SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Y-tunnus 0176975-1 os. Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi TASEKIRJA 2015 VUODEN 2015 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Y-tunnus 0176975-1 os. Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi TASEKIRJA 2015 VUODEN 2015 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

1 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset... 3 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.2.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2.2. Kaupungin hallinto... 5 1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 1.2.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 11 1.2.5. Arvio kaupungin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 15 1.2.6. Kaupungin henkilöstö... 16 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 16 1.3. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen... 17 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 19 1.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 19 1.4.2. Toiminnan rahoitus... 20 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset... 21 1.6. Kokonaistulot ja menot... 22 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 23 1.7.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 23 1.7.2. Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonnan järjestäminen... 23 1.7.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen... 24 1.7.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 24 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 27 2. Talousarvion toteutuminen... 28 2.1. Tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin... 28 2.1.1. Kaupunginvaltuusto... 28 2.1.2. Tarkastuslautakunta... 30 2.1.3. Kehittäminen ja hallinto... 31 2.1.4. Omistajaohjaus... 36 2.1.5. Kiinteistöt ja maankäyttö... 42 2.1.6. Omarahoitusosuudet... 48 2.1.7. Tukipalvelut... 51 2.1.8. Sivistyslautakunta... 54 2.1.9. Viitasalo-opiston johtokunta... 58 2.1.10. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 60

2 2.1.11. Ympäristölautakunta... 67 2.1.12. Tekninen lautakunta... 70 2.1.13. Jätelautakunta... 73 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 76 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen... 76 2.2.2. Poikkeamat vuoden 2015 talousarvioon... 77 2.2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 78 2.2.4. Investointien toteutuminen (1000 euroa)... 80 2.2.5. Rahoitusosan toteutuminen... 85 3. Tilinpäätöslaskelmat... 86 3.1. Tuloslaskelma... 86 3.2. Rahoituslaskelma... 87 3.3. Tase... 88 3.4. Konsernilaskelmat... 90 4. Tilinpäätöksen liitetiedot... 93 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 31.12.2014... 93 4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 94 4.3. Tuloslaskelman liitetiedot... 95 4.4. Tasetta koskevat liitetiedot... 97 4.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 103 4.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot... 104 5. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 106 6. Eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat... 107 7. Allekirjoitukset ja merkinnät... 110

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. Kuntalain 114 :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1. Kaupunginjohtajan katsaus Saarijärven kaupungin toimintavuosi 2015 oli sopeutumista tiukkaan taloudenpitoon ja rohkeaa palveluiden uudistamista. Kaupunki onnistui tasapainottamaan talouttaan ja samalla rakentamaan uutta ilman merkittävää lainamäärän kasvua. Uusi päiväkoti valmistui vuoden lopulla ja syksyllä aloitettiin 60- paikkaisen vanhusten palvelu- ja asumisyksikön rakentaminen. Merkittävät yleiskaavat valmistuivat ja saivat lainvoiman. Pitkin vuotta käytiin keskustelua sisäilmaongelmista, mutta myös valmistauduttiin niiden myötä uusiin investointeihin. 300 turvapaikanhakijan tulo kaupunkiin tapahtui yllätyksellisen nopeasti. Esille nousi saarijärve-

4 läisten kyky ja tahtotila sopeutua uuteen tilanteeseen yhteistyön ja keskinäisen avunannon hengessä. Työttömyysaste kasvoi korkealle tasolle. Se oli keskimäärin 20,4 %. Elinvoiman vahvistamistyössä painopisteenä oli työllistäminen, Tarvaalan biotalouskampuksen kehittäminen sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Saarijärvelle perustettiin 37uutta yritystä. 28 yritystä lakkautti toimintansa, joten nettolisäys oli vuoden lopussa 9 yritystä. Starttirahoituksen riittämättömyys joulukuussa siirsi viiden yrityksen perustamisen vuodelle 2016. Toimintavuoden 2015 taloudellinen tulos oli parempi kuin ennustettiin. Suunnitelmallista talouden tasapainotustyötä jatkettiin ja siinä myös onnistuttiin. Vuoden talousarvio oli lähtökohtaisesti alijäämäinen 1,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä päästiin kuitenkin 0,4 miljoonan euron alijäämään. Verotulot kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna 1,6 milj. euroa eli 5,4 %. Kasvua toivat lähinnä veroprosentin korottaminen ja eläketulojen verokertymän kasvaminen. Valtionosuudet vähenivät 0,6 milj. euroa eli 1,9 %. Talousarvioon verrattuna tilivuoden toimintatulot ylittyivät 430 000 eurolla ja toimintamenot alittuivat noin 307 000 eurolla. Henkilöstömenojen kasvu oli 68 000 euroa. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin valtaosin ja kaupungin peruspalvelutuotanto pystyttiin turvaamaan hyvällä tasolla. Toimintaympäristön muutokset ja talouden tasapainottamisvaateet ovat edellyttäneet henkilöstöltä joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Koko kaupunkikonsernin henkilöstö ansaitsee suuret kiitokset tilikauden ennakoitua paremmasta tuloksesta. Saarijärvellä on määrätietoinen suunta kohti tasapanoista taloutta. Kuntayhtymä Saarikan tekemä päätös n. 50 henkilötyövuoden vähentämisestä oli toimintavuoden merkittävin päätös tässä tavoitteessa. Kaupunki ja Saarikka jatkavat tiiviistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun pysäyttämiseksi ja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi. Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on vuoden 2015 lopussa 4,4 miljoonaa euroa. Edellisiltä vuosilta kertyneitä kuntayhtymän alijäämiä ei enää ole, tiedossa olevat alaskirjaukset on tehty ja poisto-ohjelma on ajan tasalla. Ylijäämää ja vakaata taloudenpitoa tarvitaan, kun kaupunki valmistautuu tuleviin kouluinvestointeihin ja valokuiturakentamiseen. Kaupungilla ja SSYP Kiinteistöt Oy:llä tulee olla valmius uusien yritystilojen rahoittamiseen ja rakentamiseen. Jatkossa kaupungilta odotetaan aktiivista mukanaoloa itsehallintoalueiden valmistelussa, työelämän muutoksissa ja elinkeinopolitiikassa. Toimintaympäristön muutoksiin on reagoitava notkeasti. Tarvitsemme sekä perinteistä edunvalvontaa että hallittua riskinottoa. Biotalouden nousu antaa Saarijärvelle uusia mahdollisuuksia. Timo Rusanen Kaupunginjohtaja

