Lielahtitalon asemakaavamuutos, kaava 8377, Tampere. Liikenneselvitys

Lielahtitalon asemakaavamuutos, kaava 8377, Tampere Liikenneselvitys 28.3.2011

Lielahtitalon asemakaava 8377 2 (21) ALKUSANAT Tampereen kaupungilla on tekeillä asemakaava tontille Lielahti 2479-1 (Lielahdenkatu 13, Teivaalantie 1, Teivaankatu 1). Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin omistaja Kiinteistöosakeyhtiö Teivaalantie 1 yhteistyössä NCC Property Development Oy:n kanssa. Asemakaavoitukseen liittyen on tarkasteltava uusien toimintojen liikenteellisiä vaikutuksia tontin lähiliittymissä sekä laajemmalla vaikutusalueella. Tämä liikenneselvitys on laadittu yllä mainitun asemakaavan nro 8377 liiteaineistoksi. Konsulttityönä tehtävää kaavatyötä Tampereen kaupungilla on johtanut Jouko Seppänen, NCC Property Development Oy:ssä Antti Marttila ja A- Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä Mikko Siitonen. Työ on tehty NCC Property Development Oy:n toimeksiannosta. Liikenneselvitys on laadittu A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä, jossa siitä ovat vastanneet Piritta Laitakari sekä Outi Harju ja Juha Vehmas. Tampereella maaliskuussa 2011

SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 4 2 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU... 5 2.1 Lielahden vaikutusalue... 5 2.2 Lielahtitalon vaikutusalue... 7 3 LÄHILIITTYMIEN TOIMIVUUSTARKASTELUT... 10 3.1 Nykytilanne... 10 3.2 Yli yön -tilanne... 12 3.3 Ennustetilanne... 12 4 KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 15 4.1 Lielahden vaikutusalue... 15 4.2 Lielahtitalon vaikutusalue... 16 5 YHTEENVETO... 17 LÄHTEET... 20 LIITTEET... 21

Lielahtitalon asemakaava 8377 4 (21) 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Tampereen kaupungin Lielahden kaupunginosaan Lielahdenkadun ja Teivaalantien kulmauksessa olevan tontin asemakaavaa muutetaan, sillä siihen on suunniteltu rakennettavaksi Lielahtitalo, johon sijoittuu sekä yksityisiä että julkisia aluekeskustasoisia palveluita. Lielahtitalon tontin asemakaavasuunnittelu on käynnistänyt kaavaan liittyvät selvitykset, joihin myös tämä liikenneselvitys kuuluu. Liikenneselvityksessä arvioidaan alueen kehittyvän maankäytön vaikutuksia tontin ja sen lähiliittymien ym. liikenneverkon toimivuuteen. Suunnittelualueen eteläpuolelle, sen välittömään läheisyyteen, avataan huhtikuussa 2011 uusi Prisma, joka on otettu huomioon tässä tarkastelussa. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Aluetta rajaa pohjoisessa Lielahden ja Harjuntaustan koulujen alue, lännessä Teivaankatu, etelässä Prisman tontti ja idässä Lielahdenkatu. Teivaankadun länsipuolella on pienteollisuushalleja. Kuva 1 Suunnittelualue. Lielahtitalon tontti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. Lielahtitalon suunnittelusta syksyllä 2010 talvella 2011 järjestetyn ideakilpailun voittajaksi valittiin ehdotus Kanteletar. Ehdotuksessa tontille sijoitetaan julkisia palveluita noin 3860 hyöty-m 2, kaupallisia palveluita noin 5000 hyötym 2 ja yksityisiä palveluita noin 1940 hyöty-m 2. Kaikki toiminnot sijoittuvat samaan rakennukseen. Pysäköintiä varten rakennetaan maanalainen pysäköintihalli, josta voidaan tulevaisuudessa rakentaa yhteys viereisen Prisman pysäköintihalliin.

