Fennian, Henki-Fennian ja Fennia Varainhoidon HENKILÖSTÖKERTOMUS

Fennian, Henki-Fennian ja Fennia Varainhoidon HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

SISÄLTÖ Miten saavutamme sen? Yhdessä! 3 Henkilöstötietoa 5 Varhainen tuki on parhaimmillaan keskinäistä työsuojelutyötä 9 Paperiton Fennia starttasi - Kodin vakuutuskirjat ovat nyt verkkopalvelussa 10 Työntekijöiden ideoilla parempiin tuloksiin 12 Fenniassa työelämään saa hyvät eväät 13 Työtä erilaisissa ympäristöissä 15 Fennia jälleen ykkönen yritysasiakkaiden tyytyväisyystutkimuksessa 16 Fennia Top-100-joukossa Univerumin ihannetyönantajien listalla 17

MITEN ME SAAVUTAMME SEN? Yhdessä! Vuoden 2015 vaihtuessa vuodeksi 2016 Fennia-konsernissa alkoi myös uusi strategiakausi. Tämän johdosta on luontevaa palata ajatuksissa vielä koko menneeseen strategiakauteen eli vuosiin 2011 2015. Tavoitteenamme oli olla alan suositelluin vakuutusyhtiö vuonna 2015. Tämän lisäksi vahinkovakuutuksen maksutulotavoite oli vuonna 2015 yli 470 miljoonaa euroa, ja yhdistetty kulusuhde 100:n tasolla. Nämä vuonna 2010 asetetut palvelun laatuun, kasvuun ja tuottavuuteen liittyvät tavoitteet olivat kiistatta hyvin haastavia matalan talouskasvun aikana. Vuonna 2011 ajankohtaisia asioita olivat yhdessä tekeminen ja kehittäminen. Fenniassa toteutettiin vuosina 2010 2011 InnoFennia valmennuskokonaisuus, jonka tavoitteena oli valmentaa Fennian asiantuntijoita palvelutuotteiden kehittämisen ammattilaisiksi. Tarkoituksena oli lisäksi lisätä asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta sekä Fennia-ryhmän sisäistä yhteistyötä. Fenniassa vuotta 2012 värittivät voimakkaat kannattavuustoimenpiteet yhteistoimintaneuvotteluineen ja organisaatiomuutoksineen. Näkyvimpiä muutoksia olivat viiden pienen konttorin lopettaminen sekä vakuutusja korvauspalveluiden eriyttäminen toisistaan. Kannattavuuden parantaminen nousi ykkösteemaksi toiminnan kehittämisessä. Onnistumme myönteisesti yllättämisessä, kun pidämme asiakkaan ykkösenä arjen kiireen keskellä. Matti Heiskanen, henkilöstöjohtaja 3

