Teerikallion päiväkodin Varhaiskasvatussuunnitelma
1 Sisältö 1.Päiväkotimme esittely... 2 2. Toiminta ajatus ja arvot...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Kasvatus ja oppimisympäristö...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. Lapsen toimintaympäristön kuvaus...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. Kieli ja vuorovaikutus... 8 6. Lapselle ominaiset tavat toimia... 8 6.1 Leikki... 8 6.2 Liikkuminen ja käden taidot... 10 6.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 11 6.4 Tutkiminen... 11 7. Varhainen ja erityinen tuki... 12 8. Yhteistyö... 13 8.1 Kasvatuskumppanuus... 13 8.2 Muut yhteistyötahot... 14 9. Toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen... 14 Toimintatavat... 14
2 1. Päiväkotimme esittely Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa, Korkalovaaran koulun ja Jokkakallion palvelutalon läheisyydessä. Kävelymatkan päässä ovat myös urheilukenttä, liikennepuisto ja uimahalli. Piha alueemme on monipuolinen ja se luo liikuntamahdollisuuksia sekä kalliolla että viheralueella. Päiväkotimme on perustettu vuonna 1973 ja integroitu erityisryhmä aloitti talossamme 1976. Päiväkotia on laajennettu vuonna 1983 ja peruskorjattu vuonna 2005. Päiväkotia ympäröivät kallioalueet ovat tarinan mukaan olleet suosittuja metsästysalueita, ja etenkin teeret ovat viihtyneet siellä erinomaisesti. Päiväkoti ja lapsiryhmät onkin nimetty lintulajien mukaan. Päiväkodissamme on 66 kokopäivähoitopaikkaa ja henkilökuntaa on 16. PEUKALOISET (0 3 v.) ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa ja päiväkotiapulainen. HIPPIÄISET (3 6 v.) ryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja päiväkotiapulainen. TALITINTIT (3 6 v.) ryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. PUNATULKUT (3 8 v.) ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa ja tarvittaessa erityisavustaja. Punatulkkujen integroidussa erityisryhmässä osa lapsista on erityistä tukea tarvitsevia. Tehostetulla henkilökunnalla pyrimme vastaamaan jokaisen lapsen tarpeisiin ja huolehtimaan kaikkien lasten toimintamahdollisuuksista. Lisäksi päiväkodissamme työskentelee emäntä ja siivooja. Maksuton esiopetus on osa varhaiskasvatusta, sitä annetaan Hippiäisten, Talitinttien ja Punatulkkujen ryhmissä klo 9 13. Esiopetus on leikkiä, oppimisen iloa, omien taitojen kartuttamista, tutkimista ja toisten kanssa yhdessä toimimista.
3 2. Toiminta ajatus ja arvot Päiväkodissamme toimimme yhteisesti sovittujen arvojen pohjalta. Tärkeimmiksi arvoiksi olemme nostaneet turvallisuuden, toisten kunnioittamisen ja yhteisöllisyyden. Tavoitteenamme on hyvinvoiva, iloinen ja tasapainoinen lapsi. Lapsuus on ainutlaatuinen vaihe ihmisen elämän kaaressa, jolla on oma itseisarvo. Kiireettömässä ja turvallisessa ympäristössä lapsi nauttii yhdessäolosta muiden lasten ja tuttujen aikuisten kanssa. Tavoitteenamme on luoda lapsen kasvulle suotuisa kasvuympäristö selkeiden rajojen ja sääntöjen kautta. Päiväkodin arjessa pyrimme siihen, että lasta kuunnellaan ja häntä arvostetaan sellaisena kuin hän on. Jokainen on omalla tavallaan erityinen, oma persoona. Erilaisuuden hyväksyminen ja hyvät käytöstavat ohjaavat suhtautumista toisiimme. Tavoitteenamme on kohdata lapsi tasa arvoisena sukupuolesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Itseensä myönteisesti suhtautuva lapsi oppii ottamaan myös muita huomioon ja välittämään toisista. Koko päiväkotimme on yhtä suurta perhettä. Tavoitteenamme on se, että lapsi kokee kuuluvansa tärkeänä yksilönä ryhmään, löytää itselleen ystäviä ja osaa ottaa toimiessaan toiset huomioon.
