Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012



Samankaltaiset tiedostot
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 2/2009

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2013

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien

VITEK2 -käyttökokemuksia

Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien

PD-hoidon komplikaatiot

Tioglykolaattiputki bakteerien tunnistuksen apuna

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

Moniresistentit bakteerit

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka.

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Moderni diagnostiikka, nopeampi vastaus Kokemuksia Puijon laboratoriosta. Sairaalamikrobiologi Jaana Pentikäinen

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Hyvä tietää biofilmistä

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Oraalimikrobiologian laboratoriodiagnostiikkaa. Heini Torkko Tissari,, Pentti Kuusela)

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet:

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Milloin nieluviljely

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin

VALMISTEYHTEENVETO. V-penisilliinille (fenoksimetyylipenisilliinille) herkkien mikro-organismien aiheuttamat sairaudet.

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

Hengitystieinfektiot avohoidossa. Avoterveydenhuollon bakteriologiaa. Avohoidon antibioottien käyttö

Olli Meurman Labquality-päivät

Tunnettujen ATCC-kantojen säilyvyys kahdessa eri nestekuljetusputkessa

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Neisseria meningitidis

Pihkauutteen mikrobiologiaa

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Kuvallinen materiaali hiivan ja bakteerin tunnistamiseen

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Transkriptio:

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun yms. yksityiskohtia tarkastellessanne!!!!

Näyte 1/2012 Absessimärkä. 12-vuotiaan lapsen kurkkupaise Löydös: Streptococcus pyogenes, (A-ryhmän beta-hemolyyttinen streptokokki), patogeeni Tehtävät: Bakteerin eristäminen, tunnistaminen ja mikrobilääkeherkkyysmääritys

Näyte 1/2012 Absessimärkä. 12-vuotiaan lapsen kurkkupaise Viljely lampaanverimaljalle 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk -> Pieniä, valkoisen harmaita ja kuperia kokkipesäkkeitä, joiden ympärillä on iso ja kirkas beta-hemolyysivyöhyke.

Näyte 1/2012 Absessimärkä. 12-vuotiaan lapsen kurkkupaise Viljely suklaamaljalle 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk -> Pieniä, valkoisen harmaita, kuperia kokkipesäkkeitä.

Näyte 1/2012 Streptococcus pyogenes eli A-ryhmän beta-hemolyyttinen streptokokki A + G - Grampositiivinen ketjukokki Beta-hem streptokokkien ryhmämääritys latex-agglutinaatiolla

Näyte 2/2012 Poskionteloerite. Varusmiehen äkillinen poskiontelotulehdus. Varuskunnassa influenssaepidemia. Oletettu löydös: Haemophilus influenzae ja Neisseria meningitidis (meningokokki), patogeeneja. Alfa-hemolyyttinen streptokokki (Streptococcus mitis) edustaa ylähengitysteiden normaalia flooraa. Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tulosten tulkinta

Näyte 2/2012 Poskionteloerite Viljely lampaanverimaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. -> Isoja, kuperia, limaisia pesäkkeitä, jotka ovat oksidaasi + -> Pieniä, alfa-hemolyyttisiä streptokokkipesäkkeitä.

Näyte 2/2012 Poskionteloerite Viljely suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk. -> Keskikokoisia, matalia, harmaita pesäkkeitä. (oksidaasi heikko+!!) -> Isoja, kuperia, limaisia pesäkkeitä ->oksidaasi + -> Pieniä, alfa-hemolyyttisiä streptokokkipesäkkeitä

Näyte 2/2012 Haemophilus influenzae Satelliittikoe verimaljalla 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. Kasvu suklaamaljalla 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk: Matalia, harmaita pesäkkeitä. Hemofiilus kasvaa verimaljalla S aureuksen satelliittina Monimuotoinen gramnegatiivinen sauva

Näyte 2/2012 Haemophilus influenzae Kasvufaktorikoe herkkyysmaljalla, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk XV-faktorikiekko on testin sisäisenä kontrollina: sen ympärillä pitää olla kasvua. H influenzae vaatii sekä X- että V-faktorin kasvaakseen eli se kasvaa vain X- ja V-faktorikiekkojen välissä alueella, johon niistä on diffuntoitunut sekä X- että V-faktoria. Löydöksen tulkinta: poskiontelotulehduksen aiheuttaja

Haemophilus influenzae Sekundaariset bakteeri-infektiot ovat tavallisia influenssavirusinfektion jälkitauteja. Haemophilus influenzae-bakteeria pidettiin yhtenä mahdollisena influenssan aihauttajana ennen kuin taudin todelliset aiheuttajat, influenssavirukset keksittiin. Bakteerille jäi harhaanjohtava nimi.

