RT 10-10972 LVI 03-10445 KH X4-00428 HANKETIETOKORTTI 09 OHJEET syyskuu 2009 1 (8) Tässä hanketietokortissa esitetään suunnittelutehtävän lähtötiedot ja vaativuus sekä tilaajan edellyttämä laatutaso rakennushankkeen laajuuden määrittämiseksi. Ohje on tarkoitettu käytettäväksi suunnittelutarjouksien laatimista ja työmäärän arviointia varten. Kun kaikkien suunnittelijoiden käytössä ovat samat lähtö- ja laatutasotiedot, saadaan suunnittelutarjouksista keskenään vertailukelpoisia. Tämä hanketietokortti ja sen käyttöohje julkaistaan testikäyttöä varten. Hanketietokortti on tulostettavissa myös osoitteista www.sopimuslomake.net ja www.rakennustieto.fi. SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN LÄHTÖTIEDOT 1.1 Kohteen pääkäyttötarkoitus 1.2 Kohteen laajuus ja rakennustoimenpide 1.3 Kohteen turvaluokitus 1.4 Kohteen sijainti 1.5 Toteutusmuoto 1.6 Suunnitteluaika 1.7 Tilaajan suunnittelukäytännöt 1.8 Rakennusaika 1.9 Kohteeseen valittavat suunnittelijat ja asiantuntijat 1.10 Käyttäjäsuunnittelu 1.11 Hankkeen tavoitteet 1.12 Tehdyt esiselvitykset 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN VAATIVUUS 2.1 Suunnittelukohteen vaativuusluokka 2.2 Suunnitteluohjelmistojen vaatimustaso 2.3 Ylläpidon tiedonhallinnan vaatimustaso (yhteinen kaikille suunnittelualoille) 2.4 Analysointien ja visualisointien vaatimustaso (valitaan ko. tehtäväluettelossa suunnitteluvaiheittain) 2.4.1 Suunnittelijan tuottama havainnemateriaali 2.4.2 Rakennuksen energiatodistus 2.4.3 Energian tavoitekulutus (rakennuksen käytön aiheuttamaenergiankulutus) 2.4.4 Olosuhde/sisäilmasto 2.4.5 Valaistus 2.4.6 Investointikustannukset 2.4.7 Elinkaarikustannukset 2.4.8 Ympäristövaikutukset HANKETIETOKORTIN KÄYTTÖ Tehtävät perustuvat SUKE-tutkimushankkeessa kehitettyihin hankevaiheiden tehtäväsisältöihin ja tuloksiin. Hankkeen valmisteluvaiheessa tilaaja asettaa hankkeen läpiviennille ja suunnittelulle tavoitteet. Suunnittelun tehtäväluetteloissa on esitetty asiantuntijatehtäviä, joissa suunnittelija voi tarvittaessa avustaa tilaajaa hankkeen valmistelussa. Hankeohjelmassa esitetään suunnittelutavoitteet, projektiohjelmassa hankkeen läpiviennin tavoitteet ja hanketietokortissa tehtäväluetteloita täsmentävä suunnittelutehtävien laajuus. Hanketietokorttia käytetään hankkeen ajan tarvittaessa täydentäen. Kommentit tehtäväluettelosta voi toimittaa osoitteeseen juho.kess@rakli.fi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Juho Kess Annankatu 24 00100 Helsinki. Tämän ohjeen laatimiseen ovat osallistuneet Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL ry Sisustusarkkitehdit SIO ry Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.