4 3. Kasvatus ja oppimiskäsitys Lapsella on oikeus oppia lapsen lailla; lapsi oppii tavallaan ystävien kanssa: kyselee, koskettelee, kuuntelee, katselee, tutkii, leikkii, liikkuu, riemuitsee, pettyykin välillä. Aikuinen tukee ja kannustaa. Annamme lapsen oppia lapsen lailla. Päiväkotimme arjessa kasvatus, hoito ja oppiminen liittyvät kiinteästi yhteen. Oppimisen lähtökohtana on lapsen oma kiinnostus, halu tutkia ja kokeilla sen sijaan, että aikuinen tarjoaisi kaikkeen valmiit ratkaisut ja vastaukset. Lapsella on päivän mittaan mahdollisuus leikkiä, havainnoida, tutkia ja oppia sekä oman mielenkiinnon että ohjatun toiminnan kautta. Turvalliset, pysyvät ja lämpimät ihmissuhteet ovat merkittäviä lapsen kasvulle ja oppimiselle. Vertaisryhmän lapset ja aikuiset luovat luonnollisia tilanteita mallioppimi
5 seen. Tilojen ja leikkivälineiden ja oppimateriaalin ammattitaitoisella suunnittelulla ja toteutuksella mahdollistamme monipuolisen osallistumisen. Oppimisessa ei kaiken tarvitse olla kivaa, on tärkeää kokea myös pettymyksiä ja oppia voittamaan ne. Ihmiseksi kasvamiseen ja kasvattamiseen tarvitaan kokemuksia omien tunteiden säätelyssä, jotta oppii itsehillintää ja toimimaan hyväksytyllä tavalla. Kasvattajina yhdessä vanhempien kanssa pyrimme hyödyntämään arjessa vastaantulevat haasteet kasvu ja oppimistilanteina esim. pelissä häviäminen, erimielisyyksien hoitaminen. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle varhaiskasvatukselle. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Selkeä, mutta joustava päivärytmi on tärkeä osa lapsen hoitopäivää. Se luo turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta ryhmän kesken sekä auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua. 4. Lapsen toimintaympäristön kuvaus Hyvä toimintaympäristö luo myönteistä oppimishalua ja motivoi lasta leikkimään, tutkimaan, kokeilemaan ja etsimään tietoa. Toimintaympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja ilmapiiri. Aikuisten tehtävänä on luoda rajat ja turvallinen, positiivinen ilmapiiri, jossa lapset oppivat kunnioittamaan ja kuuntelemaan toisiaan, hyväksymään erilaisuutta. Oppimiseen innostava ympäristö tekee lapsesta aktiivisen ja kokeilunhaluisen. Aikuisen pedagogista ohjausta tukemassa ovat leikki ja liikuntavälineet, oppimispelit ja erilaiset materiaalit ja värit. Päiväkotimme tilat mahdollistavat monipuolisen, lapsen kehitystä tukevan toiminnan; leikin, tutkimisen, liikkumisen, havainnoinnin ja tekemällä oppimisen. Jokaisesta ryhmästä löytyy myös kotileikkinurkkaus. Tilamme mahdollistavat myös rauhallisen päivit
6 täisen lepohetken, jolloin on tilaisuus kuunnella tarinoita tai nukahtaa hetkeksi keräämään voimia iltapäivän touhuja varten. Päiväkodissamme on erillinen ateljeehuone ja hyvä liikuntatila. Tilamme mahdollistavat lapsen yksilöllisen toiminnan, pienryhmätoiminnan, koko lapsiryhmän ja myös koko päiväkodin yhdessäolon. Erityistä tukea tarvitsevat lapset viihtyvät selkeässä ympäristössä, missä heillä on monipuolinen valikoima materiaaleja ja tarvittaessa apuvälineitä sekä tilaa toimia aktiivisesti toisten lasten kanssa. Piha alueemme mahdollistaa monipuolisen leikin, liikkumisen ja tutkimisen. Pihaltamme löytyy kallio, iso nurmialue sekä hiekkakenttä. Lisäksi päiväkotimme lähellä on Korkalovaaran pallokenttä, liikennepuisto ja uimahalli. Oppimisympäristömme on viihtyisä, esteettinen, turvallinen ja terveellinen sekä riittävä tiloiltaan. Onko luottamusta suurempaa, kuin antaa lastaan kasvattaa.
