Tampere haluaa houkutella työvoimaa Vastuullisuus on viisautta sijoittamisessa 2-2012 www.keva.fi Rehtori viihtyy koulun käytävillä Kunnanjohtajat ahdingossa vai auringossa? Keva på svenska s. 27 Menevä ministeri Kuntauudistus pisti Virkkuseen vipinää.
pääkirjoitus Mitä varten eläkerahasto on olemassa? työeläkelaitosten ja -yhtiöiden hoitamat eläkerahastot ovat syystäkin jatkuvan julkisen keskustelun aiheena. Työeläketurvasta vastaavien laitosten ja yhtiöiden sijoitusvarallisuus on noin 140 miljardia. Vertailun vuoksi Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden arvo on noin 160 miljardia euroa. Kevan rahaston arvo on jo reilut 31 miljardia euroa. Tuolla summalla taas voisi ostaa melkein kolme nokiaa tai konetta. Sijoittajan osa ei ole useinkaan helppo julkisessa keskustelussa. Monia ajatuksia heitetään ilmaan ja näkökannat vaihtelevat päivän sekä ajatuksen esittäjän mukaan. Kunta-alankin eläkerahoille on esitetty moninaisia tehtäviä: infrastruktuurin ylläpitämistä, sinivalkoisen pääoman linnakkeena olemista ja Helsingin pörssin vauhdittamista. Osansa ovat saaneet myös eläkerahastojen tuotot sekä sijoittamisen tehokkuus ja vastuullisuus. Mikä tällä hetkellä ohjaa Kevan kukkaroa, kun puhutaan sijoittamisesta? Kevan hallinnoimalla kunnallisella eläkerahastolla on laissa määritellyt tavoitteet. Lakia voi pitää kaukonäköisenä, kun se on paaluttanut sijoittamistehtävän seuraavaan lauseeseen: Sijoittaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta. Mitä tämä merkitsee käytännössä tänä päivänä? Rahasto auttaa osaltaan turvaamaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitusta ja sijoitustoiminnalla on kaksi päätavoitetta: vakaa eläkemaksu ja turvattu likviditeetti. Rahasto auttaa siis meitä pitämään eläkemaksut vakaana eli selviämään eläkevastuista, kun huoltosuhde heikkenee ja eläkemaksuihin aiheutuu tästä korostuspaineita. Rahastoa alettiin kerryttää vuonna 1988 ja kerrytysvaihe tullee kestämään kunnallisen eläkejärjestelmän historiassa noin 30 vuotta. Rahastoa siis vielä kasvatetaan, mutta tuottoja aletaan käyttää jo tämän vuosikymmenen loppupuolella, jotta eläkemaksuihin kohdistuvaa painetta voidaan tasata. Kaksi päätavoitetta ovat vakaa eläkemaksu ja turvattu likviditeetti. Koska rahaston käyttö osana eläkkeiden maksamista lähenee, on rahaston likviditeetistä eli helposti rahaksi muutettavuudesta pidettävä entistä enemmän huolta. Epävakaassa maailmantaloudessa ja pörssikurssien huojuessa vaikeuskerroin on kuitenkin kasvanut. Jatkossa siis on pidettävä tarkasti huolta siitä, että kunnalliset eläkevarat ovat sellaisissa sijoituksissa ja sellaisilla kauppapaikoilla, että suuriakin sijoituksia voidaan muuttaa nopealla aikataululla riihikuivaksi rahaksi. Jo nyt Kevalla pitää olla joka kuukausi käteisvaroina noin 300 miljoonaa euroa kunnallisten eläkkeiden maksua varten. Keskustelua kunnallisten työeläkevarojen sijoittamisesta on hyvä käydä myös jatkossa. Rahaston tarkoitus on kuitenkin syytä pitää tässä keskustelussa kirkkaana mielessä. PS. Kunnallisen eläkerahaston arvo on likipitäen tuplaantunut, kun vertaa rahaston käypää arvoa rahastoon sijoitettuun pääoman määrään. Sijoitustoiminnan avulla on siis lähes kaksinkertaistettu rahamäärä, joka on käytettävissä tulevan maksupaineen tasoittamiseen. PpS. Kevan vastuullisuus sijoitustoiminnassa on noussut aika ajoin keskusteluun. Hyvän kuvan Kevan sijoitustoiminnan vastuullisuudesta antaa salkunhoitaja Silja Varmolan haastattelu, joka on luettavissa sivuilla 22 23. Tero Manninen Päätoimittaja Kannen kuva Mikko Sinervo kuvasi Henna Virkkusen Julkaisija Keva (30. vuosikerta) Päätoimittaja Tero Manninen, tero.manninen@keva.fi, p. 020 614 2688, Unioninkatu 43, PL 425, 00101 Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Toni Pekka, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Jaana Kekäläinen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Allan Paldanius, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, 00140 Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, susanna.cygnel@fondamenta.fi Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsenheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN 1455-4720, verkkojulkaisu ISSN 1979-5107 Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset keva-lehti@keva.fi 2 Keva 2-12
sisältö 12 VAIKUTTAJA Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen suunnittelee koko julkisen sektorin tehtäviä, mutta nyt puhututtaa kuntauudistus. Kunnille on kertynyt vuosien varrella monia vastuita, mutta osan niistä voisi ehkä sälyttää valtiolle. Pääasia, että ne hoidettaisiin hyvin. 16 REPORTAASI Vetovoimainen Tampere haluaa olla myös houkutteleva työnantaja. Rekrytointihaasteita riittää erityisesti hyvinvointialalla, sillä ihmiset elävät yhä pidempään kaivaten yhä enemmän laadukkaita terveyspalveluita. Tampereella ollaan valppaina. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Saatilla pitkospuilla. 6 Otteita. Kevalla hyvä alkuvuosi. Työuraneuvotteluissa sovittiin työurien pidentämisen toimista. Esimiehen into puskee muutoksen moottorina. Valtion henkilöstön eläkeasioiden siirto Kevaan kannatti. Työeläkeote on pian matkalla postiluukkuusi. Matkapuhelintunnistus eläkelaskuri ja rekisteriote -palveluun. 22 Kevan talous. Vastuullisuus on fiksua yritystoimintaa. 24 Elämää arjessa. Rehtori Mimmu Aarnio viihtyy oppilaiden parissa. 26 Kommuunisti muistelee hyvinvoivaa työpaikkaa. 27 Keva på svenska. Ledaren. Valtiolle.fi presenterar arbetsplatser och arbetsgivare hos staten. Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen planerar hela den offentliga sektorns uppgifter, och nu är det kommunreformen som väcker diskussion. Intressanta Tammerfors vill också vara en attraktiv arbetsgivare. Rekryteringsutmaningar finns det gott om i synnerhet inom välfärdsbranschen, eftersom människor lever allt längre. Ansvarsfullhet är smart företagsverksamhet. Palstat 6 Luottamuksella. Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus on pohtinut julkisen sektorin eläkkeiden rahoitusta eläkeneuvotteluryhmässä. 9 Näin sen teimme. Valtiolle.fi esittelee valtion työpaikat ja työnantajat. 10 Miten on? Hannele Kantanen vastaa omaishoitajien kysymyksiin. 11 Tutkitusti. Kunnanjohtajilla on joskus suitset. 2-12 Keva 3
