PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen Vahvistettu hallituksen jastssa 19.8.2009 15 Liite nr 2/2009
2 Sisällysluettel: 1. Timeentultuen säädösphja, tarkitus ja myöntäjä 3 2. Timeentultuen hakeminen ja myöntäminen 3 3. Timeentultuen mudt 4 3.1 Perustimeentultuki 4 3.1.1 Perussa 4 3.1.2 Muut perusment 5 3.1.2.1 Asumisment 5 3.1.2.2 Talussähköstä aiheutuvat ment 6 3.1.2.3 Ktivakuutusmaksu 7 3.1.2.4 Vähäistä suuremmat terveydenhultment 7 3.1.2.5 Asiakasmaksut 8 3.2 Täydentävä timeentultuki 8 3.2.1 Muut kuin perusmenihin sisältyvät asumiskustannukset 8 Vukratakuu/vakuus/muuttkustannukset 9 Vukra- ja sähkölaskurästit 9 3.2.2 Päivähitment 9 3.2.3 Henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai lsuhteista jhtuvat, timeentuln turvaamiseksi tai itsenäisen suriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut ment 9 Kdin irtaimist ja kdinkneet 10 Rmaaninaisten vaatemen 10 Hautauskustannukset 10 Lapsen tapaamisesta/lunapidsta aiheutuvat ment 10 Opiskelumatkat 10 3.3. Ehkäisevä timeentultuki 10 4. Opiskelijan timeentultuki 11 5. Opintlainan krt 11 6. Yrittäjän timeentultuki 11 7. Vangin timeentultuki 12 8. Maahanmuuttajan timeentultuki 12 9. Asevelvllisen timeentultuki 12 10. Timintaraha ja matkakrvaus 12 11. Humintettavat tult ja varat 12 12. Takaisinperintä 13 13. Päätös, tiedksiant ja muutksenhaku 14 14. Ssiaalityöntekijän, ssiaalihjaajan ja palvelusihteerin päätösvalta sekä asiakashjaus 14 15. Liite: perussien määrät 1.1.2009 alkaen 15
3 1. TOIMEENTULOTUEN SÄÄDÖSPOHJA, TARKOITUS JA MYÖNTÄJÄ Perustuslain 19 :n 1 mmentin mukaan jkaisella, jka ei kykene hankkimaan ihmisarvisen elämän edellyttämää turvaa, n ikeus välttämättömään timeentuln ja hulenpitn. Timeentultuen myöntäminen perustuu: - lakiin timeentultuesta (1412/30.12.1997) siihen tehtyine muutksineen ja asetukseen - lakiin kuntuttavasta työtiminnasta (189/2001) - lakiin maahanmuuttajien ktuttamisesta ja turvapaikanhakijiden vastaantsta (493/1999). Ssiaali- ja terveysministeriön julkaisupas 2008 : 11 timeentultukilain sveltajille timii hjeena lakia tulkittaessa. Timeentultuki n ssiaalihultn kuuluva viimesijainen taludellinen tuki, jnka tarkituksena n turvata henkilön ja perheen timeentul ja edistää itsenäistä selviytymistä. Jkaisella n ikeus saada timeentultukea, js hän n tuen tarpeessa eikä vi saada timeentula ansityöllään, yrittäjätiminnallaan, timeentula turvaavien etuuksien avulla, muista tulistaan tai varistaan, häneen nähden elatusvelvllisen henkilön hulenpidlla tai muulla tavalla. Timeentultuen myöntää hakemuksesta sen kunnan tuesta päättävä viranmainen, jnka alueella henkilö tai perhe vakituisesti leskelee tai asuu. Mikäli asuminen tapahtuu kahdessa kunnassa, tuen myöntää se kunta, missä men aiheutuu. 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN Timeentultukea haetaan kirjallisesti tai viranmaisen sustumuksella suullisesti ja se myönnetään pääsääntöiseksi kalenterikuukaudeksi kerrallaan hakemiskuukaudesta alkaen. Hakija n velvllinen esittämään hakemuksensa liitteinä selvitykset tulista/varallisuudesta, menista ja muista timeentultuen myöntämisessä tarvittavista seikista. Hakemus tulee kirjata välittömästi saapuneeksi jk samana tai seuraavana päivänä, jllin siitä tehdään ns. vireillepan. Hakijalla n ikeus saada päätös hakemukseensa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan. Esimerkki: hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiistaina ja päättyy seuraavan viikn keskiviikkna, jllin päätös n viimeistään annettava. Kiireellisessä tilanteessa asiakkaalla n ikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita vivat esim. välttämätön lääke (uusi, juuri kirjitettu resepti), ruka-apu tai majitus kriisitilanteessa tai matkalippu ktipaikkakunnalle. Päätös vidaan antaa vain kiireellisestä asiasta ja muilta sin hakemus vidaan käsitellä 7 arkipäivän kuluessa. Mikäli hakemus n puutteellinen, viranmaisen n pyydettävä tarpeelliset lisäselvitykset 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta ja annettava niiden timittamiselle määräaika, enintään 14 päivää. Mikäli lisäselvityksiä ei le timitettu määräaikana, hakijalle tulee antaa päätös käytettävissä levien tietjen perusteella. Päätöksessä tulee antaa kannantt kaikkiin hakijan esittämiin asiakhtiin ja ne tulee perustella. Ennakkn jätettyyn hakemukseen päätös ja maksatus tulee tehdä viimeistään sen ajanjaksn ensimmäisenä arkipäivänä, jta päätös kskee. Tällöin hakijan tulee täydentää hakemustaan ajantasaisilla liitteillä ennen päätöksenteka.