7 Yhteistyö ja arvot kodin, työtämme näin johdattaa, antaa suunnan, opastaa. Leikin aika tärkein on, sille aikaa varataan. Leikin kautta opetellaan saamaan sekä antamaan. Kesken leikin hauskimmankin lapsi kaipaa syliin, turvaan tutun aikuisen. Syli lämmön, lohdun antaa, kohta jatkuu touhut taasen. Arjen pienet askareet, perushoitotilanteet, ovat meille aikaa tärkeää, ne opettaa ja lähentää. Yhdessä opettelemme toimimaan, kaveria huomioimaan ja kuuntelemaan. Kavereita kaikki olemme ja erilaisuus on rikkautemme. Yksi menee tuulen lailla, toinen paikallansa kokee. Tilaa riittää jokaiselle, aikaa sitä kaipaavalle. Hyvät tavat tärkeitä on, samoin asenne ennakkoluuloton. Uskon omaan itseen luovat onnistuneet kokemukset. Joskus elämään kuuluvat myöskin pienet pettymykset. Toinen toistaan kannustaen, tukien ja lohduttaen lapsi kokee elämyksen: Minä osaan itse sen! Haluamme mielellämme toimintaamme kehittää ja siksipä siihen voi aina ideoita esittää.
8 5. Kieli ja vuorovaikutus Pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti ilmein, elein ja liikkein. Hän tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattajan tulee reagoida lapsen kontaktialoitteisiin ja näin rohkaista lasta vuorovaikutukseen. Näin toimien hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Kielellisen kehityksen ensisijaisena tavoitteena on, että lapsi oppii vuorovaikutustaitoja, keskustelemaan, kysymään, kertomaan ja kuuntelemaan. Vähitellen lapsi oppii luokittelemaan asioita käsittein ja ymmärtämään niiden välisiä suhteita. Lapsi oppii kyselemään. Kielen avulla lapset muotoilevat leikkinsä tarkoitusta ja säätelevät suhteitaan. Leikin merkitys kielen oppimisille on suuri. Kasvattaja ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailee ja selittää tapahtumia. Päiväkodissamme harjoittelemme kielen käyttöä paljon esim. lorujen ja laulujen avulla. Luemme lapsille paljon monipuolista kirjallisuutta. Perushoitotilanteita hyödynnämme keskustelemalla ja kuuntelemalla yksilöllisesti lapsen kanssa. Lisäksi päiväkodissamme käytetään kielen tukena mm. esineitä, kuvia (pictot,valokuvat) sekä tukiviittomia. Monikulttuurisille lapsille annetaan suomi toisena kielenä (S2) opetusta. 6. Lapselle ominaiset tavat toimia 6.1 Leikki Leikki on lapselle elämäntehtävä; se on tutkimista, oppimista, iloa, seikkailuja, harjoittelemista ja kokeilemista. Päiväkodissamme on lasten leikeille aikaa, tilaa, erilaisia materiaaleja, leikkirauhaa. Päiväkotimme kasvattaja kehittää leikkiä, rikastuttaa leikkiympäristöä ja tarjoaa materiaaleja leikkiin. Aikuisen osallistuminen lasten leikkiin pidentää leikin kestoa sekä monipuolistaa leikkiä ja lasten yhteistä toimintaa. Leikkitilanteet luovat mahdollisuu
9 den leikin havainnointiin. Se auttaa aikuista kehittämään toimintaa lapsen näkökulman suuntaan. Ulkotiloissa sallimme rajut ja liikunnalliset leikit aikuisen seurannassa. Esineleikki (= eri leikkivälineisiin tutustumista) on alle 3 vuotiaiden leikkiä. Aikuisen rooli on tässä tärkeä, hän on vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Kuvitteluleikit (roolileikit esim. kotileikki, lasten kokemukset esim. häät) korostuvat isommilla lapsilla. Sääntöleikit ovat tyypillisiä leikkejä 5 6 vuotiailla lapsilla. Tässäkin aikuisen rooli on tärkeä. LEIKKI SUUNNITTELEMINEN AISTIHAVAINNOT JOUSTAVUUS KEHON HAHMOTTAMINEN ILO ELÄYTYMINEN TASA ARVOISUUS AJATTELU YSTÄVYYS KIELI JA VUOROVAIKUTUS TILAN HAHMOTTAMINEN SUKUPUOLIROOLIT PETTYMYS KÄSITTEEN MUODOSTAMINEN KESKITTYMINEN SÄÄNNÖT JA NORMIT ITSEHILLINTÄ HAVAINNOIMINEN VASTUUNOTTAMINEN TURVALLISUUS HIENOMOTORIIKKA RISTIRIITOJEN SELVITTÄMINEN KARKEAMOTORIIKKA IDENTITEETTI IRROTTELU LUOVUUS ONGELMANRATKAISU HUOMAAVAISUUS MIELIKUVITUS ITSENÄISYYS LEIKISSÄ LAPSEN ULKOINEN JA SISÄINEN MAAILMA KOHTAAVAT!
