TOIMINTAKERTOMUS 2015

TOIMINTAKERTOMUS 2015 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Johtokunta 23.3.2016 Järjestämistoimikunta 27.5.2016

1 Sisällys 1. Toimitusjohtajan katsaus...3 2. Avoterveydenhuollon vastuualue...4 2.1 Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot...4 2.1.1 Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta...4 2.1.2 Terveysneuvontatoiminta...5 2.1.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta...5 2.1.4 Kuntoutustoiminta...5 2.1.5 Erityispalveluyksikön toiminta Keuruulla...6 2.1.6 Seututerveyskeskuksen erityistyöntekijöiden toiminta...6 2.2 Henkilöstönäkökulma...6 2.3 Prosessien kehittämisnäkökulma...7 2.4 Avoterveydenhuollon vastuualueen talous vuonna 2015...7 3. Laitoshoidon vastuualue...8 3.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot...8 3.1.1 Laukaan sairaala...9 3.1.2 Konneveden sairaala... 10 3.1.3 Joutsan sairaala... 10 3.1.4 Keuruun sairaala... 10 3.1.5 Petäjäveden sairaala... 10 3.2 Henkilöstönäkökulma... 10 3.3. Prosessien kehittämisnäkökulma... 11 3.4 Laitoshoidon vastuualueen talous... 12 4. Suun terveydenhuollon vastuualue... 13 4.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot... 13 4.1.1 Yksilön ja väestön suun terveydenhuollon edistäminen... 13 4.1.2 Suun terveydenhuollon perushoito... 15 4.1.3 Suun terveydenhuollon erikoishoito... 16 4.2 Henkilöstö... 17 4.3 Prosessien kehittäminen... 17 4.4 Suun terveydenhuollon vastuualueen talous... 17

2 5. Hallinnon toiminta 2015... 18 5.1. Yleistä johtamisesta ja hallinnosta... 18 5.2 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankitut palvelut 2015... 19 5.3 Hallinnon vastuualueen talous 2015... 21 5.4 Potilasturvallisuus ja riskienhallinta... 21 5.5 Sisäinen valvonta... 25 6. Kuntatiedot... 26 6.1 Keuruu... 26 6.2 Petäjävesi... 27 6.3 Multia... 28 6.4 Laukaa... 29 6.5 Konnevesi... 30 6.6 Joutsa... 31 6.7 Toivakka... 32 6.8 Luhanka... 33 7. Tilinpäätös 2015... 34 LIITE 1a: Tuloslaskelma 2015... 35 LIITE 1b: Tase 31.12.2015... 36 LIITE 2a: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille, oma toiminta +ostopalvelut (EUR)... 37 LIITE 2b: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille oma toiminta (EUR)... 38 LIITE 2c: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille, ostopalvelut (EUR)... 39 LIITE 2d: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille oma toiminta (KPL)... 40 LIITE 3: Jäsenkuntien vuosien 2011 2015 yli-/alijäämä (EUR)... 41

3 1. Toimitusjohtajan katsaus Seututerveyskeskuksen alueen 8 kunnan perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon palvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut järjestettiin vuonna 2015 varsin vakiintuneesti liikelaitoksen toiminnan viidentenä operatiivisena vuonna. Uusien viranhaltijoiden rekrytoinnin kautta saatiin liikelaitoksen johtoon uutta verta ja ajatuksia. Toimitusjohtajan vaihdos, avohoidon ylilääkärin ja laitoshoidon ylihoitajan rekrytoinnit mahdollistivat koko organisaation uudistumisprosessien käynnistymisen. Vuoden 2015 aikana jatkettiin osallistumista sekä maakunnalliseen SOTE-kehittämistyöhön että aloitettiin liikelaitoksen oma strategiatyö ja toiminnan kehittäminen kohti uusia SOTE-sopivia toimintamalleja ja entistä parempaa asiakaslähtöisyyttä. Seututerveyskeskuksen virkoihin ja toimiin oli varsin hyvin hakijoita ja ajoittain jopa hammasja lääkäriviroissa oltiin omavaraisia. Suurin pula oli puheterapeuteista, joiden palveluita jouduttiin ostamaan edellisvuotta enemmän. Henkilöstön työhyvinvointiin pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota ja erilaisia malleja työssä jaksamiseen ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä toteutettiin. Seututerveyskeskuksen yhteensä 417 työntekijän sairauspoissaolot vähenivät vuoden aikana yht 7.1 % ollen yhteensä 6655 päivää. Merkittävimpänä toiminnallisena muutoksena vuoden aikana oli Petäjäveden terveyskeskussairaalan lakkauttaminen osana kunnan palvelurakenneuudistusta. Vuodeosastohoitopäivät laskivat kaikissa terveyskeskussairaaloissa (Laukaa, Keuruu, Joutsa ja Konnevesi) keskimäärin 15 % koko vuoden aikana. Sairaalahoidon ja sen myötä koko vanhuspalvelurakenteen uudistukset aloitettiin tästä syystä myös Konnevedellä ja Joutsassa siten, että selvät toiminnalliset vaikutukset niistä ajoittuvat vuoden 2016 alkuun. Avoterveydenhuollon puolella vuoden 2015 aikana pilotoitiin ja otettiin käyttöön useita uusia toimintamalleja helpottamaan työn sujuvuutta sekä asiakaslähtöisyyttä (esim. INR-poliklinikka, kokemusasiantuntijoiden omahoitoryhmät, fysioterapeuttien suoravastaanotot, suurkuluttajien palvelunohjaus, lääkäreiden / hoitajien pidennetyt vastaanottoajat kerralla kuntoon -periaatteella). Suun terveydenhuollon puolella valmisteltiin maakunnallisen päivystyksen aloittamista vuoden vaihteessa. Myös turvapaikanhakijoiden (Seututerveyskeskuksen alueella yhteensä noin 850 hlöä) varsin yllättävä ja suuri palveluntarve saatiin varsin hyvin hoidettua. Seututerveyskeskuksen taloudelliseen toimintaan voimme olla tyytyväisiä. Terveyspalvelut kahdeksalle kunnalle järjestettiin kokonaisuudessaan 38,7 milj. liikevaihdolla (-1,2 % EDV) ja n. 22 000 erilaisella potilaskontaktilla (-0,3 % EDV). Tulos oli 306 t ylijäämäinen talousarvioon verrattuna (EDV alijäämä 533 t ). Henkilöstökulut olivat yhteensä 23,7 milj. (+0,6 % EDV), jonka kasvusta suurin osa johtui lääkäreiden ostopalveluiden kotiuttamisesta omaksi toiminnaksi. Tarvikkeisiin käytettiin yhteensä 2,3 milj. (-8,3 % EDV), asiakaspalveluiden ostoihin 826 t (+23,0 % EDV, johtuen lähinnä puheterapeuttipulasta) ja muiden palveluiden ostoihin 8.7 milj. (-13,3 % EDV). Palveluiden ostojen merkittävä vähenemä (1.34 milj. ) johtuu pääasiassa aikaisempaa paremmasta omien lääkäreiden rekrytoinnista suoriin virkasuhteisiin. Liikelaitos järjesti loppuvuonna asiakaskyselyn, jossa tyytyväisyyttä eri palveluihin kysyttiin asteikolla 4-10. Keskiarvona (n=1156 vastausta) oli 9,3. Kehitämme toimintaamme edelleen asiakasystävällisemmäksi. Liikelaitoksen viides toimintavuosi sujui sekä perustehtävämme että uudistusten keskellä. Tavoitteenamme on ollut tuottaa laadukkaita ja potilaslähtöisiä palveluita käytössämme olevien resurssien puitteissa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Olemme siinä onnistuneet varsin hyvin ja tästä kiitän koko liikelaitoksen henkilökuntaa. Työmme jatkuu matkalla kohti SOTE-sopivaa Seututerveyskeskusta.

4 2. Avoterveydenhuollon vastuualue 2.1 Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminta järjestettiin suunnitelman mukaisesti jokaisessa kunnassa. Myös turvapaikanhakijoiden palveluntarpeeseen pystyttiin varsin hyvin vastaamaan. Seututerveyskeskuksen supistetun toiminnan jaksot ajoitettiin edellisten vuosien tapaan loma-aikoihin siten, että välttämättömät palvelut tarjottiin, mutta henkilökunta saattoi pitää lakisääteiset lomansa mahdollisimman pienillä sijaisjärjestelyillä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin loppuvuonna 2015 ja tulokset avoterveydenhuollon osalta olivat hyvät. 2.1.1 Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta Lääkärit toimivat pääsääntöisesti väestövastuuperiaatteella omalääkärijärjestelmällä. Ennaltaehkäisevän neuvolatyön lisäksi terveysasemille on järjestetty virka-aikainen kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden vastaanotto ajanvarausvastaanottojen lisäksi. Hoidon tarpeen arvioinnin mukaan potilas tarvittaessa ohjataan lääkärin, hoitajan tai tarvittaessa myös fysioterapeutin (kuntoutustyön) vastaanotolle. Lääkäreiden ja hoitajien välistä työnjakoa on ohjattu edellisvuosien tapaan tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Lähipäivystys (arki-iltojen ja viikonloppujen osalta) on keskitetty Keuruulle ja Laukaaseen. Lähipäivystysaikojen lyhennys toteutettiin suunnitelmien mukaan alkuvuonna 2015 ja kiireellinen ensiapu pystyttiin toteuttamaan lyhennettyjen päivystysaikojen sekä päiväaikaisen kiireellisen vastaanottotoiminnan puitteissa hyvin. Keskitetyn yöpäivystyksen käyttö ei lisääntynyt lähipäivystysten aukiolojen supistuessa, vaan päivystyskäynnit päinvastoin vähenivät ja vastaavasti kiireelliset lääkärin vastaanottokäynnit päiväsaikaan lisääntyivät. Kokonaisuudessa lääkärikäyntien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna johtuen alkuvuoden ajoittaisesta lääkärivajeesta tietyissä toimipisteissä. Lääkäripulasta johtuen palvelujen saannissa oli vuoden 2015 alkupuolella ajoittaisia vajeita. Lääkäreiden vastaanottokäynneillä pyrittiin myös hoitamaan useampi asia kerralla kuntoon, minkä mahdollisti myös sairaanhoitajakäyntien määrän lisäys. Loppuvuodesta lääkärisijaisten rekrytoinnissa tapahtui muutos ja auki olevat sijaisuudet saatiin pääsääntöisesti täytettyä. Ostopalveluna lääkärivajetta jouduttiin kuitenkin hieman vielä korjaamaan Joutsassa ja Keuruun päivystyksessä, mutta määrä on kuitenkin vähentynyt verrattuna edellisvuoteen. Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien systemaattinen laadinta aloitettiin vuoden aikana. Tällä ja muulla palveluohjauksen tehostamisella pyrittiin saamaan palveluiden suurkuluttajien asiointi ja arjenhallinta haltuun ja näin ollen vähentämään resurssien päällekkäistä käyttöä ja kustannuksia. Nämä mallit ovat linjassa SOTE-uudistusten kanssa ja niitä täytyy edelleen kehittää yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen eri palveluiden kanssa. Joutsan terveysasemalla aloitettiin alkuvuodesta sairaanhoitajavetoinen INR-poliklinikkatoiminta. Tavoitteena oli jatkuvaa verenohennuslääkityksen laboratorioseurantaa vaativien potilaiden hoitopolun sujuvoittaminen ja tarkoituksenmukaisen työnjaon mahdollistaminen sairaanhoitajan ja omalääkärin välillä. Vuoden lopussa tässä toiminnassa oli jo 70 asiakasta Joutsassa ja toimintaa on tarkoitus laajentaa koskemaan koko Seututerveyskeskusta. Kokemusasiantuntijuus otettiin käyttöön palvelujärjestelmän toimivuuden ja asiakaslähtöisen toiminnan vahvistamiseksi. Kokemusasiantuntijuus tukee myös palveluohjaustoiminnan jalkauttamista. Keuruulla käynnistyi verkkopohjainen Muutosmatka -elämäntaparyhmä. Ryhmän tukena ja osittain myös vetäjinä toimivat kokemusasiantuntijat. Kokemusasiantuntijoiden käyttö tullee olemaan yksi painopisteistä tulevaisuudessa, kun julkisen sektorin resurssien riittävyyttä arvioidaan SOTEpalveluita tuotettaessa.