4 Timeentultuen käsittelyprsessissa n kaikkia hakijita khdeltava ikeudenmukaisesti ja tasapulisesti 3. TOIMEENTULOTUEN MUODOT 3.1 PERUSTOIMEENTULOTUKI Perustimeentultuki mudstuu perussasta ja muista perusmenista. 3.1.1 Perussa Perussalla katetaan: ravintment vaatement (pikkeuksena rmanihame) vähäiset terveydenhultment, ns, käsikauppalääkkeet henkilökhtainen ja kdin puhtaus paikallisliikenteen käyttömaksut sanmalehden tilausmaksu tv-lupamaksu puhelimen käyttömaksut harrastus- ja virkistystiminnan (myös lasten) ment sekä muut henkilön/perheen jkapäiväiseen elämään kuuluvat ment Hakijan ei tarvitse esittää selvitystä perussalla katettavista menistaan ja hän vi itse käyttää perussan valitsemallaan tavalla timeentulnsa. Yksinasuvan henkilön tai yksinhultajan perussan suuruus n määritelty timeentultukilain 9 :ssä. Muiden henkilöiden perussa määritellään yksin asuvan perussasta perhesuhteiden ja yhteistaludessa asumisen sekä alaikäisten lasten iän ja lukumäärän perusteella. Yhteistaludessa asuvaksi perheeksi katstaan avi- ja avpulist, vanhemmat ja heidän alaikäiset lapsensa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa asuvat. Yhteistaludessa asuville täysi-ikäisille sisaruksille tehdään erilliset laskelmat ja perussa määräytyy yksin asuvan mukaisena ja muut kustannukset jaetaan tasan kummankin hakijan kesken. Valtineuvst vahvistaa perussien määrät vusittain ja ne päivitetään tähän hjeistukseen liitteenä. Mikäli tukea myönnetään vain ravintmenihin, n niiden suus n 50 % perussasta. Hakijan llessa sairaala- tai laitshidssa, vähennetään perussasta ravintmenjen suus hitpäiviä vastaavalla suudella, kun hit kestää yli 7 päivää. Lapsen lunapidsta/tapaamisesta aiheutuvana kustannuksena humiidaan 65 % lapsen iän mukaisesta perussasta. Kustannus humiidaan menna elatusspimuksen sekä tteutuneen tapaamisen/lunapidn perusteella. Muut mahdllisesti syntyvät kustannukset käsitellään täydentävänä tukena. Tukea hakeva 17 64-vutias henkilö n velvllinen ilmittautumaan työttömäksi työnhakijaksi te-timistn. Perussaa vidaan alentaa 20 prsenttia, js henkilö
5 n ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti tai tdistettavasti tarjtusta työstä tai sellaisesta työvimapliittisesta timenpiteestä, jka kh tuullisen ajan turvaisi hänen timeentulnsa tai n laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai timenpidettä le vitu tarjta n ilman perusteltua syytä kieltäytynyt ktuttamissuunnitelman laatimisesta tai sen sisältämään timenpiteeseen tai laiminlyönnillään aiheuttanut, ettei suunnitelmaa le vitu laatia n kieltäytynyt aktivintisuunnitelman laatimisesta n lain tarkittaman henkilö, jka n kieltäytynyt sallistumasta kuntuttavaan työtimintaan taikka keskeyttänyt sen. Alentamisesta tulee tehdä erillinen päätös välittömästi kieltäytymisen tai laiminlyönnin tapahduttua. Päätökseen kirjataan alentamisen peruste sekä ajanjaks. Samin siihen kirjataan, että perussa palautetaan nrmaalin suuruiseksi välittömästi, kun alentamisperuste n pistunut eli asiakas n timinut aiemmin svitun mukaisesti. Alentamisen yhteydessä n, mikäli mahdllista, laadittava yhteistyössä asiakkaan ja työvimaviranmaisten kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suriutumisen edistämiseksi. Perussaa vidaan alentaa 40 prsenttia tistuvien kieltäytymisien ja laiminlyöntien vuksi (TTTL 10 ). Alentaminen vidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä timeentula eikä alentamista vida pitää khtuuttmana. Alentaminen vi lla kestltaan enintään 2 kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. 