Näyte 2/2012 Neisseria meningitidis Puhdasviljelmät veri- ja suklaamaljoilla 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk. Isoja, kuperia, limaisia pesäkkeitä. Oksidaasi + Gramnegatiivinen diplokokki

Näyte 2/2012 Neisseria meningitidis + + -, + - -, + - -, - - - RapID NH: 3110 Neisseria meningitidis (99,99 %) Löydöksen tulkinta: poskiontelotulehduksen aiheuttaja

Näyte 2/2012 Alfa-hemolyyttinen streptokokki Puhdasviljelmä verimaljalla ja optokiinikoe, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. Vihreitä, alfa-hemolyyttisiä streptokokkipesäkkeitä, jotka ovat resistenttejä optokiinille. Löydöksen tulkinta: ylähengitysteiden normaalia flooraa

Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä. Ylipainoinen 67-vuotias nainen, joka on matkustellut Intiassa. Löydös: Actinomadura madurae, patogeeni. Tehtävät: Bakteerin eristäminen ja tunnistaminen.

Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä 1 vrk 2 vrk Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 ja 2 vrk. -> Hento, juuri näkyvä kasvu vasta 2 vrk inkubaation jälkeen

Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 4 vrk. -> Matalia, valkoisia, kiiltäviä pesäkkeitä. (Huom! Eri kasvuvaiheessa olevat pesäkkeet ovat erinäköisiä!)

Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 7 vrk. -> Syömähammasmaisia pesäkkeitä on alkanut muodostua.

Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä Anaerobiviljely anaerobiverimaljalla (FAA) 2-7 vrk, +35 C. Ei kasvua. Ehdottomasti aerobi bakteeri.

Näyte 3/2012 Actinomadura madurae Oksidaasi negat Grampositiivinen pitkä, haaroittuva sauva Katalaasi +

Näyte 3/2012 Actinomadura madurae Lajitunnistus bakteerien DNA-sekvennoinnilla referenssilaboratoriossa Perinteiset bakteerien tunnistuskokeet: Sokerisarja: mykkä (jotku kannat ovat indoli+) Kaupalliset testisarjat (RapID CB Plus, jne) eivät anna oikeaa nimeä. Modifioitu happovärjäys apuna erotettaessa mykobakteereista (hapon kestäviä) ja nokardioista (osittain happoa kestäviä). Actinomadura ei kestä happoa.

Actinomadura madurae Yhteenveto Bakteerin nimi on peräisin Intiassa Maduran provinssissa kuvatusta jalkainfektiosta ( Madura foot, Vincent 1894). Kuuluu ns aerobeihin aktinomyketteihin Nocardia-, Rhodococcus- yms bakteerien kanssa. Muistuttaa mykobakteereita. Kasvavat parhaiten aerobisesti; osa ei kasva anaerobisesti lainkaan. (vrt Actinomyces-suvun bakteerit, jotka kasvavat paremmin anaerobisti, osa kuten A israeli vain anaerobisti) Aerobi grampositiivinen haaroittuva sauvabakteeri. Ennen se luettiin kuuluvaksi sieniin. Aiheuttaa tropiikissa kroonisia, hitaasti kehittyviä, invasiivisia ihoinfektioita (aktinomyketoomia). Periaatteessa turistikin voi saada taudin; harvinaista. Bakteeri tarttuu maaperästä, ei ihmisestä toiseen. Taudin diagnoosi: anamneesi, kliininen kuva, infektoituneen kudoksen PAD.

Actinomadura madurae Yhteenveto Mikrobiologinen diagnoosi: bakteerin eristäminen näytteestä viljelyllä. A madurae kasvaa aerobisti verimaljalla tai sienimaljalla (Sabouraud) 3-5 vrk:ssa nahkamaisiksi harmaiksi tai kellanruskeiksi pesäkkeiksi. Gram-värjäys: Grampositiivinen haaroittuva sauva. (Kts kuvat s. 24) Modifioitu Ziehl-Neelsenin happovärjäys apuna erotettaessa mykobakteereista, nokardioista jne. A. madurae on happoa kestämätön sauva. (Kts kuvat s. 25) Bakteerin lajitunnistus geenitekniikalla. Muuten tavallisista, perinteisistä bakteriologian testeistä ei ole apua.