5 2.1.2 Terveysneuvontatoiminta Asetusten mukaiset perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolan runko-ohjelman mukaiset tarkastukset on toteutettu perheiden tarpeiden mukaisesti kaikkialla. Lisäksi on suoritettu terveydenhuoltolain mukaisia laajoja ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia erityisesti pitkäaikaistyöttömille, ikäihmisille ja omaishoitajille kaikkialla muualla paitsi Laukaassa ja Petäjävedellä, joissa varatut resurssit eivät näitä mahdollistaneet täysimääräisinä vuonna 2015. Resurssivaje on korjattu vuodelle 2016. Syntyvyys laski Keuruuta lukuun ottamatta kaikissa Seututerveyskeskuksen kunnissa valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti. Keuruun ja Multian äitiysneuvolatoiminta yhdistettiin ja 1.9.2015 alkaen ja äitiys- ja lastenneuvolatoiminta hoidettiin lähipalveluna Keuruun neuvolan henkilökunnan toimesta. Loppuvuodesta 2015 valmistauduttiin kouluttamalla äitiysneuvolan terveydenhoitajia tulevaan uuden isyyslain mukaisen isyyden tunnustamisen ja yhteishuoltajuudesta sopimisen siirtymistä neuvolatoiminnaksi. Äitiys- ja lastenneuvolan resurssien oikea kohdentaminen jatkuu vuonna 2016. Myös palautetta neuvolatoiminnasta pyydettiin. Äitiys- ja lastenneuvoloissa toteutettiin syksyllä 2015 imetysohjauksen asiakastyytyväisyyskysely. Tulokset kyselystä olivat pääosin positiivisia. Joitakin kehittämiskohteita havaittiin, kuten uudelleen synnyttäjien ohjaus ja vertaistukitoiminta. Palautteen pohjalta kehitetään käytäntöjä ja koulutetaan henkilöstöä edelleen. Turvapaikanhakijoille perustettiin vastaanottokeskukset Keuruulle (Iso-Hiekka 100 henkilöä, varuskunta -alue 600 henkilöä, Petäjävesi 100 henkilöä ja Joutsa 120 henkilöä). Iso-Hiekan terveyspalveluiden tuottaminen on kokonaan Seututerveyskeskuksen vastuulla kevääseen 2016 asti, jolloin toiminta siellä lopetetaan. SPR:n vastaanottokeskusten osalta perusterveydenhuollon vastuulla ovat vain alaikäiset maahanmuuttajat, joille kuuluu lakisääteisesti normaalit neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut. Keuruulla lapsia oli 107, Petäjävedellä 42 ja Joutsassa 32. Myös äitiysneuvolapalvelut ovat perusterveydenhuollon vastuulla. Keuruulla oli yksi synnyttäjä. Nämä terveystarkastukset rokotusohjelmineen vaativat ylimääräistä lääkärin ja terveydenhoitajan työpanosta, joskin kustannukset tästä toiminnasta saatiin kaikilta osin laskutettua maahanmuuttovirastolta. Tulkkauksen järjestämisessä oli ajoittain isoja haasteita, joihin terveydenhuoltopalvelut eivät mitenkään pystyneet ennakolta varautumaan. 2.1.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on asetuksen mukaiset tarkastukset pystytty suorittaman kaikilla koulutustasoilla. Vuoden aikana on juurrutettu elokuun 2014 alussa voimaan astuneen oppilasja opiskelijahuoltolain mukainen toimintamalli eri kunnissa. Turvapaikkaa hakevien terveystarkastukset ja rokotussuunnitelmien laatiminen lisäsivät sekä lääkärin että kouluterveydenhoitajan työtä erityisesti syksyn 2015 aikana. Toiminta vakiintunee vuoden 2016 aikana. 2.1.4 Kuntoutustoiminta Fysioterapeuttien oman suoravastaanottotoiminnan laajentamista on vuoden 2015 aikana hidastanut toimintaan tarvittavan koulutuksen saaneiden fysioterapeuttien tilapäinen poistuma (vuorotteluvapaa, perhevapaa). Sinällään toiminta on osoittautunut tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi ja siirtää painetta lääkärin vastaanotolta muille ammattilaisryhmille. Potilaiden ohjaus fysioterapeuttien suoravastaanotolle on lisääntynyt koko ajan toiminnan vakiinnuttua ja se on varsin potilasystävällistä toimintaa. Seututerveyskeskuksessa työskentelee kaksi toimintaterapeuttia. Heidän työpanoksensa kohdistuu lasten ja nuorten toimintakyvyn ja tarvittavan terapian arviointiin. Toiminta on ollut sekä yksilö- että ryhmätoimintaa. Työpanos ei riitä varsinaiseen terapiatyöhön. Myös jonot vastaanotolle ovat pitkittyneet. Arviointia on tehty toimintaterapian työpanoksen voimavarojen tarkoituksenmukaiseen

6 kohdentamiseen. Jatkossa on omien resurssien lisääminen ostopalveluiden vähentämiseksi nostettava arvioitavaksi. 2.1.5 Erityispalveluyksikön toiminta Keuruulla Keuruulla toimivan Erityispalveluyksikön tärkeimpänä toimintaa tehostavana suunnitelmana on ollut tuetun palveluasumisyksikön toiminnan aktivoiminen. Toiminnassa on siirrytty arkipäivän kokonaisvaltaiseen toiminnoista selviämisen tukemiseen. Tavoitteena on voimauttaa kuntoutujat itsenäiseen asumiseen ja itsestä huolehtimiseen ja näin ollen keventää palvelujen tarvetta. Asukkaista osa on osallistunut elämäntaparyhmiin, jolloin heidät on saatu osallistumaan asuntonsa ulkopuolella olevaan toimintaan. Asumispalveluyksikön asiakkaista osa on saatu sijoitettua tarkoituksenmukaiseen avohoitopaikkaan ja näin luotua toimintamalli, joka tukee palautumista omaan asumiseen. Vuoden aikana on toteutettu elämäntaparyhmiä mielenterveyspotilaiden ja päihderiippuvaisten ryhmille. Niiden vetämiseen ovat ammattilaisten ohjaajien ohella osallistuneet myös muut toimijat ja järjestöt. Elämäntaparyhmä on järjestetty myös kotona asuville kuntoutujille. 2.1.6 Seututerveyskeskuksen erityistyöntekijöiden toiminta Seututerveyskeskuksessa toimii puheterapeutteja, psykologeja ja sosiaalihoitajia. Puheterapeuttien neljästä vakanssista oli loppuvuodesta täytettynä vain yksi ja tämä aiheutti puutteita palveluissa. Rekrytointiponnisteluista huolimatta sijaisuuksiin tai avoimiin vakansseihin ei saatu hakijoita. Loppuvuodesta puheterapia ja sen arviot jouduttiin ostamaan yksityisiltä toimijoilta, mikä lisää merkittävästi tämän palvelun tuoton kustannuksia. Psykologien ja sosiaalihoitajan palveluissa ei tapahtunut muutoksia ja resurssit ovat tarvetta vastaavat. Vuonna 2016 on kuitenkin arvioitava erityistyöntekijöiden tarve mahdollisimman tasapuolisesti koko liikelaitoksen toiminta-alueelle ja etsittävä ratkaisut rekrytointiongelmiin ja kalliista ostopalveluita luopumiseen. 2.2 Henkilöstönäkökulma Toimintoja ja resursseja arvioitiin kokonaisuutena tavoitteena asiakkaan terveyshyödyn parantaminen ja resurssien riittävä ja tarkoituksen mukainen käyttö. Todettiin, että nykyinen suoritteiden tilastointi ei tuo toiminnan laadun tai ainakaan vaikuttavuuden arviota. Seututerveyskeskus on lähtenyt mukaan laadullisten mittareiden kehittämiseen terveyden- ja sairaanhoidon prosesseissa. Hoitohenkilöstön ja muun henkilöstön osalta avointen vakanssien käyttöä arvioitiin kriittisesti yhtenä kokonaisuutena laitoshoidon kanssa toiminnan muutosten ja tarpeiden mukaisesti. Äitiys- ja lastenneuvolan resurssien oikea kohdentaminen aloitettiin vuonna 2015 ja se jatkuu vuonna 2016. Lakisääteisten terveystarkastusten resurssit eivät Laukaassa ja Petäjävedellä olleet riittävät ja nämä on korjattu vuoden 2016 talousarvioon. Resurssien käyttöä yli yksikkö- ja vastuualueiden välillä tehostettiin myös. Omilla rekrytointitoimilla ja rekrytointipalvelun avulla ostolääkäritoiminta supistui ja vastaavasti lääkäreiden palkkaus suorilla työsopimuksilla lisääntyi erityisesti loppuvuonna. Puheterapiapalveluiden turvaaminen ostopalveluilla on ollut puheterapeuttipulan takia välttämätön ratkaisu, mutta muodosti merkittävän kustannusten nousupaineen jo vuodelle 2015. Vuoden 2016 osalta on näköpiirissä merkittävä puheterapeuttivajaus koko vuodelle. Tähän joudutaan tekemään eri ratkaisuvaihtoehtojen selvitystä (palveluseteli, muut ratkaisut). Varsinaiset täyttöluvat anottiin muiden kuin lääkäreiden osalta suunnitellusti johtokunnalta. Henkilöstön työnohjauksen tarve näyttäytyi tarpeellisena avohuollon eri toimialoilla vuoden aikana. Tarpeeseen vastattiin mahdollisuuksien rajoissa käyttäen erilaisia keinoja.

7 2.3 Prosessien kehittämisnäkökulma Avoterveydenhuollon vastuualueen sisällä sekä yhdessä laitos- ja suun terveydenhuollon vastuualueiden kanssa tehtiin erilaisia kehittämistoimenpiteitä sekä pilotteja ja otettiin käyttöön erilaisia uusia toimintamalleja. Lisäksi avoterveydenhuollon työntekijöitä oli mukana useissa sairaanhoitopiirin sekä Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen kehittämisryhmissä. Sote-sopivuus avohoidon kehittämisprosesseissa on pyritty huomioimaan kattavasti. Näistä esimerkkeinä mm. seuraavat: - Turvapaikan hakijoiden terveydenhuollon järjestämiseen osallistuttiin asetusten ja valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. - INR-poliklinikkatoiminta laajennettiin Joutsaan. - Toimintaterapian resursoinnin ja toiminnan sisällön arviointi ja määrittely tehtiin - Avopsykiatriassa sekä päihde- ja perhetyössä lisättiin ryhmämuotoisia palveluita. - Kokemusasiantuntijat toimintojen arvioimisessa ja kehittämisessä otettiin käyttöön. - Osallistuttiin aktiivisesti maakunnallisen kehittäjäverkoston toimintaan yhteisiä toimintaprosesseja hiottaessa mm. hoidon tarpeen arvioinnissa ja paljon palveluja käyttävien hoitosuunnitelmien kehittämisessä - Lääkinnällisen kuntoutuksen, apuvälinelainauksen ja fysioterapian yhtenäisiä kriteerejä on arvioitu eri terveysasemien välillä ja yhtenäiset toiminnan periaatteet on saatu kirjattua. 2.4 Avoterveydenhuollon vastuualueen talous vuonna 2015 Avohoidon myyntituotot yhteensä olivat 19,8 milj. (TA-toteuma 101,6 %) ollen 625 t suuremmat kuin vuonna 2014, mutta vastaavaa luokkaa kuin vuonna 2013. Potilasmaksuja kerättiin asiakkailta 863 t vuonna 2015 ja 768 t vuonna 2014. Opiskelijaohjauksen avustuksia saatiin 15 600 vuonna 2015 ensimmäistä kertaa. Avoterveydenhuollon vastuualueen kokonaiskulut vuonna 2015 olivat 20,3 milj. (TA-tot 102,9 %) ja ylittivät talousarvion 572 t :lla. Kokonaiskulut olivat kuitenkin 45 t pienemmät kuin vuonna 2014. Kuluylitykset selittyvät erityisesti perusterveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoylityksellä liikelaitoksen ulkopuolelta ja asiantuntijapalvelujen ostojen ylityksestä erityisesti terapeuttien ostopalveluiden ennakoitua suuremmasta kasvusta. Lääkäreiden talousarvion ylittäneet henkilöstökulut puolestaan kompensoituvat alentuneilla asiantuntijapalveluiden ostolla tältä osin. Verrattuna edellisvuoteen avoterveydenhuollon kulut olivat selvästi pienemmät asiantuntijapalveluiden ostopalveluissa erityisesti lääkäreiden osalta, hoitohenkilöstön palkkakuluissa, laboratoriopalveluissa, tarvikekuluissa, lääkeostoissa ja ATK-palveluiden ostoissa. Henkilöstökulut (palkat ja henkilöstösivukulut) vuonna 2015 olivat 9,2 milj. (TA-tot 101,2 %), joissa kasvua edellisvuoteen oli 562 t. Tästä kasvusta 430 t selittyy kasvaneilla lääkäreiden palkoilla, kun vastaava ostopalvelutoiminta suunnitellusti laski ja toimintaa saatiin kotiutettua omien lääkäreiden palkkauksen myötä. Henkilöstökuluista lääkäreiden palkat olivat 2,1 milj. (TA-tot 122,8 %), hoitohenkilöstön palkat 3,9 milj. (TA-tot 96,0 %) ja muun henkilöstön palkat 1,2 milj. (TA-tot 98,9 %). Henkilöstösivukuluja maksettiin 2,1 milj. (TA-tot 101,1 %) johtuen vastaavasti lääkäreiden palkkojen ennakoitua suuremmasta kasvusta. Asiakaspalveluiden ostokulut olivat yhteensä 670 t (TA-tot 158 %) ylittäen talousarvion 243 t :lla. Nämä kulut tarkoittavat avoterveydenhuollon hoitopalvelujen ostoja muista kuin Seututerveyskeskuksen jäsenkunnista (esim. päivystyspotilaiden hoito perusterveydenhuollon päivystyksessä NO- VA:ssa sekä muissa yhteispäivystyksissä tai terveyskeskuksissa maassamme). Potilaiden valinnanvapauden kasvaessa on yhä vaikeampi arvioida tätä kustannuserää talousarvioon. Summa on 118 t enemmän kuin vuonna 2014.