suomen kuvia 4 Keva 2-12
Luonnollinen kaupunki Kesäyössä, vaeltaa, lupauksein mun rinnallain. Taluttaa mua mukanaan, saatan olla saatilla. Kesäyössä, vaeltaa, Lammassaareen pitkospuin, laulaa Elokuu, suosittu cityhumppabändi. Menimme mielitiettyni kanssa ottamaan aurinkoa ja uimaan Helsingin Lammassaareen Vanhankaupunginlahdelle ja hän nappasi tämän kuvan minusta. Kaupungin ulkoilusaarella on lintutorni, lampaita, huviloita ja lintuja. Sinne on lokoista kadota kaupungista kesäisenä päivänä. Illalla takaisin tullessa saattaa olla saatilla! Risto Törrö, valokuvaaja, Helsinki 2-12 Keva 5
otteita luottamuksell a Eläkejärjestelmän sopeuttamisen aika Mitä tämä niin sanottu Rantalan työryhmän jatkotyöryhmä selvittää? Työ on vasta alussa. Kun julkinen eläkejärjestelmä aikoinaan rakennettiin, ei ajateltukaan, että yksityinen sektori voisi hoitaa joitakin kuntien perustehtäviä. Kuntauudistus muuttaa palvelurakenteita ja sillä on omat heijastusvaikutuksensa. Keva saa eläkemaksua suhteessa palkkasummaan. Julkista sektoria ei voi jättää tilanteeseen, että rahoituspohja häviää, mutta vastuut jäävät. Puskurirahastossa on nyt 32 miljardia ja eläkevastuut 97 miljardia. Työeläke on muuttunut koko 50-vuotisen olemassaolonsa ajan. Kuinka Keva suhtautuu muutoksiin? Eläke on merkittävä sosiaaliturvan muoto. Alussa se ei ollut lainkaan yhtenäinen, mutta kahdessa sukupolvessa siitä on tullut kattava järjestelmä. Vuoden 2005 uudistus oli merkittävä. Mutta jos keskeiset parametrit eivät enää pidäkään paikkaansa, joudutaan arvioimaan uudelleen ja sopeuttamaan. Se on haaste, sillä eläkepolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä, ennustettavaa ja vakaata. Keva suhtautuu korjausliikkeisiin myönteisesti, sillä peruspilareiden pitäisi olla kunnossa. Kuinka radikaalisti esimerkiksi Kevan eläkkeet muuttuvat tulevaisuudessa? Vielä ei voi arvioida, mitä muutoksia tulee. Eläkelaitoksen täytyy sopeutua siihen, millaisia päätöksiä lainsäätäjä tekee. Me määrittelemme itse kunnallisen eläkemaksun tason: on pidettävä huolta, että maksutaso on kestävällä pohjalla myös pitkällä aikavälillä. Kevan on tärkeää osallistua eläkepoliittiseen keskusteluun, sillä me edustamme koko julkista sektoria, 1,3 miljoonaa suomalaista. Arviomme mukaan vuonna 2017, jolloin uusien eläkeratkaisujen pitäisi astua voimaan, sisään tuleva raha ei riitä eläkkeiden maksamiseen. Tuolloin otamme käyttöön rahastoidut varat. Koko puskurirahastoa ei saa kuitenkaan käyttää, vaan siitä pitää jättää osa seuraavalle sukupolvelle. On erikseen eläkeikä, eläkkeelle siirtymisikä ja todellinen eläköitymisikä. Hukkuuko arkitodellisuus numeroihin? Ihmisillä varmasti vilisevät silmissä eri iät. Työeläkejärjestelmä on monimutkainen. Ennen kaikkea pitäisi saada perille tieto, kuka maksaa: ne, jotka ovat työelämässä, maksavat. Pitääkö eläkeikää nostaa? Jossain vaiheessa täytyy olla rohkeutta tarkastella myös vanhuuseläkkeen alarajaa. Ihmiset ovat alkaneet itsekin arvioida eläkkeellä olon mielekkyyttä, ja työpaikoilla on kehitetty keinoja töiden uudelleen järjestelyyn. Työelämä on toimihenkilöistynyt. Erikseen ovat sitten tietyt fyysisesti raskaat ammatit. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuva Mikko Sinervo - Ne, jotka ovat työelämässä, maksavat, Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus huomauttaa. Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus on jäsen eläkeneuvotteluryhmässä, jonka työnä on varmistaa julkisen sektorin eläkkeiden rahoitus myös tulevaisuudessa. 6 Keva 2-12
otteita Kevalla hyvä alkuvuosi Valtion henkilöstön eläkeasioiden siirto Kevaan toi jo säästöjä Valtion eläketurvan toimeenpanon siirto Kevaan viime vuoden alusta on arvioiden mukaan pienentänyt kuntasektorin maksettavia toimintakuluja ensimmäisen vuoden aikana noin 4 5 miljoonaa euroa. Säästöt vastaavat 2010-luvulle arvioituja vuotuisia säästöjä, mutta ne saavutettiin odotettua nopeammin. Kyseessä on arvio, ja valtiovarainministeriö tekee vuonna 2015 perusteellisemman tarkastelun saavutetuista hyödyistä. Myös valtion työnantajien eläkepalvelut on tarkoitus siirtää Kevan vastuulle vuoden 2013 alusta. Hallituksen esitys asiasta on juuri ollut lausuntokierroksella. Siirrettäviä palveluja ovat muun muassa eläkevakuutusmaksujen laskeminen ja kerääminen, työsuhdetietojen rekisteröinti sekä aktuaari- ja tilastopalvelut. Siirto ei koske eläkkeiden rahoitusta tai sijoitustoimintaa. Kevan luvut Kunta-alalta vuonna 2011 KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet iän ja sairausryhmän mukaan LUKUMÄÄRÄT Alle 55-vuotiaat 55 vuotta täyttäneet Tuki- ja liikuntaelinten 620 1 728 sairaudet yms. Mielenterveyden 881 528 häiriöt yms. Muut syyt 703 975 Yhteensä 2 204 3 231 OSUUDET Alle 55-vuotiaat 55 vuotta täyttäneet Tuki- ja liikuntaelinten 28 % 53 % sairaudet yms. Mielenterveyden 40 % 16 % häiriöt yms. Muut syyt 32 % 30 % Kuva shutterstock Kevan sijoitukset tuottivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5,9 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 31,5 miljardia euroa. Myös maksutulo ja eläkemenot kehittyivät suunnitellusti. Kevan sijoitussalkussa suurin varallisuuserä olivat korkosijoitukset, joiden osuus oli 45,5 prosenttia, ja toiseksi suurin osakkeet ja osakerahastot. Eri omaisuuslajeista parhaiten tuottivat osakkeet ja osakerahastot, peräti 10,9 prosenttia. Toimitusjohtaja Merja Ailus arvioikin Kevan selvinneen hyvin globaalin sijoitussalkkunsa hoidossa. Vuoden 2012 ensimmäinen neljännes oli sijoittajan kannalta ihan kohtuullista aikaa pääomamarkkinoilla, etenkin jos sijoitussalkussa oli runsaasti osakkeita ja muita riskipitoisempia sijoituksia. Sijoitusjohtaja Ari Huotarin mukaan ensimmäisen vuosineljänneksen myönteinen vire pääomamarkkinoilla johtui suureksi osaksi optimismista, jonka Euroopan keskuspankin pankkijärjestelmän tueksi käynnistämä rahoitusohjelma aiheutti. Toinen vuosineljännes käynnistyi synkemmissä näkymissä. Osakemarkkinat ovat olleet yleisesti paineiden alla ja etenkin eurooppalaisia osakemarkkinoita on koetellut huolten palaaminen pintaan. Viime vuosina kovin tutuiksi tulleet markkinoiden epävarmuus ja levottomuus jatkuvat, Huotari ennakoi. Talousjohtaja Tom Kålan mukaan Kevan vakuutusmaksutulo ja eläkemenot kehittyivät alkuvuonna suunnitelmien mukaisesti. Keva on tänä vuonna maksanut kunta-alan eläkkeiden lisäksi valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon sekä Kelan toimihenkilöiden eläkkeitä. Keva kertoo tuloksestaan tarkemmin tammi-kesäkuun osavuosikatsauksessa. Hedge-rahastot 2,1 % Hyödykesijoitukset 0,7 % Pääomasijoitukset ym. 4,8 % Kiinteistösijoitukset 7,9 % Noteeratut osakkeet ja osakerahastot 39,0 % Kevan sijoitusvarallisuus 31.3.2012 (yhteensä 31,5 miljardia euroa) Työurasopimuksella pidempiä työuria Korkosijoitukset 45,5 % Työmarkkinajärjestöjen työuraneuvotteluissa sovittiin useista työurien pidentämistoimista. Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 1954 tai sen jälkeen syntyneillä 61 vuoteen. Varhennettu vanhuuseläke poistuu vuonna 2014. Lisäpäivien ikäraja nousee yhdellä vuodella 1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä. 60 vuotta täyttäneiden työttömien säilyminen ansiosidonnaisen turvan piirissä pyritään kuitenkin varmistamaan takaamalla heille tukityöpaikka. Lisäksi sovittiin muun muassa pyrkimyksestä nuorten työllistymisen helpottamiseen, työssä jatkamisen tukemiseen ja osatyökykyisten työllisyyden parantamiseen. Eläkekysymyksistä sovittiin neuvoteltavaksi työeläkejärjestelmän uudistamisselvityksen yhteydessä. Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Kunnallista eläkejärjestelmää koskettaa erityisesti julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksen varmistaminen ja siitä tehtävä erillinen selvitys. 2-12 Keva 7
otteita Esimiehen into moottorina muutoksessa Asioiden muuttaminen vaatii vision halutunlaisesta tulevaisuudesta. Päivi Liiti Lapin yliopistosta tarkasteli johtamisen psykologian pro gradu -työssään muutoksen toteuttamista esimiehen näkökulmasta. Esimerkikseen hän valitsi Kuntarekry-palvelun käyttöönoton kuntaorganisaatioissa. Viiden haastatellun kunta-alan esimiehen organisaatioissa Kuntarekry lanseerattiin syksyn 2010 ja alkutalven 2011 aikana. Kaikkialla koettiin, että Kuntarekryn käyttöönotosta saatiin hyötyjä. Esimiehet olivat ajatelleet jo jonkin aikaa, että organisaation rekrytointitapa on aikansa elänyt ja tarvittiin uusia tuulia, Liiti kertoo. Muutoksen käytännön toteuttamiseen liittyi kuitenkin haasteita. Useimmat esimiehet tunsivat jäävänsä uudistuksessa yksin. He kohtasivat muutosvastarintaa ja muutosväsymystä. Tukea oli tarjolla lähinnä organisaation ulkopuolelta, Liiti sanoo. Useat työntekijät ja osittain myös organisaatioiden johto suhtautuivat uuteen toimintatapaan alussa epäileväisesti, jopa kielteisesti. Vastustus ilmeni esimerkiksi epäluuloina uutta järjestelmää kohtaan ja vetoamisena vanhan järjestelmän tuttuuteen. Esimiesten innolla ja sitkeydellä toimintatapojen muutos saatiin kuitenkin toteutettua. Kaikki haastateltavat arvioivat rekrytoinnin kehittyneen organisaatiossaan selvästi laadukkaammaksi. Varsinkin työnhakijat kokivat toimintatapojen parantuneen. Asioiden muuttaminen vaatii ennen kaikkea päämäärän: vision halutunlaisesta tulevaisuudesta. Muutos vaatii mahdollisuuden tehdä konkreettisia kehitystoimenpiteitä eli valtaa. Kolmanneksi muutoksen tekijä tarvitsee tukea. Ilman näitä muutoksen läpivienti muuttuu liian raskaaksi, Liiti pohtii. Kuntarekry-palvelu on rekrytointiratkaisu, johon kuuluvat rekrytointijärjestelmä ja verkkopalvelu. Palvelun ovat luoneet yhteistyössä kunnat, kuntayhtymät, Suomen Kuntaliitto ry ja KT Kuntatyönantajat. Kuva mikko sinervo 8 Keva 2-12
otteita Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Laine iloitsee siitä, että valtio pärjää hyvin työnantajakuvatutkimuksissa. Valtiolle.fi Vuodesta 2007 näin sen teimme Valtion työpaikat samalla sivustolla muutama vuosi sitten valtion työpaikat ja tiedot työnantajista olivat sirpaleina maailmalla. Avoimista työpaikoista tiedotettiin maksullisissa kanavissa, kuten lehti-ilmoituksissa. Avoimet Valtiovarainministeriössä alettiin kehitellä ratkaisuksi nettisivua, josta saisi tietoa valtiosta työnantajana ja virastojen avoimista työpaikoista. Monetkaan virastot eivät olleet pohtineet työnantajakuvaansa. Halusimme säästää veronmaksajien ja virastojen rahaa tekemällä mahdollisimman paljon itse, ja aika paljon uskoisinkin säästyneen, kertoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Laine. Valtion sähköinen rekrytointijärjestelmä Heli on saman valtiolle.fi-osoitteen alla. Nykyään avoimet Kokoaa yhteen tietoa valtiolla työskentelystä ja virastojen avoimet työpaikat Samasta osoitteesta pääsy Heli-rekrytointijärjestelmään Vuonna 2011 sivustolla käytiin yli miljoona kertaa työpaikat pitää löytää helposti. työpaikat tulevat pääosin haettavaksi Helissä. Nyt kun valtiolle.fi-sivusto alkaa olla tunnettu, työnhakijat osaavat mennä sinne etsimään avoimena olevia paikkoja, Laine sanoo. Sivustoa tehtiin pienellä porukalla ulkopuolisen toimittajan kanssa. Projekti käynnistettiin syksyllä 2006. Ensimmäinen versio testattiin vuoden 2007 huhtikuussa, ja yleisölle sivusto avautui toukokuussa. Testasimme ideoita ja tarpeita virastoissa sisäisesti, mutta toteutimme sivuston varsin tekevällä otteella ja nopeasti. Itsestään selvää oli, että avoimet työpaikat pitää löytää helposti. Sivustolle haluttiin myös Tutustu työnantajiin -osio, jossa esitellään virastot ja ehdoton lähtökohta oli, että pienet ja vähemmän tunnetut virastot tulevat yhtä hyvin esille kuin isotkin. Sitten vuoden 2007 nettimaailmassa on tapahtunut paljon, eikä sivustoa kyetä pitämään uusimpien trendien aallonharjalla. Kehittämistarpeita ja -suunnitelmia on, ja ainakin mobiilisovellukset pitäisi Laineen mielestä saada tehtyä ja pian. Tätä tehdään muiden töiden ohella, emmekä pysty kilpailemaan värikkäimpien sivustojen kanssa. Pidämme jatkossakin kiinni keep it simple -ajatuksesta. Laine kertoo, että muutosten tekeminen sivustolle on paljastunut suhteellisen työlääksi ja kalliiksi, ja siksi niitä onkin tehty vuosien varrella vähän. Uutena ratkaisuna meillä on bannerit, joiden avulla nostetaan valittuja sisältöjä etusivulle. Pienillä resursseilla, mutta suurella välittämisellä, tehokkaalla ajankäytöllä ja kekseliäisyydellä olemme päässeet pitkälle. Teksti Miina Poikolainen / Kuva Mikko Sinervo 2-12 Keva 9