Gramvärjäytyvyys Actinomadura vrt. Nocardia vrt. Mycobacterium Actinomadura madurae Nocardia asteroides Mycobacterium abscessus Bakteerien värjääntyvyys riippuu niiden soluseinän koostumuksesta, mm. sen mykolihappopitoisuudesta. Actinomaduralla sitä ei ole lainkaan ja se värjääntyy grampositiiviseksi hyvin. Nocardia-lajeilla mykolihappoa on jonkin verran ja ne värjääntyvät grampositiivisiksi kohtalaisen hyvin. Mykobakteerien soluseinässä on paljon mykolihappoa ja ne värjääntyvät huonosti Gramilla.

Modifioitu Ziehl-Neelsen happovärjäytyvyys Actinomadura vrt. Nocardia vrt. Mycobacterium Aktinomadurat Eivät kestä happoa Nokardiat Osittain hapon kestäviä sauvoja Mykobakteerit Haponkestäviä sauvoja Bakteerin soluseinän koostumuksesta riippuen ne kestävät eri tavoin myös happoa ja emästä. Mykobakteereilla on mykolihappopitoinen soluseinä ja ne ovat happoa kestäviä. Nokardiat ovat osittain happoa kestäviä. Aktinomadurat eivät kestä happokäsittelyä. (Kts isommalla suurennoksella!!)

Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista. Löydökset: Actinomyces odontolyticys, Finegoldia magna ja Streptococcus constellatus (betahemolyyttinen streptokokki, ryhmä F). Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tulosten tulkinta.

Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Viljely lampaanverimaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. -> Beta-hemolyyttinen streptokokki -> Hyvin pieniä hemolysoimattomia pesäkkeitä

Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Viljely suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. -> Harmaita streptokokkipesäkkeitä -> Hyvin pieniä pesäkkeitä (kts isompi suurennos)

Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 2-3 vrk. -> Beta-hemolyyttinen streptokokki -> Hyvin pieniä kuperia, hemolysoimattomia pesäkkeitä

Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 4-5 vrk. -> Beta-hemolyyttinen streptokokki -> Hyvin pieniä hemolysoimattomia pesäkkeitä

Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Anaerobiviljely anaerobiverimaljalla (FAA) 2 vrk, +35 C. Ei selvää estorengasta metronidatsolikiekon ympärillä, mutta maljalla kasvaa kolme erilaista pesäkettä. Niistä yksi, maljan värinen, ei kasva aerobiviljelmissä veri- ja suklaamaljoilla!!

Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista 3 2 1 Anaerobiviljely anaerobiverimaljalla (FAA) 4-5 vrk, +35 C. Ainakin kolme erilaista pesäkettä! Mikä niistä on anaerobi?

Näyte 4/2012. Aerotolenranssitesti (4 vrk, +35 C) 1 2 3 Verimalja: aerobikasvu Aerotoleranssitestin tulokset: Suklaamalja: mikroaerofiilinen (5% CO 2 ) kasvu Anaerobiverimalja (FAA): Anaerobikasvu 1. Vm+, Sm+, An-vm (FAA)+ ->Aerobi ja vaihtoehtoisesti anaerobinen bakteeri. 2. Vm+, Sm+, An-vm (FAA)+ ->Aerobi ja vaihtoehtoisesti anaerobinen bakteeri. 3. Vm-, Sm- ja vain An-vm (FAA)+ ->Anaerobinen bakteeri

Näyte 4/2012. Gram-värjäyslöydökset 1 2 3 Yhteenveto aerotoleranssitestin ja gramvärjäyksen tuloksista: 1. Aerobi ja vaihtoehtoisesti anaerobinen alfa-hemolyyttinen streptokokki. Grampositiivinen ketjukokki. 2. Aerobi ja vaihtoehtoisesti anaerobinen grampositiivinen (haaroittuva) itiötön sauva (Actinomyces-laji?) 3. Anaerobinen grampositiivinen iso kokkibakteeri (F magna?)