8 Muiden (kuin asiakas-) palveluiden ostot olivat vuonna 2015 yhteensä 5,5 milj. (TA-tot 110,0 %) ylittäen talousarvion 500 t :lla, mutta ollen kuitenkin 762 t vähemmän kuin vuonna 2014. Suurin selitys tässä ovat asiantuntijapalveluiden 653 t edellisvuotta pienemmät kustannukset (lääkäreiden ostopalveluiden kotiuttaminen) ollen vuonna 2015 yhteensä 675 t, kun tämän kustannuksen talousarvio oli kuitenkin varsin virheellisesti jätetty vain 73 000 euroon. Laboratoriopalveluiden kustannukset olivat avohoidossa yhteensä 1,1 milj. (TA-tot 87,2 %) ollen 85 t pienemmät kuin vuonna 2014. Röntgenpalveluiden kustannukset olivat vastaavasti 595 t (TA-tot 80,0 %) ollen 32 t suuremmat kuin vuonna 2014. Avohoidon ATK-palveluiden kustannukset olivat 854 t (TA-tot 92,0 %) ollen 61 t pienemmät kuin vuonna 2014. Vuokrakulut olivat 1.1 milj. vastaten edellisvuotta. Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden kustannukset avoterveydenhuollossa olivat vuonna 2015 yhteensä 1,44 milj. (TA-tot 93,0 %) ollen 123 t pienemmät kuin vuonna 2014. Näistä hoitotarvikkeiden ostot olivat 679 t (TA-tot 84,5 %), muiden laboratoriotarvikkeiden ostot 225 t (TA-tot 100,0 %), lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden ostot 210 t (TA-tot 100,0 %) ja lääkeostot 117 t (TA-tot 92,5 %). Alla olevassa taulukossa on esitettynä avoterveydenhuollon hoitopalveluiden kokonaiskustannukset kunnittain vuosina 2015 ja 2014. 3. Laitoshoidon vastuualue 3.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot Laitoshoidon hoitopäiviä oli yhteensä 39535, mikä on 8415 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna, lyhytaikaishoidossa vähenemää oli 6276 hoitopäivää ja pitkäaikaishoidossa 433 hoitopäivää. Hoitojaksoja kertyi lyhytaikaishoidossa 5241, mikä on 342 hoitojaksoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kehitys on ollut tavoitteen mukaista. Terveyskeskussairaaloiden määrä väheni viidestä neljään Petäjäveden sairaalan lakkautuksen myötä. Petäjäveden sairaalan lakkauttamisesta seurannut sairaalahoidon lisätarve Keuruulla on ollut oletettua vähäisempää. Alla olevassa taulukossa on esitetty omana toimintana tuotetun laitoshoidon hoitopalvelujen määrät kunnittain vuosina 2015 ja 2014.

9 Alla olevassa kuviossa on puolestaan esitetty hoitopäivien kehitys sairaaloittain vuosina 2011 2015. 25 000 20 000 15 000 Hoitopäivät sairaaloittain vuosina 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 19 823 19 451 17 822 17 095 14 685 10 000 10 086 8 990 7 222 6 294 5 951 11 016 10 782 8 893 8 644 8 613 8 977 8 339 6 812 6 343 11 139 10 003 9 994 9 325 9 377 5 000 0 Laukaa s Konnevesi s Joutsa s Petäjävesi s Keuruu s 909 Kertomusvuoden aikana terveyskeskussairaaloiden kuormitus on ollut poikkeuksellisen matala, trendi on ollut sama myös erikoissairaanhoidossa. Pääsääntöisesti potilaat ovat olleet tarkoituksenmukaisissa hoito- ja hoivapaikoissa. Seututerveyskeskus on osallistunut kuntien vanhuspalvelurakenteen kehittämistyöhön sekä SOTE 2020 hankkeeseen. 3.1.1 Laukaan sairaala Laukaan sairaalassa hoidettiin 22 sairaansijalla yhteensä 761 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 1 504 ja hoitopäiviä yhteensä 5 951. Keskimääräinen hoitoaika oli erittäin lyhyt ollen 4,9 vrk laskien edellisestä vuodesta edelleen. Keskimääräinen kuormitus oli 74,1 %. Pitkäaikaista hoitoa ei kertomusvuonna toteutettu. Hoitopäivistä 5 551 kohdentui Laukaan kuntalaisille. Lisäksi hoidettiin petäjävetisiä 70 hoitopäivää, toivakkalaisia 164, konnevetisiä 14, keuruulaisia 24 ja joutsalaisia 72 hoitopäivää, lisäksi oli yksittäisiä päiviä muiden kuntien asukkaita. Osaston remontoidut tilat tukivat hoitoprosesseja ja mahdollistivat potilaiden toimintakyvyn tukemisen, joka on pohjana kaikille osaston työprosesseille. Osastonlääkäri on geriatrian erikoislääkäri ja hän kuuluu kunnan SAS työryhmään ja vastaa myös vanhainkodin ja Palvelutalo Sarahovin lääkärityöstä.

10 Yhteistyö kunnan vanhuspalveluiden kanssa oli sujuvaa ja tarvittaessa hoivapaikkaa odottavia siirrettiin Konneveden hoivaosastolle. Tämä mahdollisti tehokkaan potilasvaihdon Laukaan sairaalassa ja hoivapotilaalle tarkoituksenmukaisen hoivapaikan. 3.1.2 Konneveden sairaala Konneveden sairaalassa akuuttiosastolla 1 hoidettiin 20 sairaansijalla yhteensä 305 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 693 ja hoitopäiviä yhteensä 4 554. Keskimääräinen hoitoaika oli 7,3 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 62,4 %. Hoitopäivistä 3 454 kohdentui Konneveden kuntalaisille. Lisäksi hoitopäiviä kertyi laukaalaisille 268, toivakkalaisille 26, keuruulaisille 2, joutsalaisille 6 ja lisäksi yksittäisiä päiviä muiden kuntien asukkaille. Konneveden kunnan palvelurakenneuudistusta on käytännössä jo alettu toteuttamaan kertomusvuoden aikana ja se näkyy hoitojaksojen lyhenemisenä, hoitopäivien vähenemisenä ja kuormitusprosentin laskuna, mikä on ollut tavoitekin. Konneveden sairaalan hoivaosastolla hoidettiin 32 sairaansijalla yhteensä 46 eri henkilöä ja hoitopäiviä on ollut yhteensä 10 131. Keskimääräinen kuormitus oli 86,7 %. Äänekosken kaupunki on ostanut osastolta pitkäaikaishoitoa kahdeksan paikkaa, hoitopäiviä 978. Kertomusvuoden aikana Äänekosken kaupunki päätti lopettaa pitkäaikaishoidon ostamisen Seututerveyskeskukselta ja viimeiset potilaat siirrettiin oman kunnan palveluihin vuoden 2015 lopulla. 3.1.3 Joutsan sairaala Joutsan sairaalassa hoidettiin 30 sairaansijalla yhteensä 475 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 1 097 ja hoitopäiviä yhteensä 8 613. Keskimääräinen hoitoaika oli 14,4 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 78,8 %. Pitkäaikaishoitoa toteutettiin osastolla keskimäärin 0 8:lla potilaspaikalla, pitkäaikaishoidon hoitopäiviä oli 388 kun vastaava luku oli 2014 82. Tämä nostaa keskimääräistä hoitoaikaa, joka lyhytaikaishoidon osalta on 2015 ollut 9,2 vrk. Joutsan kunnan lomautukset kevättalvella 2015 vaikuttivat potilaiden palveluketjun toimintaan, tämä oli tiedossa ja hallittu haaste. Hoitopäivistä 6 943 kohdentui Joutsan kuntalaisille. Lisäksi hoidettiin luhankalaisia 931 hoitopäivää, toivakkalaisia 701 hoitopäivää, lisäksi yksittäisiä hoitopäiviä ulkokuntalaisille. 3.1.4 Keuruun sairaala Keuruun sairaalassa oli 32 hoitopaikkaa tammi-helmikuun 2015 ajan ja paikkoja lisättiin maaliskuun alusta kuudella (6). Tällä ennakoitiin samaan aikaan tapahtunutta Petäjäveden sairaalan lakkauttamista. Henkilökuntaa vahvistettiin seuraavasti: 1,5 sairaanhoitajaa, 2 perushoitajaa ja yksi laitoshuoltaja sekä Petäjäveden sairaalasta siirtyvä osa-aikainen lääkäri. Vuoden 2015 aikana hoitopäiviä on ollut 9 377. Osastolla hoidettiin yhteensä 865 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 1880 ja hoitopäiviä yhteensä 9 384. Keskimääräinen hoitoaika oli 7,4 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 69,4 %. Pitkäaikaishoitoa osastolla toteutettiin alkuvuodesta ja joulukuussa. Hoitopäivistä 6 765 kohdentui Keuruun kuntalaisille. Lisäksi hoidettiin petäjävetisiä 1 092 hoitopäivää, multialaisia 1 258, lisäksi oli yksittäisiä päiviä muiden kuntien asukkaita. 3.1.5 Petäjäveden sairaala Petäjäveden sairaalan 20-paikkaisella osastolla hoitopäivä kertyi tammi-helmikuun aikana 909, jotka jakautuivat puoliksi pitkä- ja lyhytaikashoitoon. Sairaalan toiminta päättyi 28.2.2015 ja tämän jälkeen Petäjäveden kuntalaisia on hoidettu suunnitellusti Keuruun sairaalassa. Vakinainen henkilökunta siirtyi STK:n omiin toimintoihin, Petäjäveden kunnalle ja yksi työntekijä sairaanhoitopiiriin. 3.2 Henkilöstönäkökulma Laukaan henkilökuntatilanne oli vakiintunut mukaan lukien lääkärityö ja rekrytointeja ei vuoden 2015 aikana suoritettu.

11 Konneveden muutosprosessin käyntiinlähdön perustana on ollut koko henkilökunnan sitoutuminen uudistukseen. Henkilökuntatilanne oli vakiintunut mukaan lukien lääkärityön ja rekrytointeja ei suoritettu, mutta henkilöstösuunnittelussa huomioitiin vuoden 2016 alussa tapahtuva palvelurakennemuutos. Henkilökunnan sujuva yhteiskäyttö terveysasemalla on ollut tarkoituksenmukaista. Joutsassa henkilökunnan saannissa on ajoittain ollut haastetta erityisesti sairaanhoitajien osalta. Lääkäritilanne on ollut vakiintunut. Keuruulla henkilökuntatilanne oli vakiintunut mukaan lukien lääkärityön. Petäjäveden muutoksen myötä henkilökuntaa siirtyi Keuruun sairaalaan. Ajoittain henkilökunnan saatavuudessa oli vuoden 2015 aikana haastetta. Terveysasemittain on yhteiskäytetty henkilökuntaa osaamisen rajoissa, mutta tässä toimintamallissa on edelleen tehostamisen varaa. Loppuvuodesta onkin käynnistetty uudistamistyö laitoshoitajaosaamisen koordinoinnista terveysasemittain samoin kuin varahenkilöstön vaikuttavasta käytöstä. Hoitohenkilöstöresursointia on pyritty yhdenmukaistamaan paitsi henkilöstömäärän myös ammattijakauman osalta. Sairaanhoitajien suhteellista osuutta pyritään lisäämään siten, että heidän osuutensa hoitohenkilökunnasta on vähintään 60 %. Muutos on käynnistynyt luonnollisen poistuman kautta. Laitoshoidon henkilöstön työpanoksen muutos vuodesta 2014 oli -3,43 %. Vähennys perustuu Petäjäveden sairaalan lakkautukseen. Määräaikaisten osuus kokonaistyöpanoksesta oli 24,8 %, joka on korkea luku vaikuttaen osaamisen tasoon ja kustannuksiin. Vakinaisen henkilöstön osuuden lisääminen edellyttää henkilöstön tarkoituksenmukaisen yhteiskäytön lisäämistä esimerkiksi varahenkilöstön käytön tehostamisella. Sairauspoissaolojen osuus kokonaistyöpanoksesta pysyi lähes samana edelliseen vuoteen nähden ollen 3,9 % (2014 4,3 %) 3.3. Prosessien kehittämisnäkökulma Terveyskeskussairaalat pystyivät pääosin hoitamaan alueensa kuntien potilaat ja ottivat sujuvasti vastaan keskussairaalasta jatkohoitoon tulleet potilaat. Kitkalaskutusta tuli ainoastaan yhdeltä päivältä Luhankaan. Konnevedellä hoidettiin jonkin verran laukaalaisia. Tämä mahdollisti Laukaan sairaalan joustavan potilasvaihdon ja jatkohoitopaikkaa odottaville hoivapotilaalle tarkoituksenmukaisen hoivapaikan. Laukaan sairaalassa hoidettiin lukumääräisesti eniten oman alueen ulkopuolisia akuuttihoidon potilaita. Nämä tulivat pääosin Joutsasta ja Toivakasta. Keskimääräiset hoitoajat pitenivät jonkin verran edelliseen vuoteen nähden Joutsassa ja Konnevedellä ja lyhenivät edelleen Keuruulla ja Laukaassa. Osastoilla potilaiden hoitamiseen liittyvät toimintamallit eivät ole tarkoituksenmukaiselta osin yhdenmukaiset ja yhtenäistämistä jatketaan. Ammattialakohtaisen asiantuntemuksen tuki ei terveysasemilla ole riittävä ja tämän vuoksi asiantuntijoiden johtama verkostotyö on tarpeellinen, esimerkkeinä hygienia- ja puhtauspalvelut sekä opiskelijaohjaus. Konnevedellä on yksi hengityshalvauspotilas kotihoidossa ja Seututerveyskeskus vastaa tämän potilaan hoitajaringistä. Neuvottelut hoitovastuun siirtämisestä Keskussairaalan hengityshalvausyksikköön on käynnistetty ja jatketaan vuonna 2016. Joutsan kunnan vanhustyön palvelurakenne ja sen joustavuus eivät kaikilta osin tue terveyskeskussairaalan potilaiden oikea-aikaista jatkohoitoon pääsyä. Keskimääräinen hoitoaika edelliseen vuoteen nähden on noussut ja kuormitusprosentti laskenut, joka kertoo osaston vaihtuvuuden jonkinasteises-