otteita Työeläkeote lähtee kuntien työntekijöille Keva lähettää työeläkeotteen julkisen alan työntekijöille ensi syksynä. Otteita lähtee Kevasta yhteensä noin 700 000 kappaletta. Keva järjestää syksyllä ajankohtaisista eläkeasioista noin 30 tiedotustilaisuutta eri puolella Suomea. Niissä kerrotaan eri vaihtoehdoista jatkaa työssä työkyvyn heikentyessä tai mahdollisuuksista siirtyä joustavasti eläkkeelle. Lisäksi käydään läpi työeläkeotteen sisältämät tiedot yleisellä tasolla sekä opastetaan syksyllä uudistuvien verkkopalvelujen käyttöä. Tilaisuuksien aikataulu ja paikkakunnat ovat kesäkuusta lähtien osoitteessa www.keva.fi. Kysy työeläkeotteesta Keva vastaa: Ketkä saavat työeläkeotteen ja mitä siinä on? Tänä vuonna niin julkisen kuin yksityisen sektorin työntekijät saavat ensimmäistä kertaa työeläkeotteen, jossa on sekä julkisen että yksityisen alan työeläkettä kartuttavat tiedot. Milloin voin pyytää eläkearvion? Jos eläkkeelle jääminen ei ole tänä vuonna ajankohtaista, kannattaa odottaa syksyllä saapuvaa otetta, koska siinä on myös mahdolliset yksityisen puolen työsuhteet. Eläkearvioita ei liioin tarvitse erikseen tilata, koska yli 50-vuotiaat saavat sen otteen mukana. Mitä otteelta pitää tarkistaa? Työeläkeotteesta on hyvä tarkistaa työansiotiedot ja eläkkeeseen vaikuttavat etuudet sekä täydentää mahdolliset puutteet Kevan verkkopalvelussa. Palvelussuhdetiedot onkin hyvä tarkastaa ajoissa ennen eläkkeelle jäämistä. Kun tiedot ovat ajan tasalla, eläkkeen käsittelykin sujuu nopeammin. Tunnistaudu matkapuhelimella eläkelaskuri ja rekisteriote -palveluun Kevan Kunta-alan eläkelaskuri ja rekisteriote -palveluun pääsee tunnistautumaan nyt myös matkapuhelimen mobiilivarmenteella. Aiemmin se on ollut mahdollista henkilökohtaisilla verkkopankin tunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Mobiilitunnistautuminen toimii Elisan, Soneran ja DNA:n puhelinliittymissä, joihin on liitetty mobiilivarmennepalvelu. Jos haluaa käyttää matkapuhelimen mobiilivarmennetta, on hankittava SIMkortti, jossa mobiilivarmenne on. Eläkelaskurista voi nähdä kunnallisen eläkkeensä määrän eri iässä. Siitä saa arvion vanhuuseläkkeestä, varhennetusta vanhuuseläkkeestä ja osa-aikaeläkkeen suuruudesta. Eläkearviossa on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus eläkkeen määrään. Rekisteriotteelle on listattu tiedot omista kunnallisista palvelussuhteista. Mobiilivarmenteen käyttö neuvotaan askel kerrallaan Kevan sivuilla. Lisätietoja sen käyttöönotosta saa matkapuhelinoperaattorilta, joka perii mobiilitunnistuksesta oman hinnastonsa mukaisen maksun. Kirkon ja Kelan eläkelaskuripalvelut eivät toistaiseksi toimi mobiilivarmenteella. Keva keskustelee SuomiAreenassa Kesän yhteiskunnallisen keskustelun areenaksi on muodostunut PoriJazzien kanssa samaan aikaan järjestettävä Suomi- Areena Porissa. Kunta-asiat puhuttutavat tällä kertaa ja Kevakin on keskusteluissa mukana. Keva järjestää keskustelunsa 18.7. klo 10.30 alkaen Porin teatterin kahviossa. Keskustelun teemana on Kuntapalvelut huomisen historiaa?. Samana päivänä keskustelun järjestää muun muassa Kuntaliitto. SuomiAreenan ohjelma on katsottavissa osoitteessa www.suomiareena.fi. Tervetuloa seuraamaan Kevan keskustelua! miten on? Pitääkö jäädä aikaisemmin osaaikaeläkkeelle? Olen syntynyt marraskuussa vuonna 1952 ja olin suunnitellut jääväni osa-aikaeläkkeelle ensi vuoden alusta. Nyt osa-aikaeläkkeen ikärajaa ollaan nostamassa 61 vuoteen. Täytyykö minun aikaistaa osa-aikaeläkkeelle jäämistä joulukuuhun vai pääsenkö eläkkeelle vielä ensi vuoden alusta? Vuonna 1953 ja sitä ennen syntyneiden osa-aikaeläkkeen ikärajaan tai muihinkaan eläkkeen saamisen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia. Ennen vuotta 1952 syntyneiden ikäraja osaaikaeläkkeessä on ollut 58 vuotta ja kun olet nyt 59-vuotias, voit saada osa-aikaeläkkeen milloin vain siirryttyäsi osaaikaiseen työhön. Sinun ei siis tarvitse muuttaa suunnitelmaasi. Vuonna 1953 syntyneiden osa-aikaeläkkeen ikäraja on jo noussut 60 vuoteen. Työmarkkinajärjestöjen tekemässä ns. työurasopimuksessa on sovittu siitä, että osa-aikaeläkkeen ikäraja nousisi 61 vuoteen, mutta vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä. kerro mielipiteesi Siirtääkö omaishoitajuus eläkettä myöhemmäksi? Olen toiminut omaishoitajana oman virkani ohella. Olen jäämässä virastani vanhuuseläkkeelle joulukuun alussa. Omaishoitotyötä en voi kuitenkaan silloin lopettaa, joten miten käy eläkkeen? Työtoverini kertoivat, että jos käy eläkkeellä työssä, siitä kertyy eläkettä lisää ja sen saa vasta 68-vuotiaana. Pitääkö se paikkansa? Kun jäät virastasi eläkkeelle, sinulle myönnetään myös se eläke, joka on karttunut omaishoitotyöstä marraskuun loppuun mennessä. Eikä hoitotyötä tarvitse lopettaa. Eläkettä karttuu kuitenkin edelleen 68 vuoden ikään saakka. Jos hoitotyö loppuu, ennen kuin täytät 68 vuotta, saat loppuosan eläkkeestäsi täyttäessäsi 68 vuotta. Tätä eläkettä pitää muistaa erikseen hakea. Milloin omaishoitaja saa eläkkeensä? Olen jäänyt eläkkeelle yksityiseltä puolelta pari vuotta sitten. Olen nyt 65-vuotias ja toimin omaishoitajana. Hoitopalkkiostani menee kyllä eläke- ym. maksut, mutta milloin siitä saa sen eläkkeen? Jos eläkkeesi on myönnetty pelkästään yksityisten työsuhteiden perusteella, eikä mukana ole kunnan virka- tai työsuhteita, saatte omaishoitotyöstä karttuvan eläkkeen sitten, kun omaishoitotyö päättyy. Eläkettä pitää hakea. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Voit antaa palautetta osoitteessa keva-lehti@keva.fi. Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. 10 Keva 2-12