5 1.2.2. Kaupungin hallinto PERUSTIETOA SAARIJÄRVEN KAUPUNGISTA Kaupungin perustaminen Saarijärven kunta perustettiin vuonna 1866. Kaupunkioikeudet Saarijärvi sai vuonna 1986. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kaupungin pinta-ala - kokonaispinta-ala 1422 km 2 - maapinta-ala 1255 km 2 - vesipinta-ala 167 km 2 Väestö Saarijärven asukasluku on laskenut. Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2015 lopussa asukasluku oli 9914. Vuoden 2015 tarkemmat väestötiedot täydennetään kesäkuun valtuustokokouksen käsittelyyn mennessä. Väestö 31.12.2014 Ikäryhmä Miehiä Naisia Yhteensä 0-14 772 710 1482 15-24 523 431 954 25-44 912 838 1750 45-64 1624 1547 3171 65-74 684 699 1383 75-515 829 1344 Yhteensä 5030 5054 10084 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

6 Kaupunginvaltuusto Saarijärven kaupungin ylintä toimivaltaa käyttävä elin on kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää kaupungin taloudesta ja toiminnasta. Vuonna 2015 valtuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli yhteensä 66 asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Sami Tuominen (SDP), I varapuheenjohtajana Petri Honkonen (KESK) 31.8.2015 saakka, I varapuheenjohtaja 1.9.2015 alkaen Seija Talaskivi (KESK) ja II varapuheenjohtaja Tapani Kankaanpää (PS) Kaupunginvaltuustossa on yhteensä 35 jäsentä. Kaupunginvaltuuston paikat jakautuvat seuraavasti: Harju Eija Honkonen Petri Kallio Mikko Kettunen Tuire Kinnunen Eero Koskenlahti Arja Luotola Martti Nuopponen Kari Patama Seppo Pirttiniemi Riitta Rautjoki Jorma Ruunaniemi Jukka Suomäki Marjatta Talaskivi Seija Tannermäki Matti Vuori Olavi 16 paikkaa Hyytiäinen Raimo Hänninen Kati Kotamäki Gunnar Lahtinen Aaro Ollikainen Hannu Siikamäki Antti Sironen Maarit Sneck-Ruotsalainen Ritva Tuominen Sami 9 paikkaa

7 4 paikkaa Hackzell Asko (sit.) Kankaanpää Tapani Piesanen Anu Tuomi Pentti Järvinen Esa Lehtinen Harri Varismäki Piia 3 paikkaa Mäenpää Pekka 1 paikka 1 paikka Rissanen Arto 1 paikka Kuorelahti-Juntunen Pulmu

8 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus johtaa ja valvoo kaupungin hallintoa ja konsernin toimintaa siten kuin Kuntalain 23 :ssä on säädetty. Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, joita ei ole lainsäädännöllä, säännöillä tai valtuuston päätöksillä määrätty muun toimielimen ratkaistavaksi. Kaupunginhallitus kokoontui 17 kertaa ja käsitteli 218 asiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Olavi Vuori (KESK), I varapuheenjohtajana Hannu Ollikainen (SDP) ja II varapuheenjohtajana Arja Koskenlahti (KESK). Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Timo Rusanen. Kaupunginhallituksessa on 9 jäsentä. Kaupunginhallituksen paikat jakautuvat seuraavasti: Koskenlahti Arja Pirttiniemi Riitta Ruunaniemi Jukka Vuori Olavi 4 paikkaa Ollikainen Hannu Sironen Maarit 2 paikkaa Lehtinen Harri 1 paikka 1 paikka Pollari Marjut 1 paikka Tuomi Pentti

9 1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalouden kehitys vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko vuoden 2015 bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia edellisvuodesta, kun se vuonna 2014 supistui suhteessa edelliseen vuoteen. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 1,6 prosenttia. Teollisuuden tuotanto supistui 0,6 prosenttia. Palvelutoimialat kasvoivat kokonaisuutena 0,9 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 prosenttia mutta julkiset palvelut vähenivät 1,1 prosenttia. Merkittävintä kasvu oli informaatio- ja viestintätoimialoilla, 4,9 prosenttia, sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 3,8 prosenttia. Tuotannon lievästä kasvusta huolimatta kansantalouden kysyntä väheni 2015 0,4 prosenttia. Kysyntää vähensivät investointien, julkisen kulutuksen ja varastojen supistuminen. Investoinnit vähenivät 1,1 prosenttia. Julkinen kulutus supistui 0,9 prosenttia, mutta yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 1 prosentin. Sen sijaan yritysten voittoja ennen verojen ja osinkojen maksua kuvaava yrittäjätulo kasvoi 4 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 8 prosenttia vähemmän ja välittömiä veroja 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 9,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoitusasemaa paransi varastojen supistuminen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli seitsemättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 5,7 miljardia euroa. 2014 vuonna alijäämä oli 6,5 miljardia euroa. Alijäämä oli 2,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja alitti näin EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,6 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 3,2 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot sen sijaan supistuivat 0,1 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 2,1 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia mutta investoinnit, lähinnä asuntoihin, supistuivat 0,8 prosenttia. (Lähde: Kansantalouden tilinpito 2015, ennakko. Tilastokeskus) Keski-Suomen alueella väestönkasvu piristyi selkeästi. Vuonna 2014 kasvu oli 67 henkilöä ja vuonna 2015 362 henkilöä. Myös kuntien välinen nettomuutto maakunnan tasolla kääntyi monen negatiivisen vuoden jälkeen positiiviseksi. Kun nettomuutto Jyväskylässä oli +778 henkilöä ja koko maakunnassa +65 henkilöä, on kuitenkin ilmeistä, että maakunnan positiivinen käänne on lähes yksin Jyväskylän varassa. Työllisyystilanne pysyi Keski-Suomessa koko vuoden vaikeana. Maakunnan keskimääräinen työttömyys 2015 oli 17,2 % - melkein 4 % korkeampi kuin koko Suomessa. Keski-Suomi vajosi 2015 helmikuussa valtakunnan synkimmäksi työttömyysalueeksi. Toukokuuta lukuun ottamatta Keski-Suomen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli ELY-keskusten korkein aina joulukuuhun asti. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan työttömyysaste nousi joulukuun lopussa 21,1 %:iin. Korkeampi työttömyysaste oli ainoastaan Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa. EK:n suhdannebarometrin mukaan Keski-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannearviot paranivat alkuvuoden heikkojen näkymien jälkeen vuoden 2015 lopussa. Vuodenvaihteen tienoilla suhdannenäkymät olivat parantuneet ja ja tilanteen ennakoidaan paranevan lievästi alkuvuoden aikana. Tuotantomäärät lisääntyivät kausivaihtelu huomioon ottaen lievästi vuoden lopussa. Palveluissa suhdannetilanne oli vielä lokakuussa normaalia hei-