Vuonna 2013 jälleen kerran ylsimme ykkössijalle yritysasiakkaiden eniten suosittelemana vakuutusyhtiönä (EPSI Rating), onnistuimme parantamaan asiakaspalvelumme laatua sekä teimme liiketaloudellisesti kelpo tuloksen. Eläke-Fennia irtautui Fennia-ryhmästä ja Henki-Fenniasta tuli Fennian 100 % omistama tytäryhtiö. Muutosten johdosta yhdeksi painopisteeksi nousi Fennian ja Henki-Fennian henkilövakuuttamisen merkittävä kehittäminen asiakkaidemme hyväksi ja hyödyksi keskinäisyyden teeman mukaisesti. Vuonna 2014 Fenniassa otettiin käyttöön monia uusia työtapoja ja -välineitä, jotka auttavat meitä onnistumaan entistä paremmin asiakaspalvelussa. Kaiken keskiössä on fennialaisten oma osaaminen sekä kyky tuottaa suositteluun johtavia palvelukokemuksia niin ulkoisille kuin sisäisille asiakkaillemmekin. Fennian pitkät perinteet ja vahva yrityskulttuuri luovat hyvän perustan jakaa ja rakentaa yhdessä uutta osaamista, jolla saavutamme haastavan tavoitteemme olla alan suositelluin vakuutusyhtiö. Tunnuslukujen valossa yhdessä tekemämme strategiakausi 2011 2015 oli onnistunut. Vahinkovakuutusliiketoiminnan maksutulo kasvoi lähes 20 prosenttia viidessä vuodessa ja yhdistetty kulusuhde vuonna 2015 oli hieman alle 97 prosenttia. Henkivakuutusliiketoiminnan maksutulo oli vuonna 2015 jopa 200 miljoonaa euroa ja vakuutussäästöjen määrä oli vuoden 2015 lopussa 1,2 miljardia euroa. Varainhoitoliiketoiminnan hallinnoiman asiakasvarallisuuden määrä on kasvanut ja oli vuoden 2015 lopussa 234 miljoonaa euroa. Ennen kaikkea olimme kolmatta vuotta peräkkäin Suomen suositelluin vakuutusyhtiö yritysasiakkaiden mielestä. Fennialaisten määrä on pysynyt melko samana koko strategiakauden ajan reilussa tuhannessa vakuutusalan ammattilaisessa. Kun pohdimme toimintamme kehittämistä uudella strategiakaudella 2016 2020, esille nousivat tutut vanhat teemat; Kerralla kuntoon ja Yllätämme asiakkaamme positiivisesti. Onnistumme myönteisesti yllättämisessä, kun pidämme asiakkaan ykkösenä arjen kiireen keskellä. Kerralla kuntoon taas on keino kehittää toimintaamme ja huomioida samalla asiakastyytyväisyys sekä kannattavuus. Pidetään mielessä, että hymy kuuluu puhelimessa ja työnilo näkyy viivan alla. Lämmin kiitos kaikille fennialaisille vuodesta 2015! Matti Heiskanen henkilöstöjohtaja 4

HENKILÖSTÖTIETOA Fennia Fenniassa työskenteli vuoden 2015 lopussa 931 henkilöä vakinaisessa työsuhteessa (958 henkilöä vuonna 2014). Määräaikaisessa työsuhteessa, lähinnä äitiysvapaan sijaisuuksissa, työskenteli 76 henkilöä (115 henkilöä vuonna 2014). Vuoden lopussa vakituisesta henkilöstöstä 475 henkilöä työskenteli pääkonttoritoiminnoissa ja 456 henkilöä myyntiorganisaatiossa. Miesten osuus koko henkilöstöstä oli 36 prosenttia ja naisten osuus 64 prosenttia. Pitkillä vapailla (äitiys-, vanhempain-, hoito-, vuorottelu- ja opintovapaalla) vuoden 2015 aikana oli 68 henkilöä. Osittaisella hoitovapaalla oli vuoden 2015 lopussa 35 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 23 henkilöä. Fennialaisten keski-ikä vuonna 2015 oli noin 44 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli keskimäärin 12 vuotta. Ammatillinen tai opistotasoinen koulutus oli noin 38 prosentilla ja alempi tai ylempi korkeakoulututkinto oli 46 prosentilla fennialaisista. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin vakituisiin työsuhteisiin vuoden 2015 aikana 41 henkilöä. Uusien fennialaisten keski-ikä oli 37 vuotta ja 9 kuukautta ja heidän yleisin koulutustaustansa oli alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, jonka oli suorittanut noin 61 prosenttia. Kuluneen vuoden aikana päättyi 92 vakituista työsuhdetta. Näistä 69 työsuhdetta päättyi irtisanoutumiseen, 16 työntekijää siirtyi eläkkeelle ja 7 työsuhdetta päättyi muusta syystä. Lähtövaihtuvuus laskettuna eläkkeelle siirtyneistä ja irtisanoutuneista oli noin 10 prosenttia (4,2 % v. 2014). Ajankäyttö Fenniassa Ajankäyttöä arvioidaan teoreettisen työajan perusteella, jossa varsinaista työaikaa vähentävät erilaiset palkalliset ja palkattomat vapaat. Teoreettisesta työajasta 79,8 prosenttia oltiin varsinaisessa työssä ja loput ajasta koulutuksessa, lomalla, sairaana tai muusta syystä poissa. Ylitöitä tehtiin yhteensä 10167,50 tuntia, joka on keskimäärin 9,7 tuntia henkilöä kohden vuodessa vakinaisella ja määräaikaisella henkilöstöllä laskettuna 2014 2015 työtuntia % työtuntia % Työaika 1529673 80,4 % 1526097 79,8 % Koulutus* 11375,2 0,6 % 7656 0,4 % Vuosiloma ja vastaava 201013,8 10,6 % 204710 10,7 % Sairaus, tapaturma 97395,8 4,7 %**** 76495 4,0 % Perhesyy** 38255 2,0 % 80137 4,2 % Muu syy*** 24233,5 1,3 % 18091 0,9 % Teoreettinen työaika 1901946,82 100,0 % 1913186 100,0 % * Koulutukseen käytettyjen päivien määrään ei kuulu verkko-opiskeluun käytetty aika. ** Perhesyy, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, hoitovapaat ja lapsen sairaus. *** Muu syy = muun muassa palkaton poissaolo ja opintovapaa. **** Sairauspoissaolo-% vuodelta 2014 on laskettu uudella tilastointitavalla, jonka johdosta henkilöstökertomuksessa 2014 ollut sairauspoissaolo-% on muuttunut. 5