otteita tutkitusti Kunnanjohtajien suitset kunnanjohtajuus on pienoisessa kriisissä. Ainakin sen arvostus on laskenut. Kunnanjohtajan työtä pidetään raskaana ja vaativana suhteessa palkkaukseen. Hyvistä kandidaateista on pulaa, kun avoimia virkoja täytetään, sanoo hallintotieteiden tohtori Jaana Leinonen. Kuntajohtajien työnteon edellytykset eli liikkumavara kiteytyy hallinnon ja poliittisen johdon väliseen suhteeseen. Se kiertyy myös yhteistyön ja vuorovaikutuksen sujuvuuteen hallinnon ja politiikan välillä, Leinonen kertoo. Virkamiesjohdon ja luottamusjohdon välinen suhde vaihtelee kunnittain. On olemassa kuntia, joissa hallinto ja politiikka puurtavat yhteisen edun eteen tasapainoisessa kumppanuudessa toisiaan täydentäen ja tukien. Epäsuotuisampien esimerkkien toisessa ääripäässä ovat kunnat, joissa poliittinen johto saa aina tahtonsa läpi ja kunnanjohtajan yli kävellään. Jotkut kunnanjohtajat kokevat liikkumavaransa olemattomaksi. Heidän johtamistaan leimaa varovaisuus. Heidän motivaationsa tehdä töitä on kadonnut ja he kokevat olevansa nurkkaan ajettuja. Ainoa ratkaisu tässä tilanteessa voi olla kunnanjohtajan siirtyminen muihin tehtäviin. Toisaalla voi olla aivan päinvastainen tilanne eli kunnanjohtajan liikkumavara on liian suuri, myös kunnanjohtajan itsensä mielestä. Keskustelu puuttuu tyystin, ja kunnanjohtaja jää päätöksissä sekä vastuunkannossa täysin yksin. Kyse on vuosikymmenten saatossa kehittyneestä perinteestä: on totuttu siihen, että virkamiesjohto on vahva ja luottamushenkilöt pitävät matalaa profiilia. Se on passiivista toimintaa ja kunnanjohtajan myötäilemistä, eikä mitään todellista poliittista päätöksentekoa. Tällaisessa tilanteessa ei voi katsoa kunnallisen päätöksentekojärjestelmän toimivan siten kuin pitäisi, Leinonen kritisoi. Luottamushenkilöllä ei välttämättä aina riitä rohkeutta tai osaamista ottaa kantaa ja puntaroida, mitä seuraamuksia erilaisilla päätöksillä mahdollisesti on. Silloin he jäävät päätöksissä taustalle. Kunnanjohtaja tarvitsee tuekseen sitoutuneen poliittisen johdon. Luottamushenkilöiden pitäisikin nousta aktiivisesti keskustelemaan, päättämään ja perustelemaan tekemiään päätöksiä, eikä jäädä sivustakatsojaksi. Myös kunnanjohtajat toivovat, että luottamushenkilöt toisivat esiin näkemyksiään ja nousisivat puolustamaan tekemiään päätöksiä, myös kuntalaisten suuntaan, Leinonen huomauttaa. Päätöksenteko kunnissa vaikeutuu edelleen kuntakentän ja kuntien toimintaympäristön muuttuessa. Samalla monimutkaistuu kunnanjohtajan työ. Kunnanjohtaja tarvitsee tuekseen sitoutuneen poliittisen johdon. Tarvitaan osaavia, asioihin paneutuvia luottamushenkilöitä ja asiantuntijuutta. Tarvitaan myös keskinäistä luottamusta ja avointa keskusteluyhteyttä, Leinonen pohjustaa. Rakentavaa kumppanuutta voi lähteä edistämään esimerkiksi luottamushenkilöiden kouluttautumista lisäämällä, luottamusta vahvistamalla ja kunnan kokonaisetua korostamalla. Teksti Susanna Cygnel / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Hallintotieteiden maisteri Jaana Leinonen Lapin yliopistosta teki väitöskirjansa aiheesta Monelta suunnalta on suitsia suussa, mutta niiden kanssa on elettävä. Johtamisen liikkumavara kunnanjohtajan silmin. 2-12 Keva 11
Katse tulevaisuuteen Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselta eivät sanat lopu kesken. Hän haluaisi pitää katseen tiukasti tulevaisuudessa, mutta monet puhuvat mieluummin tästä päivästä. Helinä Hirvikorpi / Kuvat Mikko Sinervo 12 Keva 2-12
vaikuttaja Suomessa ei riittävästi osata arvostaa kuntapohjaista toimintamallia. Se on todella tehokas ja hyvä tapa järjestää palvelut ja kehittää alueita, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo. 2-12 Keva 13
vaikuttaja duskunnan valtiosalin marmorilattia kopisee, kun hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen astelee tv-uutisten haastattelusta Keva-lehden haastatteluun. Kun hän perjantai-iltapäivällä pääsee lähtemään kotiinsa Jyväskylään valtioneuvoston autossa, haastattelut jatkuvat puhelimitse. Kuntauudistus puhuttaa. Virkkunen on myös hallintoministeri, vaikka kuntaministerin viitta on koko vuoden ollut harteilla tiukimmin ja näkyvästi. Hän kuitenkin suunnittelee koko julkisen sektorin tehtäviä. Hallituksen lähtökohta koko kuntauudistukselle on, että kunnilla on jatkossakin vastuu ihmisten peruspalvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Entä jos erilaisilla kunnilla olisikin erilaisia tehtäviä? Opetus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto ovat kuntien toimialaa ja kuntauudistuksenkin lähtökohta, mutta samalla kartoitetaan, mitä kaikkia tehtäviä kunnilla on, ministeri Virkkunen sanoo. Kuntien reppuun on historian eri vaiheissa kertynyt monia uusia tehtäviä ja velvoitteita. Nämä valtiovarainministeriön kuntaosasto käy tämän vuoden aikana läpi ja kartoittaa, mitkä ovat lain edellyttämät tehtävät. Niitä on arvioiden mukaan parisataa. Sen jälkeen arvioidaan, onko kunnan järkevää hoitaa ao. tehtävä vai kannattaako se kenties siirtää valtiolle. Samalla luonnollisesti rahoitus siirtyy tehtävän mukana joko kunnalle tai valtiolle tai muulle taholle. Veronmaksajan kannalta on tärkeää, että tehtävä tulee hoidetuksi parhaiten ja tehokkaimmin ja monissa palveluissa tekijä on silloin kunta. Ministeri Virkkunen lisää, että Suomessa ei riittävästi osata arvostaa kuntapohjaista toimintamallia. Se on todella tehokas ja hyvä tapa järjestää palvelut ja kehittää alueita. Muuttuuko kuntatyön sisältö kuntakentän muuttuessa, selviää kartoituksen ja rakennemuutoksen jälkeen. Suomen 336 kuntaan mahtuu monenlaisia toimintaympäristöjä ja toimintatapoja. Entä jos erilaisilla kunnilla olisikin erilaisia tehtäviä vähän rakenteen mukaan? Lähtökohta uudistuksessa on, että meille ei syntyisi kovin erilaisia kuntamalleja, mutta on selvää, että nykyrakenteemme, jossa 1 000 asukkaan kunnalla on sama palveluiden järjestämisvastuu kuin 100 000 asukkaan kunnalla, ei oikein toimi. Käytännössä pienemmät kunnat ovat siirtäneet vastuuta isommille ja erilaisille kuntayhtymille, mikä on hämärtänyt vastuita. Pienillä kunnilla on ehkä toiveita vähentää tehtäviä, kun taas varsikin suurimmat kunnat ovat halukkaita ottamaan enemmän myös valtionhallinnon tehtäviä omalle vastuulleen, Virkkunen huomauttaa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi työelämän, elinkeinopolitiikan ja alueen kehittämisen tehtävät sekä maahanmuuttoasiat. Kunnissa kamppaillaan palvelujen järjestämisessä ostopalvelujen ja monituottajamallien kanssa. Jokainen kunta voi itse ratkaista, minkä osuuden se tuottaa omana työnään, minkä se ostaa ulkopuolelta tai tekee yhteistyössä muiden kanssa. Suurempi ja vahvempi kunta olisi myös parempi toimija näillä