10 6.2 Liikkuminen ja käden taidot Liikkuminen on lapsen terveen kasvun ja kokonaisvaltaisen kehityksen sekä hyvinvoinnin edellytys. Liikunta on luonnollinen tapa tutustua itseen, toisiin ja ympäristöön. Tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta luo pohjan terveelle itsetunnolle ja motoriikan kehittymiselle. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on myös vauhtia ja elämystä, hikeä ja hengästymistä. Päivittäiset ulkoiluhetket luovat mahdollisuuden lapsen monipuoliseen liikkumiseen. Liikumme ja tutustumme lähiympäristöömme viikoittaisilla kävelyretkillä. Ohjatuttuja liikuntatuokioita järjestämme päivittäin omissa ryhmätilanteissa leikin keinoin ja liikuntasalissa viikoittain. Harjoittelemme vuoden aikana perusliikuntataitoja mm. tasapaino, pallottelu, telinerata, hiihto. luistelu, pyöräily jne. Perushoitotilanteista syöminen ja pukeminen harjoittavat hienomotorisia taitoja erinomaisesti, niissä ohjaamme lasta oikeisiin otteisiin ja välineiden käsittelytapoihin. Kädentaitoja kehitämme kuin huomaamatta erilaisilla rakenteluleikeillä ja muovailulla, joita voi harrastaa vapaasti jokaisessa päiväkotimme ryhmässä. Kaikki kuvallinen ilmaisu tukee myös kädentaitojen kehittymistä.
11 6.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellisia peruskokemuksia lapsi saa musiikista, kuvallisesta ilmaisusta, kirjallisuudesta sekä tanssista ja draamasta. Musiikki Järjestämme musiikkihetkiä sekä omassa lapsiryhmässä että koko päiväkodin kanssa. Laulamme, leikimme, kuuntelemme, tanssimme, teemme rytmiharjoituksia. Tutustumme keho ja rytmisoittimiin. Konsertit ja näytelmät kuuluvat myös päiväkotimme toimintaan. Kuvallinen ilmaisu Tarjoamme lapselle monipuoliset mahdollisuudet tutustua erialisiin materiaaleihin ja välineisiin. Ateljeemme mahdollistaa rauhallisen pienryhmätyöskentelyn ja pitkäkestoisen työskentelymahdollisuuden. Draama Päiväkotimme ohjaa lasta draaman pariin mm. pöytäteatterin, taidenäyttelyiden ja satujen avulla. 6.4 Tutkiminen Tutkiessaan lapsi käyttää kaikkia aistejaan ja kerää näin tietoa ympäröivästä elämästä. Päiväkotimme ja sen lähiympäristö tarjoaa lapselle monipuoliset mahdollisuudet erilaisten asioiden ja ilmiöiden tutkimiseen. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kerää tietoja ja taitoja oman elämänsä varrelle yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kautta.
