RAPORTTI VANTAANJOEN KOULU LVV-PUTKISTOJEN KUNTOTUTKIMUS
Raportti 2 (32) Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nimisen kiinteistön lämpö-, vesi- ja viemäriputkistojen sekä salaojien kunto, niiden korjaustarve ja mahdollinen korjausajankohta sekä niistä johtuvat kustannukset 0 vuoden tarkastelujaksolla. Raportti on laadittu suoritettujen haastattelujen, tv-kuvausten, röntgenkuvien ja näköhavaintojen perusteella. Kaukolämmön alajakokeskuksen varusteita ja laitteita suositellaan uusittaviksi tarpeen mukaan seuraavan 0 vuoden aikana tai vaihtoehtoisesti kokonaisuudessaan 3 vuoden kuluessa, mikäli laitteet halutaan kestävän 20 25 vuotta. Lämpöjohtoverkoston teräsputkilla ei ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta. Tutkimuksessa havaittu aktiivinen tippavuoto ja sen aiheuttamat mahdolliset kosteusvauriot on suositeltavaa korjata pikaisesti. Vanhat patteriventtiilit suositellaan kartoitettavaksi ja uusittaviksi, samassa yhteydessä suosittelemme lämpöjohtoverkoston tasapainotuksen tarkastamista ja tarpeen mukaan säätämistä. Käyttövesiverkoston vanhat vesijohdot, jotka on liitetty messinkijuotosliitoksin, suositellaan uusittaviksi. Messinkijuotokset ovat käyttöikänsä lopussa ja aiheuttavat vuotoriskin. Kiertovesijohdon linjasäätöventtiilit ovat pääosin täysin auki. Käyttövesijohdoissa havaittiin matalaa laaja-alaista syöpymää. Suosittelemme kiertovesijohdon virtaamien säätämistä. Muovista tehdyt jätevesipohja- ja tonttiviemärit ovat toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa. Valurautaiset jätevesiviemärit ovat röntgenkuvien perusteella tyydyttävässä kunnossa. Jätevesiviemäreillä ei ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta. Valurautaisia keittiöviemäreitä ja jätevesipumppaamoa on suositeltavaa seurata säännöllisesti sisäpuolisilla tv-kuvauksilla ja silmämääräisillä tarkastuksilla. Pohjaviemäreiden tarkastettavuudessa ja huollettavuudessa on puutteita (vaakaviemäreiden puhdistusluukut). Sadevesipohja-, tontti- ja pihaviemärit ovat pääosin toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa. Vanhat betoniset tontti- ja pihaviemärit sekä tasolla ja 2 havaitut vanhat valurautapohjaviemäriosuudet suositellaan saneerattaviksi esimerkiksi sisäpuolisilla saneerausmenetelmillä. Rakennuksen ulkopuoliset muovista tehdyt salaojalinjat ovat pääosin toiminnallisesti Rakennuksen sisäpuoliset salaojat ovat todennäköisesti alkuperäisiä ruukkuputkia, jotka ovat heikossa kunnossa. Ruukkusalaojien uusimista on suositeltavaa harkita kiinteistön tulevaisuuden suunnitelmien perusteella. Rakennuksen sisäpuolella sijaitsevien ruukkusalaojien uusiminen 0 vuoden ajaksi on todennäköisesti taloudellisesti kannattamatonta. Otantamenetelmästä johtuen lämpö-, vesi- ja viemäriputkissa voi olla heikompia kohtia kuin raportissa mainitut tutkimuskohdat. Raportti koostuu havainnoista, johtopäätöksistä, valokuvista, mittauspöytäkirjoista, röntgenkuvista, toimenpide-ehdotuksista ja toimenpide-ehdotusten kustannusarvioista. Toimenpiteiden kustannukset täsmentyvät suunnitteluvaiheessa tehtävien valintojen ja urakkatarjousten myötä.
Raportti 3 (32) Sisällys Kuntotutkimuksen yleistiedot... 4. Kohde ja tilaaja... 4.2 Tekijä ja ajankohta... 4.3 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät... 5.4 Tutkimuksen lähtötiedot... 5 2 Kiinteistön yleistiedot... 5 2. Yleistä... 5 2.2 Korjaus- ja kunnossapitohistoria... 6 3 Kuntotutkimus... 6 3. Kaukolämmön alajakokeskus... 6 3.. Havainnot... 6 3..2 Johtopäätökset... 7 3.2 Lämmitysverkosto... 7 3.2. Havainnot... 7 3.2.2 Johtopäätökset... 9 3.3 Vesijohtoverkosto... 0 3.3. Havainnot... 0 3.3.2 Johtopäätökset... 3 3.4 Jätevesiviemärit... 3 3.4. Havainnot... 3 3.4.2 Johtopäätökset... 7 3.5 Sadevesiviemärit... 8 3.5. Havainnot... 8 3.5.2 Johtopäätökset... 22 3.6 Salaojat... 23 3.6. Havainnot... 23 3.6.2 Johtopäätökset... 27 4 Lisätutkimukset... 28 4. Sadevesipystyviemärit... 28 4.. Havainnot... 28 4..2 Johtopäätökset... 29 5 Riskit ja puutteet... 30 6 Toimenpiteet... 30 6. Toimenpide-ehdotukset ja ajankohdat... 30 6.2 Toimenpidevaihtoehtojen kustannusarvioita... 32 Liitteet Liite. Tutkimuskohtapiirustukset Liite 2. Röntgenkuvat Liite 3. TV-kuvaustallenteet muistitikulla Liite 4. Sadevesiviemäriröntgenkuvat muistitikulla
Raportti 4 (32) Kuntotutkimuksen yleistiedot. Kohde ja tilaaja Kohde Isontammentie 5 0730 Vantaa Tilaaja.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijä Yhteyshenkilöt: Vantaan Tilakeskus, Hankevalmistelu Per Andersson Kielotie 3 0300 Vantaa Vahanen Oy Linnoitustie 5 02600 ESPOO Puhelin 020 769 8698 Sähköposti etunimi.sukunimi@vahanen.com Ilari Anttila Puhelin 044 768 8279 Sähköposti ilari.anttila@vahanen.com Jouko Savela Puhelin 044 768 829 Sähköposti jouko.savela@vahanen.com Harri Makkonen Puhelin 044 768 832 Sähköposti harri.makkonen@vahanen.com Kohteen kenttätutkimukset suoritettiin 4 28.4.205. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin kouluisäntää sekä tarkastettiin rakennus visuaalisesti havainnoiden niiltä osin, mihin oli esteetön pääsy.
Raportti 5 (32).3 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät Tilaaja haluaa selvittää kiinteistön lämpö-, käyttövesi-, ja viemäriputkistojen sekä salaojien tämän hetkisen kunnon, korjaustarpeen, mahdollisen korjausajankohdan ja korjaustöiden kustannusarvion, jotta järjestelmät pysyvät toimintakuntoisina seuraavan 0 vuoden ajan. Johtopäätökset ja arviot on tehty otettujen röntgenkuvien, sisäpuolisten viemärikuvauksien, näköhavaintojen ja haastattelujen perusteella. Lämpö- ja käyttövesiputkien röntgenkuvauskohdat sijaitsevat eri osissa kiinteistöä t- haaroissa, kulmissa ja suorilla putkiosuuksilla. Valitut kohdat antavat pistokoemaisessa tarkastuksessa hyvän kokonaiskuvan kiinteistön putkistoista. Raportin liitteenä olevassa paikannuspiirustuksessa on esitetty kuvauspaikkojen sijainnit. Röntgenkuvia tutkituista verkostoista otettiin lämpöjohdoista ja pattereista seitsemästä eri paikasta ja vesijohdoista 5 eri paikasta sekä valurautaviemäreistä kuudesta eri paikasta. Viemäreiden ja salaojien siirtymät, painumat, liettymät, asennusvirheet ja puhdistustarve selvitettiin pistokoeluontoisesti viemäreiden sisäpuolisella tv-kuvauksella. Kiinteistön jätevesiviemäreitä kuvattiin yhteensä 48,3 metriä, sadevesiviemäreitä 44,7 metriä ja salaojia 543,4 metriä. Tulokset pätevät kerättyihin tutkimustietoihin ja tutkittuihin putkenosiin. Otantatutkimuksesta johtuen lämpö-, vesi-, viemäriverkostojen vaurioitumis- ja syöpymisasteet sekä niiden laajuudet saattavat poiketa tutkimushetkellä todetusta..4 Tutkimuksen lähtötiedot Kuntotutkimuksen yhteydessä perehdyttiin vuosina 996, 999 ja 2003 päivättyihin vesi-, viemäri- ja salaojapiirustuksiin sekä vuoden 204 kuntoarvioon. 2 Kiinteistön yleistiedot 2. Yleistä on valmistunut vuonna 954. Kiinteistössä on yksi rakennus, joka koostuu opetus-, liikunta- ja ruokailutiloista. Kiinteistö on liitetty kunnallisiin vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoihin. Kiinteistön lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämpöjohdot ovat teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmöntuotto tapahtuu kaukolämmöllä. Kiinteistöllä on oma kaukolämmön alajakokeskus. Kiinteistön käyttövesijohdot on tehty kupariputkesta fosforikupari- ja messinkijuotosliitoksin. Lähtötietojen mukaan osa vesijohdoista on alkuperäisiä ja osa uusittu peruskorjausvuosilta 997 2003.
