IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 121 henkilöä suomalaisista organisaatioista. Vastaajista 32 % työskenteli yli 500 henkilön organisaatioissa ja 15 % yli 1000 hengen organisaatioissa. 55 % vastaajista oli hankintapäättäjän asemassa. Kaksi kolmannesta vastaajista oli yksityiseltä sektorilta, vajaa kolmannes julkiselta sektorilta ja muutama vastaaja myös kolmannelta sektorilta. Kolmas sektori koostuu esimerkiksi järjestömaailmasta. Viimevuotiseen verrattuna vastaajia oli suhteessa enemmän keskisuurista organisaatioista. Barometrin tämän vuoden uudet kysymykset liittyivät tietoturvaan. Tietoturva on ollut useana tutkimuskertana suurimpien ammatillisen mielenkiinnon kohteiden joukossa. Nyt kysyttiin tarkemmin vastaajien edustamien organisaatioiden tietoturvan tilanteesta nyt ja lähivuosina. Lisäksi kysyttiin, millaisista tietoturvarikkomuksista vastaajilla oli kokemusta. Vuonna 2015 ensi kertaa tutkittu digitalisoitumiskypsyyteen liittyvä kysymyspatteristo pidettiin mukana myös tämän vuoden barometrissa. Edellisvuosien tapaan vastaajilta tiedusteltiin myös heidän kiinnostustaan valittuihin tietotekniikan osa-alueisiin, investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä sekä lähivuosien suurimpia haasteita. Tässä raportissa esitellään barometrin tulokset. Tuloksia verrataan myös edeltävien vuosien tuloksiin.

KIINNOSTUKSEN KÄRJESSÄ TIETOTURVA JA DIGITALISOINTI ETENKIN HANKINTAPÄÄTTÄJILLÄ Kuva 1 Ammatillisen mielenkiinnon kohteet 2016 2017 Atea kysyi, mihin vastaajien ammatillinen mielenkiinto kohdistuu vuosina 2016 ja 2017. Suomalaiset itpäättäjät keskittyvät tulosten perusteella lähivuosina eniten tietoturvaan ja liiketoimintaprosessien digitalisointiin. Viiden kärki muodostaa kokonaisuuden, jolla mahdollistetaan ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumaton työ. Myös EU:n tietosuojauudistukseen valmistautuminen nostettiin arvioitavaksi ja sijoittui keskivaiheille listaa. Tulos ei yllätä, sillä uudistuksella on aikataulu ja varsin monessa organisaatiossa on vähintään perehdyttävä uudistuksen sisältöön ja tarkistettava oma valmius. Edellisvuoteen verrattuna koko vastaajajoukossa tietoturva säilytti asemansa ykkösenä, mutta julkisen sektorin päättäjien kohdalla rankingin painotukset poikkeavat. Jos katsotaan hyvin suuren kiinnostuksen vastauksia, prosessien digitalisointi on selvä ykkönen, mobiliteetti seuraava ja tietoturva vasta kolmantena. Pilvistrategian luominen kiinnosti julkisella sektorilla päättäjiä selvästi vähemmän kuin yksityisellä sektorilla. Kooltaan 100 500 henkilön yrityksissä liiketoimintaprosessien digitalisointi oli niin ikään selvästi kiinnostavinta ja nimenomaan painokkaasti kiinnostuneita vastaajia oli runsas määrä. Teollisen internetin hyödyntäminen jakoi vastaajia sektorin mukaan. Julkisen sektorin vastaajat olivat selvästi vähemmän kiinnostuneita siitä kuin yksityisen sektorin vastaajat. Julkisen sektorin vastaajista 22 % ilmoitti olevansa erittäin tai jokseenkin kiinnostuneita, yksityisen sektorin vastaajista yli kaksinkertainen osuus eli 46 %.