3.1.2 Muut perusment Muina perusmenina tetaan humin tarpeellisen suuruisina asumistukilain mukaiset asumisment, talussähkö, ktivakuutus ja vähäistä suuremmat terveydenhultment siltä sin kuin niitä ei krvata tai niitä vastaavaa etuutta ei saada muulla perusteella. Muut perusment humiidaan kaikki kuukautta khden laskettuna. Mikäli tuen tarve n jatkuvaa, vidaan ment humiida erääntymiskuukautena. 3.1.2.1 Asumisment (asumistukilaki 6 ) Asumismenja humin tettaessa tarkituksena n turvata hakijan asuminen. Asumistukilain 6 :n mukaisia asumismenja vat vukra-asunnista ja tisaalta mistusasunnista aiheutuvat ment. Asumismenjen tarpeellista suuruutta harkittaessa tetaan humin asunnn kk ja laatu suhteessa perheen kkn ja tarpeisiin sekä khtuullista asumistasa vastaava kustannustas paikkakunnalla. Mikäli hakijan tdelliset asumiskustannukset ylittävät alla mainitut khtuulliset kknaisasumiskustannukset ja tuen tarve n pitkäaikainen (yli 3kk), n harkittava kustannusten khtuullistamista. Khtuullisuusharkinta ei saa jhtaa kuitenkaan siihen, että hakija jää ilman asunta. Hakijalle n annettava tällöin aikaa (3 kk) asumismenjensa pienentämiseksi ja tänä aikana kustannukset vidaan humiida tdellisen suuruisina. Tämä määräaika n kirjattava päätökseen. Vukra-asunnn asumismenja vat: - vukra
6 - erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut - erillinen saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu Vukra-asunnn asumisment (vukra tai kknaisasumisment) humiidaan tdellisen suuruisina kuukautta khden laskettuna kuitenkin enintään paikkakunnan khtuullista asumistasa vastaavina seuraavasti: 1 hlö 410 2 hlöä 520 3 hlöä 610 4 hlöä 700 5 hlöä 780 6 hlöä 900 7 hlöä 970 8 hlöä - 1050 Omistusasunnn (sakeasunt tai maktital) asumismenja vat: - hit- tai käyttövastike - erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut - erillinen saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu - asuntlainan krt - jätehultkustannukset - tntin vukra - kiinteistöver - nuhus ja auraus Edellä mainitut mistusasunnn asumisment humiidaan tdellisina kuukautta khden laskettuina kuitenkin enintään yllä mainittujen vukraasunnn asumismenjen enimmäiskustannuksien mukaisesti. Mikäli maktitalssa asuvalla ei le selvityksiä kyseisen asuinkiinteistön kustannuksista, vidaan hitkulut laskea asumistukisäännösten mukaan: Vesimaksu: Lämmitys: Muut hitkulut: henkilöluvun mukaan x 19,29 /kk khtuulliset neliöt x 1,02 (Artjärvi, Iitti, Myrskylä, Orimattila, Pukkila) khtuulliset neliöt x 1,15 (Hartla, Nastla ja Sysmä) 62,96 /asunt sekä 20,39 /hlö Khtuullisina neliöinä humiidaan: 1 hlö/37 2 hlöä/57 3 hlöä/77 4 hlöä/90 5 hlöä/105 6 hlöä/115 7 hlöä/125 8 hlöä/135 Puulämmityksen salta khtuullisena kustannuksena humiidaan 1 mtti/kk tdellisen kustannuksen mukaisena kuitenkin enintään 40 /mtti. Talussähköstä aiheutuvat ment Humiidaan tdellisen suuruisena kuukautta khden laskettuna. Mikäli talussähkön suutta laskusta ei vida ertella lämmityssähkön suudesta, lasketaan talussähkön suudeksi 30 prsenttia laskusta.