Raportti 6 (32) Kiinteistön jäte- ja sadevesiviemärit on tehty muovi- ja valurautaputkesta muhviliitoksin sekä valurautaputkesta pantaliitoksin. Kiinteistössä on alkuperäisiä valurautaisia jätevesiviemäreitä. Kattosadevesiviemärit on tehty kupariputkesta. Kiinteistön salaojat ovat pääosin uusittuja ja tehty muoviputkesta. Verkostossa on myös alkuperäisiä ruukkuputkia. Jätevesi-, sadevesi ja salaojaverkostojen tarkastuskaivot ovat pääosin uusittuja muovikaivoja. 2.2 Korjaus- ja kunnossapitohistoria Kiinteistöä on peruskorjattu suunnitelmien mukaan vuosina 997 2003 3 Kuntotutkimus 3. Kaukolämmön alajakokeskus 3.. Havainnot Kiinteistön lämmönjakohuone sijaitsee Tasolla 2, A-siivessä. Kiinteistö on kytketty kaukolämpöverkkoon. Käyttövesi- ja lämmitysverkoston lämmönsiirtimet, merkiltään Cetetherm, on valmistettu vuonna 993. IV-verkoston siirrin, merkiltään Cetetherm, on valmistettu vuonna 998. Käyttöveden siirtimen teho on 280 kw, lämmitysverkoston siirtimen teho on 550 kw ja IV-verkoston siirtimen teho on 664 kw (Kuva ). Käyttöveden siirtimeen johtavassa kiertovesiputkessa havaittiin vanhoja vuotojälkiä, paluulämpötilamittari puuttuu (Kuva 2). Kuva. Kaukolämmön lämmönsiirtimet varusteineen lämmönjakohuoneessa. Kuva 2. Vanhoja vuotojälkiä kiertovesiputkessa ennen lämmönsiirrintä, lämpötilamittari puuttuu.
Raportti 7 (32) 3..2 Johtopäätökset Lämmönsiirtimien tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Käyttöveden lämmönsiirtimen tekninen käyttöikä on lopussa. Lämmitysverkoston siirtimellä on käyttöikää jäljellä noin 3 vuotta ja IV-verkoston siirtimellä noin 7 vuotta. Lämmönsiirtimiin kertyy ajan kuluessa kalkkia, jolla on lämpöä eristävä vaikutus, tämä heikentää siirtimien lämmönsiirtokykyä. Mikäli laitteille halutaan ajatella 20 25 vuoden käyttöikää, suosittelemme käyttöveden ja lämmitysverkoston lämmönsiirtimien uusimista varusteineen noin 3 vuoden kuluessa. Mikäli tavoitellaan 0 vuoden käyttöikää, suosittelemme uusimaan ja huoltamaan laitteita ja varusteita tarpeen mukaan. Kuvan 2 vuotojäljet on suositeltavaa puhdistaa huoltotyönä ja tämän jälkeen vuotokohtaa seurattavan. Mikäli vuodot jatkuvat, on putkiosa suositeltavaa korjata välittömästi. Lämpimän käyttöveden paluulämpötilamittari on suositeltavaa asentaa huoltotyönä mahdollisimman pikaisesti. 3.2 Lämmitysverkosto 3.2. Havainnot Lämpöjohtoverkoston putket ovat pääosin alkuperäisiä teräsputkia hitsaus- ja kierreliitoksin. Peruskorjaussuunnitelmien mukaan lämpöjohtoja on paikoin uusittu. Lämmityspiirin runkoputket sijaitsevat osittain näkyvillä, osittain piilossa alakattojen takana ja osittain tason 2 ryömintätilassa (Kuvat 3 ja 4). Luokissa lämpöjohdot on asennettu ulkoseinustalle lämpöpattereiden alapuolelle. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin yksi aktiivinen lämpöjohdon tippavuoto (Kuva 5). Lämpöjohdoissa oli havaittavissa ulkopuolisen kosteuden aiheuttamaa syöpymistä. Vuotopaikka sijaitsee tasolla 2, osassa B, käytävän päässä olevassa urheiluvälinevarastossa kotelorakenteen sisällä. Kouluisännän kertoman mukaan samassa kotelossa on aiemmin ollut sadevesiviemärin vuoto. Kotelorakenteessa havaittiin kosteusvaurion jälkiä (Kuva 6). Lämpöjohtoverkoston venttiileiden kunto tarkastettiin otantana silmämääräisesti. Kiinteistön lämpöjohtoverkoston linjasulku- ja säätöventtiilit ovat todennäköisesti peruskorjauksien yhteydessä uusittuja palloventtiileitä (Kuva 7). Linjasäätöventtiilit on osittain näyttötaulujen mukaan säädetty ja osittain täysin auki. Kouluisännän kertoman mukaan kiinteistössä ei ole esiintynyt kylmyyttä tai kuumuutta. Kiinteistön lämpöpatterit ovat osittain alkuperäisiä ja osittain uusittuja pelti- ja teräslevypattereita (Kuva 8). Patteriventtiilit, merkiltään TA, ovat osittain uusittuja ja osittain vanhoja (Kuvat 9 ja 0). Lämpöjohdoista otetuissa röntgenkuvissa ei havaittu syöpymiä. Yhden lämpöpatterin röntgenkuvassa havaittiin syvempää rakokorroosio tyyppistä syöpymää. Röntgenkuvataulukko havaintoineen ja kuntoluokituksineen on esitetty Taulukossa. Tehtyjen havaintojen mukaan lämpöjohtoputkien eristeet ovat uusittuja villakourueristeitä.
Raportti 8 (32) Kuva 3. Lämpörunko- ja haarajohtoja koulun kirjastossa. Kuva 4. Lämpörunkojohtoja ryömintätilassa. Kuva 5. Aktiivinen tippavuoto ja ulkopuolista syöpymistä lämpöjohdossa. Kuva 6. Kotelon sisällä kosteusvaurion jälkiä ja lämpöjohdoissa ulkopuolista syöpymistä. Kuva 7. Uusittuja linjasäätö- ja sulkuventtiileitä, virtaamat on näyttötaulun mukaan säädetty. Kuva 8. Vanha peltipatteri aulatilassa.