markkinoilla. Palveluiden ja tuotteiden ostaminen vaatii myös osaamista, Virkkunen sanoo. Kuntien hankinnat ovat merkittävä osa koko kansantaloutta: kunnat ostavat palveluita ja tuotteita yhteensä noin 15 miljardilla eurolla vuodessa. Tällä on myös iso aluetaloudellinen merkitys, miten hankinnat suunnitellaan. Jos kunta lähtee hankkimaan jotain palvelua, se mahdollistaa, että paikallinen yritys pystyy laajentamaan omaa toimintaansa. Hankintojen kilpailuttaminen vaatii organisaatioilta erityisosaamista. Vahvempia ja isompia kuntia Henna Virkkunen puolustaa myös tällä argumentilla: ammattiosaamista kertyy enemmän. Hän toivoo, että kunnat tekisivät itselleen palvelustrategian, jossa jo etukäteen suunnitellaan, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä hankitaan muualta. Hankalinta on, jos kunta joutuu suunnittelematta tilanteeseen, että on pakko hankkia joitakin palveluita ulkopuolelta. Voi olla että alueella ei esimerkiksi ole lainkaan sellaista markkinaa tai kunta saattaa olla riippuvainen yhdestä palvelun tuottajasta. Se on riski kunnan toiminnalle. Kunnan kannattaa toimia maantieteellisen alueensa mukaan. Joillakin alueilla paras palvelun tuottaja on kunta itse. Sivupersoona Jyväskylässä asuvalle pesäpallo on tärkeä. Puoliso ja poika ovat kovia penkkiurheilijoita ja koko perhe seuraa kesällä mieluusti pesäpallo-otteluita. Juhannuksena pistetään pystyyn pesäpalloturnaus mummolassa, ja koko suku osallistuu. Kesäisin käymme myös raveissa, mutta oma ratsastusharrastus on saanut ajan puutteen vuoksi väistyä. Joskus käyn hevosia katselemassa, mutta en säännöllisesti. Nuorena tyttönä olin hevoshullu, ja se harrastus syrjäytti yhdessä vaiheessa koulunkäynninkin. Kuka: Henna Virkkunen Mikä: hallinto- ja kuntaministeri 2011 Syntynyt: Joutsassa 4.6.1972 Koulutus: filosofian lisensiaatti Motto: Vie mennessäs, tuo tullessas, tee ollessas. 14 Keva 2-12
Julkinen sektori joutuu kilpailemaan työvoimasta lähivuosina samoin kuin yrityksetkin. Kuntien ja valtion täytyy työnantajina terävöittää profiiliaan ja olla houkutteleva mahdollisuus. Julkisella sektorilla vaaditaan myös korkeaa koulutusta. Kahden valtuustokauden aikana vuoteen 2020 mennessä joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle. Ei ole mahdollista rekrytoida samaa määrää tilalle. Tiedetään myös, että työn painopiste muuttuu. Lisääntyvä tarve on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monia muita toimintoja pitää pystyä silloin uudistamaan, että painopistettä voidaan rekrytoinnissa siirtää sinne, missä on suurin tarve, ministeri Virkkunen laskee. Sama suuntaus on valtiolla. Tapoja tehdä asioita on uudistettava, että tehtävistä suoriudutaan myös pidemmällä aikavälillä. Nykyinen tuottavuusohjelma jo supistaa väkeä. Julkinen sektori ei voi jatkossa ottaa niin isoa osuutta työvoimasta. Myös teollisuus, kauppa ja yksityiset palvelut tarvitsevat väkeä. Meillä on mahdollisuus poistaa päällekkäisyyksiä, joita organisaatioissa on tällä hetkellä, Virkkunen tähdentää. Yksi tällainen alue on tieto- ja kommunikaatioteknologia, ict. Jotkin työvaiheet voidaan tietotekniikan avulla automatisoida suuntaamaan henkilöstöresurssit sinne, missä inhimillistä kohtaamista tarvitaan. Ministeri Virkkunen kertoo esimerkin. Hän vieraili Kouvolassa, jossa oli monen kunnan kuntaliitos vuonna 2009. Heillä on nyt käytössä 250 tietojärjestelmää, kun kuntaliitoksen alkaessa niitä oli 350. Kolmessa vuodessa on saatu 100 tietojärjestelmää vähennetyksi, mikä ei ole riittävästi. Syksyllä tuli voimaan tietohallintolaki, joka suo valtiovarainministeriölle oikeuden päättää yhtenäisestä tietoarkkitehtuurista. Sen mukaan sekä kuntien että valtion tietojärjestelmien täytyy toimia. Kuntauudistuksen yhteydessä haetaan keinoja siihen, miten muutosta voidaan kunnissa tukea. Silloin tulee merkittävä tuottavuushyppäys, kun investoidaan ict-järjestelmiin, ministeri uskoo. Noin 3 000 kuntapäättäjää oli talven ja kevään aikana kuulolla, kun ministeri Virkkunen kiersi maata. Hänellä on tuntuma siitä, missä mennään. Esitellessään kuntauudistuksen agendaa, syitä ja perusteluja vähän laajemmin, hän sai vastaansa useita näkökohtia. Kuntarakenteiden uudistamisen välttämättömyydestä vallitsi kuitenkin yhteisymmärrys. Parhaana antina Virkkunen piti vuorovaikutusta. Hankalinta puolestaan oli se, ettei aina pystytty pitämään katsetta tulevaisuudessa, vuodessa 2030, vaan helposti alettiin keskustella tästä päivästä ja tästä vuodesta, hän huomauttaa. Toimintatapojen uudistaminen täytyy aloittaa ajoissa. Sitten ollaan valmiit kohtaamaan iso väestörakenteen muutos, joka vaikuttaa julkiseen talouteen ja koko kansantalouteen. Uudistuksen tarve on tunnistettu laajasti, mutta kuntien kesken näkemykset vaihtelevat oikeasta etenemistavasta ja keinoista. Kuntien vastaukset ovat mittava aineisto, ja se analysoidaan tarkasti. Kesäkuun aikana hallitus käsittelee kuntauudistuksen ja tekee omat jatkolinjauksensa kuntatyöryhmän ja kuntien vastausaineiston perusteella. Kuntapäättäjiä askarruttavat eniten sosiaali- ja terveyspalvelut, koska ne ovat leijonanosa budjetista. Samanaikaisesti on käytössä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteesta tehty uusin raportti. Henna Virkkusen puoliso on Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen. Kuntauudistus liippaa siis myös ministerin perhepiiriä. Hankasalmen kunnanvaltuusto on antanut myönteisen lausunnon ja he ovat halukkaita jatkamaan selvityksiä Jyväskylän kanssa. He näkivät tilanteen samoin kuin kuntatyöryhmä ja pitävät Jyväskylää luontaisena suuntana. Jyväskylään matkaa nyt ministeri Virkkunenkin. Kotona odottavat illan hämärtyessä puoliso ja ensimmäistä luokkaa käyvä poika. Tälläkin matkalla nelostietä pitkin Virkkunen näkee moniäänisen kuntakentän, jonka pitäisi olla vahva monta vuosikymmentä eteenpäin. Kuntien lukumäärään Henna Virkkunen ei ota kantaa, kunhan kunnat ovat vahvoja ja elinvoimaisia eri puolilla Suomea. Rakenteiden uudistamisesta vallitsi yhteisymmärrys. 2-12 Keva 15
16 Keva 2-12 Kaupungin työntekijät ovat tärkeimpiä positiivisen työnantajakuvan välittäjä. Niinpä työntekijöistä ja heidän työhyvinvoinnistaan huolehtiminen on myös ulkoisesta maineesta huolehtimista.