7 3.1.2.2 Ktivakuutusmaksu Humiidaan tdellisen suuruisena (=suppea ktivakuutus) kuukautta khden laskettuna. Ktivakuutuksen sisältö tarkistetaan vakuutuskirjasta. 3.1.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhultment Vähäistä suuremmat terveydenhultment humiidaan perustimeentultuessa muina perusmenina. Vähäisinä eli pieninä pidettävät terveydenhultment sisältyvät perussaan eikä niitä humiida muina perusmenina. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhultment katstaan tällaisiksi perussaan sisältyviksi kustannuksiksi eli ns. käsikauppalääkkeet. Vähäistä suurempina terveydenhultmenina humiidaan tarpeellisen suuruisina: - lääkärin sairauden hitn määräämät lääkkeet - tk- ja pliklinikkamaksut - sairaalamaksut - hammashit - silmälasien hankinnasta aiheutuvat ment - lääkärinlausunt välttämättömän etuuden hakemiseksi - Vähäistä suuremmat terveydenhultment humiidaan julkisen terveydenhulln mukaan. Mikäli asiakas tarvitsee erityisestä syystä muuta kuin julkisen terveydenhulln palveluja, hänen tulee neuvtella asiasta etukäteen ssiaalitimistn kanssa saadakseen tukea mahdllisiin kustannuksiin/tarvitessaan maksusitumus k. kustannuksiin. Silmälasien hankintaa varten pyydetään ennen maksusitumuksen antamista ptikn arvi siitä, pärjääkö asiakas nykyisillä laseilla. Silmälasien kehyksien hankintahintana hyväksytään enintään 100 ja linssien hankinta ilman erityiskäsittelyjä. Mikäli yhtymällä n vimassa leva hintavahvistus, hyväksytään ment vahvistuksen mukaisena sen vimassalajan. Terveydenhulln matkakustannuksina vidaan humiida mavastuusuus eli 9,25 /suunta mavastuusuuden täyttymiseen asti, mikä n 157,25 vunna 2009. Oman autn käyttökustannuksena lasketaan sv-lain mukainen krvaus 0,20 /km. Mikäli n epäselvää, nk lääkärin kirjittama reseptilääke asiakkaan sairauden hidn kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunt. Tällaisia lääkkeitä vivat lla esim. laihdutuslääkkeet tai ptenssilääkkeet. Tukea myönnetään lääkärinlausunnn perusteella. Nämä vähäistä suuremmat terveydenhultment humiidaan siis perustimeentultukena ja ikeus niiden kattamiseen timeentultuella syntyy, js laskelma sittaa alijäämää. Kustannuksiltaan vähäiset lääkement (enintään 30 ) asiakas maksaa itse ja ne krvataan hänelle reseptiä ja maksukuittia vastaan, kun ikeus tukeen n selvitetty. Mikäli kysymys n kustannuksiltaan kalliista lääkkeistä ( yli 30 ), asiakkaalle vidaan tarvittaessa myöntää maksusitumus, mihin kirjitetaan lääkärin/lääkkeen nimi sekä situmuksen vimassalaika. Lääkekulujen vutuisen mavastuusuuden (672,70 /2009) täyttyminen tarkistetaan laskelmaa tehdessä.
8 3.1.2.5 Asiakasmaksut Asiakasmaksulain mukaan maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu vidaan alentaa tai jättää kknaan perimättä. Tämä kskee esimerkiksi palveluasumisen ja ktihidn maksua. Asiakasta tulee hjata aina käyttämään tätä ensisijaista mahdllisuutta timeentulnsa turvaamiseksi. Mikäli asiakas n yksityisen palvelujen käyttäjä, häntä tulee hjata hakeutumaan julkisten palvelujen piiriin, jihin asiakasmaksulakia svelletaan. Mikäli siirtyminen ei tteudu välittömästi eikä maksun alennus tai perimättä jättäminen tule kysymykseen, asiakasmaksu humiidaan perustimeentultuessa. Mikäli asumispalvelujen piirissä leva henkilö hakee timeentultukea, tehdään laskelma, jssa menina humiidaan: - ateriat, palvelumaksu ja vähäistä suuremmat terveysment hittuen ylittävältä salta - vukra - perussa 51 % (kattaa muut perussament kuten vähäiset terveydenhultment, vaatteet, puhtauden, puhelimen yms.) Asiakasmaksujen maksukatt n 590 /vusi. Maksukattn lasketaan mukaan: terveyskeskuksen avsairaanhidn lääkäripalvelujen maksut, fysiterapiamaksut, sarjahidn maksut, sairaalan pliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitshidn maksut terveydenhulln ja ssiaalihulln laitksissa, yö- ja päivähidn maksut sekä kuntutushidn maksut. Näitä maksuja ei pääsääntöisesti makseta ssiaalitimesta vaan asiakas maksaa ne itse saadakseen tämän ensisijaisen etuuden hyödykseen. 3.2 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Perustimeentultuen lisäksi hakijalle n mahdllista myöntää täydentävää timeentultukea erityismenihin, jita vat: - perussaan sisältymättömät asumiskustannukset - päivähitmaksut - sekä hakijan tai perheen erityisistä tarpeista tai lsuhteista jhtuvat, timeentuln turvaamiseksi tai itsenäisen suriutumisen edistämiseksi harkitut ment - Täydentävä timentultuki tulee kysymykseen sillin, kun perustimeentultuki ei riitä kattamaan välttämätöntä timeentula ja asiakaskhtaiseen harkintaan perustuen tuen myöntäminen n välttämätöntä. Täydentävän timeentultuen tarve n arviitava asiakaskhtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella. Tukea myönnettäessä men humiidaan tarpeellisen suuruisena. Erityisenä tarpeena tai lsuhteena vidaan pitää esim. pitkäaikaista timeentultuen saantia (vähintään puli vutta) tai pitkäaikaista vaikeaa sairautta (kestänyt vähintään vuden). Erityismenjen myöntämisen perusteena tulee lla matimisuuden tukeminen tai syrjäytymisen ehkäisy. 3.2.1 Muut kuin perusmenihin sisältyvät asumiskustannukset Muina asumiskustannuksina vidaan ttaa humin esimerkiksi vukratakuu/vakuus, vukraennakk, muuttkustannukset, vukra- ja sähkölaskurästit tai kertalunteiset ment kuten esimerkiksi talnkirjate, palvaritin.