Raportti 9 (32) Kuva 9. Vanha patteriventtiili. Kuva 0. Uusittu patteriventtiili ja vanha lämmityspatteri. Taulukko. Putkiston röntgenkuvaus, lämpöjohdot PUTKISTON RÖNTGENKUVAUS, LÄMPÖJOHDOT Kohta Putki Materiaali DN / Du Alkuperäinen seinämä (mm) 4. Lj Teräs 5 2,65 Lj Teräs 5 2,65 Lj Teräs 5 2,65 Lj Teräs 5 2,65 6. LP Pelti,00 Matalaa rakokorroosio tyyppistä syöpymää patterissa Lj Teräs 5 2,65 7. Lj Pelit 25 3,25 Lj Teräs 5 2,65 Lj Teräs 25 3,25 Lj Teräs 5 2,65 8. LP Teräs,00 9. Lj Teräs 20 2,65 Lj Teräs 5 2,65 Lj Teräs 20 2,65 Lj Teräs 5 2,65 24. Lj Teräs 80 3,2 Lj Teräs 80 3,2 25. LP Pelti,00 Havainnot Rakokorroosio tyyppistä syöpymää ja sakkaa patterissa Matalaa rakokorroosio tyyppistä syöpymää patterissa Kuntoluokka Lämpöpatterit Lämpöjohdot, Seinämäpaksuutta Jäljellä oleva käyttöikä Pelti teräs jäljellä KL5 HYVÄ 66 % 00 % Yli 50 % yli 0 v. TYYDYTTÄVÄ 0 % 0 % 30-40 % 5-0 v. KL3 VÄLTTÄVÄ 33 % 0 % 20-30 % 3-5 v. KL2 HEIKKO 0 % 0 % 0-20 % -3 v. KL EI VOIDA MÄÄRITTÄÄ 0 % 0 % 0 % 0- v. 3.2.2 Johtopäätökset Lämmitysputkiston tilastollinen tekninen käyttöikä on noin 50 00 vuotta. Lämmityspiirin putkista otetuissa röntgenkuvissa ei havaittu syöpymiä. Lämpöjohdot ovat tutkimuksen perusteella hyvässä kunnossa, eikä teräsputkistolla ole tarkastelujaksolla kokonaisvaltaista uusimistarvetta. Tämä kuitenkin edellyttää, ettei verkostoon tarvitse lisätä uutta hapekasta vettä, eivätkä putket altistu ulkopuoliselle kosteudelle. Verkostoon mahdollisesti lisättävä happipitoinen vesi ja lämpöjohtojen voimakas ulkopuolinen syöpyminen ovat riskejä, jotka voivat nopeuttaa verkoston syöpymistä ja aiheuttaa
Raportti 0 (32) vuotoja. Lämpöpatterin röntgenkuvassa havaitut syöpymät eivät aiheuta välittömiä toimenpiteitä, lämmityspattereita suositellaan uusittaviksi tarpeen mukaan. Suosittelemme lämpöjohtoverkoston seurantatutkimusta noin 5 vuoden kuluttua, tutkimuksessa on suositeltavaa kohdistaa vanhoihin lämpöpattereihin laajempi röntgenkuvaotanta. Tason 2, osan B urheiluvälinevarastossa ilmennyt vuoto ja ulkopuolelta syöpyneet lämpöputket suositellaan korjattavaksi/vaihdettaviksi välittömästi sekä ympäröivät rakenteet tarkastaa kosteusvaurion laajuuden selvittämiseksi ja vaurioituneet rakenteet korjata asianmukaisesti. Linjasulku- ja säätöventtiileiden tekninen käyttöikä on arviolta noin 25 30 vuotta. Lämmitysverkoston todennäköisesti peruskorjausvuosilta olevat linjasulku- ja säätöventtiilit ovat tyydyttävässä kunnossa ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 0 vuotta. Patteriventtiilien tekninen käyttöikä on arviolta noin 5 20 vuotta. Uusitut patteriventtiilit ovat hyvässä kunnossa ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä yli 0 vuotta. Vanhat patteriventtiilit suositellaan uusittaviksi, samassa yhteydessä lämpöjohtoverkoston virtaamien säätöjen tarkastus (tasapainotustyö). 3.3 Vesijohtoverkosto 3.3. Havainnot Kiinteistön käyttövesiputket on tehty kupariputkesta fosforikupari- ja messinkijuotosliitoksin. Peruskorjaussuunnitelmien mukaan tason, osan A käyttövesiputket on uusittu vuonna 997 sekä tason 2 osien A ja B käyttövesiputket vuonna 2003. Piirustusten ja havaintojen mukaan tasolla 2 on jäljellä alkuperäisiä käyttövesiputkia vuodelta 963 (kts. tutkimuskohtapiirustus). Käyttöveden runkovesijohdot sijaitsevat pääasiassa tason 2 tiloissa ja ryömintätilassa näkyvillä tai alakattojen takana piilossa, josta ne haarautuvat eri tasojen vesipisteille (Kuvat, 2 ja 3). Kouluisännältä saadun tiedon mukaan lämmintä käyttövettä joutuu valuttamaan useita minuutteja, erityisesti viikonloppuisin, tason osassa A, jossa sijaitsee myös kouluisännän asunto. Luokasta 205 lähtee käyttöveden runkojohdot tasolle. Luokassa havaittiin tasolta tulevan kiertovesijohdon olevan kylmä. Kouluisännän mukaan käyttövesiputkistossa ei ole esiintynyt vuotoja. Tasolla 2, osassa A havaittiin vanhoja kupariputkien messinkijuotosliitoksia, joissa oli silmämääräisesti havaittavissa sinkin kadon aiheuttamaa korroosiotuotetta (Kuva 4). Piirustusten mukaan kyseisessä osassa on vanhoja, vuodelta 963 olevia vesijohtoja. Vesijohtoverkoston venttiileiden kunto tarkastettiin otantana silmämääräisesti. Käyttövesiverkoston linjasulku- ja säätöventtiilit ovat havaintojen mukaan uusittuja palloventtiileitä, todennäköisesti peruskorjausvuosilta (Kuva 5). Lämpimän veden kiertojohdon virtaamia ei ole linjasäätöventtiileiden näyttötaulujen mukaan säädetty, venttiilit ovat täysin auki (Kuva 6).
Raportti (32) Lämpimän veden kiertojohdoista otetuissa röntgenkuvissa havaittiin matalaa laajaalaista syöpymää tason 2, osan A käytävän vesijohdoissa. Kolmessa putkiosassa havaittiin asennusvirheestä johtuvaa ohentumaa putkien liitoskohdissa. Kolmessa röntgenkuvassa havaittiin messinkijuotoksia. Röntgenkuvataulukko havaintoineen ja kuntoluokituksineen on esitetty Taulukossa 2. Kuva. Runkovesijohtoja tasolla 2 kirjastossa. Kuva 2. Runkovesijohtoja ryömintätilassa. Kuva 3. Runkovesijohtoja tasolla 2, käytävän alakaton takana. Kuva 4. Kupariputken messinkijuotosliitoksessa sinkin kadon aiheuttamaa korroosiotuotetta. Kuva 5. Uusittuja linjasulku- ja säätöventtiileitä. Kuva 6. Linjasäätöventtiili täysin auki.
Raportti 2 (32) Taulukko 2. Putkiston röntgenkuvaus, käyttövesijohdot PUTKISTON RÖNTGENKUVAUS, VESIJOHDOT Kohta Putki Materiaali DN / Du Alkuperäinen seinämä (mm) 2. Kv Cu 22,2 Kv Cu 8,0 Lv Cu 22,2 Lv Cu 8,0 Lvk Cu 5,0 3. Kv Cu 5,0 Lv Cu 22,2 Lv Cu 5,0 Lvk Cu 5,0 4. Kv Cu 22,2 Kv Cu 5,0 5. Kv Cu 5,0 Lv Cu 22,2 Lv Cu 5,0 Lvk Cu 5,0 6. Lv Cu 22,2 Lvk Cu 5,0 7. Lvk Cu 5,0 8. Kv Cu 42,5 Lv Cu 42,5 0. Lvk Cu 28,2 Lvk Cu 2,0. Lv Cu 54,5 Lvk Cu 54,5 3. Lvk Cu 28,2 Lvk Cu 5,0 5. Lv Cu 50,5 Lv Cu 50,5 Lvk Cu 28,2 Lvk Cu 28,2 20. Lv Cu 28,2 Lv Cu 28,2 Lvk Cu 8,0 Lvk Cu 2,0 22. Lv Cu 50,5 23. Lvk Cu 28,2 28. Kv Cu 8,0 Lv Cu 8,0 Lv Cu 2,0 Lvk Cu 5,0 Havainnot, liitosvirhe, messinkijuotos, liitosvirhe Matalia pistesyöpymiä putkessa Matalia pistesyöpymiä putkessa Matalaa laaja-alaista syöpymää ja matalia pistesyöpymiä putkessa Matalaa laaja-alaista syöpymää putkessa Matalaa laaja-alaista syöpymää ja matalia pistesyöpymiä putkessa Matalia pistesyöpymiä putkessa Matalia pistesyöpymiä putkessa Syvää syöpymää t-haaraosassa Matalia pistesyöpymiä putkessa ja matalaa syöpymää t- haaraosassa Matalia pistesyöpymiä putkessa Syöpymää t-haaraosassa Matalia pistesyöpymiä putkessa, messinkijuotos Matalia pistesyöpymiä putkessa,messinkijuotos, syvä putkileikkurilla tehty katkaisu-ura putkessa Matalia pistesyöpymiä putkessa, liitosvirhe Asennusvirheestä (kuumennus) johtuvaa ohentumaa liitoksessa Asennusvirheestä (kuumennus) johtuvaa syvää ohentumaa liitoksessa Kuntoluokka Kv, Lv,Lvk Seinämäpaksuutta Jäljellä oleva käyttöikä Cu jäljellä KL5 HYVÄ 70 % Yli 50 % yli 0 v. TYYDYTTÄVÄ 5 % 30-40 % 5-0 v. KL3 VÄLTTÄVÄ 3 % 20-30 % 3-5 v. KL2 HEIKKO 5 % 0-20 % -3 v. KL EI VOIDA MÄÄRITTÄÄ 7 % 0 % 0- v.
