Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1
LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus 10 terveyskeskusta (N=1541): Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Mikkeli, Salo, Vammala, Kitee, Sodankylä, Vihti Erillisotokset Kainuun maakunnan (N= 2472) ja Turun kaupungin alueilla (N= 2496) Yht. 6509 lasta 17.9.2012 2
Tutkimuksen kohderyhmä ja aineiston keruuperusteet Tutkimus toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa Kohderyhmät: Lastenneuvola: ½-, 1-, 3 ja 5-vuotiaat Kouluterveydenhuolto: 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat Kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset otettiin mukaan tutkimukseen kunnes tavoitemäärä saavutettiin 17.9.2012 3
Tiedonkeruumenetelmät Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus Tiedot rokotuksista Huoltajien kyselylomake AUDIT-kysely molemmille huoltajille 8./9. lk nuoren kyselylomake Terveystarkastuksista koottuihin tietoihin voidaan myöhemmin liittää rekisteritietoja syntyneiden lasten rekisteristä, hoitoilmoitus- ja syöpärekistereistä, lääkerekisteristä Tutkimuslomakkeet löytyvät osoitteesta: www.thl.fi/lastenterveysseuranta 17.9.2012 4
Mistä puhutaan, kun puhtaan sosioekonomisista terveyseroista? Sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: koettu terveys, toimintakyky, sairastavuus, kuolleisuus
Sosioekonominen asemaa määrittävät: Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet, verkostot/suhteet, luottamus, (kulttuuri, lähiyhteisön arvot/paine)
Tuloksia Terveydentila 17.9.2012 7
Suurin osa vanhemmista arvioi lapsensa terveydentilan erittäin hyväksi, korkeammin koulutetut hieman yleisemmin (74 %) kuin vähemmän koulutetut vanhemmat (69 %)
Lasten sairastavuudessa, lääkityksessä tai perusterveydenhuollon käynneissä ei havaittu merkittäviä eroja äidin koulutuksen mukaan tai alueiden välillä: lasten pitkäaikaissairastavuudessa, sairastuvuudessa infektiotauteihin, säännöllisissä lääkityksissä antibioottien käytössä perusterveydenhuollon lääkärikäynneissä hammaslääkärikäynneissä 17.9.2012 9
Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 17.9.2012 10
Alueellisia eroja lasten ylipainoisuus yleisempää Kainuussa kuin Turussa 17.9.2012 11
Tutkimukseen osallistuneiden lasten äideistä 38 % ja isistä 61 % oli ylipainoisia Lihavia oli äideistä 12 % ja isistä 14 %. Vanhempien koulutus oli yhteydessä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen vähemmän opiskelleilla ylipaino ja lihavuus oli yleisempää. Ylipainoisten ja lihavien vanhempien lapsilla ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin normaalipainoisten vanhempien perheissä. Lähes joka viides vanhempi ei harrasta lainkaan liikuntaa. 17.9.2012 12
Tuloksia Elintavat 17.9.2012 13
Lapsen täysimetys 4 kk oli yleisempää korkeammin koulutetuilla äideillä (37 %) kuin alemmin koulutetuilla (19 %) 17.9.2012 14
D-vitamiinivalmistetta päivittäin käyttävät neuvolaikäiset
Kasvisten käyttö Kasvisten syöminen koululounaalla ja iltaaterialla yleistyi äidin koulutustason mukaan Kouluikäisillä myös hedelmien ja marjojen käyttö yleisempää, kun äidillä pitkä koulutus 17.9.2012 16
Yli kaksi tuntia ruudun ääressä istuvat leikki-ikäiset ja kouluikäiset lapset äidin koulutuksen mukaan (%)
Hampaiden harjaus kahdesti päivässä (%) THL /STM jaoston kokous /2012 17.9.2012 18