reportaasi Jämäkkä ote työvoimapulasta Teksti Sari Alhava / Kuvat Mikko Sinervo Tampereen kaupunki haluaa näkyvyyttä ja tunnettuutta myös työnantajana, ei vain asuinpaikkana. Kun kilpaillaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta, kaikki kilpistyy maineeseen ja markkinointiin. estia-talon sali on täynnä kahdeksasluokkalaisia, jotka Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen toivottaa tervetulleiksi kolmatta kertaa järjestettävään Päivä pormestarina -tapahtumaan. Koko ikäluokka on kutsuttu ja kuljetettu kuulemaan asiaa erilaisista kuntatyön ammateista. Letkeitä tarinoitaan ammatinvalinnastaan ja toimenkuvastaan kertovat tällä kertaa palomies, lakimies, kotihoidon esimies ja sairaanhoitaja. Onneaan voi kokeilla erilaisissa kilpailuissa, joiden palkinnot ovat melko erikoisia: tutustumispäiviä erilaisiin kunta-alan työpaikkojen toimipisteisiin. Pääpalkintona on tapahtuman nimen mukaisesti päivä pormestarin työtä seuraten. Nuorten täytyy tehdä työuraan liittyviä valintoja jo yhdeksännellä luokalla. Näin voimme saada kiinnostuksen kytemään johonkin suuntaan ajoissa, Tampereen kaupungin henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen perustelee markkinointia nuorten suuntaan. Tämä tapahtuma on vain yksi niistä monista keinoista, joilla kaupunki tekee itseään näkyväksi myös työnantajana. Suomalaisen työelämän tulevaisuuden haasteet ovat selvillä: Ikäluokat pienenevät ja työnantajat kilpailevat samoista tekijöistä. Eläkeikäisten määrä kasvaa nopeasti. Väestö elää aiem paa pidempään, joten erityisesti palvelualoille tarvitaan yhä enemmän työntekijöitä. Rekrytoinnin määrällinen tarve on siis suuri. Laadullistakin puolta on tarkasteltava, sillä osaamistarpeita on mietittävä toimialoittain ja ammattinimikkeittäin. Tampereella on analysoitu tarkasti, mitkä kaikki seikat vaikuttavat ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuteen ja miten tulevaisuuden työvoimahaasteisiin tulisi vastata. Tampere on kaupunkina vetovoimainen, mikä on rekrytoinnissa yksi valttikortti. Mutta kaupungin maine ei yksinään riitä, vaan tärkeämpää on se, millaiseksi työnantajaksi kaupunki koetaan. Haluamme olla jatkossakin houkutteleva työnantaja. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on panostettava sekä ulkoisen että sisäisen maineen kohottamiseen ja ylläpitoon. Hyvä maine syntyy ennen kaikkea hyvistä teoista, Pietikäinen painottaa. Ulkoinen maine työnantajana kattaa sen, mitä työntekijät kertovat työnantajastaan muille, millainen henkilöstöpolitiik- 2-12 Keva 17
reportaasi ka on ja onko johtaminen ammattitaitoista. Pietikäinen muistuttaa, että asiakaspalvelun onnistuminen tai epäonnistuminen yhdistetään myös kuntaan työnantajana. Työn mielekkyys ja arvokkuus ovat ihmisille yhä tärkeämpiä. Yhteiskuntavastuun kantaminen on kuntatyössä sisäänrakennettuna. Voi tuntua itsestään selvältä sanoa ääneen, että kuntatyössä autetaan toisia ihmisiä. Se voi kuitenkin olla yksi ratkaisevista seikoista, joilla voi erottua hakijoiden silmissä. Tampereen kaupunki teetti tutkimuksen alueen opiskelijoiden piirissä. Tulos pysähdytti. Vaikka olemme Pirkanmaan suurin työnantaja, opiskelijat eivät juuri tunne meitä ja tarjoamiamme työmahdollisuuksia. Se oli yksi syy, miksi päätimme alkaa markkinoida kaupunkia enemmän työnantajana, Pietikäinen taustoittaa. Päivä pormestarina -tapahtuma on yksi markkinointikeinoista. Pääpaino on kuitenkin hieman pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden kiinnostuksen herättämisessä. Oppilaitosyhteistyötä tehdään tiiviisti ja mukana ollaan monissa messutapahtumissa, kuten sairaanhoitajamessuilla. Menemme sinne, missä ihmiset käyvät. Näyttäydymme paikallisilla messuilla ja rekrytointitoreilla. Tänä kesänä esittäydymme Tampereen asuntomessuilla työnantajana. Kaupungilla on myös oma rekrytointipiste TampereRekry Tampereen keskustassa. Siellä kävijät voivat tutustua kaupungin avoimiin työpaikkoihin ja jättää halutessaan saman tien myös hakemuksen. Lisäksi kaupunki rekrytoi käyttämällä sähköistä mediaa, jonka merkitys työnhaussa on ohittanut printtimedian jo hyvän aikaa sitten. Sen jälkeen, kun henkilö on saatu rekrytoitua, työnantajan täytyy vastata siitä, että puitteet työntekoon ovat riittävän hyvät. Työvoimasta kannattaa pitää kiinni. Jo haastattelu ja perehdytys muokkaavat asennetta työnantajaa kohtaan. Erittäin tärkeänä pidän kaikkien arvostavaa ja tukevaa kohtelua oli kyse sitten vakituiseen työsuhteeseen palkatus- Kun sopivaa työvoimaa on saatu palkattua, siitä täytyy pitää kiinni takaamalla hyvät puitteet työntekoon. ta työntekijästä tai nuoresta työharjoittelijasta. Mielikuvaan työnantajasta vaikuttavat henkilökohtaisten kokemusten lisäksi urakehitys- ja koulutusmahdollisuudet, johtamisen jouhevuus, vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet, palkitsemisperusteet, arvot, toimintaperiaatteet sekä suhtautuminen kestävään kehitykseen, Pietikäinen luettelee. Työnantajan on hyvä muistaa, että vastavalmistunutta nuorta motivoivat eri asiat kuin perheellistä tai eläkeikää lähestyvää työntekijää. Toiveet työaikajoustoista ovat yhä yleisempiä, ja tähän tarpeeseen vastaaminen on Pietikäisen mukaan tulossa kuntatyönantajienkin ratkottavaksi lähivuosina. Eräs hyvää palautetta työntekijöiltä saanut koulutusmuoto on mentorointi. Tampereen kaupunki on kahdeksan vuotta toteuttanut mentorointiohjelmaa, jossa kokenut työntekijä on mentorina uransa alkutaipaleella olevalle työntekijälle. Uusia mentoreita haetaan sisäisesti vuosittain. Mentorille etsitään sopiva pari eli aktori. Ohjelma kestää puolisen vuotta. 18 Keva 2-12