Ikäjakauma vakinaisissa työsuhteissa v. 2014-2015 (%) 20 2015 2014 17,9 15 14,6 12,8 15,3 12,7 15,4 13,3 15,6 16,3 14 11,7 10 9,7 7,1 8,3 7,6 5 4,7 0 1,5 1,2 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- (v) Palvelusvuosijakauma vakinaisissa työsuhteissa v. 2014 2015 (%) 2015 2014 35 30 29,3 25 26,9 20 18,2 18,3 15 15,3 14,5 15,2 10 10,3 9,3 10,8 7,4 7,5 5 5,8 6 2,5 2,6 0 0-2 3-5 6-10 11-15 16-20 21-25 26-30 31- (v) 6

Koulutusjakauma vakinaisissa työsuhteissa v. 2014 2015 (%) 2015 2014 30 27,9 27,6 25 23,8 23,8 20 18,5 17,9 15 14,5 15 10 8,8 8,6 5 6,5 6,9 0 peruskoulutus ylioppilas ammatilliset perustutkinnot opistoaste (esim. yo-merkonomi) Alempi korkeakoulututkinto (esim. amk) Ylempi korkeakoulututkinto (esim. maisteri, ylempi-amk) Sukupuolijakauma henkilöstöryhmittäin v. 2015 naiset miehet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 57,3 67,1 74,1 64,1 50 % 40 % 30 % 42,7 32,9 25,9 35,9 20 % 10 % 0 % Ylin johto Keskijohto Kentän sopimuksen piirissä olevat Konttoritoimihenkilöt Yhteensä 7

Uusien aloittaneiden ikäjakauma v. 2014 2015 (%) 2015 2014 30 28,4 25 20 21,7 22,0 19,6 19,5 15 14,6 14,6 10 7,3 9,8 10,9 7,3 6,5 5 4,3 4,3 4,9 4,3 0-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55- (v) Henki-Fennia Henki-Fenniassa työskenteli vuoden 2015 lopussa 55 henkilöä (52 henkilöä vuonna 2014), joista vakituisessa työsuhteessa oli 52 ja määräaikaisessa kolme henkilöä. Perhevapaalla oli lisäksi neljä henkilöä. Henkilöstöstä 32 oli naisia ja 27 miehiä. Vakituisten henkifennialaisten keski-ikä oli noin 44 vuotta ja keskimääräinen palvelusaika oli runsas kuusi vuotta. Fennia Varainhoito Fennia Varainhoidossa työskenteli vuoden 2015 lopussa 11 henkilöä (10 henkilöä vuonna 2014), joista 10 henkilöä oli vakituisessa työsuhteessa ja yksi määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilöstön sukupuolijakauma jakaantui lähes tasan: Fennia Varainhoidossa työskenteli 5 miestä ja 6 naista. Henkilöstön keski-ikä oli 41 vuotta. 8

