aluco) Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) CR, lokakuu 1992 Harmaapäätikka (Picus canus) Palokärki (Dryocopus martius) Pohjantikka (Picoides tridactylus) Kiuru (Alauda arvensis) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Lapinkirvinen (A. cervinus) 2002 Keltavästäräkki (Motacilla flava) Tilhi (Bombycilla garrulus) Koskikara (Cinclus cinclus) VU talvehtivia 0-4yks vuosittain Sinirinta (Luscinia svecica) NT Kulorastas (Turdus viscivorus) Taigauunilintu (Ph, inornatus) 2003 Hippiäisuunilintu (Ph. proregulus) 2003 Hippiäinen (Regulus regulus) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) pesiminen mahdollista Hömötiainen (Parus montanus) Kuusitiainen (Parus ater) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Mustavaris (Corvus frugilegus) Korppi (C. corax) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Urpiainen (Carduelis flammea) Tundraurpiainen (C. hornemanni) Hemppo (C.cannabina) Vuorihemppo (C. flavirostris) VU helmikuu 2000 Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (L. curvirostra) Isokäpylintu (L. pytyopsittacus) Taviokuurna (Pinicola enucleator) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) Lähteet BirdLife Suomi Tiira-havaintosivut Heikkinen, T. 2010: Kivääritehtaan liito-oravaselvitys s, Jyväskylän kaupunki kaavoitus Rassi, P.Hyvärinen, E.,Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Väisänen., R., Lammi, E.& P. Koskimies 1998: Muuttuva pesimälinnusto 567s. Otava 5

6