Näyte 4/2012. 1. Beta-hemolyyttinen streptokokki, ryhmä F (Streptococcus constellatus) Streptokokkilatex-agglutinaatio F+ G - Pienipesäkeinen betahemolyyttinen streptokokki verimaljalla Gram+ketjukokki

Näyte 4/2012. Streptococcus constellatus + - -, - - +, - - -, - + -, + - -, - + + -, - - -, - - -, + - -, + - -, - Rapid ID 32 STREP 14023001110 Streptococcus constellatus 99,9 %

Streptococcus anginosus-ryhmä Entinen Streptococcus milleri-ryhmä S intermedius, S constellatus ja S anginosus Beta-, alfa- tai ei-hemolyyttisiä streptokokkeja Voivat olla A-,C-,F- tai G-ryhmän beta-hem streptok.! Pienipesäkkeisiä. Toffeekaramellin hajuisia. Kuuluvat ylähengitysteiden normaaliin flooraan Suosivat yhteiseloa anaerobien kanssa: absessit (hampaat, keuhkot, aivot, ym.), keuhkoempyemat (märkäkeräymät), yms. Bakteremioita -> Sydämen sisäkalvon ja läppien infektiot, luu- j nivelinfektiot, jne.

Näyte 4/2012 2. Actinomyces odontolyticus 2 vrk 2 vrk 4 vrk Puhdasviljely lampaanveri- ja suklaamaljoille (5% CO 2, +35 C) ja anaerobiselle verimaljalle (FAA, anaerobinen inkubaatio, +35 C ), 2-4 vrk. Hidas, pienipesäkkeinen kasvu. Paras kasvu anaerobisesti. Kuperia, kiiltäviä vaalean harmaita pesäkkeitä.

Näyte 4/2012 Actinomyces odontolyticus + + -, + + +, - - +, - - +, - - +,+ - - RapID CB Plus Actinomyces odontolyticus 3744410 (97 %)

Actinomyces odontolyticus Yhteenveto Actinomyces odontolyticus kuuluu suun normaaliin flooraan, josta käsin se voi olla mukana nenän sivuonteloiden ja keuhkojen sekainfektioissa, jopa aivoabsesseissa. Actinomyces-suvun bakteerien tavoin se kasvaa veripitoisilla maljoilla mutta paremmin anaerobisti kuin mikroaerofiilisesti (5% CO 2 ) tai aerobisti. (Vrt näytteessä 3 oleva aerobi aktinomykeetti: Actinomadura madurae) Actinomyces-lajit ovat metronidatsolille resistenttejä. A odontolyticus: lyhyt grampositiivinen itiötön sauva. Lajitunnistus kaupallisilla biologisilla testeillä kohtalaisen hyvin. Tarkempi lajitunnistus geenitekniikalla.

Näyte 4/2012. 3. Finegoldia magna Gram-värjäys: Iso gramposit kokki Anaerobiverimalja (FAA) 3-4 vrk: Pieni (0,5-1 mm), maljanvärinen, tarkkarajainen kokkipesäke Katalaasi: Negat (ei kuohu) Pikaindoli: Negat (väritön)

Näyte 4/2012. Finegoldia magna Anaerobien identifikaatiotesti (AI) Kanamysiini (1000 µg): Vankomysiini (5 µg): Kolistiini (10 µg): SPS S S R R Lisäksi maljan alaosassa: Metronidatsoli (5 µg): S

Näyte 4/2012. Finegoldia magna - - -, - - -, - - -, - + +, - + +, + + - RapID ANA II: 000663 Finegoldia magna (99,9 %)

Näyte 4/2012. Finegoldia magna (Entinen Peptostreptococcus magnus) Yhteenveto diagnostisista testeistä Ehdottomasti anaerobinen Iso grampositiivinen kokki Anaerobiverimaljalla pieni, maljanvärinen kokkipesäke Katalaasi negat Pikaindoli negat Anaerobien identifikaatiotesti (AI): Ka S, Va S, Ko R, Sps R. Lajitunnistus kaupallisilla tunnistustesteillä toimii. Ei kasva BBE:llä, ei kasva KVLB:llä. Lipaasi negat ja lesitinaasi negat

Kevätrentukoita rantakarikkeessa