Varhainen tuki ON PARHAIMMILLAAN KESKINÄISTÄ TYÖSUOJELUTYÖTÄ Fenniassa on käytössä varhaisen tuen malli, joka on yksi tärkeä tukikeino henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Varhaisella tuella pystytään merkittävästi parantamaan fennialaisten työkykyä läpi erilaisten elämänvaiheiden. Varhaisen tuen malli on parhaimmillaan keskinäistä työsuojelutyötä. Sitä, että olemme kiinnostuneita toinen toisistamme ja osaamme reagoida, jos itsestämme tai kollegastamme näkyy työhön vaikuttavia muutoksia, HR-partner Isa Ramu tiivistää. Vuonna 2015 Fennia kehitti konsernin työhyvinvointi- ja johtamisosaamista entisestään, ja fennialaiset esimiehet valmennettiin varhaisen tuen mallin käyttöön. Kehittämällä työhyvinvointijohtamista edistämme koko henkilöstön työkykyä sekä hallitsemme sairauspoissaoloja ja ennaltaehkäisemme työkyvyttömyyttä, Ramu tiivistää hyötyjä. Puhumalla iso asia pieneksi Varhainen tuki mielletään usein pelkäksi työterveyshuollon malliksi, vaikkei se sitä ole. Kyse on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöstä. Kun kyse on ihmisistä, on selvää, että hyvinvoinnin kokonaisuus on lukuisten asioiden summa. Jokaisella meistä on niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin erilaisia elämäntilanteita ja -vaiheita. Varhaisen tuen mallin tarkoitus on löytää ratkaisuja sellaisiin asioihin, jotka vaikuttavat työntekoon. Varhainen tuki on kiinteä osa esimiestyötä, joka varmistaa, että esimies antaa riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia yhteiselle keskustelulle sekä yhteisten ratkaisujen etsimiselle. Varhaisessa tuessa tärkeintä on tunnistaa yhteisellä keskustelulla, mitä taustatekijöitä muuttuneen työkäyttäytymisen tai terveydentilan taustalla voi olla. Työnantaja voi vaikuttaa kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät itse työhön tai työolosuhteisiin. Terveydentilaan liittyvät asiat ovat puolestaan aina lääkärin tehtäviä, ja terveydellisissä asioissa tukeen astuu mukaan työterveyshuolto. Tällöin työterveyshuollon kanssa on mahdollista käydä terveyteen liittyvä työterveysneuvottelu. Esimiestyö saa fennialaisilta kiitosta Fenniassa tehdään vuosittain henkilöstötutkimus, joka mittaa fennialaisten tuntemuksia omasta työpaikastaan. Johtaminen ja lähiesimiestyö ovat saaneet tutkimuksessa useana vuonna peräkkäin erityistä kiitosta, ja vuonna 2015 fennialaiset nimesivät jälleen nämä yksiksi Fennian tärkeimmiksi vahvuuksiksi. Yleisesti tiedetään, että hyväksi mielletyissä työyhteisöissä arjen vuorovaikutus toimii ja luottamus sekä esimieheen että kollegoihin on hyvä. Henkilöstötutkimuksen perusteella nämä asiat ovat Fenniassa kunnossa. Tämä antaa erinomaisen pohjan myös varhaisen tuen mallin onnistumiselle, Ramu summaa. 9