Raportti 3 (32) 3.3.2 Johtopäätökset Käyttövesijohtojen tilastollinen tekninen käyttöikä on noin 40 50 vuotta. Röntgenkuvauksien perusteella kiinteistön käyttövesiputket ovat pääosin hyvässä kunnossa ja niillä on käyttöikää jäljellä yli 0 vuotta. Kiinteistön vanhat käyttövesiputket saavuttavat tänä vuonna 52 vuoden käyttöiän. Vanhojen kupariputkien liitokset on tehty messinkijuotoksin. Messinkijuotosten tekninen käyttöikä on noin 45 vuotta. Messinkijuotosten ongelmana on selektiivinen korroosio, joka ilmenee sinkinkatona. Juotoskohdan sinkki liukenee pois ja jäljelle jää hauras, vettä läpäisevä kuparirakenne. Esimerkiksi messinkijuotoksiin kohdistuva mekaaninen rasitus tai paineisku saattaa rikkoa juotosliitoksen aiheuttaen vesivuodon. Messinkijuotokset aiheuttavat vuotoriskin tarkastelujakson aikana. Messinkijuotosten johdosta suosittelemme harkitsemaan käyttövesiputkien uusimista alkuperäisten putkiosuuksien osalta. Alkuperäisiä putkistoja on piirustusten ja havaintojen mukaan lämmönjakohuoneessa sekä tason 2 tiloissa (kts. tutkimuskohtapiirustus). Linjasäätö- ja sulkuventtiileiden tekninen käyttöikä on noin 25 30 vuotta. Käyttövesiverkoston peruskorjauksen yhteydessä uusitut venttiilit ovat tyydyttävässä kunnossa eikä niillä ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta tarkastelujaksolla. Suosittelemme uusimaan venttiileitä tarpeen mukaan seuraavan 0 vuoden aikana. Kiertovesijohtojen linjasäätöventtiilit ovat havaituilta osin täysin auki. Tämän johdosta virtausnopeudet saattavat olla liian suuret, tämä on todennäköisesti aiheuttanut kiertovesiputkiin matalaa laaja-alaista syöpymää. Suosittelemme kiertovesijohtojen virtaamien säätämistä mahdollisimman pikaisesti. Toimenpiteellä voidaan mahdollisesti hidastaa kupariputkien syöpymistä. Röntgenkuvissa 2, 0, 3, 5 ja 28 liitoskohdat (syöpyminen) sekä asennus- ja liitosvirheet suositellaan korjattaviksi yksittäisinä korjaustoimenpiteinä vuotoriskien vähentämiseksi. 3.4 Jätevesiviemärit 3.4. Havainnot Suosittelemme käyttövesiputkiston seurantakuntotutkimusta noin 5 vuoden kuluttua. Rakennuksen sisäpuoliset jätevesipohja- ja tonttiviemärit ovat pääosin uusittuja muoviviemäreitä peruskorjausvuosilta 997 ja 2003. Kiinteistössä on havaintojen mukaan jäljellä vanhoja valurautapysty-, hajotus- ja tuuletusviemäreitä (Kuva 7). Keittiötä palvelevat jätevesiviemärit ovat uusittuja valurautaviemäreitä pantaliitoksin ja ne sijaitsevat pääosin tason 2 ryömintätilassa ja keittiön sosiaalitilassa (Kuva 8). Pihaalueen jätevesiviemärit ovat peruskorjauksien yhteydessä uusittuja muoviviemäreitä. Jäteveden tarkastuskaivot ovat uusittuja muovikaivoja. Jätevesipohjaviemäreitä tvkuvattiin sisäpuolisesti puhdistusluukuista, tarkastuskaivoista ja pesualtaiden viemä-
Raportti 4 (32) röintipisteistä. Näkyvillä olevista valurautaviemäreistä otettiin röntgenkuvia pistokoeluontoisesti. Piirustusten ja havaintojen mukaan pohjaviemäreissä on tarkastusluukkuja vaakaosuuksilla, mutta ne on tiivistetty muovikalvoilla, mahdollisesti hajujen leviämisen estämiseksi tai ne ovat vanhojen pohjaviemäreiden puhdistusluukkuja (Kuva 9). Tämä esti osittain pohjaviemäreiden tv-kuvauksien suorittamisen. Koulun teknisen työn opetustilojen vesipisteitä palvelee pumpulla varustettu jätevesikaivo. Kouluisännän kertoman mukaan pumppaamosta nousi vedet luokan lattialle talvella 204 205, pumppu huollettiin tulvimisen jälkeen. Kaivo oli tarkastushetkellä epäkunnossa ja irti purkuputkesta sekä vedenpinta oli noussut (Kuva 20). Pumppaamon vieressä havaittiin seinällä kosteuden aiheuttamia jälkiä (Kuva 2). Pumppaamoon ei ole asennettu hälytystä vikatilanteiden varalta. Asiasta ilmoitettiin kouluisännälle, pumppu uusittiin tutkimuksen aikana Vantin toimesta (Kuva 22). Kuva 7. Vanhaa muhvillista valurautaviemäriä tasolla 2. Kuva 8. Uusittua valurautaviemäriä pantaliitoksin keittiön sosiaalitilassa. Kuva 9. Pohjaviemärin tarkastusluukut tiivistetty muovikalvoilla. Kuva 20. Teknisen työn opetustilan jätevesipumppaamon, pumppu epäkunnossa tarkastushetkellä.
Raportti 5 (32) Kuva 2. Pumppaamon tulvimisen aiheuttamia kosteusvauriojälkiä seinällä. Kuva 22. Uusittu jätevesipumppu, (tarkastettu 28.4.205). Jätevesiviemäreiden tv-kuvauslinjoissa jvtv/jvtv7, jvtv6 ja jvtv2 havaittiin runsasta jätekertymää (Kuvat 23 ja 25). Linjat painehuuhdeltiin ja tarkastuskuvattiin (Kuvat 24 ja 26). Jätevesiviemärilinjassa jvtv6, joka laskee rasvanerotuskaivolle, havaittiin valurautaviemäreiden olevan sisäpinnoiltaan ruosteisia. Linjassa havaittiin ruosteen irrottaneen valurautaviemäreiden sisäpuolen pinnoitteita, erityisesti pantaliitoskohdissa (Kuvat 27 ja 28). Rasvanerotuskaivon jälkeisessä jätevesiviemärilinjassa (noin 4 metrin osuus) havaittiin valurautaviemärin olevan sisäpinnaltaan ruosteinen. Valurautaosuus sijaitsee pääosin piha-alueella keittiön edustalla. Tv-kuvauksen avulla ei voida arvioida tarkkaan valurautaviemäreiden rakenteellista kuntoa. Jätevesiviemäreiden tv-kuvaustaulukko havaintoineen ja kuntoluokituksineen on esitetty Taulukossa 3. Valurautaisista jätevesiviemäreistä otetuissa röntgenkuvissa havaittiin matalia syöpymiä. Jätevesiviemäreiden röntgenkuvaustaulukko havaintoineen ja kuntoluokituksineen on esitetty Taulukossa 4. Kuva 23. Jätekerääntymää pohjaviemärissä. Kuva 24. Pohjaviemäri pesun jälkeen, jvtv.