12 7. Varhainen ja erityinen tuki Varhainen tuki Varhainen puuttuminen tarkoittaa toimimista mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Tällöin olennaista on toimia silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Kun huoli lapsen hyvinvoinnista, kasvusta tai oppimisesta herää joko perheellä tai päiväkodin aikuisilla, pohdimme yhdessä vanhempien kanssa eri vaihtoehtoja ja ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Yhteinen näkemys lapsen tuen tarpeesta ja yhteiset toimintatavat luovat mahdollisuudet turvata sekä kotona että päivähoidossa lapselle suotuisat kasvuolosuhteet. Erityinen tuki Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne elämän tai sosiaalisen kehityksen osa alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Varhaiskasvatuksessa integraation päämääränä on auttaa lasta hankkimaan sellaisia taitoja ja itseluottamusta, että hän pystyy osallistumaan mahdollisimman tasavertaisesti vuorovaikutukseen ja toimintoihin yhteisössä, jossa hän elää. Kasvatuksen, hoidon ja opetuksen tulee mahdollistaa laaja ja lapselle merkityksellinen osallistuminen ympäröivään elämään. Lapsen tuen tarpeet tulisi huomioida arjen päivittäisissä toiminnoissa. Päiväkodissamme pyrimme lapsiryhmän toiminnoissa ja päivän eri tilanteissa mahdollistamaan jokaisen lapsen aktiivisen ja kykyjensä mukaisen osallistumisen yhteiseen toimimiseen. Yksilölliset tuen tarpeet ja kuntouttava toiminta sisällytetään päivittäiseen toimintaan. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien, lapsiryhmän henkilökunnan, terapeuttien sekä tutkivan tahon kanssa varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää toiminta ja kuntoutussuunnitelman. Tämä suunnitelma ohjaa lapsen kanssa toimimista sekä kotona että päivähoidossa.
13 8. Yhteistyö 8.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on yhdistää lapsen kannalta kahden tärkeän tahon; vanhempien ja henkilöstön asiantuntemus ja osaaminen, tiedot ja kokemukset lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa lapsen tulo ja hakutilanteissa on osa yhteistyötä. Lapselle laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetussuunnitelma, joka myöhemmin sovittuna ajankohtana tarkistetaan. Suunnitelmaan kirjataan lapsen hoidolle, kasvatukselle ja opetukselle yhdessä sovitut tavoitteet. Tämä suunnitelma tehdään yhdessä vanhempien ja päiväkodin henkilöstön kanssa. Lisäksi 3 ja 5 vuotiaiden kokonaiskehitystä seurataan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Tämä dokumentti lähetetään perheen mukana lapsen neuvolakäynnille. Päiväkodin yhteiset vanhempainillat ja ryhmien omat illat vanhemmille ja perheille tukevat yhteistyötä. Esimerkiksi yhteiset juhlat, talkootapahtumat, retket ja keskusteluillat tutustuttavat vanhemmat ja perheet toisiinsa. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Päiväkoti pyrkii omalta osaltaan luomaan ja järjestämään näitä puitteita.
14 8.2 Muut yhteistyötahot Teemme päiväkodissa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Näihin kuuluvat neuvolat, perheneuvola, kiertävä erityislastentarhanopettaja, maahanmuuttotoimisto, perhesosiaalityö, puhe, fysio, toiminta ja musiikkiterapeutit, koulut ja päiväkotikummi. Muiden päiväkotien kanssa tehtävää yhteistyötä ovat muun muassa loma aikoina keskitetysti järjestettävät päivystykset. 9. Toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Hoidon kasvatuksen ja opetuksen suunnittelu lähtee lapsen yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksymisestä. Lapsen havainnointi on lapsikohtaisen suunnittelun perusta. Suunnittelun vahvuutena on lapsikohtaisen varhaiskasvatus tai esiopetussuunnitelman tekeminen yhdessä vanhempien kanssa. Toiminnalle on luotu sisällölliset kehykset, joiden pohjalta ryhmät suunnittelevat toimintaansa huomioiden lasten kehitysvaiheet ja vuodenaikojen vaihtelun. Toiminnan arviointia tehdään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä lasten varhaiskasvatus ja esiopetussuunnitelmien pohjalta yhdessä vanhempien kanssa sekä ryhmän henkilökunnan kesken. Toiminnan arviointi antaa pohjan toiminnan suunnittelulle sekä kehittämiselle entistä paremmin vastaamaan kunkin lapsiryhmän tarpeita. Toimintatavat