Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010
Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason nosto nykyinen tavoite Segregaation vähentäminen: valinnat, opsien perusteiden ratkaisut, oppimateriaali ja opetusmenetelmät Kaikille opiskelupaikka, kattavat ohjauspalvelut Maahanmuuttajien osaamisen parantaminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko, toiminnan laatu ja tuloksellisuus Opettajien täydennyskoulutuksen vahvistaminen, ammatillisen opettajankoulutuksen lisääminen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen turvaaminen Korkeakouluverkon tiivistäminen, taideyliopisto? Tutkimusjärjestelmän kehittäminen, tutkijan urapolut, e-tiede Kielten opetuksen vahvistaminen
Mitä PISA-tulos kertoo... TOP 10: 1. Shanghai - Kiina 2. Korea 3. Suomi 4. Hongkong - Kiina 5. Singapore 6. Kanada 7. Uusi-Seelanti 8. Japani 9. Australia 10. Hollanti
Opintojen nopeuttamisen haaste ja elinikäinen oppiminen Työelämässä olevien mahdollisuus täydentää osaamistaan ja aikuisille sopivia koulutusmuotoja Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen pääsyn turvaaminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen: selkeys, valinnaisuus ja jousto Näyttötutkintojen suorittamisen lisääminen Korkeakoulujen ja toisen asteen valintajärjestelmien uudistaminen Korkeakoulujen aikuiskoulutus: tutkinnon osat, erilliset opinnot, oppisopimustyyppinen, erityispätevyydet Lukioiden opintojen ohjaus pilotit valittu
Rahoituksen ja ohjauksen kysymyksiä Voimavarojen vahvistaminen ja käytön tehostaminen Rahoituspohjan laajentaminen Ylläpitäjämallin säilyttäminen Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen laajentaminen AMK-rahoituksen kehittäminen selvittäjien ehdotusten pohjalta Korkeakoulujen rahoitusmallien uudistaminen; laatu, vaikuttavuus, profiloituminen Koulutusviennin esteiden poistaminen T&K-rahoitus vähintään 4 % bkt:sta; erityisesti huomiota perustutkimukseen ja infraan Toisen asteen opintotuen parantaminen, muu opintotuen kehittäminen (lainan käyttökelpoisuus, tuen kannustavuus)
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Laaja yksimielisyys siitä, että korkeakoulutuksessa painopiste siirrettävä rakenteista koulutuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiseen. Jo tehdyt rakenteellisen kehittämisen kehittämistoimet eivät kuitenkaan vielä ole riittäviä. Korkeakouluverkon tiivistämistä tulee edelleen jatkaa Esimerkiksi korkeakouluyksiköiden väheneminen nykyisestä noin 130:sta noin 50 yksikköön koskettaa vain noin 10 prosenttia nykyisestä koulutustarjonnasta Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät Luodaan edellytyksiä laadukkaalle tki-toiminnalle ja osaamiskeskittymien syntymiselle Kansainvälinen kiinnostavuus ja kilpailukyky paranee Pienissä yksiköissä ja sivutoimipisteissä vetovoimaongelmat yleisiä, opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet ja tukipalvelut puutteellisia sekä tki-toiminnan edellytykset riittämättömät Tutkintojen suorittaminen normiajassa ja läpäisyasteen nosto 75 %:n sekä ikäluokkien pieneneminen mahdollistaisi korkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämisen laskennallisesti 10 000 aloituspaikalla Vapauttaa voimavaroja koulutuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiselle (laskennallisesti vuositasolla 60 milj. euroa) Edellyttää koulutustarjonnan oikeaa suuntaamista työelämän tarpeisiin ja ennakoinnin kehittämistä
Yliopistot (sin.), ammattikorkeakoulut (vihr.) ja sektoritutkimuslaitokset (pun.)