Raportti 6 (32) Kuva 25. Rasvanerotuskaivon jälkeinen viemäri ennen pesua, jvtv2. Kuva 26. Rasvanerotuskaivon jälkeinen viemäri pesun jälkeen, jvtv2. Kuva 27. Valurautainen jätevesiviemäri, sisäpuolen pinnoitteet irtoavat syöpymisen johdosta, jvtv6. Taulukko 3. Jätevesiviemäreiden röntgenkuvaustaulukko PUTKISTON RÖNTGENKUVAUS, JÄTEVESIVIEMÄRIT Kohta Putki Materiaali DN / Du Alkuperäinen seinämä (mm). 9. 2. 2. 26. 27. Pystyviemäri Valurauta/Muhvillinen 00 6,0 Pystyviemäri Valurauta/Muhvillinen 00 6,0 Vaakaviemäri Valurauta/Muhvillinen 00 6,0 Vaakaviemäri Valurauta/Muhvillinen 00 6,0 Vaakaviemäri Valurauta/Pantaliitos 00 4,0 Vaakaviemäri Valurauta/Pantaliitos 00 4,0 Kuva 28. Valurautainen jätevesiviemäri, sisäpuolen pinnoitteet irtoavat syöpymisen johdosta, jvtv6. Havainnot Matalaa syöpymää ja pistesyöpymiä sekä jätekerääntymää putkessa Matalaa syöpymää ja pisteysöpymiä putkessa Matalia paikallisia syöpymiä putkessa Matalaa syöpymää ja paikallisia syöpymiä putkessa Matalaa syöpymää kulmaosassa ja pantaliitoskohdassa Matalia paikallisia syöpymiä putkessa Kuntoluokka Jv, valurauta Seinämäpaksuutta Jäljellä oleva käyttöikä jäljellä KL5 HYVÄ 7 % Yli 50 % yli 0 v. TYYDYTTÄVÄ 83 % 30-40 % 5-0 v. KL3 VÄLTTÄVÄ 0 % 20-30 % 3-5 v. KL2 HEIKKO 0 % 0-20 % -3 v. KL EI VOIDA MÄÄRITTÄÄ 0 % 0 % 0- v.
Raportti 7 (32) Taulukko 4. Jätevesiviemäreiden tv-kuvaustaulukko Kohde: Kuvaaja: I.A. 4-28.4.205 Kuvaus n:o Kuvattava verkosto Koko / mm Havainnot JVTV JVTK Jätevesi Vastavirtaan Muovi 60 Linja painehuuhdeltu. Ei mainittavia puutteita. Pesun jälkeen toiminnallisesti Kohdassa 24,0 metriä jvtk2. Kuvaus päättyy kaivoon jvtk6. JVTV2 JVTK Jätevesi Myötävirtaan Muovi 60 Viemäreissä ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnalllisesti JVTV3 JVTK Jätevesi Vastavirtaan Muovi 60 Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti JVTV4 JVTK3 Jätevesi Vastavirtaan Muovi 60 Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti JVTV5 JVTK3 Jätevesi Myötävirtaan Muovi 60 Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti Linja painehuuhdeltu. Viemärilinja sisäpinnaltaan ruosteinen. Sisäpuolen pinnoitus irronnut seinämästä useassa JVTV6 JVTK4 Jätevesi Vastavirtaan Valurauta 0 liitoskohdassa syöpymisen johdosta. Viemärin kuntoa seurattava. Pesun jälkeen toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa. JVTV7 JVTK4 Jätevesi Myötävirtaan Valurauta 0 Viemärilinjassa rasvakerääntymää. Linja painehuuhdeltu. Viemärilinja on toiminnallisesti Viemärilinjassa lievä painuma välillä 3,5-6,5 metriä, vesitäyttöä JVTV8 WC244 Jätevesi Myötävirtaan Muovi 75/60 noin 5 20 %. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa. Kuvaus menee pestyyn linjaan jvtv, kuvaus tehty ennen JVTV9 WC265 Jätevesi Myötävirtaan Muovi 75/0 pesua. Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässäk kunnossa. JVTV0 Viemärilinjassa lievä painuma välillä 9,5-3 metriä, vesitäyttöä WC222 Jätevesi Myötävirtaan Muovi 0 noin 0 20 %. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässä PL kunnossa. JVTV WC228 Jätevesi Myötävirtaan Muovi 75/0 Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti Linja painehuuhdeltu. Rasvanerotuskaivon jälkeinen viemärilinja. Viemärilinja sisäpinnaltaan ruosteinen ja JVTV2 JVTK5 Jätevesi Myötävirtaan Valurauta 0 epätasainen. Muoviputki alkaa kohdassa 4,0 metriä. Viemärin kuntoa seurattava. Pesun jälkeen toiminnallisesti JVTV3 LUOKKA Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti Jätevesi Vastavirtaan Muovi 0 205 PL JVTV4 LUOKKA 205 PL Kuntoluokat Jätevesi Myötävirtaan Muovi 0/60 Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti Kuvattu matka / m KL5 Hyväkuntoinen, uutta vastaava yli 0 v. Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 5-0 v. KL3 Välttävässä kunnossa, painehuuhtelu tai korjaustarve lähivuosina 3-5 v. KL2 Heikkokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava -3 v. KL Jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää 0- v. Kuvauskohta Kuvaussuunta Putkimateriaali Kuntoluokka 50, 46,7 27, 57,7 49,6 28,0 6,8 8,0 42,7 7,5 62,7 24,8 29,6 20,0 3.4.2 Johtopäätökset Muovisten ja valurautaisten jätevesiviemäreiden tilastollinen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Kiinteistössä on valurautaviemäreitä eri aikakausilta. Röntgenkuvien perusteella vanhat ja uusitut valurautaiset jätevesiviemärit ovat Muoviset jätevesipohja- ja tonttiviemärit ovat toiminnallisesti Tutkituilla jätevesiviemäreillä ei ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta seuraavan 5 vuoden aikana. Jätevesiviemäriverkostoon kohdistuu tässä vaiheessa pääasiassa ylläpidollisia toimenpiteitä. Koulun keittiötä palvelevissa valurautaisissa jätevesiviemäreissä jvtv6 ja jvtv2 havaittiin sisäpuolen pinnoitteiden irronneen syöpymisen johdosta ja sisäpintojen olevan ruosteisia. Keittiötä palvelevien valurautaviemäreiden riskinä on ennenaikainen käyttöiän loppuminen syöpymisen johdosta. Valurautaviemärin sisäpuolisen pinnoitteen tarkoitus on estää sisäpuolista korroosiota. Pinnoitteen irrottua on mahdollista, että
Raportti 8 (32) viemärin seinämät syöpyvät nopeammin. Keittiön valurautaviemäreiden osalta suosittelemme säännöllistä silmämääräistä tarkastusta ryömintätilassa mahdollisten vuotojen varalta sekä korjausta tarpeen mukaan ennen seurantatutkimusta. Keittiön edustalla maan alla sijaitsevien linjojen jvtv2 ja jvtv7 osalta suosittelemme säännöllistä sisäpuolista tv-kuvausta toiminnallisen ja rakenteellisen kunnon tarkastamiseksi ja tarpeen mukaan painehuuhtelua vuoden välein. Toimenpiteen voi tehdä esimerkiksi rasvakaivon tyhjennyksen yhteydessä. Teknisen työn opetustilan jätevesipumppu uusittiin tutkimuksen aikana. Suosittelemme pumppaamon toiminnan säännöllistä tarkastamista sen toiminnan varmistamiseksi. Pumppaamoon on suositeltavaa asentaa hälytys, jolloin kouluisäntä saa nopeammin tiedon pumppaamossa mahdollisesti ilmenevästä viasta. Riskinä on, että pumppukaivo pääsee tulvimaan opetustilan lattialle. Tehdyn tutkimuksen perusteella suosittelemme jätevesiviemäreiden seurantakuntotutkimusta noin 5 vuoden kuluttua käyttövesiputkiston seurantatutkimuksen yhteydessä. Pohjaviemärit on suositeltavaa painehuuhdella seurantatutkimuksen yhteydessä niiltä osin, kun tutkimuksessa ilmenee tarvetta, viemäriverkoston toiminnallisen kunnon ylläpitämiseksi. Tasolla 2, osassa A havaitut tiivistetyt puhdistusluukut on suositeltavaa korjata niin, että pohjaviemäreitä pystytään huoltamaan ja tarkastamaan helpommin. Tasolla 2, osassa B olevia pohjaviemärin puhdistusluukkuja ei löydetty, viemärikuvausten perusteella ne ovat olemassa. Puhdistusluukut on suositeltavaa paikantaa ja kohdalle asentaa kansi. Tasojen ja 2 pohjaviemäreiden puhdistusluukut on suositeltavaa korjata luoksepäästäviksi ja käytäville lisätä luukkuja tarpeen mukaan, helpottamaan tarkastus ja huoltotoimenpiteitä (kts. tutkimuskohtapiirustus). Jätevesiviemäreissä saattaa esiintyä vuotoja seuraavan 0 vuoden aikana. 3.5 Sadevesiviemärit 3.5. Havainnot Rakennuksen sisäpuoliset sadevesipohja-, tontti- ja pihaviemärit ovat pääosin vuosina 997 ja 2003 uusittuja muoviviemäreitä. Tason, osan A pohjaviemäri on todennäköisesti alkuperäinen ja tehty valurautaputkesta. Tasolla 2, osassa B on jäljellä vanhaa valurautaviemäriä noin 5 metrin matkalla. Osa tontti- ja pihaviemäreistä on vanhaa betoniputkea. Sadeveden tarkastuskaivot ovat pääosin uusittuja muovikaivoja. Sadevesipohjaviemärit sijaitsevat pääosin tasojen ja 2 lattialaatan alapuolella. Tutkimuksessa havaittiin vanhoja, todennäköisesti käytöstä poistettuja valurautaisia sadevesipohjaviemäreitä. Sadevesiviemäreitä tv-kuvattiin piha-alueen tarkastuskaivoista ja rakennuksen sisältä puhdistusluukuista. Sadevesiviemärilinjat svtv5, svtv6 ja svtv5 painehuuhdeltiin ja tarkastuskuvattiin. Tarkastuskuvausten yhteydessä tyhjennettiin sadevesikaivojen sakkapesät.