Paperiton Fennia starttasi - KODIN VAKUUTUSKIRJAT OVAT NYT VERKKOPALVELUSSA Haluamme helpottaa asiakkaittemme arkea vähentämällä paperipostin määrää ja tallentamalla vakuutuskirjat ja -ehdot Oma Fennia -verkkopalveluun. Koska tavoitteena on tarjota mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun ja hyvään tavoitettavuuteen myös verkossa, kokosimme parikymmentä yrityksen avainhenkilöä ja työntekijöiden edustajaa keskustelemaan tulevasta muutoksesta. Paperiton Fennia -startissa pohdittiin yhdessä henkilöstön kanssa vakuutuspostin sähköistämiseen ja paperittomaan käsittelyyn liittyviä aiheita. Startin tavoitteena oli selvittää mitä paperiton työskentely tarkoittaa työn sisällölle ja asiakaspalvelulle. Samalla saatiin koottua henkilöstön näkemys muuttuvasta työpäivästä. Verkkopalvelut työn arjen muuntajina Luovumme vaiheittain vakuutuskirjojen postittamisesta, ja jatkossa asiakkaat löytävät vakuutuskirjat liitteineen kotitalouksien Oma Fennia -verkkopalveluista. Toimintatapojen muutos herätti keskustelua myös siitä, miten oma työn arki muuttuu, kuinka jaksaa muutoksessa, mistä saa lisää tietoa, ja mitä pitäisi ottaa huomioon, jotta asiakaspalvelu sujuu. Kaikki nämä aiheet edellyttävät kokonaisvaltaista prosessien tarkastelua ja tulevaisuuteen luotaavaa suunnittelua, sanoo Yksityistalouksien vakuutuspalveluiden yksikönjohtaja Jarkko Mattinen. Kun paperitonta toimintatapaa lähestyi sekä fennialaisen että asiakkaan näkökulmasta, niin löysimme monta muutosta avittavaa asiaa. Sovimme hankkeen viestinnästä ja käytimme sosiaalisen intranetin suomia mahdollisuuksia tämän laajan aihealueen käsittelyssä sekä kysymysten ja vastausten esittämisessä. Koska toimintatapa on uusi sekä asiakkaille että meille fennialaisille, on tärkeää, että koko henkilöstö osallistuu muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen. 10

Tavoitteena onnistunut asiakaskokemus Keskustelimme myös toimintatavoista niiden asiakkaidemme osalta, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkopalvelua, ja jotka haluavat edelleen vakuutuskirjat postitse. On tärkeää, että he saavat jatkossa halutessaan vakuutuskirjat ja -ehdot normaaliin tapaan kirjeitse. Kun ensimmäiset paperittomuudesta kertovat viestit olivat lähteneet asiakkaille, olimme yhdessä valmistautuneet muutokseen ja odotimme asiakkaidemme palautteita. Koska toimintatapa on uusi sekä asiakkaille että meille fennialaisille, on tärkeää, että koko henkilöstö osallistuu muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen. Jarkko Mattinen, yksikönjohtaja 11