Jo haastattelu ja perehdytys muokkaavat asennetta työnantajaa kohtaan. Kuntien on aika miettiä osaamis- ja rekrytointitarpeitaan Suomen Kuntaliitto, KT Kuntatyönantajat ja Keva ovat tehneet yhteistyönä rekrytointitarvetiedustelun. Kysely tehtiin ensimmäistä kertaa, ja se lähetettiin tammi-helmikuussa kaikille kuntatyönantajille. Tavoitteena on kartoittaa kuntien lyhyen aikavälin määrällistä rekrytointitarvetta sekä rekrytointiin liittyviä haasteita toimialoittain ja ammattinimikkeittäin, sanoo KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu. Tiedustelu on osa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan myös osaamisen ennakointia, kuntauudistuksen vaikutusta rekrytointiin sekä varautumista eläkepoistumaan. Tiedustelun pohjalta tehty raportti julkaistaan kokonaisuudessaan syyskuussa Kuntamarkkinoilla. KT Kuntatyönantajat aloitti lisäksi viime vuonna kolmevuotisen ESR-hankkeen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Siinä toimitaan kolmella tasolla: organisaatiotasolla sekä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on neljä aluepilottia, joissa on mukana 15 kuntaalan organisaatiota. Piloteissa kehitettävän ennakoinnin toimintamallin avulla tuotetaan tietoa kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeista, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Leena Lehtinen. Hankkeella halutaan huomioida kunta-alan osaamistarpeet sekä alueellisessa että valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa. Tavoitteena on myös liittää ennakointinäkökulma kiinteäksi osaksi kunta-alan organisaatioiden strategista henkilöstösuunnittelua. 2-12 Keva 19
reportaasi Ulkomailta rekrytointi on vielä vähäistä: muutamia filippiiniläisiä on palkattu. Kaikille pareille pidetään yhteinen aloitus- ja lopetustilaisuus. Sen jälkeen mentori ja aktori tapaavat noin kerran kuukaudessa. Vuosittain Tampereen kaupungilla käy ohjelman läpi parikymmentä mentorin ja aktorin muodostavaa paria. Mentorointi kehittää työhön liittyvää osaamista ja ammatillista kypsymistä. Kokemustemme mukaan se on hyvin palkitsevaa molemmille osapuolille, Pietikäinen kertoo. Ennusteiden mukaan suurimpia haasteita valtakunnassa on lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointi. Tampereella on alettu miettiä, miten sosiaalityö saataisiin houkuttelevammaksi. Sosiaalityöntekijöiden alalle hakeutuminen, alalla pysyminen ja työssä jaksaminen ovat haasteita sekä työnantajan että yliopisto-opetuksen näkökulmasta. Ratkaisuja haetaan ESR-rahoitteisen Tampere Praksis -hankkeen avulla. Hanketta hallinnoi Tampereen yliopisto, jonka lisäksi mukana ovat Tampereen kaupunki, Tampereen ammattikorkeakoulu ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Hanke aloitettiin viime vuoden loppupuolella, ja se kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Praksiksen tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyörakenne hankkeen osapuolille. Se ei ole erillinen yksikkö, vaan verkosto, josta koordinoidaan sosiaalialan osaamisen vahvistamista ja opiskeluharjoitteluja, Pietikäinen kuvaa. Toiminnot keskittyvät aluksi neljälle sosiaaliasemalle. Näi- hin perustetaan praksistiimit, joissa on mukana kehittäjätyöntekijän lisäksi opiskelijoiden ohjaajina toimivia työntekijöitä, opiskelijoita, opettajia, hankkeen projektipäällikkö ja Pikassoksen henkilöstöä. Tiimit keskustelevat sovituista teemoista, joita ovat esimerkiksi avotyön kehittäminen, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan parityö sekä aikuissosiaalityön prosessien mallintaminen ja arviointi. Tavoitteena on, että opiskelijoiden opetus, oppimistehtävät ja mahdollisesti opinnäytetyöt kytkeytyvät osittain näihin teemoihin. Työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta ja ryhmätyönohjausta käytännön opetuksen kehittämiseksi. Kaupunki pyrkii löytämään opiskelijoille sellaisia työharjoittelupaikkoja, joissa he pääsevät muodostamaan realistisen käsityksen työstä. Näin heidän on helpompi valmentautua työelämään oikeilla ainevalinnoilla. Yhteistyön kautta voidaan myös käydä paremmin vuoropuhelua sosiaalityön tutkijoiden ja asiakastyöntekijöiden kesken. Oppilaitosten tuottamaa tutkimustietoa hyödynnetään paremmin käytännön työssä, ja toisaalta käytännöstä voidaan nostaa uusia aiheita tutkittavaksi. Kansainvälinen rekrytointi on Tampereella toistaiseksi vähäistä. Muutamia filippiiniläisiä sairaanhoitajia on palkattu. Toki voimme työllistää myös ulkomailta, mutta lähiseudullakin on vielä tehtävää. Ensimmäiseksi tulisi keskittyä siihen, että saisimme kaikille nuorille jonkin koulutuksen ja työllistettyä aktiivisen työikäisen väestömme. Siinä vaiheessa, kun saamme nuoret käymään koulun loppuun ja hankkimaan itselleen ammatin, olemme pitkälti ratkaisseet niin nuorten syrjäytymiseen kuin työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet, Pietikäinen uskoo. Ei ole siis yhtään liian aikaista aloittaa innostuksen herättämistä niistä pormestaria tapaamaan tulleista kahdeksasluokkalaisista. Pohjois-Karjalassa yritetään pärjätä toiminnan tehostamisella Joka viides Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän työntekijä siirtyy laskelmien mukaan eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana. Toiminnan tehostamisen pitäisi vastata poistuman korvaamiseen ja palvelutarpeen kasvuun, koska myös yksityisellä sektorilla on poistumaa ja työmarkkinoille tulee yhä vähemmän työvoimaa. Erityisen tärkeää on satsata nyt henkilöstön työhyvinvointiin, kertoo henkilöstöpäällikkö Jouko Kantola. Kuntayhtymässä laadittiin vuoden 2011 lopussa työhyvinvointisopimus, jonka tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja nostaa yleisen tavoitteen mukaisesti eläkkeellesiirtymisikää. Kuntayhtymän hallitus ja keskeiset ammattijärjestöt ovat hyväksyneet sopimuksen. Keva on ollut Pohjois-Karjalassa Pokahankkeellaan aktiivinen toimija kuntasektorin henkilöstön työhyvinvoinnissa ja työssä jatkamisessa. Poka-hankkeessa ovat olleet mukana kaikki maakunnan kuntaorganisaatiot ja palaute Kevan satsauksesta on ollut hyvin myönteistä: on kehitetty toimintamalleja varhaiseen havaitsemiseen ja työssä jatkamisen tehostettuun tukeen sekä jaettu hyviä toimintakäytäntöjä eri organisaatioiden välillä, Kantola mainitsee. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä halutaan keskittyä myös vakinaisten työsuhteiden määrän kasvuun. Kuntayhtymän henkilöstöstä yli 20 prosenttia on määräaikaisia, mutta tavoitteena on pudottaa osuus 15 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Emme halua menettää työntekijöitä siksi, että heitä houkuttaa lähteä vakituisen työn perässä muualle. Rekrytointia on muutoinkin tarkoitus kehittää, mutta hoitohenkilöstöä lukuun ottamatta se on vielä alkutekijöissä. Olemme näkyvästi esillä sairaanhoitajapäivillä, samoin oppilaitostapahtumissa. Käytämme aktiivisesti hyväksi sosiaalista mediaa. Rekrytointiyksikön palautteen mukaan esimerkiksi Facebookin kautta olemme saaneet uutta henkilökuntaa. Äkillisiä keikkoja lukuun ottamatta hoitohenkilökunnan saatavuus on Pohjois-Karjalassa hyvä, eikä esimerkiksi kansainvälistä rekrytointia ole vielä ajateltu. 20 Keva 2-12