Raportti 9 (32) Sadevesiviemärilinjassa svtv/svtv22 havaittiin lievä painuma sekä 5 metrin osuus vanhaa valurautaviemäriä, valurautaviemäriosuus on sisäpinnaltaan ruosteinen (Kuvat 29 ja 30). Sadevesitonttiviemärin tv-kuvauksessa svtv6 havaittiin runsasta vesitäyttöä, lietekerääntymää, juurikasvustoa ja tukkeuma, linja painehuuhdeltiin (Kuva 3). Linjan betoniviemäriosuus on rapautunut, tämä heikentää betoniviemärin rakenteellista kuntoa (Kuva 32). Pesun jälkeisessä tv-kuvauksessa havaittiin piirustusten mukainen putkisiirtymän korjaus. Korjaus on tehty muoviputkella noin 3 metrin matkalta. Korjattu osuus on painunut aiheuttaen kynnykset vanhan betoniviemärin ja korjatun osuuden liitoskohtiin (Kuva 33). Yläpäässä liitos kerää lietettä ja roskia sekä padottaa virtausta (Kuva 34). Sadevesipohjaviemärilinja svtv7/svtv24 on vanhaa valurautaviemäriä. Valurautaviemäri on sisäpinnaltaan ruosteinen (Kuva 35). Pohjaviemärissä on epäilyttävä kylkiliitos (Kuva 36). Linjassa ei havaittu painumia. Sadevesiviemärilinjassa svtv8 havaittiin betoniviemärin yläpinnassa halkeama (Kuva 37). Sadevesitonttiviemärilinjassa svtv2 havaittiin betoniviemärin olevan rapautunut, tämä heikentää betoniviemärin rakenteellista kuntoa (Kuva 38). Sadevesiviemärilinjassa svtv6 havaittiin betoniviemärin olevan rapautunut. Linja laskee todennäköisesti yläpihalta. Kohdassa 3, metriä on liitetty sadevesikaivo betoniviemärin kylkeen. Sadevesiviemärilinja svtv8 on todennäköisesti vanha sadevesikaivon svk6 purkulinja, joka päättyy kaivoon svtk6. Viemärilinja ei todennäköisesti ole käytössä. Sadevesikaivosta svk6 on tehty uusi purkulinja kaivoon svtk5. Sadevesipohjaviemärilinjat svtv9, svtv20 ja svtv2 ovat todennäköisesti vanhoja sadevesipohjaviemärilinjoja, jotka on poistettu käytöstä. Sadevesiviemäreiden tvkuvaustaulukko havaintoineen ja kuntoluokituksineen on esitetty Taulukoissa 5. ja 5.2. Kuva 29. Vanhaa valurautaviemäriä uusitussa pohjaviemärilinjassa, svtv/svtv22. Kuva 30. Valurautaviemäri on sisäpinnaltaan ruosteinen, svtv.
Raportti 20 (32) Kuva 3. Runsasta vesitäyttöä ja lietekerääntymää sadevesitonttiviemärissä, svtv6 ennen pesua. Kuva 32. Betonista tehty sadevesitonttiviemäri on rapautunut, svtv6 pesun jälkeen. Kuva 33. Tonttiviemärilinjan korjatun osuuden ja vanhan betoniviemärin liitos, liitoksessa korkea kynnys. Kuva 34. Tonttiviemärilinjan korjattu muoviviemäriosuus alkaa, kerää roskia, svtv6. Kuva 35. Valurautaviemäri on sisäpinnaltaan ruosteinen, svtv24/svtv7. Kuva 36. Valurautapohjaviemärin svtv7 ja haaraviemärin svtv24 välinen kylkiliitos.
Raportti 2 (32) Kuva 37. Halkeama betoniviemärin yläpinnassa, svtv8. Taulukko 5.. Sadevesiviemäreiden tv-kuvaustaulukko Kuva 38. Betonista tehty sadevesitonttiviemäri on rapautunut, svtv2. Kohde: Kuvaaja: I.A. 4-28.4.205 Kuvaus n:o Kuvattava verkosto SVTV SVTK Sadevesi Vastavirtaan Muovi / Valurauta Koko / mm 60 SVTV2 SVTK Sadevesi Myötävirtaan Muovi 60 SVTV3 SVTK2 Sadevesi Myötävirtaan Muovi 60 SVTV4 SVTK3 Sadevesi Myötävirtaan Muovi 60 SVTV5 SVK Sadevesi Vastavirtaan Muovi 0 SVTV6 SVK Sadevesi Myötävirtaan Betoni 200 SVTV7 SVTK4 Sadevesi Vastavirtaan Valurauta 35 SVTV8 SVTK4 Sadevesi Myötävirtaan Betoni 35 Kuntoluokat Havainnot Viemärilinjassa lievä painuma välillä 9,0-0,0 metriä, vesitäyttöä noin 0 20 %. Viemärilinjassa vanhaa valurautaviemäriä välillä,0-6,0 metriä, sisäpinnaltaan ruosteinen. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa. Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti Perusvesikaivosta PVK laskeva linja. Kuvaus pesun jälkeen. Viemärilinjan alussa putken muodonmuutos. Pesun jälkeen toiminnallisesti tyydyttävässäk unnossa. Betoniviemärissä rapautumaa ja juurikasvustoa. Viemäriä korjattu muoviputkella välillä 5,8-9,0 metriä. Korjattu osuus painunut noin 2,5 metrin matkalta, vesitäyttöä noin 20 30 %. Muovi- ja betoniviemärin liitos kohdassa 6,0 metriä kerää roskia. Kohdassa 9,0 metriä liitosvirhe/kynnys. Lopussa vesitäyttöä kaivossa. Pesun jälkeen toiminnallisesti välttävässä kunnossa. Viemärilinja vanhaa valurautaputkea. Sisäpinnaltaan ruosteinen. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa. Halekama betoniviemärin yläipnnassa kohdassa 0,3 metriä. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa ja rakenteellisesti välttävässä kunnossa. Kuvattu matka / m Kuvauskohta Kuvaussuunta Putkimateriaali Kuntoluokka 36,5 8,8 28,2 8,9 6,9 22, KL3 20,0,6 Jäljellä oleva tekninen käyttöikä KL5 Hyväkuntoinen, uutta vastaava yli 0 v. Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 5-0 v. KL3 Välttävässä kunnossa, painehuuhtelu tai korjaustarve lähivuosina 3-5 v. KL2 Heikkokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava -3 v. KL Jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää 0- v.