10 kompi, tosin henkilökuntaa palkattiin lisää syksyn aikana. Vuoden lopulla kannattavuus parani hieman edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. (Lähteet; Tilastokeskus, EK:n alueelliset kehitysnäkymät marraskuu 2015 ja helmikuu 2016). Kuntatalous v. 2015 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilikauden tulos oli 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuosien tasolla. Merkittävin yksittäinen viime vuoden lukuja selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen. Se vaikutti muun muassa toimintatuottoihin, toimintamenoihin, investointeihin ja lainakantaan Tilastokeskuksen kokoamien kuntien vuoden 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia. Kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia. Kuntakohtaiset erot talouden toteumassa ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli negatiivinen yli 120 kunnassa. Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi edellisestä vuodesta 160 miljoonaa ja oli viime vuonna yli 400 miljoonaa euroa. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. (Lähde Kuntaliiton tiedote 10.2.2016) Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotietoja 2015, milj. euroa 1) Tuloslaskelma: Kunnat Kuntayhtymät 2015, milj. Muutos, % 2015, milj. Muutos, % = Toimintakate (+ tai -) -28 402 4,0 869 14,4 Verotulot 21 660 2,8 Valtionosuudet 8 183 0,3 Korkotuotot 248 23,9 5-16,1 Muut rahoitustuotot 364 10,4 20 54,7 Korkokulut 204-5,2 96-1,2 Muut rahoituskulut 87 152,6 24-20,1 = Vuosikate (+ tai -) 1 769-19,4 774 18,7 Poistot ja arvonalentumiset 2 033-1,6 565 0,7 = Tilikauden tulos (+ tai -) 71-96,5 208 101,3 Investoinnit: Investointimenot yhteensä 3 495-48,5 812 0,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin 149-32,8 14-29,2 Investointihyödykkeiden myyntitulot 802-84,0 22-16,8 Lainat: Lainakanta 31.12. 15 243 3,9 2 950-1,5 1) Liikelaitokset ja liikelaitoskuntayhtymät yhdistettynä sekä kunnan/kuntayhtymän sisäiset erät eliminoituna Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2015, Tilastokeskus

11 1.2.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toiminnan strategiset tavoitteet Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet perustuvat kaupunginvaltuuston joulukuussa 2013 vahvistamaan kaupunkistrategiaan: SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAA- MISEN SEUTUKESKUS ARVOT Avoimuus Aloitteellisuus Oikeudenmukaisuus Luottamus Rehellisyys TOIMINTA-AJATUS Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteistyötä. VISIO Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö - yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Strategiaan sisältyvässä valtuuston tavoitekortissa on vahvistettu näkökulmat ja strategiset linjaukset ja näiden pohjalta ne konkreettiset valtuustotason tavoitteet, joilla strategian visiota tullaan toteuttamaan.

12 NÄKÖKUL- MAT STRATEGIA LINJAUKSET TOIMIVAT YDIN- PALVELUT YRITYSTEN, TYÖLLISYY- DEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN KAUPUNGIN VETO- VOIMAISUUS KESTÄVÄ TALOUS PROSESSIT JA RAKENTEET Prosessit ovat yksinkertaisia. Kehittäminen lisää yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Kaikessa toiminnassa vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä huolehtimalla asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä. Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö ovat tehokkaita. Toimialat ovat kustannustietoisia ja ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset. VAIKUTTAVUUS TALOUS HENKILÖSTÖN UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Palveluihin tyytyväinen kuntalainen. Yritysten ja työpaikkojen määrä. Puhdas ja viihtyisä ympäristö. Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin mahdollisuudet. Myönteinen kaupunkikuva. Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja toimintaympäristö. Palvelut sovitetaan tehokkaasti ja kustannustietoisesti käytettävissä oleviin voimavaroihin. Yritystoiminnan, työllistämisen ja yritysten osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja. Taloudellisten resurssien jaossa asetetaan etusijalle yhteisesti sovitut strategiset ja vetovoimaa lisäävät tekijät. Kuntataloudessa sitoudutaan ylijäämäisen tuloksen saavuttamiseen. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja motivointiin panostetaan. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta. Palveluasenne on hyvä. Tehtyihin päätöksiin sitoudutaan yhteisesti ja yksimielisesti. Työssä kannustetaan aloitteellisuutta ja luovuutta. Henkilöstön toiminta ja resurssit määritellään joustavasti. ASUKKAIDEN OMAEHTOI- SUUDEN, HYVIN- VOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMI- NEN Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Toimitilat ovat terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Harkinnanvaraiset avustukset kohdistetaan omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen sekä yksilöiden omaa vastuuta tukevaan toimintaan. Työhyvinvointiin ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan. Johtamiskulttuuri on kannustavaa ja innostavaa. Työntekijöitä tuetaan huolehtimaan itsestään.