TYÖNTEKIJÖIDEN PAREMPIIN TULOKSIIN ideoilla Tuhannessa ihmisessä piilee valtava voima kehittää asioita toimivampaan suuntaan. Fenniassa kannustetaan työntekijöitä yhteiseen kehittämiseen, ja yksi keino viedä ideoita eteenpäin on aloitteen tekeminen. Aloite voi olla esimerkiksi uusi idea, joka säästää kustannuksia, lisää tuottoja tai nopeuttaa ja sujuvoittaa ylipäänsä Fennian tapaa toimia. Aloitteen voi tehdä kuka tahansa fennialainen esittämällä sitä aloitetoimikunnalle, joka miettii, miten aloite on järkevää viedä eteenpäin. Tuhannen ihmisen keskuudessa piilee valtava voima, ja kaikki uudet ideat ja parannusehdotukset on tärkeä saada esille, kertoo Fennian aloitetoimikunnan puheenjohtajana toimiva Riikka Patala. Parhaat ideat palkitaan Aloitteiden aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Hyvä aloite voi esimerkiksi yksinkertaistaa vakuutusten käsittelyä tai saatavien perintää, parantaa asiakaspalvelua tai tuoda esiin uusia tuotteita. Jokaisella työntekijällä on vastuu kehittää omia työskentelytapojaan, mutta aloitetoiminta kannustaa siihen, että kaikilla on myös mahdollisuus käyttää innovatiivisuuttaan koko konsernin eteen ja kehittää sen toimintaa. Aloitteiden aiheissa näkyvät yleensä tietyt trendit, ja viime vuosina moni hyvä käytäntöön pantu aloite on käsitellyt esimerkiksi erilaisia järjestelmäuudistuksia ja niihin liittyviä parannuksia. Toteutukseen päätyvät aloitteet palkitaan Fenniassa rahallisella korvauksella, jonka suuruus riippuu idean innovatiivisuudesta ja siitä, millaisia kustannussäästöjä se tuo, Patala kuvaa. Varsinaisten ideoiden lisäksi aloitetoimikuntaan saapuu erinomaisia kehittämisehdotuksia, jotka eivät sellaisenaan ole toteuttamiskelpoisia, mutta ovat muuten hyödyllisiä tai kiinnittävät huomiota tärkeään asiaan. Vuoden paras aloitteentekijä palkitaan Fenniassa erillisellä tunnustuksella. Palkinnon saaja voi olla esimerkiksi erityisen aktiivinen kehittäjä tai hyvistä aloitteista parhaan aloitteen tehnyt fennialainen. Nimettömyys madaltaa aloitekynnystä Jotta kynnys aloitteen tekemiseksi olisi mahdollisimman matala, kaikki aloitteet käsitellään Fenniassa nimettöminä. Aloitteentekijän nimi tulee vain aloitetoimikunnan sihteerin tietoon. On toki mahdollista jättää aloite myös nimimerkillä kirjeitse, ja tällöin edes sihteeri ei näe nimeä. Kirjekuori avataan vasta sen jälkeen, jos aloitetoimikunta on päättänyt että aloite palkitaan. Tärkeintä Riikka Patalan mukaan on pitää mielessä, että jokainen työntekijä saattaa olla potentiaalinen uudistuksen tai muutoksen oivaltaja. Aloite voi koskea hyvinkin yksinkertaista ja pientä parannusehdotusta toimintatapoihin tai olla jokin täysin mullistava, uusi innovaatio. Näitä kumpiakin tarvitaan toiminnan kehittämiseen. 12

Fenniassa TYÖELÄMÄÄN SAA HYVÄT EVÄÄT Fennia-konsernissa työskentelee säännöllisesti harjoittelijoita, jotka tutustuvat työelämään osana oppilaitoksien koulutusohjelmia. Harjoittelun jälkeen opiskelijoilla on usein mahdollisuus jatkaa tunti- tai kesätyöntekijöinä. Harjoittelu onkin nuorille erittäin hyvä väylä näyttää osaamisensa ja työllistyä. Keväällä 2015 Korvauspalveluiden harjoittelijoita perehdytettiin uudella tavalla. Opiskelijoille raivattiin oma hautomo, jossa he pystyivät jakamaan tietoa keskenään ja oppimaan yhdessä. Harjoittelun aikana vakuutusalan arki tulee tutuksi Perehdytysosion aikana käytiin läpi perusasioita, kuten järjestelmiä, päätöksiä, korvauksia ja oikeita vahinkotapauksia. Etenimme askel askeleelta, kertoo harjoittelijoiden kouluttajana toimiva Jenni Koski. Luokkamainen koulutusympäristö oli ohjaajien ideoima ja he suosittelivat toimintamallia muillekin. Perehdytysosion päätyttyä harjoittelijat siirtyivät Lakisääteiset henkilökorvaukset -osastolle kahteen ryhmään, joita ohjasivat palvelupäälliköt Sanna Helve-Tuomainen sekä Niina Mänttäri. Harjoittelijat avasivat vahinkoja, käsittelivät korvauksia, maksoivat päivärahoja ja olivat sekä puhelinettä sähköpostiasiakaspalvelussamme, kertoo Helve-Tuomainen. Harjoittelu onkin nuorille erittäin hyvä väylä näyttää osaamisensa ja työllistyä. 13