9 Vukratakuu/vakuus ja muuttkustannukset Muutsta tai vukravakuudesta aiheutuvat kustannukset tetaan pääsääntöisesti humin siinä kunnassa, jssa leskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettavaksi tai jssa, niihin n annettu situmus. Vukratakuun/vakuuden myöntämisen edellytyksenä tulee lla asunnttmuus tai sen välitön uhka tai erittäin painava syy asunnn vaihtn kuten esimerkiksi työnsaanti tai pienempään asuntn muutt. Vukratakuu/vakuussumma myönnetään ensisijaisesti takuusitumuksena enintään pulenvuden määräajalle 1 3 kuukauden khtuullista vukraa vastaava määrä. Muuttkustannuksina humiidaan kunnan sisällä pääsääntöisesti enintään 85 ja muualle khtuulliset, hintatarjusten (2-3) mukaan edullisimmat kustannukset. Js muutt tapahtuu sukulaisten tai tuttavien avustuksella, kuluina humiidaan plttainekustannukset (km x 0,20 /km). Apumiehestä aiheutuvia kustannuksia humiidaan vain erityisen syyn perusteella kuten esimerkiksi terveydelliset syyt. Vukra- ja sähkölaskurästit Vukra- ja sähkölaskurästiin vidaan myöntää tukea erityisen painavin perustein. Erittäin painavia perusteita vat asiakasta/perhettä uhkaava häätö, asunnttmaksi jutuminen tai perheen hajaminen. Tistuvasti tukea ei vida myöntää rästimaksuihin vaan tällöin asiakasta tulee hjata ja neuva muiden ensisijaisten vaihtehtjen käyttämiseen. Takautuviin menihin kuten vukrarästeihin tukea harkittaessa, tehdään laskelma kyseisille kuukausille ja mikäli laskelma sittaa alijäämää k. kuukausille, myönnetään rästit tältä sin perustimeentultukena. 3.2.2 Päivähitment Ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksulain perusteella maksu vidaan jättää perimättä tai sitä vidaan alentaa, js henkilön elatusvelvllisuus, timeentuledellytykset tai hulllliset näkökhdat humin ttaen siihen n syytä. Tämä n aina ensisijainen menettely timeentultuen myöntämiseen nähden ja asiakas tulee hjata hakemaan lain mukaista alennusta tai perimättä jättämistä. Mikäli asiakas tarvitsee tukea tilapäisesti, vidaan päivähidn asiakasmaksu humiida menna enintään kuukauden ajalta. 3.2.3 Henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai lsuhteista jhtuvat, timeentuln turvaamiseksi tai itsenäisen suriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut ment. Tämä lain khta antaa mahdllisuuden justavaan harkintaan ja tarpeellisten menjen huminttamiseen, jtta hakijan timeentul vidaan turvata tai edistää hänen itsenäistä selviytymistä. Tällaisia erityisistä tarpeista ja lsuhteista jhtuvia menja vivat lla esimerkiksi kdin irtaimistn hankinnasta aiheutuvat, lastentarvikkeista kuten vaunuista ja rattaista aiheutuvat ment, matkakulut, edunvalvntaan liittyvät maksut, hautauskulut tai perussaan sisältymättömät lasten harrastusment. Perussaan sisältyviin menihin ei pääsääntöisesti myönnetä täydentävää tukea
10 Kdin irtaimist ja kdinkneet: Kdin irtaimisthankintihin kuten hunekaluihin (sänky, patja, vudevaatteet, lasten rattaat) ja kdinkneisiin (pyykinpesukne, jääkaappi) vidaan myöntää tukea vain henkilölle tai perheelle, jilla ei le välttämätöntä irtaimista tai kdinknetta. Tällainen henkilö vi lla pitkään asunnttmana llut, jka saa asunnn, lapsiperhe, jka tarvitsee vauvalle sängyn ja rattaat tai erityisen tuen tarpeessa leva nuri. Irtaimisthankinnat edellytetään hankittavan käytettyinä. Kdinkneiden hankintahinnaksi humiidaan enintään pulet uuden laitteen hankintahinnasta lukuun ttamatta lapsiperheitä. Rmaaninaisten vaatemen: Hameen hankintaa vidaan myöntää tukea jka 3. vusi enintään 400, mikäli hakija n llut ikeutettu tukeen pitkäaikaisesti. Hautauskustannukset: Hautauskustannuksiin vidaan myöntää tukea sen jälkeen, kun perukirjasta n käynyt ilmi pesän varattmuus. Erityisen syyn perusteella tukea vidaan myöntää tästä piketen takaisin perinnällä. Kustannuksina vidaan myöntää välttämättömät hautaamiseen liittyvät kustannukset: arkku, vaatetus, arkkukriste ja kuljetus, kustannukset enintään 450 eura. Mikäli pltthautaus tulee kysymykseen, hyväksytään välttämättömät kustannukset. Seurakunnalle menevistä maksuista pesän tulee hakea vapautusta varattmuuden perusteella. Erityisen syyn perusteella tästä vidaan piketa. Mikäli yhtymällä n timittajalta hintavahvistus, hyväksytään ment spimuksen mukaisina sen vimassalajan. Lasten tapaamisesta/lunapidsta aiheutuvat ment: Tapaamisesta/lunapidsta aiheutuvat muut kuin perussament myönnetään täydentävänä timeentultukena. Opiskelumatkat Opiskelumatkament humiidaan edullisimman matkustustavan mukaisina menina esimerkiksi vimassa levan seutulipun mukaan. Js hakija n ikeutettu kulumatkatukeen, humiidaan mavastuusuus matkakustannuksena. Oman autn käyttö vidaan humiida sillin kun se välttämätöntä. Tällöin kustannuksina humiidaan 0,15 /km. 3.3 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevän timeentultuen tarkituksena n edistää henkilön ja perheen ssiaalista turvallisuutta ja matimista suriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta timeentultuesta. Tuen myöntämisessä tulee erityisesti arviida sen pitkäkestista vaikutusta.