13 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Kaupungin väestö väheni vuoden 2014 aikana 170 henkilöllä. Tilastokeskuksen ilmoittama ennakkoväkiluku 31.12.2015 oli 9914 henkilöä. Syntyneiden ja kuolleiden välinen nettomuutos oli -78, kuntien sisäisen muuttoliikkeen nettovaikutus -98. Maahanmuuton vaikutus oli + 6. Työllisyystilanne Vuosi 2015 oli koko maassa neljäs peräkkäinen työttömyyden kasvuvuosi. Saarijärvellä työttömyysaste oli joulukuussa 2015 22,9 % (v. 2014 21,8 %). Eri palveluiden piirissä oli samaan aikaan 4,7 (5,5) % työvoimasta. Keskimääräinen työttömyysaste koko vuonna oli 20,4 % (18,5%). Keski-Suomen työttömyyden taso oli korkea ja kehitys vastaa edellä kuvattua koko Suomen työttömyyden kasvua. Työttömyysprosentti oli joulukuussa 18 % (17,9 %). Maakunta lukeutui edelleenkin valtakunnan pahimpiin työttömyysalueisiin, työttömien työnhakijoiden määrä oli Pohjois-Karjalan jälkeen toiseksi suurin koko maassa. Yrityselämä Saarijärvellä perustettiin uusia yrityksiä vuonna 2015 yhteensä 37 kpl. 28 yritystä lakkautti toimintansa, joten nettolisäys oli vuoden lopussa 9 yritystä. SSYP Kehitys Oy:llä oli vuoden aikana 1195 yritysneuvontatapaamista. Rekisteröityjä majoitusvuorokausia seutukunnalla kertyi noin 130.000. Suomen yrittäjien tutkimuksen mukaan yritysten suhdannenäkymät parantuivat selkeästi loppuvuonna 2015. Kun PK-yritysbarometrin syyskuu/2015 mukaan Pohjoisessa Keski- Suomessa suhdannenäkymät yritysten kannattavuudesta ja liikevaihdosta olivat joko neutraalit (0) tai lievän positiiviset, vastaavat suhdannenäkymät olivat alkukevään 2016 barometrissä muuttuneet jo vahvasti positiivisiksi. Ainoastaan investointiodotukset olivat pysyneet negatiivisina. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUDEN KEHITYS Kaupunginvaltuusto päätti 3.11.2014 korottaa kaupungin tuloveroprosenttia 21 %:sta 21,5 %:iin. Valtionosuusuudistus 2015 sisälsi valtionosuuksien laskentaperusteiden merkittäviä muutoksia. Uudistus merkitsi Saarijärven kaupungille n. 1,068 M vähennystä peruspalveluiden valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa tapahtunut päinvastainen muutos kompensoi jonkin verran tätä vähennystä niin, että valtionosuuksien pudotus oli vuoteen 2014 verrattuna 0,6 M. Kunnan tehtävissä ei toimintavuonna tapahtunut muutoksia. Tulos oli 0,4 M alijäämäinen. Suhteessa talousarvioon se oli merkittävästi parempi, sillä talousarvion mukainen alijäämä oli 2,3 M. Vuoden 2015 kirjanpidon tulokseen vaikuttavat seuraavat yksittäiset kaupungin kirjanpitokäytännön muutokset sekä meno-/ ja tulokirjaukset: 1) Sote-kuntayhtymä Saarikan alijäämien kirjauskäytäntö oikaistiin. Saarikan toiminnan alusta lähtien Sote-kunta-yhtymän mahdollinen tilikauden ali-/ylijäämä verrattuna budjetoituun maksuosuuteen on peritty tilinpäätöstä seuraavien kolmen vuoden maksuosuuksissa. Näin tilinpäätökseen kirjattu kaupungin omarahoitusosuus sote-menoista ei ole vastannut todellisia sotekustannuksia. Tämä käytäntö muutettiin tilikaudella 2015 siten, että kunkin vuoden sote-kustannukset kirjataan kokonaisuudessaan tilikauden kuluksi. Tulokseen vielä kirjaamatta olleet aiempien vuosien sote-alijäämät, yhteensä 1,251 M, kirjattiin v. 2015 kumulatiiviseen alijäämään. Tällä tavalla kirjauskäytäntö saatettiin vastaamaan kirjanpitolain peruspe-

14 riaatetta, jonka mukaan kunkin tilikauden menot tulee kirjata kyseisen tilikauden kirjanpitoon kuluiksi. Vuoden 2015 budjetin ja tilinpäätöksen vertailussa on siis huomioitava, että aiempien vuosien alijäämästä em. käytännön mukaisesti talousarviossa vuodelle 2015 kohdistettu osuus, 0,541 M on kirjattu suoraan kumulatiiviseen alijäämään eikä tilikauden kuluksi. 2) Kuntien eläkevakuutus laskuttaa vuosittain ennakkona kunnilta arvion perusteella maksua ennenaikaisesti eläkkeelle jäävien eläkkeiden kuntaosuuden maksua varten. Tämä ennakkomaksu on jaettu hallintokunnille. Peritty vuosimaksu ei ole vastannut todellisia työnantajan maksettavaksi tulleita kustannuksia ja todelliset kustannukset ylittänyt ennakkomaksu on useilta vuosilta kerätty tasetilille. Tasetilille kertynyt maksu, 129t on nyt kirjattu varhemaksujen oikaisuna kumulatiiviseen ylijäämään. 3) Kaupunginvaltuusto päätti 23.3.2015 irtisanoa kaupungin ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan välisen operaattorisopimuksen. Kaupunginvaltuuston päätös on pantu täytäntöön. Sopimus on irtisanottu ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa vastaan on Keski-Suomen käräjäoikeudessa nostettu kanne, jossa vaaditaan Saarijärven kaupungin operaattorisopimuksen perusteella maksamien ennakkomaksujen sekä liittymämaksujen, yhteensä 0,5 M, palauttamista kaupungille. Kun sopimus on irtisanottu, vuonna 2013 maksetut ja tällöin investointikuluina kirjanpitoon kirjatut maksut on nyt kirjattu kokonaisuudessaan kaupungin kuluksi. Ne tullaan kirjaamaan kaupungin tuloiksi sitä mukaan, kuin mahdolliset maksupalautukset saapuvat kaupungin tilille. Vuoden 2015 tuloksesta esitetään siirrettäväksi palvelustrategiarahaston vähennykseksi 30 t, jolla maksettiin kaupungin maksuosuus UkkoNet laajakaista -kokeiluissa. Kumulatiivinen ylijäämä on mainittujen kirjausten jälkeen 4,365M. Valtuustokauden alussa tavoitteeksi asetettu talouden tasapainottaminen on edelleen toteutumatta, mutta tällä ja edeltäneellä tilikaudella vuosittaista alijäämä on pystytty kaventamaan. Matkaa tavoitteeseen kuitenkin on ja tasapainottamistoimia on jatkettava. Vastuuryhmien ja hallintokuntien käyttötalousmäärärahat tilikaudelle 2014 myönnettiin nettomääräisesti sitovia. Käyttötalouden toteumat hallintokunnittain sekä tapahtuneet ylitykset perusteluineen on esitetty kappaleessa 2.2.1. Toimintatulot ylittyivät suhteessa talousarvioon 0,430 M. Toimintamenot alittuvat 0,307 M. Merkittävin tulokseen vaikuttanut ero budjetoituun toteutui verotuloissa, jotka ylittyivät 0,903 M. Kaupunki rahoitti tilikauden aikana tytäryhtiötään yhteensä 3,075 M :lla. Saarijärven Kaukolämpö Oy järjesteli uudelleen rahoituslaitoksilta olevat lainansa vaihtamalla ne syksyllä 2015 kaupungin myöntämään pitkäaikaiseen 1,875 M suuruiseen lainaan. Tämän järjestelyn turvin yhtiö pystyi kohentamaan rahoitusvalmiuttaan ja maksukykyään siten, että se saattoi vuoden 2016 alusta tehdä merkittävät taksan alennukset. Kiinteistö Oy Saarijärven Kotikonnuille myönnettiin 1 M tilapäislaina rakentamisajan rahoitustilanteen turvaamiseksi. SSYP Kiinteistöt Oy maksoi takaisin kaupungille lyhytaikaiset velkasaatavansa 0,610 M, mutta joutui nostamaan tilapäislainaa kaupungilta 200t. Tytäryhtiöiden lainajärjestelyistä huolimatta kaupungin lainakanta nousi ainoastaan 0,394 M eli huomattavasti budjetoitua vähemmän. Perusteena tähän oli talouden ennakoitua parempi toteuma sekä Sivulan päiväkotia varten myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus, yhteensä 0,75M. Investointien menoista toteutui 81,5 %. Investointiosan nettomenojen budjetoitua pienempään loppusummaan vaikutti, paitsi edellä mainittu huomattava valtionavustus, myyntitulo-