Nelli Nisula, kesätyöntekijä Työssä oppiminen on kivaa Suurin osa harjoittelijoista työskenteli harjoittelujakson osana ammattikorkeakoulun opintoja. Harjoittelijoiden tunnelmat olivat erittäin hyvät. Harjoittelu vastasi odotuksia ja joidenkin kohdalla jopa yllätti positiivisesti. Tradenomiksi opiskellut Sasu Paajanen odotti pääsevänsä näkemään vakuutusalaa tarkemmin: Toivoin pääseväni näkemään millaista arki on tavoitealallani. Kattava koulutus oli kiva yllätys, kertoi Paajanen. Myös ryhmätyöskentely ja mukava porukka edesauttoivat hyvää fiilistä. Tieto työharjoittelumahdollisuudesta Fenniassa tavoitti suurimman osan hakijoista oppilaitoksen kautta. Fenniaa työnantajana suositteli myös talon oma henkilökunta. 14

erilaisissa TYÖTÄ YMPÄRISTÖISSÄ Viime vuosina työn tekeminen ja sitä tukevat erilaiset ratkaisut ovat kehittyneet paljon. Asiantuntijatyötä tehdään työympäristöissä, jotka muuntuvat joustavasti organisaatioiden ja yksilöiden tarpeiden mukaisiksi. Fennia-konsernissa pilotoidaan nyt erilaisia ratkaisuja, jotka tukevat työnteon sujuvuutta. Uudistuva toimitila Helsingin Pasilassa tuo lisää mahdollisuuksia luovuuden, tehokkuuden ja yhteisöllisyyden hyödyntämiseen. Uudistamme Pasilanportti-kiinteistön tilat henkilöstöllemme tulevaisuuden työpaikoiksi sekä yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme moderniksi kohtaamispaikaksi. Seuraamme Pasilan kasvua, kehittymistä ja uudistumista aitiopaikalta, sanoo toimitusjohtaja Antti Kuljukka Pasilanportti-hankkeesta. Joustavia työtapoja ja yhteisöllisyyttä Työntekijällä voi olla uudistuneissa työtiloissaan käytettävissään erilaisia tiloja, joita hän pystyy joustavasti hyödyntämään vaihtuvien työtehtävien ja omien työskentelytapojensa mukaisesti. Toisaalta, työt voivat myös edellyttää, että henkilöllä on oma vakiintunut työpiste. Töissä voi aloittaa päivänsä tiiviillä kirjoitustyöllä hiljaisemmassa tilassa, suunnitella sen jälkeen kollegoiden kanssa tulevaa projektia avoimemmassa tilassa, lukea raporttia tai seurata Lync-palaveria sohvalla istuen ja jatkaa siitä työskentelyään työpisteellä. Kyseessä ei ole ainoastaan tapa sisustaa ja järjestää työtiloja, vaan myös asenne: työtä voi ja kannattaa tehdä monin eri tavoin ja erilaisissa ympäristöissä. Paremman yhteistoiminnan mahdollistavat ratkaisut edesauttavat myös ideoiden ja synergian syntymistä. Työntekijöiden ja työn ehdoilla Nykyisissä tiloissa Pasilan Visiossa on kokeiltu monitoimitilassa nimettömiä työpisteitä, joista jokainen työntekijä voi aamulla töihin tullessaan valita paikkansa. Paikka voi myös luontevasti vaihtua päivän mittaan, jos välissä on kokous tai muu meno. Tilassa myös näkyy monitoimitilan yhteisöllisyys: kesätunnelmia on haluttu jatkaa jakamalla omia lomakuvia. Ideointinurkkaus on modernin monitilatoimiston yksi keskeisiä kohtauspaikkoja: monella työpaikalla etätyölle on jo erittäin hyvät tekniset edellytykset, mutta työpaikalla on myös oltava läsnä ja työskenneltävä viikoittain yhteisöllisyyden rakentumisen sekä tiedon ja ideoiden vaihdon vuoksi. Fennia-konserni muuttaa uuteen toimitaloon, Pasilanporttiin keväällä 2017. Toimitalon uudistamissuunnittelussa lähdettiin liikkeelle työnteon tukemisesta erilaisilla muuntuvilla tilaratkaisuilla. 15