12 ta hiipumisesta. Osaston tilat ovat osin epäkäytännölliset eivätkä kaikilta osin tue potilaiden toimintakyvyn ylläpitoa. Kunnan johdolla on alustavia suunnitelmia tilojen remontista tehty, mutta toteutus odottanee SOTE-linjauksia. Keväällä osastolla käynnistyi Keuruun kaupungin toimesta remontti, joka on pitkittynyt jatkuen yli vuodenvaihteen. Tästä johtuen 1-4 potilashuonetta on ollut koko ajan pois käytöstä ja tätä on osittain kompensoitu sijoittamalla potilaita ylipaikoille käytössä olleisiin huoneisiin. Lisäksi on todettu se, että petäjävetisten sairaalahoidon tarve ei ole vastannut ennakoitua määrää. Kanslioiden, lääkehuoneen ja varastojen osalta remontti on tuonut parannusta osaston toiminnallisuuteen. Keuruulla vanhustyön kokonaisuuden kehittäminen on ollut laadukasta jo usean vuoden ajan. Multia ja Petäjävesi ovat nyttemmin aloittaneet vanhustyön palvelurakenneuudistuksen. Keuruun sairaala valittiin yhdeksi valtakunnallisen yhteisvastuuvaroin toteutettavan Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme -hankkeen osallistujaksi. Saattohoitoa on osastolla kehitetty mm. konsultoinnin, koulutuksen ja työnohjauksen keinoin. Hankkeen vetäjä on Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen. Hanke jatkuu keväälle 2016. Tuotoksena syntyy Hyvän saattohoidon kulmakivet Keuruun sairaalassa -saattohoitopotilaan hoitopolku, jota voidaan hyödyntää koko liikelaitoksen sekä maakunnan alueella. 3.4 Laitoshoidon vastuualueen talous Laitoshoidon myyntituotot yhteensä olivat 10,3 milj. (TA-toteuma 100,2 %) ollen 1,44 milj. pienemmät kuin vuonna 2014. Potilasmaksuja kerättiin asiakkailta 1,2 milj. vuonna 2015 (TA-tot 98,0 %) ja 1,35 milj. vuonna 2014. Laitoshoidon vastuualueen kokonaiskulut vuonna 2015 olivat 11,3 milj. (TA-tot 102.0 %) ja ylittivät talousarvion 230 t :lla. Kokonaiskulut olivat kuitenkin 1,11 milj. pienemmät kuin vuonna 2014. Henkilöstökulut (palkat ja henkilöstösivukulut) vuonna 2015 olivat 7,77 milj. (TA-tot 98.7 %), joissa vähennystä edellisvuoteen oli 780 t. Henkilöstökuluista lääkäreiden palkat olivat 304 t (TA-tot 77.3 %), hoitohenkilöstön palkat 3,38 milj. (TA-tot 98.8 %) ja muun henkilöstön palkat 756 t (TA-tot 87.6 %). Henkilöstösivukuluja maksettiin 1,50 milj. (TA-tot 101.7 %). Asiakaspalveluiden ostokulut olivat yhteensä 90 t (TA-tot 476 %) ylittäen talousarvion 71 t :lla. Nämä kulut tarkoittavat laitoshoidon hoitopalvelujen ostoja muista kuin Seututerveyskeskuksen terveyskeskussairaaloista. Potilaiden valinnanvapauden kasvaessa on yhä vaikeampi arvioida tätä kustannuserää talousarvioon. Summa on 30 t enemmän kuin vuonna 2014 ja 70 t enmmän kuin vuonna 2013.. Muiden (kuin asiakas-) palveluiden ostot olivat vuonna 2015 yhteensä 2,1 milj. (TA-tot 114,5 %) ylittäen talousarvion 274 t :lla. Laboratoriopalveluiden kustannukset olivat laitoshoidossa yhteensä 122 t (TA-tot 80,3 %) ollen 25 t pienemmät kuin vuonna 2014. Röntgenpalveluiden kustannukset olivat vastaavasti 28 t (TA-tot 92.0 %) ollen 4 t pienemmät kuin vuonna 2014. Laitoshoidon ATKpalveluiden kustannukset olivat 300 t (TA-tot 117,0 %) ollen 10 t suuremmat kuin vuonna 2014. Vuokrakulut olivat 835 t (TA-tot 109,4 %) ja ollen 9t pienemmät kuin vuonna 2014. Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden kustannukset avoterveydenhuollossa olivat vuonna 2015 yhteensä 413 t (TA-tot 85,2 %) ollen 71 t pienemmät kuin vuonna 2014. Näistä hoitotarvikkeiden ostot olivat 132t (TA-tot 86,9 %) ja lääkeostot 154 t (TA-tot 81,6 %). Sairaalamäärän väheneminen viidestä neljään on ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista eikä ole oleellisesti näkynyt jäljellä olevien sairaaloiden kuormituksessa ja antaa perustaa kehittämistyölle matkalla Soteen.

13 Henkilöstökustannukset ja potilaiden hoitamiseen tarvittavien aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannukset ovat vähentyneet ja ovat linjassa toiminnan volyymin laskuun. Asiantuntijapalveluiden ostot sisältävät pääasiassa Joutsan lääkärityön alihankinnan. Hoito muissa sairaaloissa on lisääntynyt potilaille tarjolla olevan valinnanvapauden myötä. Alla olevassa taulukossa on esitetty laitoshoidon hoitopalvelujen kustannukset kunnittain vuosina 2015 ja 2014. Seuraavissa kahdessa kuviossa on esitetty Seututerveyskeskuksen sairaaloiden kokonaiskustannukset ja henkilöstökustannukset vuosina 2011 2015. Kokonaiskustannukset Henkilökustannukset 13 000 000 12 500 000 12 000 000 11 500 000 11 000 000 11 719 129 12 721 007 12 575 874 12 439 119 11 326 596 9 000 000 8 500 000 8 000 000 7 500 000 8 844 116 8 714 764 8 553 997 8 290 502 7 773 968 10 500 000 2011 2012 2013 2014 2015 7 000 000 2011 2012 2013 2014 2015 4. Suun terveydenhuollon vastuualue 4.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot 4.1.1 Yksilön ja väestön suun terveydenhuollon edistäminen Suun terveydenhuollon perustehtävän mukainen Yksilön ja väestön suun terveyden edistäminen on toteutunut yksilö ja ryhmäohjauksena kaikissa alueen Hammashoitoloissa varsin kattavasti vauvasta vaariin. Sute-työryhmä (Suun terveydenedistämisen työryhmä) ideoi ja koordinoi terveydenedistämistoimintaa koko Seututerveyskeskuksen suun terveyden alueella ja kehittää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Itsenäistä potilastyötä tekevien hammashoitajien ehkäisevän hoidon potilasmäärät ovat edelleen kasvaneet ja omahoidon ohjaus on lisääntynyt lasten ja aikuisten osalta. Ennaltaehkäisevään työhön on keskitytty eri asiakasryhmissä. Lisäksi on annettu mm. suositus suun terveydenhuollon ja avohoidon vastuualueen yhteinen terveellisen ruokavalion noudattamisesta päiväkerhoissa, tarhoissa ja kouluissa.

14 Odottava perhe ja vauvaperheet Yhteistyötä on kehitetty neuvolaterveydenhoitajien kanssa. Suuhygienistit ovat osallistuneet neuvoloiden yhteisiin kokouksiin ja pitäneet koulutustilaisuuksia neuvolan henkilökunnalle. Odottavan perheen suunhoito kirjasta jaetaan odottaville vanhemmille. Neuvolaikäisten lasten suun terveyskirjanen annetaan 5-kuukauden ikäisille lapsille neuvolasta. Vihtavuoressa on toiminut moniammatillinen ryhmäneuvola. Odottavan perheen iltaneuvolatoiminta on jatkunut Laukaassa. Odottavat vanhemmat käyvät suuhygienistien vastaanotolla neuvonnassa ja suun terveystarkastuksessa. Lapset 2 6 v. Itsenäistä potilastyötä tekevät hammashoitajat hoitavat 2-6 vuotiaiden terveysneuvonnan ja omahoidon ohjauksen. Käynnillä pyritään ohjaamaan ja vastuuttamaan vanhempia lapsen hampaiden säännöllisessä harjaamisessa, käden motoriikan ohjaamisessa, ravintoneuvonnassa ja Ksylitolin käytössä. Hamsu-omahoidonkortti ja Lapsuusiän terveyskortin väliin laitettava välilehti toimivat omahoidon tukena. Koululaiset 7 15 v. 1, 5 ja 8 -luokkalaiset kutsutaan asetuksen mukaisesti laajaan suun ja hampaiden tarkastukseen ja terveysneuvontaan. Suun omahoidon ohjauskäynnit ja suun terveystarkastukset on pääasiassa hoidettu itsenäistä potilastyötä tekevien hammashoitajien asiakaskäynteinä, mutta jonkin verran myös suuhygienisteillä. Kouluikäisillä suun terveyden ohjaus painottuu harjausopetukseen ja ravintoneuvontaan (erityisesti happamat juomat, sokeri ja napostelu, Ksylitoli sekä tupakointi ja nuuskan käyttö). Hoitolakäynneille toivotaan vanhempia mukaan. Päiväkodit ja koulut Ryhmäterveydenedistämistä on toteutettu toiminnallisena luokkaopetuksena ja hyvinvointitapahtumina Seututerveyskeskuksen alueen kouluissa ja päiväkodeissa. Alakoulussa suun terveyden opetus keskitetään 2, 4 ja 6-luokille. Kaikissa esikouluissa on toteutunut Hamsu-harjauskouluohjelma (2-3 tapaamista vuoden aikana). Ohjelma toteutetaan joko toiminnallisena hammashoitola-leikkinä tai yhteisenä ryhmätilanteena. Päiväkerhoissa on käytetty Liinan ja Leevin kerhopäivä-kirjaa ohjauksen apuna. Petäjäveden kouluissa on toiminut säännöllinen hampaiden harjaus opettajien toimesta. Hamsu-materiaali ja DVD (Puhdas suu DVD, Suunhoidon opas ala - ja yläkouluille) toimivat keskeisenä materiaalina terveyden edistämisessä. Omaa materiaalia on kehitetty tarpeen mukaan toiminnan tukemiseen. Vanhempainilloissa vierailtiin ahkerasti syksyn aikana koko Seututerveyskeskuksen alueen kouluissa. Käynnit osaltaan aktivoivat koulujen ja kotien yhteistyötä. Aikuiset ja ikäihmiset Moniammatillisissa elämäntaparyhmissä on ollut mukana hammashoitaja tai syyhygienisti. Erityisryhmissä ja asumispalveluyksiköissä on annettu suun terveysneuvontaa ja hampaiden harjausopetusta asukkaille ja henkilökunnalle. Projektit ja yleisötapahtumat Valtakunnallinen Sydänviikko huomioitiin taas järjestämällä mm. suunhoitoon ja ravintoon liittyviä tapahtumia, esittelyjä ja luentoja, mm. kauppojen auloissa, apteekeissa ja osallistumalla yhdistysten tilaisuuksiin. Myös Laukaan Sararanta-tapahtumassa olimme mukana kertomassa suun terveydestä.