11 Ehkäisevää tukea myönnettäessä ssiaalityöntekijä laatii yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman vaikuttavuuden knkretisimiseksi tai vaihtehtisesti kirjaa päätökseen myöntämisen perusteet sekä tavitellut vaikutukset. Ehkäisevää timeentultukea vidaan myöntää muun muassa: tuensaajan aktivintia tukeviin timenpiteisiin asumisen turvaamiseksi ylivelkaantumisesta tai taludellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan matimista suriutumista edistäviin tarkituksiin. Ehkäisevä timeentultuki tulee kysymykseen kertalunteisena avustuksena esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: - äkillinen ja ennalta arvaamatn tilanne (vakava, äkillinen sairaus, nnettmuus tai kulema, avier) - piskelun tai työllistymisen edistäminen tilanteessa, missä ensisijaiset tukijärjestelmät eivät le käytettävissä - asumisen turvaaminen häätötilanteessa - ylivelkaantumisen ehkäisy sillin, js avustamisella saadaan velkakierre katkaistua tai - ikeutta varsinaiseen timeentultukeen ei le. 4 OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI Opiskelijan ensisijainen timeentul n pinttukilain mukainen pinttuki (pintraha, pintlaina ja asumislisä, jka n tarkitettu kattamaan piskeluaikaiset pint- ja timeentulkustannukset. Alaikäisen piskelijan salta ei edellytetä pintlainaa sillin, kun piskelu ei jhda ammatilliseen tutkintn kuten esim. luki-piskelu. Mikäli piskelija saa ppilaitksessa täyden ravintedun (= kaikki päivän ateriat), humiidaan ravintetutulna 5 /pv. Mikäli pinttuki ei riitä nrmin mukaisiin menihin tai pinttuki n kknaan hylätty/sittain hylätty heikn pintmenestyksen tai vanhempien varallisuuden perusteella, n timeentultukea myönnettävä. Vanhempien mahdllisuus tukea alle 21 vutiaan lapsensa piskelusta aiheutuvia kulutuskustannuksia, n selvitettävä ennen tuen myöntämispäätöstä. Opiskelijiden salta käytetään piskelijiden lsuhdeselvityslmaketta. 5 OPINTOLAINAN KOROT Opintnsa päättäneiden pienitulisten krkmenja ei humiida tukimenksi, kska Kela myöntää hakemuksesta krkavustusta pienitulisuuden perusteella. 6 YRITTÄJÄN TOIMEENTULOTUKI Yrittäjälle vidaan myöntää tukea lyhytaikaisesti (3 kk), mikäli hän ei saa timeentulaan yrittäjätiminnallaan. Mikäli tuen jatkuu vielä 3 kuukauden jälkeen, n humiitava, että kannattamatnta yritystimintaa harjittajan yrittäjän timeentuln turvaaminen timeentultuella ei le perusteltua.