Lielahtitalon asemakaava 8377 5 (21) 2 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU 2.1 Lielahden vaikutusalue 2.1.1 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen yhteydet Lielahdessa ovat hyvät. Alueen eteläpuolella kulkee kantatie 65 (Paasikiventie), joka on suora yhteys Tampereen keskustaan sekä lähimmille valtateille mm. Vaasan ja Jyväskylän suuntiin. Kantatieltä 65 on kolme katuyhteyttä Lielahden alueelle: Enqvistinkatu idässä, Lielahdenkatu keskivaiheilla ja Myllypuronkatu lännessä. Myllypuronkadun liittymä on eritasoliittymä, kaksi muuta ovat valo-ohjattuja tasoliittymiä. Lielahden alueen liikenneverkon hierarkia on esitetty kuvassa 2. Tarkempi kuva on liitteenä 1. Kuva 2. Lielahden liikenneverkko nykytilanteessa (LIITE 1). Lielahdenkatu on alueen pääkatu, jota pitkin pääsee Lielahden pohjoispuolella sijaitseville asuinalueille Lentävänniemeen ja Niemeen sekä suunnitteilla olevalle Niemenrannan alueelle. Lielahdenkadulta lähtee myös Pohtolankatu, joka johtaa Pohtolan asuinalueen läpi Ylöjärven puolelle Siivikkalaan. Enqvistinkatu palvelee Lielahden kaupallisten toimintojen aluetta. Sen ja viereisen Harjuntaustan varteen on sijoittunut useita erilaisia liikkeitä, esimerkiksi päivittäistavarakauppoja sekä urheiluväline- ja kodinkoneliikkeitä. Pääkokoojakatu Enqvistinkatu liittyy Lielahdenkatuun noin 400 metriä kantatien pohjoispuolella. Alueen katujärjestelyjä on muutettu keväällä 2011 tuomalla Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun valo-ohjattuun liittymään on neljäntenä haarana Turvesuonkatu. Järjestelyt palvelevat Turvesuonkadun eteläpuolelle suunnitel-

Lielahtitalon asemakaava 8377 6 (21) tua Lielahden aluekeskusta sekä mm. uutta Prismaa, joka avataan kadun pohjoispuolelle huhtikuussa 2011. Myllypuronkatu on yksi alueen pääkokoojakaduista. Se johtaa Kantatieltä 65 koilliseen Teivaalantielle sekä länteen Lamminpään ja Haukiluoman asuinalueiden ohi Myllypuron teollisuusalueelle. Lielahdessa Myllypuronkatu palvelee teollisuuden ja kaupan toimintojen lisäksi asutusta. Enqvistinkadun ja Turvesuonkadun liittymän pohjoispuolella Lielahdenkatuun liittyy pääkokoojakatu Teivaalantie, joka rajaa suunnitteilla olevan Lielahtitalon tontin pohjoisesta. Teivaalantie johtaa alueen länsipuolella sijaitsevan Ryydynpohjan asuinalueen läpi Ylöjärven puolelle. Lielahdenkadun ja Teivaalantien liittymän neljäs haara on Pahvitehtaankatu, joka on lyhyt, kaupallisia toimintoja palveleva katuyhteys. Lielahdenkadun ja Teivaalantien ja pohjois- ja osin eteläpuolellakin on pientalovaltaisia asuinalueita, joilla on useita tonttikatuja sekä kokoojakadut Possilankatu ja Isoniemenkatu. 2.1.2 Jalankulku- ja pyöräilyverkko Kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien sijainnit näkyvät edellisen sivun kuvassa 2 sekä tarkemmin liitteessä 1. Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat Paasikiventien eteläpuolella, Lielahdenkadun länsipuolella, Teivaalantien pohjoispuolella ja Pohtolankadun länsipuolella. Myös Lielahdenkadun itäpuolella on kevyen liikenteen väylä, jolla pyöräily ja jalankulku on eroteltu toisistaan maaliviivalla samaan tapaan kuin länsipuolen pääreitillä. Yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä on sijoitettu myös alueen kokoojakatujen sekä tärkeimpien tonttikatujen varsille, kuten esimerkiksi Enqvistinkadulle, Harjuntaustaan, Turvesuonkadulle, Myllypuronkadulle ja Possilankadulle. Lisäksi useilla alueen tonttikaduilla on ajoradan reunaan rakennettu korotettu ja reunakivellä erotettu jalkakäytävä. Paasikiventiellä kevyt liikenne ja autoliikenne risteävät eritasossa, muualla suojateiden kautta. Lielahdenkadun liittymät suojateineen ovat valo-ohjattuja välillä Taninkatu Teivaalantie. 2.1.3 Joukkoliikenneverkko Lielahti on joukkoliikenteen hyvän palvelutason aluetta, ns. joukkoliikennekaupunkia. Lielahteen ajaa neljä kaupunkiliikenteen linjaa: 7 Sarankulma Keskustori Lielahti Siivikkala 14 Lielahti Rahola 16 Leinola Keskustori Lentävänniemi 27 Irjala Keskustori Lielahti Ryydynpohja Y35 Reuharinniemi Keskustori TAYS Linjat 7 liikennöi arkipäivisin kaksi kertaa tunnissa ja viikonloppuisin kerran tunnissa suuntaansa. Linja 27 kulkee joka päivä puolen tunnin välein aamusta iltakymmeneen asti. Linja 16 liikennöi ruuhka-aikoina jopa 10 minuutin välein / suunta, viikonloppuisin ja keskipäivällä vuoroväli on 20 30 minuuttia. Poikittaislinja 14 kulkee yhteensä 6 kertaa päivässä kumpaankin suuntaan maanan-