15 IKI-hanke 2015 Kotona asuvien ikäihmisten suunhoitoon liittyvä hanke toteutettiin vuoden aikana. Se sisälsi asiakkaiden hoidontarpeen arvion, hoitosuunnitelman ja hoitovälineiden arvioinnin sekä henkilökunnan täydennyskoulutusta ja yhteistyön kehittämistä. Hankkeeseen suunniteltiin Suun omahoidon kortti Suu on mukana elämässä. Kortti toimii viestintävälineenä kotihoitajille - omaisille- asukkaalle. Hoitohenkilökunnalle tehtiin Ikäihmisten suunhoidon aakkoset- kirjanen. Hanke jatkuu vielä vuoden 2016 aikana Laukaassa, Konnevedellä ja Joutsassa. IKI-työryhmän toiminta jatkuu 1-2 kertaa vuodessa tapahtuvina kartoituspalavereina. Kasila projekti Ehkäisevän suun terveyden vaikuttavuuden tutkimusprojekti prof. Kirsti Kasilan kanssa päättyi. Terveyttä edistävää vastaanottotoimintaa on jalkautettu käytännöksi. Omaa materiaalia on työstetty tarpeen mukaan eri tilanteisiin. Suun terveyden edistämisen vastaava suuhygienisti on osallistunut sairaanhoitopiirin omiin ja maakunnallisiin terveyden edistämisen foorumeihin ja koulutuksiin, sekä osallistunut käytännön toimintaan ja työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Kaikkiaan vuoden 2015 aikana erilaisiin suun terveydenedistämisen tapahtumiin on osallistunut n. 3000 ihmistä odottavista perheistä ikäihmisiin. Pääosa tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksista on tapahtunut hammashoitajien ja suuhygienistien oman potilastyön ja kliinisen avustustyön ohella. Tämä kaikki on toteutunut vähistä resursseista huolimatta hyvällä työn suunnittelulla ja esimiesten tuella, tehostettuna potilaan omahoidon ohjaamisena ja terveyden edistämisen arvostuksena suun terveydenhuollossa. Keskitetty ajanvaraus on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa ja siinä on kolme eri puhelinnumeroa: Keuruun (sekä Multia, Petäjävesi), Laukaan (sekä Konnevesi) ja Joutsan (sekä Luhanka, Toivakka) alueille. Puhelinliikenne on järjestetty siten, että ajanvaraukseen voidaan vastata useasta eri hoitolasta, jotta ruuhka-aikoihin saadaan riittävästi puheluihin vastaajia. Periaatteena on, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Ajanvaraus toimii maanantaista perjantaihin klo 8.00 16.00. 4.1.2 Suun terveydenhuollon perushoito Suun ja hampaiden perushoitoa, joka sisältää ensiapupalvelut, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, annetaan kymmenessä hammashoitolassa. Yksiköiden toiminnasta vastaavat kolme osatoiminnasta vastaavaa hammaslääkäriä, jotka toimivat Keuruulla (Keuruu, Multia, Petäjävesi), Konnevedellä ja Joutsassa (Joutsa, Luhanka, Toivakka). Laukaassa tehtävät jaettiin hammaslääkäreiden ja ylihammaslääkärin kesken, mutta pyrkimys on saada yksi osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri myös sinne. Hammaslääkäreiden vastaanotto on järjestetty alueelliseen jakoon perustuen ja palvelee koko terveyskeskuksen väestöä normaaleina toiminta-aikoina. Suuhygienisteillä ja myös hammashoitajilla oli itsenäistä vastaanottotoimintaa tehtävien siirtoon ja hoitajien paikalliseen sopimukseen perustuen. Lievestuoreella palveluja tuottivat suuhygienisti ja hammashoitaja. Hammaslääkärit kävivät siellä vain tarkastamassa lapsipotilaita. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä mukaisesti ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystys suunniteltiin yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Vuoden 2015 aikana uudet päivystysjärjestelyt saatiin suunniteltua niin, että ne pääsivät alkamaan 1.1.2016. Arkipäivisin klo 8-16 kiireellinen ensiapu hoidetaan omissa hoitoloissa. Uusien päivystysjärjestelyiden on suunniteltu toteutuvan vuoden 2016 aikana. Arkisin klo 16 21 ja viikonloppupäivinä ja arkipyhinä klo 8-21 päivystys järjestetään yhteistyössä K-S sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen, Saarikan, Wiitaunionin ja Äänekosken terveyskeskuksen kanssa. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo 21 08 järjestetään KYS:ssa.

16 4.1.3 Suun terveydenhuollon erikoishoito Erikoishammashoito sisältää hampaiston oikomishoitoa, kirurgisia toimenpiteitä, protetiikkaa, purennan kuntoutusta, iensairauksien hoitoa ja toimenpiteitä ilokaasusedaatiossa. Osa erikoishoidoista toteutetaan Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan ja Multian hammashoitoloissa ja osa tuotetaan Jyväskylässä Tellervonkatu 17:ssa ja Kansakoulunkatu 1:ssä. Yksikön toiminnasta vastaa osatoiminnasta vastaavaa hammaslääkäri. Erikoishammashoitoon potilaat ohjataan perushammashoidosta eli kuntalaiset eivät voi oma-toimisesti hankkiutua erikoishoitoon. Oikomishoito Laukaan, Toivakan ja Petäjäveden kuntien oikomishoidossa on ollut vuodesta 2012 alkaen henkilöstöpulaa (johtuen rekrytointiongelmasta) ja sen vuoksi niiden kohdalla oli usean vuoden ajan hoidon aloittamiseen jonoja, jotka nyt on saatu purettua. Jonojen purun myötä ovat nyt hoitojen edistymiset ruuhkautuneet. Tämän tilanteen purkautumisen voi arvioida kestävän vielä usean vuoden, sillä oikomishoidot kestävät yleensä 2-4 vuotta. Oikomishoidossa hoitoon pääsyä arvioitaessa on muistettava, että oikomishoidon käyntivälit ovat muuta hoitoa pidemmät: käyntivälit ovat tiheimmät kiinteiden kojeiden (ns. raudat) hoidossa, n. 6-8 vk ja harvimmillaan yöllä pidettävissä irtokojeissa 2-3 kk. Irtokojehoidossa hoidon edistyminen on kokonaan riippuvainen siitä, kuinka paljon kojetta kotona pidetään. Hoitoon pääsy oikomishammaslääkärille vaihtelee hieman kunnittain. Keskimääräinen odotusaika vastaanotolle pääsyyn on Laukaassa 11 vk, Konnevedellä 6 vk, Tellervonkadun hoitolassa (Petäjäveden ja Toivakan lapsilla) 9 vk, Joutsassa (Joutsan ja Luhangan lapsilla) 8 vk ja Keuruulla (Keuruun ja Multian lapsilla) 7 vk. Kaiken kaikkiaan Seututerveyskeskuksen alueella ovat oikomishoidon määrät, hoitoon pääsy ja työpanoksen jakautuminen varsin tasaista. Hoitoon pääsyn kriteerit ovat kaikissa paikoissa samanlaiset ja noudattavat kansallista suositusta Hammaskirurgia Hammaskirurgiaa tehdään Jyväskylän kaupungin keskustassa sijaitsevassa Tellervonkadun hammashoitolassa logistisesti hyvällä paikalla. Käytössämme on kaksi hoitohuonetta, joissa tehdään kaikkien kuntien osalta erikoishoidoista kirurgiaa, protetiikkaa, purentafysiologiaa sekä Toivakan ja Petäjäveden osalta myös oikomishoitoa. Alla olevassa taulukossa on esitetty suun terveydenhuollon oman toiminnan hoitopalvelujen määrät kunnittain vuosian 2015 ja 2014.

17 4.2 Henkilöstö Laukaan hammashoitolassa suuhygienistille hoitoon pääsy on ollut ongelma vähäisten resurssien vuoksi. Tilanne tulee vuonna 2016 paranemaan uuden toimen myötä, mutta on odotettavaa, että sinne tarvitaan vielä yksi uusi suuhygienstin toimi. Hoitoon pääsy (uusien hoitojen aloittaminen, kun hoitosuunnitelma on tehty) on oikomishoidossa heikoin Laukaan kunnan alueella ja sen ratkaisemiseksi olisi saatava täytettyä oikomishoidon erikoishammaslääkärin virka ja saatava lisää suuhygienistityövoimaa. Kiireellinen hoitoon pääsy järjestämisessä päästiin vuoden 2015 aikana etenemään niin, että palvelut alkoivat 1.1.2016 ympärivuorokautisesti. Toimintaa arvioidaan kevään 2016 aikana ja henkilöstöhankintojen osalta on suunnitteilla kilpailutus vuoden 2016 aikana. Eläköitymiset ovat suuri haaste. Vuoden 2015 aikana eläköityi 6 hammashoitajaa. Rekrytoinnit saatiin hoidettua niin, että katkoksia toimintaan ei tullut. Kaksi työntekijää on jatkanut virallisen eläkeiän jälkeen ja tämä näyttää olevan yleistymässä. Keuruun kaksi hammaslääkäriä irtisanoutuivat ja koska rekrytoinnit eivät tuottaneet tulosta, oli Keuruulle hankittava hammaslääkäreitä henkilöstövuokrauksella. Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys järjestettiin vuoden 2015 puolella omalla henkilöstöllä, mutta päätettiin, että vuoden 2016 alusta päivystyksen järjestämiseen 24/7 käytettään vuokratyövoimaa. Tulevaisuudessa henkilöstörakennetta pyritään kehittämään siten, että kaikissa kunnissa olisi yhtä hammaslääkäriä kohden yksi suuhygienisti tai itsenäistä työtä tekevä hammashoitaja. 4.3 Prosessien kehittäminen Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien työnjakomallia kehitettiin edelleen. Ajanvarauksen ja hoitoon pääsyn prosessia kehitettiin yhteistyössä K-S shp:n kanssa sähköisten järjestelmien avulla. Seututk:n yhteisten prosessien kehittäminen aloitettiin vuoden 2015 syksyllä ja Suun terveydenhuolto on niissä mukana. 4.4 Suun terveydenhuollon vastuualueen talous Potilasmaksutulojen tasainen kasvu on jatkunut koko Seututerveyskeskuksen olemassa olon ajan. Vuodesta 2014 nousua oli 11.279. Vuonna 2015 potilasmaksutulot olivat 1.279.237. Käyttötalouden kokonaismenot ovat pysyneet viimeiset kolme vuotta lähes samalla tasolla: v. 2013 5.977.412, v. 2014 6.031.933 ja v.2015 6.055.042. - Henkilöstökustannukset nousivat vuodesta 2014 233.206. Tämä johtuu pääosin siitä, että vuoden 2015 aikana pystyttiin luopumaan hammaslääkäreiden henkilöstön vuokraamisesta, kun kaikki virat saatiin täyteen, mutta valitettavasti vain hetkellisesti. - Muiden palvelujen ostot saatiin laskemaan 225.417 edellisvuodesta (v. 2014 1.049.927 ja v. 2015 824.510 ) pääasiassa vuokrahammaslääkäreiden oston vähenemisellä. - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -kohtien menoja on saatu laskemaan jo vuodesta 2013 lähtien ja nyt vuodesta 2014 vuoteen 2015 lasku oli 13.982 (v. 2014 428.421 ja v. 2015 414.439 ). Vuoden 2015 investoinnit olivat 97.843 (178.428 vuonna 2014). Hoitokoneita ja kalusteita uusittiin Toivakan, Petäjäveden ja Konneveden hammashoitoloissa Suun th investointisuunnitelman mukaisesti. Alla olevassa taulukossa on esitetty suun terveydenhuollon oman toiminnan hoitopalveluiden kustannukset kunnittain vuosina 2015 ja 2014.

18 5. Hallinnon toiminta 2015 5.1. Yleistä johtamisesta ja hallinnosta Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana kolme kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 19. Johtokunta puolestaan kokoontui yhteensä yhdeksän kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 68. Pöytäkirjat löytyvät osoitteesta www.seututk.fi. Seututerveyskeskuksen hallinto uudistui toimitusjohtajan vaihduttua huhtikuussa 2015. Sairaanhoitopiirin valtuuston syksyllä 2015 hyväksymällä johtosäännön muutoksella saatiin Seututerveyskeskukseen selkeät työparit (ylihoitaja ja ylilääkäri) avo- ja laitoshoidon vastuualueille. Suun terveydenhuollon työparina jatkoi edelleen ylihammaslääkäri ja osastonhoitaja. Kunkin vastuualueen vastuualuejohtajana toimii ylilääkäri ja alueen palvelupäällikkönä ylihoitajat (paitsi suun terveydenhuollossa osastonhoitaja). Heidän alaisuudessaan toimivat kaikki lähiesimiehet, kuten apulaisylilääkärit (3 kpl), osavastuuhammaslääkärit (3 kpl) sekä avo- ja laitoshoidon osastonhoitajat (11 kpl). Seututerveyskeskuksen johtoryhmää uudistettiin kevään 2015 aikana sekä jäsenistöltään että sisältörakenteeltaan. Se kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko, yhteensä 23 kertaa vuoden 2015 aikana. Johtoryhmän muistiot löytyvät työntekijöillemme sähköisesti sairaanhoitopiirin sisäisestä Arkista. Muun esimiestyön tukemiseksi aloitettiin koko liikelaitoksen kattavat kuukausittaiset esimiestapaamiset, joissa pyritään sekä parantamaan keskinäistä kommunikointia vastuualueiden välillä, että löytämään yhteisiä potilasta hyödyttäviä prosesseja ja kehittämään niitä. Tätä kautta lähiesimiehille suunniteltiin vuoden 2015 syksyn aikana henkilöstöhallinnollisten tehtävien lisäksi prosessivastuutehtäviä, joilla varmistetaan hyvien käytäntöjen läpivieminen kaikkiin Seututerveyskeskuksen toimipisteisiin. Näitä ovat esim: - uusien työntekijöiden perehdyttäminen - työhyvinvointi, työturvallisuus ja työssä jaksaminen - hoito- ja palvelusuunnitelmien laadintaprosessi - avainasiakkaiden haltuunottoprojekti - hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäiset käytännöt - henkilöstöresurssien yhtenäiset käyttötavat, koordinointi ja liikuteltavuus - osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - sähköisen asioinnin (ml. ajanvarauksen) kehittäminen