12 Tällöin n perusteltua alentaa perussaa ja tukea vidaan myöntää enintään 3 kuukauden ajalle. Mikäli yrittäjä saa tai hänellä n mahdllisuus saada työttömyysturvan päivärahan suuruista tula yritystiminnallaan, timeentultuen myöntämien vi lla perusteltua. Tulselvityksenä käytetään yrittäjän tulselvitystä. 7 VANGIN TOIMEENTULOTUKI Vankila hulehtii vankien päivittäisestä ylläpidsta. Vankeusvangeilla n ikeus saada työrahaa, palkkaa tai timintarahaa työhön tai muuhun timintaan sallistumisesta ja näillä tulilla hän vi kattaa ne kustannukset, jiden vankila ei kats kuuluvan vankilan kattamaan ylläpitn. Timeentultuen myöntämiselle ei le siksi perusteita. Tutkintavangeilla ei le aina mahdllisuutta saada tulja ja senvuksi heille vi syntyä ikeus timeentultukeen kuten esimerkiksi tarvitessaan silmälasit, jita vankila ei kats ylläpitn kuuluviksi. Mikäli vankeusvangin mat tult eivät riitä vankilan ylläpitn kuulumattmiin menihin kuten esim. silmälasien hankintaan, tulee timeentultukena myöntää tuljen ja hankinnan välinen ertus. 8 MAAHANMUUTAJAN TOIMEENTULOTUKI Kunta vi lla velvllinen myöntämään timeentultukea maahanmuuttajalle, js tämä leskelee kunnassa vakituisesti tai js timeentultuen tarve n kiireellinen (14 ). Ennen timeentultuen käsittelyä tulee selvittää maassa leskelun lunne. Hakijan matkustusasiakirjista (passi/henkilöllisyystdistus, viisumi tai leskelulupa) sekä pliisilta saatavan selvityksen perusteella selviää, vidaank hakijan katsa leskelevan Sumessa vakituisesti. Pliisin selvitys hakijan leskeluikeuden ikeutuksesta/vimassalsta antaa tiedt siitä, miten hakijan timeentul n turvattu maahantuln ajalle ja antaa sitä kautta perusteet mahdllisen timeentultuen myöntämiselle. Paklaisten ja paluumuuttajien salta valti krvaa heidän ktuttamisesta tai timeentultuen myöntämisestä aiheutuneet kustannukset tiettyjen perusteiden mukaisesti. 9 ASEVELVOLLISEN TOIMEENTULOTUKI Asevelvlliselle ei vida myöntää timeentultukea, sillä hän saa välttämättömän timeentulnsa valtin varista myös ktilmillaan. Ktiuduttuaan hänellä n ikeus saada timeentultukea ennen työttömyysturvaa/ansitula. 10 TOIMINTARAHA JA MATKAKORVAUS Timeentultukea saavalla kuntuttavaan työtimintaan sallistuvalla n ikeus saada timintarahaa jkaiselta sallistumispäivältä. Lisäksi kuntuttavaan työtimintaan sallistuvalle maksetaan sallistumisesta aiheutuvista matkamenista timeentultukena matkakrvausta halvimman matkustustavan mukaan. Oman autn käytöstä krvataan sv-lain mukainen km-krvaus (0,20 /km). 11 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT
13 Tulina humiidaan henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä levat netttult. Ansitulista vähennetään 20 % lain perusteella kuitenkin enintään 150 /kk. Tuljen vähennyksenä humiidaan työmatkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaan esimerkiksi seutulipun mukaisena. Mikäli man autn käyttö n välttämätöntä, humiidaan menna 0,15 /km. Tuljen vähennys tehdään hjelmassa kirjaamalla ment perustimeentultuen menihin. Tulina ei kuitenkaan humiida: vähäisiksi katsttavia ansitulja ja avustuksia alle 18-vutiaan säännöllisiä tulja siltä sin kuin ne ylittävät perustimeentultuen ja täydentävän tuen njalla humin tettavat ment tulja siltä sin kuin ne vastaavat työmatkamenja ja muita työssäkäynnistä jhtuvia menja äitiysavustusta, eläkkeensaajan hittukea, vammaistukea ja lapsen hittukea ylläpitkrvausta Vernpalautuksesta humiidaan tulna aikuisrukakunnalta 100 :n ylittävä suus ja yksinäisellä 50 :n ylittävä suus. Lapsiperheiden salta vernpalautusta ei humiida tulna ellei kyse merkittävästä summasta. Varina tetaan humin henkilön ja perheenjäsenten tukea myönnettäessä käytettävissä levat varat. Varina ei kuitenkaan humiida: henkilön/perheen käytössä levaa vakituista asunta eikä tarpeellista asuinirtaimista tarpeellisia työ- ja piskeluvälineitä alle 18-vutiaan varja, jtka ylittävät perustimeentultuen ja täydentävän tuen njalla humin tettavat ment muita varja, jiden katstaan levan tarpeen jatkuvan timeentuln turvaamiseksi. Tällainen etuikeutettu varallisuus eläkkeensaajalla n 1000 eurn rahavara ja muilla 500. Ansitul, jka ei le llut tiedssa timeentultuesta päätettäessä, vidaan ttaa jälkikäteen tulna humin kahden seuraavan kalenterikuukauden aikana. Muu tul tai etuus, jnka suuruus ei le llut tiedssa tuesta päätettäessä, vidaan humiida seuraavan kuukauden tulna, sillä edellytyksellä, että päätökseen n kirjattu tästä erillinen maininta. Kertalunteinen tul kuten esimerkiksi perintö tai maisuuden myynnistä saatu tul vidaan jaksttaa useamman kuukauden ajalle. 12 TAKAISINPERINTÄ Takaisinperintä vi tapahtua lain 20 :n perusteiden njalla. Menettelystä säädetään lain 22 ja 23 pykälissä. Js timeentultukea myönnetään ennakkna etuuden viivästymisen vuksi, tehdään pääsääntöisesti perintäpäätös ja myönnetty tuki peritään etuudesta takaisin lain 23 :n perusteella. Perintäpäätös etuuksista n tehtävä samalla, kun tukea myönnetään. Takaisinperintä ei saa kuitenkaan vaarantaa timeentula.