ykkönen FENNIA JÄLLEEN YRITYSASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSESSA Fennia sai jo neljäntenä vuonna peräkkäin parhaimmat arviot yritysasiakkaiden tyytyväisyystutkimuksessa. Yksityisasiakkaiden tyytyväisyydessä Fennia sijoittui kolmanneksi. Tiedot selviävät vuotuisesta EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Fennia säilytti kärkisijansa yritysten asiakastyytyväisyystutkimuksessa, jonka tärkeimpiä indikaattoreita ovat asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat palvelun laatuun ja hinta-laatusuhteeseen. Verrattuna muihin vakuutusyhtiöihin, Fennian yritysasiakkaat ovat myös halukkaimpia suosittelemaan omaa vakuutusyhtiötään muille. Asiakastyytyväisyys koko vakuutustoimialalla nousi edellisvuodesta merkittävästi varsinkin yritysasiakkaiden keskuudessa. Myös luottamus omaan vakuutusyhtiöön on korkealla tasolla. Oman vakuutusyhtiön valtteina pidetään kilpailukykyä ja asioinnin helppoutta. Rakensimme yhdessä hyvän asiakaskokemuksen Asiakastyytyväisyystutkimus kertoo myös henkilökuntamme sitoutuneisuudesta sekä kyvystä tuottaa onnistuneita palvelukokemuksia. Olemme iloisia kärkisijasta, joka osoittaa, että olemme pystyneet vastaamaan yritysasiakkaiden tarpeisiin onnistuneesti. Kiitosta olemme saaneet erityisesti siitä, että yritysasiakkaamme voivat hoitaa asioitaan helposti yrityksen tuntevan yhteyshenkilönsä kanssa. Jatkamme työtä hartiavoimin, jotta täytämme jatkossakin asiakkaidemme odotukset hyvästä palvelusta, toteaa Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen. EPSI Rating -tutkimusta varten haastateltiin noin 2 000 suomalaista vakuutusyhtiöiden yksityis- ja yritysasiakasta syys-lokakuussa 2015. Tutkimuksen tärkeimpiä indikaattoreita ovat asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus. Tyytyväisyyden ja uskollisuuden mittareina ovat asiakkaiden arviot yrityksen imagosta, odotuksista, hinta-laatusuhteesta sekä tuote- ja palvelulaadusta. 16

FENNIA TOP-100-JOUKOSSA Universumin IHANNETYÖNANTAJIEN LISTALLA Fennia sijoittui Universumin vuotuisessa tutkimuksessa suomalaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten ihannetyönantajien listalla sijalle 94. Työnantajakuvaan keskittynyt tutkimus- ja konsultointiyritys Universumin vuotuiseen tutkimukseen vastasi 10 283 yliopisto- ja korkeakoulutettua ammattilaista. Fennia sijoittui liiketoiminnan ammattilaisten listalla sijalle 94. IT-alan ammattilaisten ihannetyönantajalistalla Fennia kipusi sijalle 82. Ammattilaiset haluavat tehdä työtä jolla on merkitystä Tutkimustuloksissa heijastuu Suomen vaikea taloustilanne, mutta tulokset kertovat kuitenkin positiivisesta ilmapiiristä korkeakoulutettujen työntekijöiden keskuudessa. Katse suunnataan tulevaisuuteen ja uusien innovaatioiden uskotaan luovan työpaikkoja. Tutkimuksen mukaan korkeakoulutettujen ammattilaisten ihannetyönantaja on innovatiivinen, kansainvälinen ja monipuolinen. Työn merkityksellisyys nousee vastauksissa esille selvästi aiempia vuosia vahvemmin. Työ- ja vapaa-ajan tasapaino on edelleen uratavoitteista tärkein, vaikka sen merkitys on laskenut selvästi viime vuosiin verrattuna 17

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Y-tunnus 0196826-7 Televisiokatu 1, 00240 Helsinki Postiosoite: 00017 FENNIA Puhelin: 010 5031 www.fennia.fi