15 jen toteutuminen ennakoitua suurempana. Sivulan päiväkodin lisäksi muita merkittäviä investointikohteita olivat mm. maalämpöjärjestelmien toteuttaminen kahteen kaupungin vuokrataloon, Saarilammen puhdistamohankkeen eteneminen ja rinne- ja latukoneen uusiminen Kusiaismäen hiihtokeskukseen. Kiinteistöjen ja huoneistojen myyntitulot olivat koko vuonna yhteensä 615t. Myytyjä kiinteistöjä olivat mm. Kolkanrinne, Päiväkumpu ja Mannila, minkä lisäksi myyntituloa syntyi Kiinteistö Oy Saarijärven Kotikonnuille myydystä palvelutalon tontista. Toimintakate nousi vuodesta 2013 1,172 M :lla eli 2,1 %. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan koko maassa nousu oli 3,7 %, 5000-10000 asukkaan kunnissa 1,058 % ja 10000-20000 asukkaan kunnissa 4,465 %. Koko konsernin alijäämäksi muodostui -0,543 M. Konsernin taseessa kertynyttä ylijäämää on 11,625 M eli 1.172 /asukas. Konsernin lainamäärä on 46,353 M (46,066 M ). 1.2.5. Arvio kaupungin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 tilinpäätös ei aiheuta muutostarpeita vuoden 2016 talousarvioon. Sote-menot on budjetoitu siten, että alijäämän kirjauskäytännön muutos on budjetoinnissa jo huomioitu. Vero- ja valtionosuustulot on arvioitu kuntaliiton verotuloennusteen sekä annettujen valtionosuuspäätösten pohjalta. Yleinen talouskehitys VM:n ennusteen mukaan Suomen talouden vaikeudet jatkuvat seuraavien parin vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat heikot ja julkisen talouden tilanne ei parane oleellisesti. VM:n kansantalousosaston ennusteen mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,2 %. Kasvun taustalla on pitkälti yksityisten investointien suotuisa kehitys. Tehdasteollisuuden rakennusinvestointien ennakoidaan lisääntyvän kuluvana vuonna merkittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Kone- ja laiteinvestoinnit kääntyvät myös selvään kasvuun ja siten yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 5,8 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän maltilliseen 1,7 prosentin kasvuun. Työmarkkinoiden tilanteen ei ennusteta olennaisesti paranevan, vaan työttömyysaste jämähtää 9,4 prosenttiin ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen suuret. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä pitkittyneen matalasuhdanteen sekä talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi. Toteutetut sopeutustoimet ovat rajoittaneet julkisten menojen kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä mm. väestön ikääntymisestä aiheutuvan kuntiin kohdistuvan menopaineen vuoksi. Heikon tulokehityksen vuoksi myös alijäämä on kasvanut. Julkinen velka suhteessa BKT:hen jatkaa kasvuaan ja ylitti jo 60 prosentin rajan vuonna 2015. Kaupungin talouden kehitys Saarijärven kaupungin talouteen vaikuttavat edellä todetuista uhkatekijöistä nimenomaan työttömyysasteen jumittuminen hyvin korkealle tasolle sekä kuntaan kohdistuva työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuva jatkuvasti kasvava menopaine. Heikon työllisyystilanteen aiheuttamaan kustannuspaineeseen on kyettävä vaikuttamaan sekä alueen yritysten toimintaedellytysten parantamisen ja alueelle suuntautuvien investointien kautta että työllisyydenhoidon toimenpitein.