19 Prosessien jatkuvaan kehittämiseen kuuluu ehdottomasti myös jatkuva arviointi. Tätä on pyritty kehittämään sekä prosessikohtaisesti että koko työn laadun mittaroinnin kehittämisen osalta. Olemme liittyneet vuoden 2015 aikana mukaan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin yhteiseen TEREhankkeeseen ja ensimmäiset arvioinnit tämän pohjalta saataneen käyttöön kevään 2016 aikana. Lisäksi pohdimme vuonna 2015 mahdollista liittymistämme valtakunnalliseen pdrg-luokitukseen, mutta päätöksenteko asiassa tapahtuu vuonna 2016. SOTE:een valmistauduttaessa ja potilaiden valinnanvapauden lisääntyessä tulee olla käytettävissä riittävästi luotettavaa tietoa siitä missä, miten hyvin, millä resursseilla / kustannuksilla ja erityisesti tuloksilla heitä hoidetaan. Hallinnon tehtävä on tukea operatiivisia toimijoita saavuttamaan asetetut päämäärät. Toisaalta hallinnon tulee osata ennakoida myös tulevaisuuden vaatimuksia alaa kohti ja pitää yritys näin ollen elinkelpoisena. Tämä tarkoittaa sitä, että Seututerveyskeskuksen hallinnon / johdon tulee ohjata laiva kohti SOTE-sopivuutta mahdollisimman sujuvasti ja saada myös kuntapäättäjät uuden toiminnan suuntaviivojen taakse. Tästä syystä jo vuoden 2015 aikana aloitettiin Seututerveyskeskuksessa strategiatyö sloganilla Seututeekoo SOTE-sopivaksi. Alustavaa keskustelua käytiin johtokunnan kutsuseminaarissa kesäkuussa 2015. Kevään 2016 aikana valmistellaan Seututerveyskeskuksen strategia vuosiksi 2017 2020. Siinä keskitytään asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palveluiden tuottamiseen todelliseen tarpeeseen pohjautuen ja yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Kunnat ovat tottuneet tarkastelemaan kriittisesti Seututerveyskeskuksen kuntakohtaisia menoja. Tämä on tietysti perua kunnan oman terveyskeskuksen ajalta, jolloin perusturvalautakunta saattoi suoraan vaikuttaa terveysmenoihin. Seututerveyskeskus liikelaitoksena on kuitenkin kokonaisuus, jossa kuntien pitäisi saada taloudellista hyötyä yhtenäisten toimintamallien, hallinnon ja konsernipalveluiden osalta. Viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana Seututerveyskeskus on toiminut erittäin taloudellisesti. On tuotettu runsaasti tietoa suoritteista ja kuluista, mutta ehkä vähemmän työmme sisällöstä ja erityisesti tulevaisuuden tarpeista. Kuntatalouden tiukassa puristuksessa on Seututerveyskeskuksen välttämätöntä arvioida omaa toimintaansa kriittisesti ja realistisesti. Kustannustietoisuuden tulee olla ajettuna joka tasolle niin, että me kaikki tiedämme käyttävämme omia verorahojamme työssämme. Tämä ajatus estää törsäämisen. Toisaalta prosessiajattelu ja jatkuva kehittäminen tulee suunnata niin, että päällekkäisyyksiä karsimalla ja työtapoja yhtenäistämällä kulutamme koko ajan vähemmän. Kalliiden hoitomenetelmien vaikutukset tulee arvioida kriittisesti, eikä tutkitusti vaikuttamattomia hoitoja/lääkityksiä tule käyttää vain siitä syystä, että potilas niin haluaa. Uutta SOTE:a kohti mentäessä on tärkeää analysoida yhdessä myös kaikkia sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä menoja ja arvioitava kriittisesti myös niitä. Erikoissairaanhoidon palvelut tulee altistaa samanlaiseen kriittiseen tarkasteluun ja tarvittaessa myös kilpailuun kuin muutkin palvelut. 5.2 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankitut palvelut 2015 Merkittävä osa Seututerveyskeskuksen käyttämistä palveluista hankitaan KSSHP:ltä ja sen osakkuusyhtiöiltä. Näiden palvelujen kustannukset sisältyvät omana toimintana tuotettujen palvelujen hintoihin. Tietojärjestelmäpalvelut ml. puhelinpalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kautta. Keskeisin tietojärjestelmistä on potilastietojärjestelmä Effica, joka on yhteisessä tietokannassa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa, eli sama tietojärjestelmä toimii perusterveydenhuollossa noin 191 000 asukkaan väestöpojalla ja erikoissairaanhoidossa n. 250 000 asukkaan väestössä. Seututerveyskeskus on tietojensa osalta oma rekisterinpitäjä. Muita tieto-

20 järjestelmiä ovat mm. Web-Marela, Flexim, laboratoriojärjestelmä sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Ostopalvelut tietohallinnolta vuonna 2015 olivat 1.483 t (v.2014 1.598 t eli -8.2%) mikä on 3,8 % liikevaihdosta, 32,54 /asukas (v.2014 34,93 /as). Laboratorio- ja diagnostisten palveluiden yhteenlaskettu kustannus vuonna 2015 oli 2.156 t, joka on 0.8 % vähemmän kuin vuonna 2014 (2.174 t ). Laboratoriopalvelut hankitaan Fimlabilta. Ostot olivat 1.312 t (v.2014 1.466 t eli -10.5 %), 3,4 % liikevaihdosta, 28,79 /asukas (v.2014 29,92 /as). Laboratoriotutkimusten analyysitoiminta on keskitetty. Kuitenkin terveysasemien ja sairaaloiden toiminnan sujuvuuden kannalta välttämättömät tutkimukset analysoidaan paikallisesti, enimmäkseen pikatutkimuksina. Diagnostisia palveluita hankitaan sairaanhoitopiirin yksiköltä 844 t :lla (v.2014 708 t eli +19,2 %), 2,2 % liikevaihdosta, 18,52 /asukas (v.2014 15,48 /as). Merkittävin erä muodostuu radiologian palveluista, jonka toimintaa ovat seututerveyskeskuksen alueella toimivat neljä röntgenyksikköä, eli Laukaa, Konnevesi, Joutsa ja Keuruu. Palveluostot lääkehuollolta, jotka hankitaan sairaanhoitopiirin apteekilta koko seututerveyskeskuksen alueelle, olivat 69 t. Lääkkeiden ostot sairaanhoitopiirin apteekilta olivat 297 t. Yhteensä palveluiden ja lääkkeiden ostot olivat 366 t (v.2014 463 t eli -21 %), 1,0 % liikevaihdosta, 8,03 /asukas (v.2014 10,12 /as). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannukset koko liikelaitoksessa vuonna 2015 olivat 2,276 t (TA15 oli 2.471 t eli säästöä talousarvioon 188 t eli -7,6 %). Vuonna 2014 vastaavat kustannukset olivat 2.482 t eli 8,3 % enemmän. Varsinaisten hoitotarvikkeiden kustannukset liikelaitoksessa vuonna 2015 olivat 1.134 t (TA15 oli 1.258 t eli säästöä talousarvioon 125 t eli -9,9 %). Materiaalitoimen palvelut (hankintatoimisto, sisäinen kuljetus, varasto ja kuljetus) tuottaa sairaanhoitopiirin materiaalitoimi koko seututerveyskeskuksen alueelle. Materiaalitoimen palveluiden ostot olivat 329 t, 0,9 % liikevaihdosta, noin 7,22 /asukas. Apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yksikköön kuuluva alueellinen apuvälinekeskus (AVEK) vuokraa ja toimittaa kalliimmat ja vaativammat apuvälineet seututerveyskeskuksen oman kuntoutustoiminnan kautta. Ostot apuvälinekeskukselta 2015 olivat 465 t (v.2014 431 t eli + 7,9 %), 1,2 % liikevaihdosta ja 10,20 /asukas. Paikallisesti toimivat kuusi kuntoutusyksikköä hankkivat ja lainaavat edelleen yksinkertaisemmat ja useammin tarvittavat apuvälineet. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelut hankitaan asianomaisilta sairaanhoitopiirin yksiköiltä. Henkilöstö- ja taloushallinnon palveluiden ostot olivat 804 t (v.2014 805 t eli -1.2 %), 2,1 % liikevaihdosta, 17,64 /asukas (v.2014 17,53 /as). Henkilöstöhallinnon tehtäviä on runsaasti myös seututerveyskeskuksen toimistossa, mm. kaikki henkilöstön rekrytointiin ja palkanmaksuun liittyvät päätökset sekä tietojen tallentaminen palkkahallinnon järjestelmään. Myös lähiesimiehet tekevät runsaasti työtä palvelusuhdeasioissa. Potilaskuljetuksia sairaanhoitopiirin kautta hankittiin 57 t :lla ja puhtauspalveluita 6 t :lla. Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien omistamien toimipisteiden toimitilat ovat kunnat vuokranneet sairaanhoitopiirin tekniselle toimelle, joka puolestaan edelleen laskuttaa vuokrakustannukset seututerveyskeskukselta. Sairaanhoitopiirin tilapalveluiden kanssa on sovittu muutoksesta, jossa vuoden 2016 alusta kunnat laskuttavat näistä tiloista suoraan seututerveyskeskusta. Tilasopimukset jäävät kuitenkin edelleen kunnan ja sairaanhoitopiirin välisiksi. Seututerveyskeskuksen jäsenkunnilta ja KSSHP:ltä vuokrattujen toimitilojen kustannukset v. 2015 olivat 2.405 t (vuonna 2014 2.723 t eli - 11,7 %), 6,2 % liikevaihdosta, 52,77 /asukas (v.2014 59,31 /as). Edellisten lisäksi toimitilavuokria

21 maksettiin ulkopuolisille 13 t. Vuokrakuluissa yhteensä säästöä talousarvioon nähden oli 331 t eli 11,9 %. Pesulapalveluiden hankinnat Sakupe Oy:ltä olivat 114 t (v.2014 123 t eli -7.3 %). Pesulapalveluita hankittiin edellisten vuosien tapaan myös paikallisilta pesuloilta. 5.3 Hallinnon vastuualueen talous 2015 Hallinnon vastuualueella ei ole myytäviä tuotteita, joten myyntuottojakaan ei tule. Kokonaiskustannukset olivat 422 t (TA-tot 88,8 %). Palvelujen ostot olivat yhteensä 247 t (TA-tot 45,9 %) ollen 70 t pienemmät kuin vuonna 2014. Vuokrakuluja oli tiloista 27 t. Kertyneet kustannukset on vyörytetty vastuualueiden kustannuksiin ja näin laskutettu kuntatuotteina. 5.4 Potilasturvallisuus ja riskienhallinta Potilasturvallisuus näkyy toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on, että terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuusosaaminen (mm. elvytysosaaminen), lääkehoidon ja laiteturvallisuuden kehittäminen sekä työturvallisuuslain mukaiset henkilöturvallisuuden ja väkivallan hallinnan sekä palo- ja pelastusturvallisuuskoulutukset ovat kirjattuna yksiköiden suunnitelmissa ja henkilöstön osaaminen on perehdytyksen ja koulutuksen avulla varmistettu sekä ohjeistukset ovat ajan tasalla. Seututerveyskeskuksen potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu ja johtokunta on suunnitelman hyväksynyt 14.1.2012 ja se on päivitetty vuonna 2015. Suunnitelmaan on laadittu tavoitteet ja kirjattu toimintamallit; toteutus, seuranta, aikataulu sekä vastuuhenkilöt. Potilasturvallisuussuunnitelmassamme on huomioitu kokonaisturvallisuus, johon kuuluvat työturvallisuus, ympäristöturvallisuus ja tietoturvallisuus. Potilasturvallisuuden strategiset tavoitteet on laadittu ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Potilasturvallisuussuunnitelman mukainen potilasturvallisuuden johtamisjärjestelmä on hyväksytty. Potilasturvallisuustilanteen arviointi ja raportit käsitellään seututerveyskeskuksen johtoryhmissä sovitun raportointijärjestelmän mukaisesti. Potilasturvallisuus-, työturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja ympäristöpoikkeamat ilmoitetaan sähköisesti Awanicin Haipro- ilmoitusjärjestelmän kautta. Henkilöstö on koulutettu järjestelmän käyttöön. Potilaiden hoidossa ilmenneiden haittatapahtumien (HaiProjen) raportteja käydään läpi Seututerveyskeskuksen johtoryhmässä, esimiesten palavereissa sekä henkilöstön kanssa. Tarvittavat kehittämistoimenpiteet toteutetaan. Turo -moniammatilliset turvallisuustyöryhmät kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa terveysasemilla, jossa sovitaan koko terveysasemaa koskevista kehittämistoimenpiteistä. Hoitotyön toimintasuunnitelmissa potilasturvallisuus on otettu teemaksi ja on sovittu yhteisten käytäntöjen kehittämisestä. Esimiehet lähettävät potilasturvallisuuskoordinaattorille turvallisuusraportin vuosittain. Raportista saadaan kattavat tiedot koko Seututerveyskeskuksen turvallisuustilanteesta. Jotta Seututerveyskeskuksessa on hyvä turvallisuustaso, on erilaisia tavoitteita asetettu potilasturvallisuuteen, työturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen sekä ympäristöturvallisuuteen. Potilaan turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutumiseksi sekä henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi tavoitteena on ollut, että kaikilla potilaita hoitavilla työntekijöillä on hyvä potilasturvallisuusosaamisen taso sekä kaikki potilashoitoon osallistuvat työntekijät seututerveyskeskuksessa suoritta-