RT 10-10972 LVI 03-10445 KH X4-00428 ohjeet 2 Hanketietokortti suunnittelutehtävän laajuuden määrittämiseksi 1 Suunnittelutehtävän lähtötiedot 1.1 Kohteen pääkäyttötarkoitus 1.2 Kohteen laajuus ja rakennustoimenpide 1.3 Kohteen turvaluokitus 1.4 Kohteen sijainti 1.5 Toteutusmuoto 1.6 Suunnitteluaika 1.7 Tilaajan suunnittelukäytännöt 1.8 Rakennusaika 1.9 1.10 Kohteeseen valittavat suunnittelijat ja asiantuntijat: Käyttäjäsuunnittelu 1.11 Hankkeen tavoitteet 1.12 Tehdyt esiselvitykset 2 Suunnittelutehtävän vaativuus 2.1 Suunnittelukohteen vaativuusluokka 2.2 Suunnitteluohjelmistojen vaatimustaso 2.3 Ylläpidon tiedonhallinnan vaatimustaso (yhteinen kaikille suunnittelualoille) 2.4 Analysointien ja visualisointien vaatimustaso (valitaan ko. tehtäväluettelossa suunnitteluvaiheittain) 2.4.1 Suunnittelijan tuottama havainnemateriaali 2.4.2 Rakennuksen energiatodistus 2.4.3 Energian tavoitekulutus (rakennuksen käytön aiheuttama energiankulutus) 2.4.4 Olosuhde/sisäilmasto 2.4.5 Valaistus 2.4.6 Investointikustannukset 2.4.7 Elinkaarikustannukset 2.4.8 Ympäristövaikutukset 1 Suunnittelutehtävän lähtötiedot Tässä hankekortissa esitetään rakennuskohteen lähtötiedot ja tilaajan edellyttämä laatutaso suunnittelutarjouksia ja niiden työmääräarviointia varten. On huomattava, että tarjoukset eivät mahdollisesti ole vertailukelpoiset, jos tarjoaja joutuu itse määrittelemään ja ilmoittamaan tarjouksessaan käyttämänsä tarjousperusteet puutteellisten lähtötietojen vuoksi. Julkisissa hankinnoissa myös hankintalaki edellyttää tehtävän määrittelemistä siten, että tarjoajat ovat tasapuolisessa asemassa. 1.1 Kohteen pääkäyttötarkoitus Ilmoita kohteen pääkäyttötarkoitus esim. F 231 Lasten päiväkodit (Tilastokeskus, Rakennusluokitus 1994): A Asuinrakennukset B Vapaa-ajan asuinrakennukset C Liikerakennukset D Toimistorakennukset E Liikenteen rakennukset F Hoitoalan rakennukset G Kokoontumisrakennukset H Opetusrakennukset J Teollisuusrakennukset K Varastorakennukset L Palo- ja pelastustoimen rakennukset M Maatalousrakennukset N Muut rakennukset 1.2 Kohteen laajuus ja rakennustoimenpide Ilmoita kohteen laajuustieto (ensisijaisesti brm 2, vaihtoehtoisesti hyöty-m 2 tai m 3 ) suunnittelutehtävän työmäärän arvioimiseksi tarjousvaiheessa. Suunnittelutyön aikaiset lisäykset tai vähennykset käsitellään kunkin suunnitteluvaiheen keskihinnalla. Ilmoita myös rakennustoimenpide (uudisrakennus, saneeraus, laatutaso, paikalla rakennettava vai elementti jne.) 1.3 Kohteen turvaluokitus Ilmoita kohteelle määritelty turvaluokitus (erityisesti julkishallinnon kohteet) a - Turvaluokitusta ei ole määritelty b - Kohteen turvaluokitus on 1.4 Kohteen sijainti Tonttitiedot tai vähintään kohteen paikkakunta.
RT 10-10972 LVI 03-10445 KH X4-00428 ohjeet 3 1.5 Toteutusmuoto Ilmoita suunnittelutehtävän perusteina käytettävät toteutusmuodot. Esim. - kokonaisurakka - projektinjohtourakka - avoimen rakentamisen perustuvat hankintakokonaisuudet - kvr-urakka - muu urakkamuoto, mikä Rakennustekniset työt Rakennuksen runkotyöt LVI-tekniset työt Sähkötekniset työt Tele- ja turvatekniset työt Rakennusautomaatiotyöt työt/hankinnat työt/hankinnat Rakennuttajan erillishankinnat 1.6 Suunnitteluaika Ilmoita kohteen alustava suunnitteluaika. Alkaa Päättyy 1.7 Tilaajan suunnittelukäytännöt Kuvaa tässä mahdolliset suunnittelun erityisvaatimukset liittyen raportointiin, ajankäyttöselvityksien tekemiseen, virallisiin/käyttäjä/työmaa- ym. tilaajan kokouksiin jne. 1.8 Rakennusaika Ilmoita kohteen alustava rakennusaika. Alkaa Päättyy 1.9 Kohteeseen valittavat suunnittelijat ja asiantuntijat: Kohteeseen valitaan seuraavat suunnittelijat ja asiantuntijat (Jos on jo valittu, ilmoita myös nimi) Pääsuunnittelijana toimii Arkkitehti Rakennesuunnittelija GEO-suunnittelija LVI-suunnittelija LVI-suunnittelija laatii LVI-järjestelmien suunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelmapaketteina jotka voivat vaihdella kiinteän urakan yhdestä suunnitelmapaketista avoimen rakentamisen vapaaseen suunnitelmapakettimäärittelyyn. LVI-suunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Rakennusautomaatiosuunnittelija Rakennusautomaatiosuunnittelija laatii rakennusautomaatiojärjestelmän suunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelmapaketteina jotka voivat vaihdella kiinteän urakan yhdestä suunnitelmapaketista avoimen rakentamisen vapaaseen suunnitelmapakettimäärittelyyn. Rakennusautomaatiosuunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Sähkösuunnittelija Sähkösuunnittelija laatii sähkö (tele- ja turva)järjestelmien suunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelmapaketteina jotka voivat vaihdella kiinteän urakan yhdestä suunnitelmapaketista avoimen rakentamisen vapaaseen suunnitelmapakettimäärittelyyn. Sähkösuunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Sisustussuunnittelija Maisemasuunnittelija Energia-asiantuntija Energia-asiantuntija vastaa tarvittavista energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvistä erikoisselvityksistä. Elinkaariasiantuntija Elinkaariasiantuntija osallistuu suunnitteluryhmän työskentelyyn kommentoiden ja ohjaten suunnitteluratkaisuja elinkaariedullisuuden, muunneltavuuden, käytettävyyden, kestävyyden jne. näkökulmasta.
RT 10-10972 LVI 03-10445 KH X4-00428 ohjeet 4 Ympäristövaikutusten asiantuntija Ympäristövaikutusten asiantuntija laatii tyypillisesti kohteesta ympäristöluokituksen ja mahdollisen lähtötilanteen ympäristöselvityksen sekä ohjaa suunnittelua ympäristömyötäiseen suuntaan. Akustiikkasuunnittelija Akustiikkasuunnittelija osallistuu suunnitteluryhmän tyoskentelyyn sovitussa laajuudessa kommentoiden ja ohjaten suunnitteluratkaisuja niiden tilojen, rakenteiden ja muiden ratkaisujen osalta, joissa hänen asiantuntemustaan tarvitaan sekä laatii tarvittavat akustiset suunnitelmat ja ohjeet. Tiedonhallinnan asiantuntija Tiedonhallinnan asiantuntija toimii sovitussa laajuudessa asiantuntijana sovittaessa tietomallien hyödyntämisestä hankkeessa sekä tietomallien laadunvarmistuksessa, yhteensovituksessa ja suunnittelijoiden opastamisessa. Huoltokirjakoordinaattori Huoltokirjakoordinaattori vastaa sovitussa laajuudessa kiinteistön huoltokirjajärjestelmän tietojen kokoamisesta sekä niiden tuottamiseen liittyvästä ohjauksesta, ohjeistuksesta ja laadunvarmistuksesta AV-suunnittelija AV-suunnittelija laatii AV-laitteiden hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. AV-suunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Keittiölaitesuunnittelija Keittiölaitesuunnittelija laatii kiinteiden keittiölaitteiden hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Keittiölaitesuunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Palotekninen asiantuntija Palotekninen asiantuntija selvittää arkkitehdin, paloviranomaisten ja vakuutusyhtiön kanssa rakenteelliset vaatimukset, paloalueiden rajat, savunpoistoratkaisut, palosuojausratkaisut ja poistumisvalaistusvaatimukset. Palonsammutussuunnittelija Palotekninen suunnittelija laatii sprinkleri- ja sammutuslaitossuunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelmapaketteina jotka voivat vaihdella kiinteän urakan yhdestä suunnitelmapaketista avoimen rakentamisen vapaaseen suunnitelmapakettimäärittelyyn. Palotekninen suunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Sairaalalaitesuunnittelija Sairaalalaitesuunnittelija laatii kiinteiden sairaalalaitteiden hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Kiinteiden sairaalalaitteiden suunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Turvasuunnittelija Turvasuunnittelija laatii turvajärjestelmien hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Turvasuunnitelma on erillinen suunnitelmakokonaisuus. Prosessisuunnittelija Prosessisuunnittelija laatii prosessilaitteiden hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Prosessilaitesuunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Liikennesuunnittelija Muut asiantuntijat 1.10 Käyttäjäsuunnittelu Kuvaa erillisenä käyttäjäsuunnitteluna tehtävä suunnittelu: 1.11 Hankkeen tavoitteet Tilaaja määrittelee tavoitteet hankkeelle ennen suunnittelutehtävän aloitusta. Ne voidaan esittää esimerkiksi hankeohjelmassa, tavoiteselvityksessä tai suunnitteluohjeissa. Tavoitteiden määrittelyn tulisi käsittää ainakin seuraavat asiat: - laajuus-, laatu- ja kustannustavoitteet - yleiset tavoitteet (käyttöikä, muunneltavuus, laajennettavuus jne.) - arkkitehtoniset tavoitteet - energiankulutus- ja ympäristövaikutustavoitteet - varustelutason tavoitteet (LVI-, sähkö- ja teletekniikan laajuus) - olosuhdetavoitteet (sisäilmasto, valaistus jne.) - turvallisuustavoitteet (henkilöturvallisuus, paloturvallisuus, toimintavarmuus jne.) - ylläpidon tavoitteet (huolettavuus, täydennettävyys jne.) 1.12 Tehdyt esiselvitykset Kohteessa on tehty seuraavat esiselvitykset Maaperätutkimukset Radon Kaavoitustilanne Lupatilanne Tontinmuodostuksen tilanne Haitta-ainekartoitukset Kuntotutkimukset Rakennussuojelulliset tutkimukset
RT 10-10972 LVI 03-10445 KH X4-00428 ohjeet 5 2 Suunnittelutehtävän vaativuus 2.1 Suunnittelukohteen vaativuusluokka Pääsuunnittelijan, arkkitehti- ja rakennesuunnittelijan sekä IV- ja KVV-suunnittelutehtävien vaativuusluokitus on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat. Määräykset ja ohjeet 2002. Sähkösuunnittelijan vaativuusluokituksessa voidaan käyttää esim. NSS ry:n tai FISE-luokitusta. Voit myös käyttää SKOL&RIL-vaativuusluokitusta 1...4 (1 Lähtökohdiltaan ongelmaton suunnittelutehtävä, 2 Perusvaatimusten mukainen suunnittelutehtävä, 3 Vaativa suunnittelutehtävä, 4 Erityisen vaativa suunnittelutehtävä). Pääsuunnittelu Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu Geosuunnittelu LVI-suunnittelu Sähkösuunnittelu Sisustussuunnittelu Maisemasuunnittelu Akustiikkasuunnittelu 2.2 Suunnitteluohjelmistojen vaatimustaso Suunnittelutehtävä on monista osista koostuva yhdistelmä, jossa virheetön tiedonkulku ja ohjelmistoista saatava hyöty riippuu tarkoituksenmukaisesta työskentelytavasta kokonaisuutena.siksi on tarkoituksenmukaista pyrkiä samanlaiseen vaatimustasoon eri tehtävissä, ellei tästä periaatteesta ole jotain perusteltua syytä poiketa. Taso 1 Suunnittelu tehdään CAD-ohjelmistoilla 2D-pohjaisesti CAD-ohjelmistoja hyödynnetään 2D-piirtotyökaluina ilman erityisvaatimuksia. Eri suunnittelualojen väliset yhteensovitus- ja risteilytarkastelut tehdään erillisten leikkauspiirustusten avulla.jos 2D-dokumentit halutaan myös sähköisessä muodossa, määritellään niiden tiedostomuoto. Taso 2 - tasopiirustukset ja leikkauspiirustukset. Suunnittelu tehdään CAD-ohjelmistoilla 3D-pohjaisesti CAD-ohjelmistoja hyödynnetään 3D-piirto- ja mallinnustyökaluina. Arkkitehti ja rakennesuunnittelija laativat rakennuksen mallin3d-muotoisena, mutta mallinnusvaatimuksiin kuuluu ainoastaan geometria sovitussa laajuudessa ja tarkkuudessa, rakennusosien tunnisteita tai muita tietomallinnukseen kuuluvia vaatimuksia ei ole. 2D-asiakirjojen, kuten pohjapiirustusten, julkisivujen ja leikkausten jne., tulee vastata mallia, mutta niiden ei tarvitse olla mallista generoituja. Taloteknisten järjestelmien tilankäytön ja risteilyjen kannalta tarpeelliset asennukset esitetään geometrisesti oikeilla mitoilla risteilytarkasteluja varten. Eri suunnittelualojen väliset yhteensovitus- ja risteilytarkastelut tehdään 3D-näkymien ja leikkauspiirustusten avulla. Suunnitelma tulee voida siirtää ohjelmiston alkuperäismuodossa (natiivimuoto) 3D-yhdistelmämalliin eri suunnitelmien yhteensovitusta ja teknisiä visualisointeja varten. - tason 1 tulosteiden lisäksi 3D-näkymiä tyyppiratkaisuista ja ongelmakohdista. Haluttaessa tiloista ns. fotorealistisia visualisointeja tulee niiden määrä ja laatu määritellä.