16 Kouluverkkoratkaisu, joka on merkittävä osa koko palvelustrategiaa, on valmisteluaikataulussa suunniteltu tehtäväksi valtuustossa kesäkuussa 2016. Ratkaisulla on olennainen merkitys siihen, millä tavalla valtuuston edellyttämä talouden tasapainottaminen pystytään toteuttamaan. Saarikan syksyllä 2015 tekemien yt-ratkaisujen ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden toimeenpano siten, että säästövaikutukset näkyvät myös Saarijärven kaupungin maksettavaksi tulevissa omarahoitusosuuksissa on välttämätön osa kuntatalouden tasapainottamista. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyvässä investointisuunnitelmassa vuosille 2016-2018 on listattu investointikohteita, joista lähivuosina joudutaan tekemään ratkaisut. Jos investoinnit tehdään siten, että kaikki nyt toiminnallisessa käytössä olevat mutta käyttöikänsä lähes välittömässä päätepisteessä olevat kohteet toteutetaan kaupungin omaan taseeseen uusinvestointeina, tulevien vuosien rahoitustarve ja näin lainakanta tulee kasvamaan huomattavasti. Hankkeiden toteuttaminen ja omistus- sekä rahoitusrakenne tulee suunnitella siten huolella, että kaupungin taloudellinen kantokyky riittää ko. hankkeista vastaamiseen. 1.2.6. Kaupungin henkilöstö 31.12.2015 kaupungin vakituinen henkilöstömäärä oli 357 henkilöä. Vähennystä vuoteen 2014 oli -20 henkilöä. Tehtyä työtä henkilötyövuosiksi laskettuna oli yhteensä 431,86 henkilötyövuotta pois lukien kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Henkilöstömäärän kehityksestä ja tilasta kerrotaan tarkemmin henkilöstökertomuksessa. 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kappaleessa 1.2.4 on arvioitu niitä yleisiä talouden tekijöitä, jotka tuottavat epävarmuutta myös kuntatalouteen ja aiheuttavat kuntatasolla talouden epävarmuutta. Seuraavana on kuvattu kahta Saarijärven kuntatalouden kannalta merkittävää tiedossa olevaa riskitekijää. Vesiosuuskunta HKM Kaupunginvaltuusto päätti 19.10.2015 päättää myöntää Vesiosuuskunta HKM:lle pääomalainaa yhteensä 634.250. Pääomalaina myönnettiin kattamaan vuosien 2015-2025 aikana sitä kassavajetta, joka osuuskunnan talousarvion mukaan osuuskunnalle syntyy kyseisenä vuonna maksettavaksi tulevista Saarijärven kaupungin takaamien lainojen lyhennyksistä ja koroista sen jälkeen, kun kassaan on kerätty kaupungin edellyttämä lainanhoitomaksu. Pääomalaina maksetaan erissä vuosien 2015-2025 aikana. Päätöksen mukaan osuuskunnan tulee toimittaa Saarijärven kaupunginhallitukselle osuuskunnan vuotuinen talousarvio sekä 1/2 -vuosittain selvitys osuuskunnan taloudellisesta tilanteesta ja rahoitusasemasta Selvitysten perusteella kaupunginhallitus arvioi vuosittain, ovatko pääomalainan nostamisen perusteet edelleen olemassa. Kaupunki seuraa kiinteästi osuuskunnan taloudellista tilannetta ja toimii sitten selvityksistä tehtävien johtopäätösten mukaisesti. Osuuskunnan on lainanhoito-ohjelmansa lisäksi kyettävä maksamaan kaupungilla nyt olevat vesimaksusaatavat. Osuuskunnan pääomalainapäätöstä varten toimittaman taloussuunnitelman mukaan se pystyisi keräämänsä lainanhoitomaksun ja kaupungin pääomalainan turvin maksamaan kaupungin takaamat lainat, joiden pääoma 31.12.2015 oli 1.126.579. Osuuskunnan taloustilanne on edelleen herkästi haavoittuva, ja mahdolliset ennalta arvaamattomat kustannusten lisäykset tai tulojen

17 vähennykset voivat heikentää osuuskunnan maksukykyä niin, että lainanhoito-ohjelman toteuttaminen vaarantuu. Toiminnallisten kiinteistöjen sisäilmaongelmat Tilikauden 2015 aikana tehtiin kattavia sisäilmatutkimuksia kaikissa kaupungin omistamissa ja koulukäytössä olevissa koulurakennuksissa sekä Peltoahon palvelukodissa. Näissä tutkimuksissa todettiin, että suuressa osassa tutkituista rakennuksista oli sellaisia rakenteellisia puutteellisuuksia, jotka saattoivat aiheuttaa tilojen käyttäjillä riskin oireilla ja sairastua sisäilmasairauksiin. Näiden kiinteistöjen ja toimitilojen jatkotutkimukset ovat käynnissä. Riskinä on, että kaupunki joutuu useiden tilojen osalta joko tekemään mittavia peruskorjauksia tai harkitsemaan korvaavien tilojen toteuttamista joko uudisrakentamisena tai vuokratiloina sekä mahdollisesti järjestämään pikaisillakin aikatauluilla väistötiloja. 1.3. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallituksen tulee huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginvaltuusto vahvisti Saarijärven kaupungin sisäisen valvonnan perusteet 3.3.2014. Kaupunginhallitus vahvisti 2.2.2015 kaupungin sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman vuodelle 2015. Sisäisen valvonnan perusteet ja sisäisen valvonnan toimintasuunnitelma on toimitettu hallintokunnille ja vastuuryhmille sekä konserniyhtiöille käsiteltäväksi ja toimeenpantavaksi. Hallintokuntien ja vastuuryhmien sekä konserniyhtiöiden tulee toteuttaa sisäinen valvonta vahvistettujen ohjeiden ja määräysten sekä kaupungin aiemmin vahvistamien hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeiden mukaisesti. Hallintokunnat ja vastuuryhmät on ohjeistettu ja edellytetty raportoivan kaupunginhallitukselle sisäisen valvonnan toteuttamisesta ja riskien hallinnasta toimintakertomuksessaan. Pääosaan hallintokuntien ja vastuuryhmien toimintakertomuksista sisältyy arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä ja niiden perusteella tehdyistä johtopäätöksistä sekä merkittävimmistä riskeistä. Toimitetut arviot sekä sisäisen valvonnan toteumaraportit osoittavat, että riskienhallinta koskevaa ohjeistusta on enenevässä määrin toimeenpantu ja sisäisen valvonnan systemaattiseen toteuttamiseen sekä toiminnan riskien arviointiin on panostettu. Suunnitelmien ja riskienhallinnan toimeenpano vaihtelee hallintokunnittain. Alkuvuonna 2016 kaupungin viranhaltijoille ja konserniyhtiöille järjestettiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutus ja ohjeistus päivitettiin. Vuoden 2015 aikana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila parani. Nyt annetun ohjeistuksen ja koulutuksen perusteella voidaan perustellusti odottaa, että valvonta saadaan vuoden 2016 aikana ohjeiden edellyttämälle tasolle. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Kaupunginvaltuusto vahvistaa valtuustokausittain strategian sekä siihen sisältyvän erillisen valtuuston tavoitekortin. Vuosittaisessa talousarviossa määritellään toimenpiteet strategian tavoitteiden toteuttamiseksi ja niille numeeriset tavoitearvot talousarviokaudelle. Hallintokunnat ja vastuuryhmät asettavat talousarviossa omat toiminnalliset tavoitteensa, joiden tulee olla linjassa valtuuston strategian kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi kullekin hallintokunnalle ja vastuuryhmälle myönnetään käyttötalouteen nettomääräinen määräraha. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa kaupunginhallitus määrittelee budjettivastuulliset viranhaltijat ja asettaa euromääräiset rajat hankintojen toteuttamisen osalta.