22 vat Potilasturvallisuuden verkkokurssin vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 2015 koulutuksen on aloittanut 359 henkilöä ja koulutuksen on loppuun suorittanut 323 henkilöä. Väkivalta- ja uhkatilanteita varten on sairaanhoitopiirissä järjestetty Avekki -koulutusta ja henkilöstömme on niihin osallistunut yksiköittäin vaihtelevasti. Peruskoulutus tapahtui muutama vuosi sitten kunnissa keskitetysti. Väkivalta- ja uhkatilanteita varten on henkilöstölle laadittu ohjeistuksia miten toimitaan erilaisissa uhka- vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelmat on päivitetty vuonna 2015. Sairaaloiden paloturvallisuustarkastukset on suoritettu ja poistumisturvallisuusselvitykset päivitetty vuonna 2015. Sammutus ja pelastusharjoituksia on järjestetty sekä elvytyskoulutuksiin on osallistuttu. Potilasturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, toiminta- ja työohjeet ovat ajan tasalla. Oleelliset suunnitelmat päivitetään 1-2 vuoden välein ohjeiden mukaisesti. Aikataulusta on laadittu potilasturvallisuuden vuosikello. Pandemiasuunnitelmat on päivitetty vuonna 2014. Valmiussuunnitelmat on päivitetty vuonna 2015. Suuronnettomuusohjeistusten päivitys on aloitettu vuonna 2016. Ohjeistus laaditaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Lääkehoidon turvallisuus Seututerveyskeskuksessa on oma lääkehoitotyöryhmä, johon osallistuvat yksiköiden lääkehoitovastaavat. Lisäksi työryhmään kuuluvat keskussairaalan apteekin farmaseutti, ylilääkäri, osastonhoitajien, ylihoitajia ja potilasturvallisuuskoordinaattori. Lääkitysturvallisuustyöryhmä kokoontui 2 kertaa vuonna 2015. Keskeisimmät aiheet olivat riskilääkkeiden prosessikuvaus ja lääkehoitosuunnitelmien päivittäminen. Lääkehoitotyöryhmään kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita. Sairaanhoitopiirin lääkeneuvottelukunnassa on myös Seututerveyskeskuksen edustus. Tavoitteena on, että lääkevahingot vähintään puolittuvat. Vuonna 2014 lääkehoitoon liittyviä HaiPro- ilmoituksia oli 318 ja vuonna 2015 193 kpl. Suurimmat poikkeamaryhmät olivat jako- ja antovirheet. Lääkehoitoon liittyvät Haipro-ilmoitukset käsiteltiin lääkehoitotyöryhmässä. Puutteita on erityisesti verenohennus-pistoslääkkeiden käytössä, insuliinilääkehoidossa ja lääkehoitojen kirjaamisessa. Toimenpiteenä lääkehoitoprosessi kuvattiin riskilääkkeiden kautta ja mietittiin kehittämistoimenpiteitä poikkeamien vähentämiseksi. Lääkehoitovastaavat vievät tietoa lääkehoitotyöryhmästä yksiköihin toimenpiteiden toteuttamista varten. Lääkehoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön lääkehoito-osaaminen varmistetaan kaikkien osalta viiden vuoden välein: verkkokurssi, tentti, näytöt ja lääkärin keskustelut. Yli 6 kk pois töistä ollut antaa näytön ja yli vuoden töistä pois ollut suorittaa tentin ja näytöt. Lääkehoitosuunnitelmat päivitetään kahden vuoden välein jokaisessa yksikössä ja ne on päivitetty nyt viimeksi vuonna 2015. Laiteturvallisuus Sairaanhoitopiirin alueella turvallisuusteemana oli laiteturvallisuus vuonna 2015. Tavoitteena on, että 1) lääkinnällisiin laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat ovat lainmukaisia, 2) laiterekisterit ovat kaikkien niitä tarvitsevien käytössä, 3) Megusoft -laiterekisterijärjestelmästä vastaa lääkintätekniikka, 4) hankintaan liittyvät ohjeet ovat ajan tasalla ja 5) jokaisessa potilaita hoitavassa yksikössä on käytössä laiteajokortti. Valviran ohjeistama seurantajärjestelmä dokumentti tehdään vuonna 2015, johon kirjataan tulostavoitteiden suunnitelma ja mittarit. Asiaa käsiteltiin potilasturvallisuusneuvostossa. Vastuualueet jaettiin sairaanhoitopiirissä. Vastuuhenkilönä lääkintälaitteissa on lääkintälaitepäällikkö. Osaamisen varmistamisessa laitteisiin liittyen vastuuhenkilönä on hallintoylihoitaja. Lääkinnälliset apuvälineiden vastuuhenkilönä on apuvälineyksikön osastonhoitaja. Terveydenhuollon tarvikkeiden vastuuhenkilö on materiaalitoimen johtaja. Eri sähköisten laitteiden vastuuhenkilö on teknisen huollon vastuuhenkilö ja tietojärjestelmissä shp:n sovellustukihenkilö. Suunnitelma ei ole toteutunut vuonna 2015 ja työstäminen jatkuu vuoden 2016 loppuun.

23 Laitteisiin ja niiden käyttöön liittyviä HaiPro- ilmoituksia oli vuonna 2014 9 kpl ja vuonna 2015 10 kpl. Lääkintälaitepäällikön mukaan Valviralle terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehtyjä käyttäjän vaaratilanneilmoituksia ei ollut vuonna 2014 tai 2015. 1.3.2011 perustettiin potilasturvallisuuskoordinaattorin yhdistetty virka. Potilasturvallisuuskoordinaattori on hallinnossa johtoryhmän jäsen. Maakunnallisten potilasturvallisuuskoordinaattoreiden tapaamisia sekä maakunnallisen potilasturvallisuusneuvoston kokouksia järjestettiin kaksi kertaa vuoden 2015 aikana, johon Seututerveyskeskuksen potilasturvallisuuskoordinaattori osallistui. Hän osallistui myös KYS-ERVA-alueen yhteiseen asiantuntijakokoukseen sekä potilasturvallisuusyhdistyksen asiantuntija- ja koulutustilaisuuteen. Potilasturvallisuuskoordinaattori on ohjannut/kouluttanut yksiköitä potilasturvallisuus- ja tietosuoja-asioissa. Ostopalveluiden potilasturvallisuus Sopimuksissa varmistetaan ostopalveluiden potilasturvallisuus ja sovitaan laadun seurannasta lähetettäessä potilasta hoitoon. Ostopalvelusopimuksissa on kirjattu potilasturvallisuuden ja -laadun varmistamisen menetelmät. Palveluja ostettaessa yksityiseltä terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen tuottajalta vaaditaan dokumentti omavalvontasuunnitelmasta. Syyllistämätön potilasturvallisuuskulttuuri Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella myös Seututerveyskeskuksessa tehdyn turvallisuuskulttuurimittauksen eli TUKU -kyselyn tulokset on annettu toimialueiden käyttöön. Seuraava mittaus tehdään maaliskuussa vuonna 2016. Henkilöstö on tietoinen potilasturvallisuutta vaarantavista riskeistä ja niiden hallintaan liittyvistä käytännöistä omassa toimintayksikössä ja kykenee soveltamaan sovittuja käytäntöjä työssään. Henkilöstön tukijärjestelmä haittatapahtuman jälkeen on käytössä. Toimialueilla on mahdollisuus käyttää sairaanhoitopiirissä 2014 käyttöön otettua Debriefing-mallia (välitön tilanteen purkumalli). Prosessit ja toimintaohjeet Tavoitteena on, että potilaita hoidetaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä. Käypä Hoito -suosituksia sekä sairaanhoitopiirin ja Seututerveyskeskuksen omia prosessikuvauksia käytetään apuna potilaan hoidossa. Sairaanhoitopiirissä on päivitetty alueellisia hoitoketjuja. Seututerveyskeskuksessa on hyödynnetty laadittuja prosessikuvauksia ja olemme osallistuneet yhteistyöhön piirin kotiuttamisprosessiin liittyen. Tuloksena potilaiden jatkohoidon sujuvuutta varmistaa alueellinen kotiutushoitajaverkosto. Seututerveyskeskuksessa ei ole kuitenkaan kaikissa sairaaloissa erillistä kotiutushoitajaa. Organisaatiorajat ylittävät yleisempien sairauksien hoitoprosessit ja alueelliset käytännöt ei ole kuvattu ja hoitoprosesseista ei ole tehty riskien arviointia. Tietojärjestelmän sisäisessä verkossa on aloitettu yhteisten hoito-ohjeiden kirjaaminen Hopo-järjestelmään, jotta ne ovat koko maakunnan käytössä. Potilaiden turvallisen hoidon toteutuminen Tavoitteena on, että potilasrannekkeiden käyttö toteutuu jokaisella potilaalla ja potilaiden tunnistaminen tätä apuna käyttäen toteutuu 100 %. Loppuvuodesta 2015 Seututerveyskeskukseen 6 terveysasemalle tilattiin potilasranneketulostimet ja viivakoodirannekkeet. Samalla potilaan tunnistamisen ohjetta päivitettiin ja tehtiin ohje potilaan tunnisterannekkeen hävittämiseen. Potilaan tunnisterannekkeiden puuttumisesta ei ole tehty HaiPro - ilmoituksia vuoden 2015 aikana. Potilasrannekeratsioita tehtiin ja tehostettu rannekeseuranta loka-joulukuussa 2015, jolloin saimme dokumenttia siitä, miten potilasrannekkeita käytetään. Osa rannekkeista oli potilaan pöydällä ja osa puuttui. Asiaa on sittemmin käyty yksiköissä läpi.

24 Tavoitteena on lisäksi, että potilasturvallisuutta lisäävät tarkistuslistat ja menetelmät ovat käytössä kaikissa potilaita hoitavissa yksiköissä. ISBAR -tarkistuslista ja -raportoinnin työkalu otettiin käyttöön vuonna 2015. Isbarin käyttö on yksiköittäin vaihtelevaa ja toiminta ei ole vielä säännönmukaista. Raportoitujen läheltä piti - tilanteiden lukumäärä kasvaa suuremmaksi Tavoitteena on, että läheltä piti-tilanteita on suhteessa enemmän kuin tapahtui potilaalle, koska niistä opitaan. Vaaratapahtumailmoituksia HaiPro- järjestelmään oli kirjattu 781 vuonna 2014. Näistä läheltä piti -tilanteita oli 36,1 %. Vuonna 2015 vaaratapahtumailmoituksia oli tehty 683, joista läheltä piti tilanteiden osuus oli 23,7 %. Läheltä piti -tilanteiden osuus tulee olla suurempi kuin tapahtui potilaalle. V. 2015 lääkepoikkeamista ilmoittaminen on vähentynyt 60,3 %. Henkilöstö ei ole todennäköisesti tehnyt kaikista läheltä piti tilanteista Haiproja, joten tilastointi täten vääristyy. Vakavat vaaratapahtumat puolittuvat Seututerveyskeskukseen perustettiin v. 2015 vakavien vaaratapahtumien selvittämisen ryhmä ja toiminnan prosessikuvaus laadittiin. Potilaalle aiheutuneita vakavia haittoja kirjattiin 1 kpl vuonna 2014 ja 7 kpl vuonna 2015. Näistä vakavista vaaratapahtumista kuusi oli lonkkamurtumia, joka johti yhdessä tapauksessa kuolemaan. Kaatumisia ja niistä aiheutuvia vammoja ei voi aina välttää, koska terveyskeskussairaalaan hoitoon tulevat potilaat ovat entistä huonokuntoisempia ja muistisairaudet ovat lisääntyneet, joka tuo oman haasteensa kaatumisten ehkäisyyn. Yhdestä haittatapahtumasta käynnistettiin vakavien vaaratilanteiden selvittämisprosessi. Prosessi tutkittiin perusteellisesti ja prosessissa ei havaittu mitään sellaista, että olisi pitänyt toimintatapoja muuttaa. Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Poikkeamat hyvässä hoidossa ja potilasturvallisuudessa käsitellään määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Hoitoon liittyviin muistutuksiin vastataan säädetyssä ajassa (4 viikon kuluessa). Viranomaisille tehdyistä kanteluista selvitykset lähetetään säädetyissä aikarajoissa. Potilasvahinkojen käsittely tapahtuu säädetyissä aikarajoissa. Seututerveyskeskuksessa on laadittu ohjeistus potilasvahinkoilmoitusten käsittelyprosessia varten. Ilmoitusten käsittely ja lausuntojen antaminen tapahtuu ajallaan. Potilasvakuutuskeskus laittaa tilastot sairaanhoitopiiriin keväisin. Sairaanhoitopiiriltä laitetaan tieto myös meille korvattavien potilasvahinkojen määrästä. Valviralta tuli vuonna 2015 yhteensä 2 (vuonna 2014 yht. 3) selvityspyyntöä, joihin vastattiin. AVI:lta tuli 2 (6) selvityspyyntöä, joista toinen kuitenkin koski keskussairaalan toimintaa, ja näin ollen selvityksiä annettiin vain 1 kpl. Muistutuksia tehtiin yhteensä 10 kpl (21 kpl vuonna 2014), joista avohoidosta 2 kpl (4), laitoshoidosta 1 kpl (4) ja suun terveydenhuollosta 7 kpl (13). Infektioiden torjunta Tavoitteena on, että hoitoon liittyvät infektiot vähenevät ja potilaiden sairaalahoitoon liittyviä infektioita on alle 8.5 %:lla (Sairaalainfektiojärjestelmä SAI), virtsarakkokatetreja käytetään alle 4 %:lla perusterveydenhuollon potilaista, yli 75 % hoitohenkilökunnasta ottaa vuosittain kausiinfluenssarokotteen, henkilökunnan käsihygienia parantuu, käsihuuhteen kulutus nousee yli 60 litraan / 1000 hoitopäivää (hpv) ja että henkilökunnasta yli 70 % käyttää käsihuuhdetta juuri ennen potilaaseen koskemista. Alla olevassa taulukossa on osoitettu käsihuuhteen kulutuksen selkeä kasvu vuonna 2015. Vuosi Käsihuuhdekulutus litraa/ 1000 hoitopäivä Huuhdetta käytetty /potilas /vrk 2012 19 litraa 6,3 kertaa 2013 20 litraa 6,6 kertaa 2014 20 litraa 6,6 kertaa 2015 27 litraa 9 kertaa