14 13 PÄÄTÖS, TIEDOKSIANTO JA MUUTOKSENHAKU Timeentultukihakemukseen, kirjalliseen tai suulliseen, tulee aina antaa kirjallinen päätös, myös sillin kun päätös n kielteinen. Päätös n perusteltava. Päätökseen n liitettävä muutksenhakuhjeet eli hjeet asian käsittelemiseksi jastssa. Päätös annetaan tiedksi jk luvuttamalla se asianmaiselle tai lähettämällä se pstitse asiamaiselle. 14 SOSIAALITYÖNTEKIJÄN, SOSIAALIOHJAAJAN JA PALVELUSIHTEERIN PÄÄ TÖSVALTA SEKÄ ASIAKASOHJAUS Timeentultuki tulee käsitellä palvelutakuun määräaikjen puitteissa. Palvelutakuun mukaisen kiireellisen timeentultuen tarpeen arvii pääsääntöisesti ssiaalityöntekijä. Palvelusihteerit käsittelevät perustimeentultuen hakemukset sekä täydentävät timeentultuen hakemukset siltä sin kuin tässä hjeistuksessa n selkeät hjeet tuen myöntämisestä tai saatuaan hjeet ssiaalityöntekijältä Palvelusihteeri hjaa tulttmat tuen hakijat välittömästi ssiaalityöntekijälle tai ssiaalihjaajalle hakijan kknaistilanteen selvitykseen ja palvelutarpeen arviintiin eli ssiaalityöhön. Samin hän hjaa muut tuenhakijat välittömästi ssiaalityöntekijälle/ssiaalihjaajalle arviidessaan asiakkaan tarvitsevan ssiaalityön palveluja. Pikkeuksena yllä levasta hjausvelvitteesta vat sellaiset tuen saajat, jiden elämäntilanne n kunnssa, mutta jiden tult eivät kata hyväksyttäviä menja. Tällaisia tuensaajia vivat lla esim. piskelijat, jilla pinttuki ei kata välttämättömiä menja tai eläkkeensaajat, jilla sairauskulujen vuksi tuen tarve vi mudstua pitkäkestiseksi. Ssiaalityöntekijä/ssiaalihjaaja kartittaa asiakkaan tilanteen ja arvii ssiaalityön tarpeen. Mikäli ssiaalityöntekijä/-hjaaja tteaa selvitykseen perustuen, ettei asiakas tarvitse ssiaalityön palveluja, hän dkumenti tämän asiakkaan tietihin ja hjaa asiakkaan jatkssa palvelusihteerin lu. Muussa tapauksessa hän hjaa, tukee ja palvelee asiakasta ssiaalityön salta. Ssiaalityöntekijä tai ssiaalihjaaja päättävät perussan alentamisesta ja vastaavat, mikäli mahdllista, suunnitelman tekemisestä yhteistyössä asiakkaan ja te-timistn kanssa. Samin ssiaalityöntekijä päättää vukravakuudesta, vukra- ja sähkölaskurästeistä. Ehkäisevän tuen myöntämisestä päättää ssiaalityöntekijä. Pitkäaikaiset asiakkaat hjataan vähintään kerran vudessa ssiaalityöntekijän/ssiaalihjaajan lu.
15 TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2009 LUKIEN Kansaneläkeindeksi 1502 Tuen saaja eur/kk eur/pv 1) Yksin asuva ja yksinhultaja 417,45 13,92 - alennettu (- 20 %) 2) 333,96 11,13 - alennettu (- 40 %) 3) 250,47 8,35 Muu 18 vutta täyttänyt (Avi- ja avpulist kumpikin) 354,83 11,83 - alennettu (- 20 %) 2) 283,86 9,46 - alennettu (- 40 %) 3) 212,90 7,10 Vanhempansa tai vanhempiensa luna asuva 18 vutta täyttänyt henkilö 304,74 10,16 - alennettu (- 20 %) 2) 243,79 8,13 - alennettu (- 40 %) 3) 182,84 6,09 10 17-vutias lapsi 1. lapsi 292,22 9,74 2. lapsi 271,34 9,04 3. jne. lapsi 250,47 8,35 Alle 10-vutias lapsi 1. lapsi 262,99 8,77 2. lapsi 242,12 8,07 3. jne. lapsi 221,25 7,38 1) Kun timeentultukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ) 2) Timeentultukilaki 10 1 ja 4mmentti 3) Timeentultukilaki 10 3 ja 4mmentti ALENNETTU PERUSOSA Perussaa vidaan alentaa 20 %, js henkilön timeentultuen tarve aiheutuu siitä, että hän n ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjtusta työstä tai työvimapliittisesta timenpiteestä. Js henkilö n tistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä tarjtusta työstä tai työvimapliittisesta timenpiteestä, vidaan perussaa alentaa 40 %. Alentaminen n kestltaan enintään 2 kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.