18 Kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelmat, joissa määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien sekä vastuualueiden talousarvion käyttö. Hallintokuntien tavoitekortteihin on kirjattu niiden kaupunkistrategiaan perustuvat strategiset tavoitteet. Tilinpäätöksessä kukin hallintokunta ja vastuuryhmä arvioi strategisten tavoitteiden toteutumista. Tulossopimuksista ilmenee hallintokunnalle myönnetyn nettomäärärahan käyttö suoritteina sekä yhteissummana. Käyttötalouden toteumaa, johon sisältyy tulossopimusten toteuma sekä investointien toteutumista raportoidaan kaupunginvaltuustolle neljännesvuosiraportein. Toimintakertomuksessa on selvitys tavoitekortteihin ja tulossopimukseen kortteihin kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginjohtaja vastaa koko kaupungin organisaatiossa asetettujen strategisten päämäärien sekä talousarviossa ja tavoitekorteissa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimialajohtajat ja vastuualueen esimiehet vastaavat toimialallaan siitä, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Säännösten ja määräysten noudattaminen Sisäisen valvonnan suunnitelmassa on määritelty valvontaprosessit sille, että kaupungin päätöksenteossa sekä hallinnossa noudatetaan lakia sekä hyvän hallinnon periaatteita. Raporttien sekä hallinnosta kertyvän päätös- ja asiakirja-aineiston perusteella on todettavissa, että näin on tapahtunut. Talouden hallinnassa noudatettiin kunta- ja kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja määräyksiä. Hankintatoimessa noudatettiin hankintalakia sekä kaupungin pienhankintaohjeiden määräyksiä. Yhtenä mittarina päätöksenteon ja hallinnon laillisuutta arvioitaessa voidaan käyttää päätöksiin kohdistuneiden, menestyneiden valitusten määrää. Vuonna 2015 kaupunginvaltuuston Soidinmäen tuulivoimakaavaa koskevasta päätöksestä tehtiin kaksi valitusta. Kaupunginhallituksen Lanneveden väistökoulutilojen vuokrausta koskevasta hankintapäätöksestä tehtiin valitus. Valitusten käsittely on kesken. Muita kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksiin kohdistuvia muutoksenhakuja ei ollut. Hallinto-oikeus antoi v. 2015 päätöksen, jossa valitus vuoden 2013 tilinpäätöksen vahvistamista koskeva päätöksestä hylättiin. Sopimushallinta Kaupunginhallituksen alaisuudessa olevat sopimukset kirjataan kaupungin sähköiseen asianhallintajärjestelmään (Dynasty). Asuntotoimen ja teknisten tukipalveluiden vuokrasopimusten kirjaaminen ja seuranta toteutetaan kiinteistönhoidon Koki-järjestelmällä. Tämän lisäksi hallintokunnilla on yksittäisiä oman toimialansa manuaalisesti ylläpidettäviä sopimustietokantoja. Sopimushallinnan yhtenäistämistä on pidettävä yhtenä kehittämiskohteena. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Hallintokunnat nimeävät omat tarkastajat suorittamaan rahavarojen, asiakirjojen ja varastojen tarkastusta. Lautakunnat ovat saaneet tiedokseen tarkastuskertomukset. Kaupunginhallituksen keskuudestaan valitsemat kaksi jäsentä ovat vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta suorittaneet sisäisen tarkastuksen määriteltyihin kohteisiin. Tarkastus on toteutettu ja annettu tiedoksi kaupunginhallitukselle.

19 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) 2015 2014 1000 euro 1000 euro Toimintatuotot 12 563 12 145 Toimintakulut -69 492-67 904 Toimintakate -56 930-55 758 Verotulot 31 103 29 520 Valtionosuudet 29 924 30 495 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26 31 M uut rahoitustuotot 205 11 Korkokulut -449-540 M uut rahoituskulut -3-3 Vuosikate 3 876 3 756 Poistot ja arvonalentumiset -4 306-4 331 Tilikauden tulos -431-574 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 30 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -400-574 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,1 17,9 Vuosikate/Poistot, % 90 87 Vuosikate, /asukas 391 372 Asukasmäärä 9 914 10 091

20 1.4.2. Toiminnan rahoitus SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 1000 euro 1000 euro Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 876 3 756 Tulorahoituksen korjauserät -308-405 Investointien rahavirta Investointimenot -3 512-3 425 Rahoitusosuudet investointimenoihin 752 0 Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden luovutustulot 677 404 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 484 330 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -157 0 Antolainasaamisten vähennys 15 21 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 375 4 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 131-4 001 Lyhytaikaisten lainojen muutos 150 0 Oman pääoman muutokset -1 122 0 M uut maksuvalmiuden muutokset -1 382-1 038 Rahoituksen rahavirta -2 252-1 018 Rahavarojen muutos -767-688 Rahavarat 31.12., 1000 e 421 1 188 Rahavarat 1.1., 1000 e 1 188 0 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v., -1 301-709 Investointien tulorahoitus, % 140,4 109,7 Lainanhoitokate 0,94 0,95 Kassan riittävyys, pv 2,5 7,1 Asukasmäärä 9 914 10 091