Raportti 22 (32) Taulukko 5.2. Sadevesiviemäreiden tv-kuvaustaulukko Kohde: Kuvaaja: I.A. 4-28.4.205 Kuvaus Kuvaus- Kuvattava Kuvaus- Putki- Koko / Havainnot Kuvattu Kunto- SVTV9 SVK3 Sadevesi Vastavirtaan Muovi 60 Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti 9,5 SVTV0 SVK3 Sadevesi Vastavirtaan Muovi 60 Ei mainittavia puutteita. Linja laskee perusvesikaivosta PVK2 Viemärilinja on toiminnallisesti 4,4 SVTV SVK3 Sadevesi Vastavirtaan Muovi 60 Ei mainittavia pututteita. Viemärilinja on toiminnallisesti 2,0 SVTV2 SVK3 Sadevesi Myötävirtaan Betoni 35 Kuvaus päättyi kitkaan. Betoniviemärissä rapautumaa. Ei painumia. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässä 35, kunnossa. SVTV3 SVK4 Sadevesi Vastavirtaan Muovi 60 Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti,0 SVTV4 SVTK5 Sadevesi Vastavirtaan Muovi 60 Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti 0,2 SVTV5 SVTK5 Sadevesi Vastavirtaan Muovi 0 Linja pesty. Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti 6,6 SVTV6 SVK6 Sadevesi Vastavirtaan Betoni 50 Kuvaus päättyi kitkaan. Muoviputkesta tehty haaraliitos kohdassa 3, metirä. Betoniviemärissä rapautumaa. Ei painumia. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässä 44,0 kunnossa. SVTV7 SVK6 Sadevesi Vastavirtaan Betoni 50 Vanha viemärilinja, tulpattu. 0,2 KL SVTV8 SVK6 Sadevesi Myötävirtaan Betoni 50 Vanha viemärilinja, päättyy kaivoon, kaivo ei näkyvillä. Kaivolla, josta linja lähtee on toinen purku reitti (SVTV4). 5,0 Mahdollisesti vanha sadevesipohjaviemäri. Erittäin paljon SVTV9 PL Sadevesi Myötävirtaan Valurauta 50 ruostelastua. Linja on kuiva sateen aikana, todennäköisesti ei 2,8 KL käytössä. SVTV20 PL Sadevesi Vastavirtaan Valurauta 50 Mahdollisesti vanha sadevesipohjaviemäri. Hiekkatukkeuma kohdassa 6,7 metriä, tulppaus? Linja on kuiva sateen aikana, 6,7 KL todennäköisesti ei käytössä. SVTV2 PL Sadevesi Myötävirtaan Valurauta 50 Mahdollisesti vanha sadevesipohjaviemäri. Sisäpinnaltaan ruosteinen, ruostelastua. Linja kuiva sateen aikana. 32,0 KL Todennäköisesti ei käytössä. SVTV22 PL Sadevesi Myötävirtaan Muovi / Viemärilinjassa lievää vesi- ja lietetäyttöä välillä 6,0-,0 Valurauta 0/00 metriä. Viemärilinja on toiminnallisesti tyydyttävässä kunnsosa. 44,3 SVTV23 PL Sadevesi Vastavirtaan Muovi 60 Kuvaus pysähtyi kitkaan. Ei mainittavia puutteita. Viemärilinja on toiminnallisesti 36,4 Kuvaus pysähtyi kitkaan. Muoviviemäri liitetty SVTV24 PL Sadevesi Myötävirtaan Muovi / Valurauta 60/35 valurautaviemärin kylkeen kohdassa 2,2 metriä, liitoksen tiiveys tarkastettava ja korjaus tarpeen mukaan. Viemärilinja 29,5 on toiminnallisesti 298,70 Kuntoluokat Jäljellä oleva tekninen käyttöikä KL5 Hyväkuntoinen, uutta vastaava yli 0 v. Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 5-0 v. KL3 Välttävässä kunnossa, painehuuhtelu tai korjaustarve lähivuosina 3-5 v. KL2 Heikkokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava -3 v. KL Jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää 0- v. 3.5.2 Johtopäätökset Muovisten, valurautaisten ja betonisten sadevesiviemäreiden tilastollinen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Kiinteistön vanhat valurautaiset ja betoniset sadevesiviemärit ovat käyttöikänsä lopussa. Tehtyjen tv-kuvauksien perusteella sadevesiviemärit ovat toiminnallisesti Sadevesijärjestelmässä ei tässä vaiheessa ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta, viemäreihin kohdistuu paikallisia saneeraustoimenpiteitä. Suosittelemme sadevesiviemäreiden seurantakuntotutkimusta tv-kuvauksien osalta noin 5 vuoden kuluttua. Samassa yhteydessä viemäreiden toiminnallista kuntoa on suositeltavaa parantaa painehuuhtelulla niiltä osin, kuin tutkimuksessa ilmenee tarvetta. Betoniviemäreiden rapautumisen johdosta suosittelemme sadevesiviemärilinjojen svtv6, svtv8, svtv2 ja svtv6 sisäpuolista saneerausta esimerkiksi sujuttamalla, viemä-
Raportti 23 (32) 3.6 Salaojat 3.6. Havainnot rilinjojen käyttöiän pidentämiseksi. Tv-kuvauslinjan svtv8 lopussa oleva kaivo on suositeltavaa paikantaa ja kaivaa esiin sekä tarkastaa lähteekö kaivosta viemärilinjoja laskusuuntaan. Linja voidaan tarpeen mukaan tulpata käyttämättömänä sadevesitarkastuskaivossa svk6, kyseisessä kaivossa on purkulinja sadevesikaivoon svtk5. Sadevesiviemärilinjan svtv/svtv22 havaittu valurautaviemäriosuus muoviviemäreiden välissä on suositeltavaa uusia. Tason, osan A valurautainen sadevesipohjaviemäri (svtv7/svtv24) on suositeltavaa saneerata sisäpuolisesti esimerkiksi sujuttamalla, viemärilinjan käyttöiän pidentämiseksi. Kyseisessä linjassa oleva kylkiliitos on suositeltavaa tarkastaa samassa yhteydessä ja korjata tarpeen mukaan. Kiinteistön salaojat ovat piirustusten ja havaintojen mukaan pääosin uusittu vuonna 2000. Perusmuurin ulkopuolella sijaitsevat salaojat ovat pääosin muoviputkea. Rakennuksen sisäpuoliset salaojat ovat todennäköisesti alkuperäisiä ja tehty ruukkuputkesta. Salaojatarkastuskaivot ovat pääosin uusittuja muovikaivoja, järjestelmässä on paikoin vanhoja betonirengaskaivoja. Salaojajärjestelmässä on kolme perusvesikaivoa, joiden kautta perusvedet laskevat sadevesijärjestelmään. Perusvesikaivo PVK3 on varustettu pumpulla. Perusvesikaivon PVK3 pumppu oli tarkastushetkellä toimiva. Kouluisännältä saadun tiedon mukaan pumppaamossa ei ole hälytystä vikatilanteita varten. Salaojien tv-kuvauksissa oli yleisesti havaittavissa vanhojen ruukkuputkien liitosten olevan siirtyneitä, putkissa olevan halkeamia sekä linjoissa olevan hiekkatukkeumia. Salaojalinja sotv6 hiekkatukos painehuuhdeltiin auki. Linjan alku on muoviputkea ja tämän jälkeen vanhaa ruukkuputkea. Linjassa on sauma auki, josta on todennäköisesti tullut hiekkaa putken sisään. Linjassa on halkeamia ja siirtymiä. Muovista tehtyjen salaojien tv-kuvauksissa sotv24 ja sotv25 havaittiin linjojen olevan painuneet heti kaivoläpiviennin jälkeen. Samojen linjojen tv-kuvauksissa (toisesta suunnasta) sotv26 ja sotv27 havaittiin putkien olevan litistyneitä sekä kuvauksien lopussa linjojen nousevan jyrkästi ennen kaivoläpivientiä. Tv-kuvauksien yhteydessä avatut salaojakaivot tarkastettiin silmämääräisesti, kaivoissa ei havaittu mainittavia puutteita. Salaojien tv-kuvaustaulukot havaintoineen ja kuntoluokituksineen on esitetty Taulukoissa 6., 6.2 ja 6.3.
Raportti 24 (32) Kuva 39. Ruukkuputki halki ja tukossa, sotv4. Kuva 40. Ruukkuputkessa hiekkatukkeuma, sotv5. Kuva 4. Ruukkuputkessa halkeama, siirtymä ja sauma auki, sotv3. Kuva 42. Ruukkuputkessa liitoksen siirtymä, sotov4. Kuva 43. Salaojalinjassa hiekkatukkeuma, sotv6. Kuva 44. Salaojalinja sotv6 pesun jälkeen, linjassa ruukkuputkea, joka on vaurioitunut, lisäksi sauma auki.