RT 10-10972 LVI 03-10445 KH X4-00428 ohjeet 6 Taso 3 Suunnittelu tehdään CAD-ohjelmistoilla tietomallipohjaisesti Kuten taso 2, mutta käytettävien CAD-ohjelmistojen tulee olla tietomallipohjaisia ja mallinnuksessa on käytettävä asianmukaisia ohjelmistokohtaisia objekteja niin, että kaikista mallinnetuista rakennusosista ja järjestelmistä voidaan tunnistaa niiden merkitys ja tyyppi. Käytettävien ohjelmistojen tulee olla IFC-sertifioituja ja mallinnuksessa tulee noudattaa tilaajan määrittelmiä laatuohjeita, kuten Senaattikiinteistöjen tietomallinnusohjeet. - Arkkitehti- ja rakennemallien kaikkien rakennusosien tulee olla sovittujen toleranssien puitteissa mittatarkkoja ja siten mallinnettuja, että niistä voidaan generoida ainakin pääosin kunkin suunnitteluvaiheen piirustuksilta vaaditun sisällön mukaiset pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustukset. Muiden suunnitelma-asiakirjojen ei tarvitse olla mallista generoituja, mutta niiden sisältö ei saa olla ristiriidassa mallin sisällön kanssa. - Taloteknisten järjestelmien osalta järjestelmämalli, jota käytetään sovelluksesta riippuen mm. automaattisissa mitoitus-, tarkastus- ja tasapainotustoiminnoissa, valmistajien tuotetietojen hyödyntämisessä jne. Järjestelmämalleja on mahdollista hyödyntää myös muissa sovellusohjelmissa, mm. määrälaskennassa ja ylläpidon hallinnassa. - tason 2 tulosteiden lisäksi tila-, rakenne- ja järjestelmämallit, alkuperäismuodon lisäksi myös IFC-muodossa. Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu Geosuunnittelu LVI-suunnittelu Sähkösuunnittelu Sisustussuunnittelu Akustiikkasuunnittelu Maisemasuunnittelu 2.3 Ylläpidon tiedonhallinnan vaatimustaso (yhteinen kaikille suunnittelualoille) Taso 1 Ylläpitoa varten tarvittavat suunnitelmatiedot laaditaan dokumenttimuodossa Suunnittelun tiedonhallinnan tavoitteena on lähinnä rakentamisen onnistuminen. Ylläpidon tiedonhallinnassa ei erityisvaatimuksia. Taso 2 - ylläpitoa varten tarvittavat dokumentit. Tason 1 lisäksi kiinteistön ylläpidon hallintajärjestelmässä tarvittavat tiedot laaditaan myös sovelluksen kanssa yhteensopivassa muodossa. Suunnittelutietoja hyödynnetään ylläpidossa sovellusriippuvaisessa muodossa tietokanta- tai taulukkomuotoisesti. Käytettävät tiedostomuodot tulee sopia. Tiedonsiirtoa varten suunnittelija syöttää tiedot huoltokirjakoordinaattorin toimittamaan taulukkoon, jos suoraa linkkiä suunnittelun ja ylläpidon sovellusten välillä ei ole. - tason 1 tulosteiden lisäksi tietokanta- tai tiedonsiirtotaulukot. Taso 3 Tason 2 lisäksi tilaajan kanssa sovittavat tiedot laaditaan myös tietomallina IFC-muodossa. Kiinteistössä käytetään tai varaudutaan käyttämään kehittyneitä tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät suunnittelussa tuotettuja alkuperäis- (natiivi-) ja IFC-muotoisia tietomalleja. Tietomallien hyödyntäminen edellyttää suunnitteluohjelmistoilta tasoa 3. - tason 2 tulosteiden lisäksi rakennusvaiheen tiedoilla päivitetyt tila-, rakenne- ja järjestelmämallit, alkuperäismuodon lisäksi myös IFCmuodossa.