21 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2015 2014 VASTATTAVAA 2015 2014 1000 euro 1000 euro 1000 euro 1000 euro A PYSYVÄT VASTAAVAT 64 400 66 173 A OMA PÄÄOMA 34 563 36 115 I Aineettomat hyödykkeet 19 58 I Peruspääoma 29 481 29 481 Muut pitkävaikutteiset menot 19 58 III Muut omat rahastot 717 747 IV Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) 4 765 6 461 II Aineelliset hyödykkeet 53 245 55 086 V Tilikauden ylijäämä(alijäämä) -400-574 Maa- ja vesialueet 8 129 8 425 Rakennukset 33 614 36 322 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 73 145 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 677 6 877 Valtion toimeksiannot 0 2 Koneet ja kalusto 431 367 Lahjoitusrahastojen pääomat 13 54 Ennakkomaksut ja kesken- 4 394 3 095 Muut toimeksiantojen pääomat 60 89 eräiset hankkeet III Sijoitukset 11 137 11 029 E VIERAS PÄÄOMA 34 549 32 666 Osakkeet ja osuudet 7 629 7 663 I Pitkäaikainen 21 175 21 320 Muut lainasaamiset 3 508 3 366 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 15 873 15 173 Lainat julkisyhteisöiltä 5 302 6 147 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 11 25 Valtion toimeksiannot 0 7 II Lyhytaikainen 13 374 11 346 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 11 18 JVK-lainat euromääräiset 2 650 2 500 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 673 3 296 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 773 2 729 Lainat julkisyhteisöiltä 852 841 Saadut ennakot 390 359 II Saamiset 4 353 1 541 Ostovelat 2 891 1 168 Pitkäaikaiset saamiset 3 075 0 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat382 357 Lainasaamiset 3 075 0 Siirtovelat 2 536 2 826 Lyhytaikaiset saamiset 1 278 1 541 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 69 184 68 927 Myyntisaamiset 650 656 Lainasaamiset 0 610 TASEEN TUNNUSLUVUT: Muut saamiset 356 234 Omavaraisuusaste % 50,3 52,8 Siirtosaamiset 272 41 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 46,4 44,8 Ed. ilman as.lainoja ja vuokratuloja 39,7 37,1 III Rahoitusarvopaperit 0 50 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 4 364 5 887 Osakkeet ja osuudet 0 50 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 440 583 Lainakanta 31.12., 1000. 28 343 27 949 IV Rahat ja pankkisaamiset 421 1 138 Lainakanta ilman asuntolainoja 22 143 21 206 VASTAAVAA YHTEENSÄ 69 184 68 927 Lainakanta 31.12., /asukas 2 859 2 770 Lainakanta /asukas ilman as.lain 2 234 2 101 Lainasaamiset, 1000 3 508 3 366 Asukasmäärä 9 914 10 091

22 1.6. Kokonaistulot ja menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT (ulkoiset) 31.12.2015 TULOT 1000 % MENOT 1000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 12 563 15,79 Toimintakulut 69 492 88,04 Verotulot 31 103 39,10 Korkokulut 449 0,57 Valtionosuudet 29 924 37,62 Muut rahoituskulut 3 0,00 Korkotuotot 26 0,03 Satunnaiset kulut 0 0,00 Muut rahoitustuotot 205 0,26 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot 0 0,00 *pakollisten varausten muutos 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,00 *käyttöomaisuuden luovutustappiot -66-0,08 *Käyttöomaisuuden luovutusvoitot -373-0,47 69 879 88,53 73 447 92,34 Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin 752 0,95 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot 677 0,85 Käyttöomaisuusinvestoinnit 3 512 4,45 1 428 1,80 3 512 4,45 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 15 0,02 Antolainasaamisten lisäykset 157 0,20 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 375 5,50 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 131 5,23 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 150 0,19 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 129 0,16 Oman pääoman vähennykset 1 251 1,59 4 669 5,87 5 539 7,02 Kokonaistulot yhteensä 79 544 100,00 Kokonaismenot yhteensä 78 930 100,00

23 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.7.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt ja tyttärentytär Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 7 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Muut yhtiöt Ei yhdistelty (kpl) Kuntayhtymät 4 Osakuusyhteisöt 5 Yhteensä 18 0 1.7.2. Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonnan järjestäminen Hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteet asetetaan valtuustokausittain strategian hyväksymisen yhteydessä sekä vuosittain vahvistettaessa talousarvio seuraavalle vuodelle. Kaupunginhallitus johtaa konserniyhtiöiden toimintaa. Kaupunginhallitus vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta (konsernivalvonta). Kaupunginhallitus valitsee edustajat tytäryhteisöjen hallituksiin. Kaupunginhallituksen alaisen omistajaohjauksen jaoston tehtävänä oli v. 2015 käsitellä ja esittää tarvittaessa kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupunkikonsernin omistajapolitiikkaan liittyvät asiat. Omistajaohjauksen jaosto seurasi kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta emoyhteisön (kaupungin) osalta ja seuraa omistajapolitiikan toteutumista ja ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista kaupunginhallitukselle. Keskeisten konserniyhtiöiden hallituksissa oli myös kaupungin johtoryhmän edustaja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konserniohjeet 28.4.2008. Kaupunginvaltuuston 3.3.2014 vahvistamat Saarijärven kaupungin sisäisen valvonnan perusteet 3.3.2014 sekä kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015 koskevat myös konserniyhtiöitä. Yhtiöille on annettu ohjeet sisäisen valvonnan toteuttamisesta hyväksyttyjen asiakirjojen mukaisesti. Tytäryhtiöt raportoivat neljännesvuosittain talouden ja toiminnan tavoitteiden toteutumisesta kaupunginvaltuustolle.

24 1.7.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen Tilikauden aikana Asunto Oy Pylkönmäen Ilolan omistusosuus muuttui 55,95 %:sta 32,14 %:iin, ja yhtiö muuttui tytäryhteisöstä osakkuusyhteisöksi. Kiinteistö Oy Saarijärven Kotikonnut merkittiin kaupparekisteriin 15.6.2015 ja siitä tuli kaupungin 100 %:sesti omistama tytäryhteisö. Muita muutoksia konsernin omistussuhteissa ei tapahtunut. Omistajaohjauksen tavoitekortti ja tulossopimus sekä konserniyhtiöiden tavoitekortit ovat kappaleessa 2.1.4. 1.7.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 1000 euro 1000 euro Toimintatuotot 51 452 52 534 Toimintakulut -107 898-107 918 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta 36 110 Toimintakate -56 410-55 274 Verotulot 30 948 29 354 Valtionosuudet 32 438 33 148 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 74 64 Muut rahoitustuotot 368 56 Korkokulut -946-968 M uut rahoituskulut -42-16 Vuosikate 6 431 6 364 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -6 854-6 510 Satunnaiset erät 0 82 Tilikauden tulos -423-64 Tilipäätössiirrot 32-292 Tilikauden verot -34 Laskennalliset verot -63 Vähemmistöosuudet -55-4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -543-361 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 47,7 48,7 Vuosikate/Poistot, % 94 98 Vuosikate, /asukas 649 631 Asukasmäärä 9 914 10 091