Raportti 25 (32) Kuva 45. Salaojalinja notkahtanut heti kaivoläpiviennin jälkeen, sotv24. Kuva 46. Salaojalinja notkahtanut heti kaivoläpiviennin jälkeen, sotv25. Kuva 47. Salaojaputki litistynyt, sotv26. Kuva 48. Salaojaputki litistynyt, sotv27. Taulukko 6. Salaojien tv-kuvaustaulukko Kohde: Kuvaaja: I.A. 4-2.4.205 Kuvaus n:o Kuvattava verkosto Koko / mm SOTV SOK Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV2 SOK Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 SOTV3 SOK4 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV4 SOK4 Salaoja Vastavirtaan SOTV5 SOK4 Salaoja Vastavirtaan Muovi / Ruukku Muovi / Ruukku 00 00 SOTV6 SOK4 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 Kuntoluokat Havainnot Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ruukkuputki alkaa kohdassa 3,5 metriä. Ruukkuputki rikkoutunut kohdassa 4,2 metriä, hiekkatukkeuma. Salaojalinja on toiminnallisesti heikossa kunnossa. Ruukkuputki alkaa kohdassa 4,0 metriä. Ruukkuputki rikkoutunut kohdassa 4, metriä, hiekkatukkeuma. Salaojalinja on toiminnallisesti heikossa kunnossa. Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Kuvattu matka / m Kuvauskohta Kuvaussuunta Putkimateriaali Kuntoluokka 30,0 23,9,2 4,2 KL 4, KL 26,3 KL5 Hyväkuntoinen, uutta vastaava yli 0 v. Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 5-0 v. KL3 Välttävässä kunnossa, painehuuhtelu tai korjaustarve lähivuosina 3-5 v. KL2 Heikkokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava -3 v. KL Jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää 0- v.
Raportti 26 (32) Taulukko 6.2 Salaojien tv-kuvaustaulukko Kohde: Kuvaaja: I.A. 4-28.4.205 Kuvaus n:o Kuvattava verkosto Koko / mm SOTV7 SOK4 Salaoja Myötävirtaan Muovi 60 SOTV8 SOK7 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 SOTV9 SOK7 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV0 SOK7 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV PVK3 Salaoja Vastavirtaan Ruukku 00 SOTV2 PVK3 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV3 PVK3 Salaoja Vastavirtaan Ruukku 00 SOTV4 PVK3 Salaoja Vastavirtaan Ruukku 00 SOTV5 PVK3 Salaoja Vastavirtaan Ruukku 00 SOTV6 SOK6 Salaoja Vastavirtaan Muovi / Ruukku 00 SOTV7 SOK6 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV8 SOK8 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV9 SOK0 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 SOTV20 SOK0 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV2 SOK0 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV22 SOK3 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 SOTV23 SOK3 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 Havainnot Purkulinja PVK:oon. Lievä painuma välillä 9,8-0,5 metriä, vesitäyttöä noin 5 0 %. Viemärilinja on toiminnallisesti Purkulinja PVK2:oon. Viemärilinja painunut lievästi koko matkalta, vesitäyttöä noin 5 20 %.Viemärilinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Salaojalinja tulpattu kohdassa 6,8 metriä. Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa. Hiekkatukkeuma kohdassa 0,4 metriä. Salaojalinja on toiminnallisesti heikossa kunnossa. Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ruukkuputkessa halkeama. Lopussa liitoskohdan siirtymä, josta kamera ei etene. Salaojanlinja on toiminnallisesti heikossa kunnossa. Salaojalinjassa liitoksen siirtymä, josta kamera ei etene. Salaojalinja on toiminnallisesti heikossa kunnossa. Salaojalinjassa liitoksen siirtymä, josta kamera ei etene. Salaojalinja on toiminnallisesti heikossa kunnossa. Salaojalinja pesty auki. Alussa muoviputkea, ruukkuputki alkaa kohdassa 0,4 metriä. Putkessa halkeama ja liitoksen siirtymä, josta kamera ei etene. Salaojalinja on toiminnallisesti heikossa kunnossa. Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti Kuvattu matka / m Kuvauskohta Kuvaussuunta Putkimateriaali Kuntoluokka 0,5 3,4 0,4 6,8 0,4 KL 26,0 0,4 KL2 0,4 KL 0,4 KL, KL 23,8 2, 7,,2 7,9 4,6 4,6 SOTV24 SOK3 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 Putki notkahtanut heti kaivoläpiviennin jälkeen. 0, KL3 SOTV25 SOK3 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 Putki notkahtanut heti kaivoläpiviennin jälkeen. 0, KL3 SOTV26 SOK4 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 Salaojaputkessa noin 50 % litistymä kohdassa 29,5 metriä, putki nousee jyrkästi kaivoon tultaessa (laskusuunnassa, kts. SOTV24). Salaojalinja on kuiva. Salaojalinja on 3,4 KL3 rakenteellisesti välttävässä kunnossa. SOTV27 SOK4 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 Salaojaputkessa noin 40 % litistymä kohdassa 29,5 metriä, putki nousee jyrkästi kaivoon tultaessa (laskusuunnassa, kts. SOTV25). Salaojalinja on kuiva. Salaojalinja on 3,3 KL3 rakenteellisesti välttävässä kunnossa. SOTV28 SOK4 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti 2,0 SOTV29 SOK4 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti,3 SOTV30 SOK4 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 Salaojalinja tulpattu. Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti 9,3 SOTV3 SOK6 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti 26,3 SOTV32 SOK6 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti 26,8 38,70 Kuntoluokat Jäljellä oleva tekninen käyttöikä KL5 Hyväkuntoinen, uutta vastaava yli 0 v. Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 5-0 v. KL3 Välttävässä kunnossa, painehuuhtelu tai korjaustarve lähivuosina 3-5 v. KL2 Heikkokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava -3 v. KL Jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää 0- v.
Raportti 27 (32) Taulukko 6.3 Salaojien tv-kuvaustaulukko Kohde: Kuvaaja: I.A. 4-28.4.205 Kuvaus n:o Kuvattava verkosto SOTV33 SOK7 Salaoja Vastavirtaan SOTV34 SOK7 Salaoja Vastavirtaan Muovi / Ruukku Muovi / Ruukku Koko / mm 00 00 SOTV35 SOK7 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 SOTV36 SOK8 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 SOTV37 SOK20 Salaoja Vastavirtaan Muovi 00 SOTV38 SOK20 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 SOTV39 SOK2 Salaoja Myötävirtaan Muovi 00 Kuntoluokat Havainnot Kuvattu matka / m Kuvauskohta Kuvaussuunta Putkimateriaali Kuntoluokka Ruukkuputki alkaa kohdassa 5,4 metriä. Hiekkatukkeuma kohdassa 3,9 metriä, mahdollisesti tulpattu, linja ei näy salaojakaivossa SOK6. Salaojalinja on toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa, ruukkuputken rakenteellinen kunto riski. 3,9 Ruukkuputki alkaa kohdassa 5,4 metriä. Hiekkatukkeuma kohdassa 3,9 metriä, mahdollisesti tulpattu, linja ei näy salaojakaivossa SOK6. Salaojalinja on toiminnallisesti 3,3 tyydyttävässä kunnossa, ruukkuputken rakenteellinen kunto riski. Kylkiliitokset kohdissa 8,2 ja 6,4 metriä. Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti tyydyttävässä 7,8 kunnossa. Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti 9,0 Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti 5,7 Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti 4,0 Ei mainittavia puutteita. Salaojalinja on toiminnallisesti 3,3 25,00 Jäljellä oleva tekninen käyttöikä KL5 Hyväkuntoinen, uutta vastaava yli 0 v. Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 5-0 v. KL3 Välttävässä kunnossa, painehuuhtelu tai korjaustarve lähivuosina 3-5 v. KL2 Heikkokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava -3 v. KL Jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää 0- v. 3.6.2 Johtopäätökset Salaojaverkoston tilastollinen ja tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta, riippuen perustamistavasta (onko perustukset salaojille tehty matalaperustuksella, hiekka tai soramaahan) ja salaojaverkoston rakentamiseen käytetystä materiaalista (KH-90 00403). Jos salaojatarkastuskaivojen kannet on asennettu niin, että kaivoja ei pystytä huoltamaan, vähentää tämä salaojajärjestelmän käyttöikää noin 25 % (KH-90 00403). Tutkimuksessa tehtyjen salaojien tv-kuvauksien perusteella muovista tehdyt salaojat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niillä ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta seuraavan 0 vuoden aikana. Suosittelemme muovisten salaojaputkistojen seurantakuntotutkimusta noin viiden vuoden kuluttua LVV-putkistojen kuntotutkimuksen yhteydessä. Rakennuksen sisäpuoliset ruukkuputkesta tehdyt salaojaputket ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti heikossa kunnossa. Ruukkuputkesta tehdyillä salaojalinjoilla on välitön korjaustarve, mikäli korjauksella tavoitellaan yli 0 vuoden käyttöikää. Rakennuksen sisäisten salaojalinjojen uusiminen seuraavan 0 vuoden ajaksi on todennäköisesti taloudellisesti kannattamatonta.