RT 10-10972 LVI 03-10445 KH X4-00428 ohjeet 7 2.4 Analysointien ja visualisointien vaatimustaso (valitaan ko. tehtäväluettelossa suunnitteluvaiheittain) 2.4.1. Suunnittelijan tuottama havainnemateriaali Kuvaa tässä suunnittelijalta vaadittava havainnemateriaali esim. pienoismallit, animaatiot yms. 2.4.2 Rakennuksen energiatodistus Rakennuslupavaiheessa vaadittavaan energiaselvitykseen liitettävä energiatodistus. Esitetyillä laskentamenetelmävaihtoehdoilla on erilainen tarkkuustaso. a b c Energiatehokkuuslaskenta rakentamismääräysten, energiatodistusasetuksen ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti täyttäen tarkastelun perusvaatimukset. Tuloste - rakennuksen energiatodistus. Energiatehokkuuslaskenta soveltaen rakentamismääräyksiä, energiatodistusasetusta ja rakennusvalvonnan ohjeita täydentäen niitä muilla yksityiskohtaisemmilla laskentamenetelmillä. Tuloste - rakennuksen energiatodistus. Energiatehokkuuslaskenta käyttäen dynaamista simulointiohjelmaa. Tuloste - rakennuksen energiatodistus sekä simuloinnin tuottamat laskentatulokset. 2.4.3 Energian tavoitekulutus (rakennuksen käytön aiheuttama energiankulutus) Rakennuslupavaiheessa vaadittavaan energiaselvitykseen liitettävä selvitys rakennuksen energiankulutuksesta ja ostoenergiankulutuksesta. Rakennuksen energiankulutus kuvaa rakennuksen suunnitteluratkaisujen mukaista energiankulutusta. Esitetyillä laskentamenetelmävaihtoehdoilla on erilainen tarkkuustaso. Tämä selvitys voidaan vaatia rakennusvalvonnan taholta vaikka energiatodistusta ei vaadita. a Energiankulutuksen laskenta rakentamismääräysten ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti täyttäen tarkastelun perusvaatimukset. - rakennuksen energian vuositason tavoitekulutuksen määritys. b Energiankulutuksen laskenta soveltaen rakentamismääräyksiä ja rakennusvalvonnan ohjeita täydentäen niitä muilla yksityiskohtaisemmilla laskentamenetelmillä. - rakennuksen energian vuositason tavoitekulutuksen määritys. c Energiankulutuksen laskenta käyttäen dynaamista simulointiohjelmaa. Eri energiamuotojen (lämmitys, jäähdytys, sähkö) kulutus kuukausittain k i ja kulutuksen k jakaumat. - rakennuksen energian kuukausitason tavoitekulutuksen määritys. 2.4.4 Olosuhde/sisäilmasto a Ei erityisvaatimuksia Tilastollisiin tietoihin perustuva mitoitus mm. lämpökuormista ja niiden vaikutuksista. - tyyppitilakohtaiset mitoitusarviot. b Laskenta Määritetään sisäolosuhteet rakentamismääräysten ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti. - huonelämpötilojen kuukausikeskiarvot - tyyppitilakohtaiset mitoituslaskelmat. c Olosuhdesimulointi Simuloidaan olosuhteet ja mitoitustehot tyyppitiloittain dynaamisen laskentaohjelmiston avulla. Tarkastelut ja vertailut tehdään tuntitasolla kesäja talvitilanteessa ja niissä otetaan huomioon rakenteiden, ikkunoiden, aurinkosuojausten ym. vaikutukset. - tyyppitilakohtaiset olosuhde- ja mitoituslaskelmat vuorokausitasolla. d Virtaussimulointi (CFD) Olosuhdesimulointeja täydennetään viihtyvyyden varmistamiseksi vaativissa tiloissa (korkeat aulat jne.) simuloimalla virtaus- ja lämpötilajakaumat 3D-mallinnukseen perustuvalla CFD-laskentaohjelmistolla (CFD = Computational Fluid Dynamics). Vain erikseen sovitut, ilmastoinnin kannalta vaativiksi todetut tilat, jotka tulee määrittää tehtäväluettelossa. - virtaussimuloinnin visualisoinnit ja tulosten analysointi. 2.4.5 Valaistus Valaistuslaskennan tarkoituksena on varmistaa, että esitetyllä valaistusratkaisulla saavutetaan tavoitteiden mukaiset valaistustasot. Visualisoinnilla havainnollistetaan tilojen käyttäjille valaistuksella saavutettavaa tulosta ja tilojen ilmettä. Visualisointi voidaan tehdä karkeatasoisena (valinta b) tai valokuvatasoisena (valinta c). a Ei erityisvaatimuksia Lasketaan valaistukset tyyppitiloittain valaistuslaskentaohjelmistolla. - tyyppitilakohtaiset valaistuslaskelmat.