SIVISTYPOLIITTINEN MINISTERIRYHMÄ 23.6.2010 RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN VAUHDITTAMISESTA Rakenteellinen kehittäminen edennyt vauhdittamista kuitenkin tarvitaan Koko korkeakoululaitoksen toimintakyky ja koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan Kaikille opiskelijoille edellytykset laadultaan tasavertaiseen koulutukseen Koulutustarjonnan muutokset välttämättömiä ennakointien tuloksia hyödynnettävä ja toimintarakenteita joustavoitettava Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmillä tuetaan laatua ja vaikuttavuutta. Korkeakoulusektorien erilaisuus huomioitava. Voimavaroja suunnataan vahvistamaan korkeakoulujen profiileja ja painoaloja Korkeakouluverkkoa tiivistetään joka maakunnassa korkeakoulu/korkeakouluja, jotka muodostavat selkeän kokonaisuuden
Sivistyspoliittinen ministeriryhmä... Alueiden ja seutukuntien tarpeisiin räätälöityä tki-toimintaa ja erityistarpeisiin vastaava ei-tutkintoon johtavaa koulutusta OKM:n ohjauksella voimavaroja mm. opiskelija/opettaja-suhteen parantamiseen, yliopistojen tutkimuksen ja ammattikorkeakoulujen tkitoiminnan vahvistamiseen Yliopistojen edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimustoimintaan parannetaan ja tutkimusinfrastruktuureja vahvistetaan Ruotsinkielinen ammattikorkeakoulutus keskitetään ruotsinkielisiin ammattikorkeakouluihin Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistetaan Rakenteellista kehittämistä tuetaan yliopistojen strategiarahoituksella ja ammattikorkeakoulujen hankerahoituksella
Koulutusviennin edistäminen tavoitteena Valtioneuvoston periaatepäätös toukokuussa 2010 Suomeen tarvitaan koulutusviennin klusteri, joka yhdistää erityyppistä osaamista ja verkottaa toimijoita Klusteria valmisteleva hanke käynnissä; käytännön vetovastuussa Finpro Tavoitteena kerätä n. 70 suomalaista alan kaupallista toimijaa yhteen Aiesopimukset mukaantulosta allekirjoituksessa jo 40 toimijalla, jotka sitoutuvat myös omarahoituspanoksella hankkeeseen Hanke tarjoaa mukana oleville mm. markkinointitukea, tietoa rahoitusmahdollisuuksista, apua tuotteistamiseen ja tarvittaessa liiketoimintaidean hiomiseen Seuraavat vaiheet alaklusterien sekä päämarkkina-alueiden määrittely
Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 Mistä raportissa on kyse... Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä, avoimempaa vuorovaikutusta. Osaaminen Sisällöt Infrastruktuuri Tieto, ohjaus ja seuranta, päätöksenteko ja johtaminen
Keskeisiä viestejä Lähtökohdat kehittämiselle ovat hyvät, Suomessa perusopetus on edelleen laadukasta. Tietoyhteiskuntakehitys jatkuu voimakkaana ja saa jatkuvasti uusia ennakoimattomiakin muotoja. Sujuvat tieto- ja viestintätekniikan taidot korostuvat tulevaisuuden yhteiskunnassa. Koulutuksella on tärkeä rooli varmistaa tarvittavat perustaidot ja osaaminen sekä velvollisuus hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Oppilailla ja opettajilla on merkittävää osaamista. Jo hankittua osaamista voidaan hyödyntää paremmin opiskelussa ja koulutuksessa.
Keskeisiä viestejä Oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien digitalisoituminen johtaa perinteisen koulutuksen ja vakiintuneiden toimintatapojen muuttamiseen. Oppiminen muuttuu. Talouskehitys jatkuu haastavana, mutta investoinnit tietoja viestintätekniikkaan ovat silti välttämättömiä. Vahvempi ohjaus luo edellytyksiä yhteen toimivan infrastruktuurin kehittämiselle ja tehokkaammalle tuelle: Ne edistävät tuottavuuden lisääntymistä kaikessa toiminnassa. Laadukkaan oppimisen mahdollistaminen on jatkossakin kaiken keskiössä.
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja www.minedu.fi