25 5.5 Sisäinen valvonta Sairaanhoitopiirin tarkastussääntö on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa vuonna 1996. Tarkastustoiminta voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäinen tarkastus / valvonta on johtamisen apuväline ja sen järjestämisestä vastaa sairaanhoitopiirin hallitus. Tätä varten on erikseen nimetty sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta- Sisäisen valvonnan piiriin kuuluu yleisiä, hallintoon liittyviä kysymyksiä ja asioita. Seuraavassa on käsitelty sisäiseen valvontaan liittyviä keskeisimpiä kysymyksiä ja niiden hoitoa Seututerveyskeskuksessa. Palvelujen tarpeenmukainen saatavuus Tavoitteena on, että 1) Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa toteutuu kaikille yhtäläinen hoidon tarjonta ja saatavuus valtakunnallisten normien ja suositusten mukaan ja 2) hoitoon pääsyn kriteerien (THL) toteuma on 100 % ja potilaat hoidetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Seututerveyskeskuksessa seurataan hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista. Tiedot julkaistaan säännöllisesti seututerveyskeskuksen verkkosivuilla ja tiedot lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle kolme kertaa vuodessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty hoitotakuun toteutuminen joulukuussa 2015 Seututerveyskeskuksessa: Hoidon tarpeen arviointiin pääsy Hoitoon pääsy Terveyskeskuslääkärin vastaanotto puhelimessa 3 pv - 3 vk Hoitajan vastaanotto puhelimessa 1 arkipäivä - 1vk Hammaslääkärin vastaanotto puhelimessa 1-4 kuukautta Suuhygienistin vastaanotto puhelimessa 1-12 viikkoa Seututerveyskeskus noudattaa yleisiä valtakunnallisia terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon liittyviä, sekä sairaanhoitopiirin (liikelaitoksen konsernivalvonnan) antamia säännöksiä ja määräyksiä. Toiminnasta ja sen laillisuudesta vastaa Seututerveyskeskuksen vastaava ylilääkäri. Palvelujen järjestämisen linjauksista vastaa Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunta (ns. omistajien konsernivalvonta) ja palvelujen tuottamisesta johtokunta. Toimitusjohtaja vastaa liikelaitoksen taloudesta, tuloksesta ja operatiivisen toiminnan kokonaisuudesta annettujen ohjeistusten mukaisesti. Operatiivisen tason toimenpidetarpeiden arvioimiseksi talouden ja toiminnan tilannekatsaus käydään läpi kuukausittain johtoryhmässä. Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta arvioidaan johtokunnassa myös kuukausittain sekä johtokunnassa ja sairaanhoitopiirin hallituksessa osavuosikatsauksittain. Seututerveyskeskuksen sopimusten hallinta on keskitetty Seututerveyskeskuksen toimistoon johdon sihteerille. Liikelaitoksen toiminnan alkuvaiheessa jokaisella jäsenkunnalla oli useita toisista riippumattomia sopimuksia, jotka sittemmin on yhdistetty ja tarvittaessa myös esim. kilpailutettu yhdessä sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kanssa. Hankinnat tehdään ja valvotaan ensisijaisesti sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kautta ja ne sisältävät etupäässä palvelujen ja materiaalien hankintoja. Kilpailutukset tehdään keskitetysti. Seututerveyskeskuksella ei ole suurta omaisuutta, mutta sitä hallinnoi hallinto- ja talouspäällikkö.

26 6. Kuntatiedot 6.1 Keuruu Tunnuslukuja Asukasluku: 10 177 Työttömyys %: 16,1 Tulovero %: 20,50 Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2015 Vastaanotto Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Keuruu Haapamäki Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Keuruu Keuruu, Haapamäki Keuruu, Haapamäki Suun terveydenhuolto Sairaala Keuruu, Haapamäki Keuruun sairaala, 38 ss Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2015 (1000 EUR) 2014 2015 % PTH ja ESH YHTEENSÄ 20423 21044 100 % STK avoterveydenhuolto 5487 5555 26 % STK laitoshoito 1921 1967 9 % STK suun terveydenhuolto 1087 1203 6 % Seututerveyskeskus yht. 8495 8725 41 % Erikoissairaanhoito 11928 12319 59 % 26% 59% 9% 6% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2014, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2014 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % kpl/as TOT 14 kpl/as Keuruu Yht. 10 177 71 061 68 038-3 023-4,3 % 6,7 71 472 6,9 Keuruu avo 10 177 50 934 49 102-1 832-3,6 % 4,8 51 966 5,0 Keuruu laitos 10 177 8 014 6 801-1 213-15,1 % 0,7 7 705 0,7 Keuruu suu 10 177 12 113 12 135 22 0,2 % 1,2 11 801 1,1 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % /as TOT 14 /as Keuruu Yht. 10 177 8 308 340 8 724 459 416 119 5,0 % 857 8 494 264 824 Keuruu avo 10 177 5 371 500 5 554 865 183 365 3,4 % 546 5 486 563 532 Keuruu laitos 10 177 1 873 814 1 966 607 92 793 5,0 % 193 1 921 070 186 Keuruu suu 10 177 1 063 026 1 202 987 139 961 13,2 % 118 1 086 631 105

27 6.2 Petäjävesi Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2015 Vastaanotto Petäjävesi Tunnuslukuja Asukasluku: 4 081 Työttömyys %: 15,4 Tulovero %: 21,25 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2015 (1000 EUR) 2014 2015 % PTH ja ESH YHTEENSÄ 7361 6900 100 % STK avoterveydenhuolto 1340 1462 21 % STK laitoshoito 1347 642 9 % STK suun terveydenhuolto 366 358 5 % Seututerveyskeskus yht. 3053 2462 36 % Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala 64% Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Keuruu 21% 9% 5% Erikoissairaanhoito 4308 4438 64 % SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2014, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2014 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % kpl/as TOT 14 kpl/as Petäjävesi Yht. 4 081 23 240 22 979-261 -1,1 % 5,6 26 331 6,4 Petäjävesi avo 4 081 16 036 16 629 593 3,7 % 4,1 16 690 4,0 Petäjävesi laitos 4 081 3 090 2 047-1 043-33,8 % 0,5 5 289 1,3 Petäjävesi suu 4 081 4 114 4 303 189 4,6 % 1,1 4 352 1,1 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % /as TOT 14 /as Petäjävesi Yht. 4 081 2 419 390 2 462 306 42 916 1,8 % 603 3 052 154 740 Petäjävesi avo 4 081 1 294 634 1 462 101 167 467 12,9 % 358 1 339 603 325 Petäjävesi laitos 4 081 824 299 642 386-181 913-22,1 % 157 1 346 886 327 Petäjävesi suu 4 081 300 457 357 819 57 362 19,1 % 88 365 665 89

28 6.3 Multia Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2015 Vastaanotto Multia Tunnuslukuja Asukasluku: 1 763 Työttömyys %: 15,0 Tulovero %: 21,00 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2015 (1000 EUR) Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Multia Multia Multia Multia Keuruu 22% 2014 2015 % PTH ja ESH YHTEENSÄ 3701 3273 100 % STK avoterveydenhuolto 744 730 22 % STK laitoshoito 634 395 12 % STK suun terveydenhuolto 173 184 6 % Seututerveyskeskus yht. 1551 1309 40 % Erikoissairaanhoito 2159 1964 60 % 12% 60% 6% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2014,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2014 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % kpl/as TOT 14 kpl/as Multia Yht. 1 763 10 346 9 854-492 -4,8 % 5,6 11 341 6,4 Multia avo 1 763 7 068 6 689-379 -5,4 % 3,8 7 131 4,0 Multia laitos 1 763 1 486 1 281-205 -13,8 % 0,7 2 534 1,4 Multia suu 1 763 1 792 1 884 92 5,1 % 1,1 1 676 0,9 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % /as TOT 14 /as Multia Yht. 1 763 1 276 292 1 309 192 32 900 2,6 % 743 1 549 990 872 Multia avo 1 763 742 927 730 302-12 625-1,7 % 414 743 643 418 Multia laitos 1 763 375 498 394 818 19 320 5,1 % 224 633 562 357 Multia suu 1 763 157 867 184 072 26 205 16,6 % 104 172 785 97

29 6.4 Laukaa Tunnuslukuja Asukasluku: 18 709 Työttömyys %: 15,1 Tulovero %: 20,50 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2015 (1000 EUR) 2014 2015 % PTH ja ESH YHTEENSÄ 29383 30909 100 % STK avoterveydenhuolto 5962 6457 21 % STK laitoshoito 2501 2149 7 % STK suun terveydenhuolto 1799 1968 6 % Seututerveyskeskus yht. 10262 10574 34 % rikoissairaanhoito 19121 20335 66 % Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2015 Vastaanotto Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala 66% Laukaa, Lievestuore hoitaja vo Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Laukaa Laukaa, Vihtavuori Leppävesi, Lievestuore Laukaa, Vihtavuori Leppävesi, Lievestuore Laukaa, Lievestuore Laukaan sairaala, 22 ss 21% 7% 6% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2014, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2014 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % kpl/as TOT 14 kpl/as Laukaa Yht. 18 709 91 069 90 139-930 -1,0 % 4,8 93 676 5,0 Laukaa avo 18 709 67 117 66 349-768 -1,1 % 3,5 69 840 3,8 Laukaa laitos 18 709 6 669 6 146-523 -7,8 % 0,3 6 675 0,4 Laukaa suu 18 709 17 282 17 644 362 2,1 % 0,9 17 161 0,9 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % /as TOT 14 /as Laukaa Yht. 18 709 10 186 994 10 573 887 386 893 3,8 % 565 10 262 205 552 Laukaa avo 18 709 6 214 589 6 456 745 242 156 3,9 % 345 5 961 944 321 Laukaa laitos 18 709 2 241 759 2 149 119-92 640-4,1 % 115 2 500 893 135 Laukaa suu 18 709 1 730 646 1 968 023 237 377 13,7 % 105 1 799 368 97

30 6.5 Konnevesi Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2015 Vastaanotto Konnevesi Tunnuslukuja Asukasluku: 2 831 Työttömyys % 15,4 Tulovero % 21,0 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Konnevesi Konnevesi Konnevesi Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2015 (1000 EUR) 2014 2015 % PTH ja ESH YHTEENSÄ 6880 6383 100 % STK avoterveydenhuolto 1025 1068 17 % STK laitoshoito 2121 2323 36 % STK suun terveydenhuolto 429 347 5 % Seututerveyskeskus yht. 3575 3738 59 % Erikoissairaanhoito 3305 2645 41 % Suun terveydenhuolto Konnevesi Sairaala Konneveden sairaala, 52 ss 41% 5% 17% 36% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2014, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2014 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) muutos Tot15/TA15 Tot 15 TOT 14 31.12.2014 TA 15 Tot 15 Tot 15 - TA 15 ero % kpl/as TOT 14 kpl/as Konnevesi Yht. 2 831 31 665 28 066-3 599-11,4 % 9,9 30 018 10,5 Konnevesi avo 2 831 13 027 11 938-1 089-8,4 % 4,2 12 786 4,5 Konnevesi laitos 2 831 14 954 12 897-2 057-13,8 % 4,6 13 570 4,8 Konnevesi suu 2 831 3 684 3 231-453 -12,3 % 1,1 3 662 1,3