RT 10-10972 LVI 03-10445 KH X4-00428 ohjeet 8 b c Laskenta ja visualisointi Lasketaan ja visualisoidaan valaistukset tyyppitiloittain graafisella 3D-valaistuslaskentaohjelmistolla. - tyyppitilakohtaiset valaistuslaskelmat ja karkeatasoiset tyyppitilakuvat käyttäjän kanssa sovitusta tyyppitiloista. Laskenta, simulointi ja visualisointi Lasketaan ja visualisoidaan valaistukset tyyppitiloittain 3D-valaistuslaskentaohjelmistolla. Valaistussimulointi ja visualisointi tehdään fotorealistisen 3D-simulointiohjelmiston avulla arkkitehdin laatimille tilamalleille. - tyyppitilakohtaiset valaistuslaskelmat ja ja valokuvatasoiset (fotorealistiset) tyyppitilakuvat käyttäjän kanssa sovitusta tyyppitiloista. 2.4.6 Investointikustannukset a Ei erityisvaatimuksia laskennalle Arvioidaan investointikustannukset kokemusperäisesti tilastollisten arvojen perusteella. - kokonaiskustannusarvio. b Tila- ja järjestelmäpohjainen tavoitehintalaskenta Lasketaan investointikustannukset tila- ja järjestelmäpohjaisesti kustannuslaskentaohjelmiston avulla. - kokonaiskustannusarvio jaoteltuna tiloittain tai järjestelmittäin. c Määrä- /rakennusosapohjainen laskenta Lasketaan investointikustannusarvio määrä-/rakennusosapohjaisesti pakettirekisterihinnastoa tai yksikköhintoja käyttävän kustannuslaskentaohjelmiston avulla. - kokonaiskustannusarvio jaoteltuna tiloittain, rakennusosittain tai järjestelmittäin. 2.4.7 Elinkaarikustannukset a Ei erityisvaatimuksia laskennalle Arvioidaan vuotuiset energian ja ylläpidon kustannukset tilastollisten arvojen perusteella. - energian ja ylläpidon vuosikustannusarvio. b Vaihtoehtojen elinkaarikustannusten vertailu Lasketaan vertailtaville suunnitteluratkaisuille investointi-, energia-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. c - suunnitteluratkaisujen elinkaarikustannusvertailut. Suunnitteluratkaisujen i elinkaarikustannusten ik laskenta Lasketaan toimeksiantoon sisältyvien suunnitteluratkaisujen investointi-, energia-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. - rakennuksen elinkaarikustannuslaskelma. 2.4.8 Ympäristövaikutukset a Ei erityisvaatimuksia laskennalle Arvioidaan energiankäytön ympäristövaikutus tilastollisten arvojen perusteella. - arvio energiankäytön aiheuttamien päästöjen tasosta (esim. CO2). b Suunnitteluratkaisujen energiankäytön ympäristövaikutusten laskenta Lasketaan simuloidun tai lasketun energiankulutuksen ympäristövaikutus. - raportti energiankäytön aiheuttamista päästöistä (esim. CO2). c Suunnitteluratkaisujen sitoutuneen ja käytön aikaisten ympäristövaikutusten laskenta Lasketaan toimeksiantoon sisältyvien suunnitteluratkaisujen ympäristövaikutus. - raportti elinkaaren aikaisista päästöistä (esim. CO2).