UUSI YKKÖSHAASTE: HYÖTYJEN ULOSMITTAUS Kuva 2 ICT-päättäjän haasteet 2016 2017 Atea kysyi vastaajilta vuosina 2016 ja 2017 edessä olevia haasteita heidän työssään. Mahdollisia it-päättäjän edessä olevia haasteita oli esitetty kyselyssä valmiina 10 ja lisäksi annettu mahdollisuus lisätä jokin muu haaste vaihtoehtovalikoiman ulkopuolelta. Viime vuoden ykköshaaste olivat pitämättömät aikataulut. Tänä vuonna aikataulut ovat pudonneet vasta kolmossijalle ja budjetin pienuus noussut jälleen lähelle kärkisijoja. Viime vuoteen verrattuna uutena kohtana pyydettiin arvioimaan väittämää Hankittujen ratkaisujen hyötyjä ei saada viedyksi täysimittaiseksi käytäntöön. Se kohosi kyselyn kärkeen. It-päättäjät huomaavat siis työssään, ettei jo tehdyistä hankinnoista saada mahdollisuuksia irti - syystä tai toisesta. Aiempina vuosina on tullut esiin, että it-päättäjän tärkeimpiä työssä tarvittavia taitoja on ihmisten johtaminen. Lisäksi hyötyjen konkretisointi tuntuu tänä vuonna - kuten edellisvuosinakin - haastavalta. Hyötyjen myyminen sisäisesti päätöksiä tekevälle johdolle ja lopulta jalkauttaminen käyttäjien tasolle ei siis ehkä onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. 100 500 henkilön yrityksissä it:n hyötyjen konkretisoinnin vaikeus oli selvästi merkittävämpi haaste kuin muissa vastaajaryhmissä, se oli toiseksi vaikein haaste hyötyjen ulosmittauksen ohella.

DIGITALISOINNIN VAUHTI KIIHTYY Kuva 4 Digitalisaation aste vastaajan organisaatiossa Atean it-päättäjäbarometri selvitti viime vuonna ensi kertaa digitalisaation konkreettista tilannetta suomalaisorganisaatioissa. Tämän vuoden vertailuluvut osoittavat, että digitalisaation ympärillä aktiivisuus ja hankkeet ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta luvut ovat yhä vaatimattomia. Viime vuonna hankkeita oli käynnissä 52 %:lla, tänä vuonna 57 %:lla. Kiinnostuneiden määrä kasvoi 32 %:sta 37 %:in. Eniten on kasvanut se joukko, joka suunnittelee uuden liiketoiminnan generointia digitalisoitumisen kautta seuraavan kahden vuoden aikana: vuoden 2015 9 %:sta tämän vuoden 16 %:in. 21 % aloittaa digitalisoitumiseen liittyvän uuden hankkeen tänä vuonna. Lisäksi viime vuoden lukujen perusteella hankkeita olettaisi olevan käynnissä useammalla kuin reilulla puolella. Julkisen sektorin aikomukset ja käynnissä olevat hankkeet olivat kautta linjan muita edellä, siellä 64 %:lla oli hankkeita käynnissä ja kolmannes aloittaa tänä vuonna digitalisointiin liittyviä hankkeita. Myös kooltaan 100 500 henkilön yrityksissä oli muita enemmän hankkeita käynnissä.

Pullonkauloina aika ja raha Kuva 6 Digitalisoitumisen pahimmat pullonkaulat Digitalisoitumisen pullonkaulat eivät ole vuoteen 2015 verrattuna muuttuneet, ranking on säilynyt samana. Jos katsotaan lukuja, ylimmän johdon aikaa on saatu niukasti enemmän: vuonna 2015 lähes 90 % vastaajista oli ainakin osittain samaa mieltä siitä, että ylimmän johdon aika kuluu muihin asioihin kuin digitalisoitumisen suunnitteluun. Tänä vuonna yhä reilut 70 % kokee näin. Kun tutkitaan eri vastaajaryhmiä, vedenjakajakysymys liittyy vastuuseen. Hankintapäättäjän asemassa olevista vain 7 % oli vahvasti sitä mieltä, että vastuu digitalisaatiosta on organisaatiossa epäselvästi määritelty. Sen sijaan 100 500 työntekijän organisaatioissa osuus oli 17 %. Vauhtiin pääsemisen tiellä on yhä ylimmän johdon keskittyminen muihin asioihin kuin digitalisoitumiseen. Kehitys viime vuoteen on myönteistä mutta vähäistä.