Kariesta tai reikiä hampaissa (%) ikäryhmittäin ja äidin koulutuksen mukaan
Nuorten päivittäinen tupakointi 17.9.2012 20
Osallistuuko lapsi kerho- tai harrastustoimintaan? Ei osallistunut lainkaan kerho- tai harrastustoimintaan: 1.luokan pojista 30 % ja tytöistä 28 % 5. luokan pojista 21 % ja tytöistä 16 %. 8.luokan pojista 45 % ja tytöistäkin joka kolmas Alue-ero: esim. turkulaisista 1.lk oppilaista 17 %, mutta kainuulaisista yli kaksi kertaa suurempi osuus (40 %) ei harrastanut mitään kerho- tai harrastustoimintaa Äidin koulutuksella ja lapsen osallistumisella kerho- ja harrastustoimintaan oli selvä yhteys Neuvolaikäiset 56 % vs. 42 % Kouluikäiset 36 % vs. 23 % Yht. 43 % vs. 30 % 17.9.2012 21
Prosenttia Lasten pyöräilykypärän käytössä parannettavaa etenkin kouluiässä 100 80 Pyöräilykypärää aina pyöräillessään käyttävät (%) Koko aineisto Äidin koulutus Alempi Ylempi 60 40 20 0 Pojat Tytöt Pojat Tytöt Neuvola Koulu LATE tutkimusaineisto 2008. THL 23.4.2012 17.9.2012 22
Pohdintaa ja yhteenvetoa 17.9.2012 23
Pohdinta ja johtopäätökset Hyvin toimiessaan lasten ja lapsiperheiden palvelut tukevat lapsen kasvua ja kehitystä ja vähentävät syrjäytymistä Universaalit palvelut kaikille sekä erityistä tukea sitä tarvitseville lapsille, nuorille ja lapsiperheille Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut Päivähoito ja koulutuspalvelut Riittävät resurssit sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja muihin lapsiperheiden palveluihin Lasten ja perheiden tarvitseman tuen ja hoidon järjestäminen edellyttää, että terveyskeskuksissa on määritelty ehkäisevän työn rakenteet, tavoitteet ja tarvittava osaaminen sekä sovittu jatkotoimenpiteistä 17.9.2012 24
Pohdinta ja johtopäätökset Terveyden edistämisessä ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa erilaiset yhteiskuntapoliittiset keinot kuten lainsäädäntö, verotus ja valvonta ovat avainasemassa Huomioidaan terveys ja hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa Tuetaan ja edistetään lasten ja perheiden mahdollisuutta tehdä terveellisiä valintoja ilmaiset, kaikkien lasten saatavilla olevat liikuntamahdollisuudet kevyen liikenteen väylät, puistot, piha-alueet päiväkotien ja koulujen pihat terveellinen ja maittava päiväkoti- ja kouluruokailu Turvataan perheiden tukipalveluiden, kuten kotipalveluiden saatavuus Taataan kattava aamu- ja iltapäivähoito pienille koululaisille Kehitetään moniammatillista yhteistyötä ja palveluiden jatkumoa 17.9.2012 25
Lapsi kasvaa kunnassa. THL Päätösten tueksi 1/2012 Kunnan päätöksillä voi tukea lapsen hyvää kasvua ja vähentää syrjäytymisen riskejä 17.9.2012 26
www.thl.fi/lastenterveysseuranta 17.9.2012 27
www.terveytemme.fi/lastenterveys 17.9.2012 28
LATE-työryhmä Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen Kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen Erikoistutkija Päivikki Koponen Tutkimusprofessori Seppo Koskinen Professori, ylilääkäri Tiina Laatikainen (tutkimuksesta vastaava) Tutkija Jaana Markkula Asiantuntija Päivi Mäki Tilastotieteilijä Esko Levälahti Tutkimusprofessori Erkki Vartiainen Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Tutkija Katja Wikström 17.9.2012 29
Kiitos! Yhteistyössä LATE- ja TEROKA-työryhmät Kiitos! Yhteistyössä LATE- ja TEROKA-työryhmät 17.9.2012 30