TIETOTURVAUHKIEN TORJUNTA ON ARKIPÄIVÄÄ Tänä vuonna it-päättäjäbarometrissa tutkittiin ensimmäistä kertaa suomalaisorganisaatioiden tietoturvatilannetta. Tulosten perusteella tietoturvauhat näkyvät yritysten arjessa ja tietoturvan parantamiseksi työskennellään pitkäjänteisesti. Yleisimmin kohdattu tietoturvauhka on vastaajien mukaan virus tai vakoiluohjelma ja heti niiden jälkeen ihmisten toimintaan liittyvät uhkat tietojen kalastelu ja sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva urkinta. Toimitiloihin kohdistuvia uhkia oli kokenut hieman harvempi. Harvinaisempia olivat palvelunestohyökkäykset, käyttäjätunnusten ja salasanojen väärinkäytökset sekä tietomurrot. Harvinaisuudesta puhuminen on silti vähintään maltillinen sanavalinta, sillä käyttäjätunnuksien ja salasanojen väärinkäytöksiä on tullut tietoon 11 %:lle vastaajista. Täytyy varautua erilaisiin uhkiin. Esim. järjestäytyneen kyberrikollisuuden aiheuttama uhka koskee yhä enemmän myös vain kotimaisilla markkinoilla toimivia pk-yrityksiä, jotka ovat saaneet viime aikoihin asti olla suhteellisen rauhassa. Uhkat lisääntyvät ja digitalisaation myötä riippuvuus järjestelmistä on kasvanut edelleen. Tietoturvan painopiste on siirtynyt teknologiasta henkilökunnan kouluttamiseen koska kaikkia uhkia ei pysty pelkällä teknologialla estämään. Kaikista tietomurroista ei jää jälkiä, emmekä tiedä varmasti, onko jotain tekeillä.

Julkisella sektorilla palvelunestohyökkäykset olivat yleisempiä kuin muualla, kolmanneksi yleisimpiä kaikista mainituista. Tulos edustanee todellisuutta melko hyvin, sillä useat julkisen sektorin verkkopalveluihin kohdistuneet hyökkäykset ovat nousseet uutisotsikoihin asti viimeisen kahden vuoden aikana. Kysyimme, miten organisaation tietoturvatilanne on muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajat saivat kirjoittaa vastauksen omin sanoin. Enemmistön mukaan tilanne on pysynyt ennallaan. Noin kymmenkunta vastaajaa mainitsi, että uhkayrityksiä on enemmän ja varsinkin sähköpostin kautta tulee enemmän ja uudenlaista haitallista ainesta, kuten ransomwarea. Havainnot ja toteutuneet uhat ovat toimineet monen vastaajan mukaan myös kehittämisen käynnistäjänä ja tietoturvaan liittyvää teknistä valmiutta ja henkilöstön osaamista on lisätty. Moni nosti esiin, että uhkien tunnistaminen ja niihin liittyvä toimintaohjeistus on kehittynyt. Kysyimme lisäksi, miten vastaajat arvioivat organisaationsa tietoturvatilanteen kehittyvän seuraavan kahden vuoden aikana. Vastaukset jakautuivat kolmeen pääryhmään: noin 40 % vastaajista arvioi uhkien lisääntyvän, torjunnan vaikeutuvan tai toimintaympäristön kompleksisuuden haastavan tietoturvan toteutumista. Reilu kolmannes odottaa tietoturvatilanteen pysyvän suunnilleen samanlaisena tai jopa paranevan. Vajaa kolmannes totesi, että liiketoiminnan turvaamiseksi on kehitettävä teknistä tietoturvaa, koulutettava henkilöitä tai palkattava tietoturva-asiantuntijoita. Muutama vastaaja totesi, että helpointa olisi hankkia tietoturva kumppanilta palveluna.