Lielahtitalon asemakaava 8377 7 (21) taista lauantaihin. Arkipäivien ruuhka-aikoina Lielahden läpi ajaa myös linja Y35, joka on suunniteltu työmatkaliikenteen tarpeisiin. Kuvassa 3 on esitetty Lielahden alueen joukkoliikennetarjonnan kattavuus 300 metrin säteellä pysäkeiltä. Kuva 3 Lielahden alueen joukkoliikenteen tarjonta (kuvan lähde: Tampereen joukkoliikenne 2010 (muokattu)). 2.2 Lielahtitalon vaikutusalue 2.2.1 Nykytilanne Nykytilanteessa suunnittelun kohteena olevalla tontilla on pienteollisuustoimintaa. Tontti on aidattu, ja siltä on kaksi liittymää Teivaankadulle. Teivaankadun ja Teivaalantien liittymässä suoritetun liikennelaskennan perusteella voidaan todeta, että iltahuipputunnin liikenne on lähinnä työmatkaliikennettä, raskaita ajoneuvoja on noin 4 %. Tontin läheisyydessä kevyt liikenne kulkee pääsääntöisesti Teivaalantiellä ja Lielahdenkadulla, jotka ovat kevyen liikenteen pääreittejä. Teivaalantie ja Lielahdenkatu ovat suosittuja työmatkapyöräilijöiden reittejä, joita käyttävät paljon myös Lielahden koulun oppilaat. Teivaankadulla jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vain vähän. Tontin lähiympäristön liikenneverkko on esitetty kuvassa 4.

Lielahtitalon asemakaava 8377 8 (21) Kuva 4 Lielahtitalon tontin lähiympäristön liikenneverkko nykytilanteessa. Teivaankadun länsi- ja pohjoispuolelle on myös sijoittunut teollisuustoimintaa. Teivaalantien pohjoispuolella sijaitsee Lielahden koulu, jossa on opetusta vuosiluokille 1-9. Koulun sekä Lielahtitalon julkisen luonteen takia suunnittelussa on korostetun tärkeää ottaa huomioon turvalliset ja sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. 2.2.2 Asemakaavamuutoksen mukainen tilanne Tontin lähialueen liikenneverkon tarkastelun pohjana on käytetty ideakilpailun voittanutta ehdotusta Kanteletar. Alueen liikenneverkko on esitetty kuvassa 5 sekä tarkemmin liitteessä 3. Lielahtitalon pääsisäänkäynnit sijaitsevat Lielahdenkadun puolella linjaautopysäkin kohdalla ja Teivaankadun puolella pysäköintipaikkojen lähistöllä. Prisman puoleiselta toriaukiolta on sisäänkäynti 0. kerrokseen. Kevyellä liikenteellä on viihtyisät kulkureitit Lielahtitalon läheisyydessä. Polkupyöräpaikat on sijoitettu Teivaankadun puolelle ja Prisman puoleisen sisäänkäynnin yhteyteen. Autoliikenne tulee tontille pääosin Teivaankadun kautta. Teivaankadun varressa on kaksi pysäköintialuetta, joista pienempi on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön ja suurempi esimerkiksi henkilökunnalle. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat (ns. inva-paikat) on luonnoksessa sijoitettu Teivaankadun puoleisen pääsisäänkäynnin läheisyyteen (4 kpl) sekä pysäköintihallin ylemmälle tasolle (2 kpl). Päiväkeskuksen saattoliikenne hoidetaan Teivaankadun kautta: pääsisäänkäynnin läheisyydessä on taksi- ja saattoliikenteelle varattu ajoreitti.

Lielahtitalon asemakaava 8377 9 (21) Kuva 5 Lielahtitalon lähiympäristön liikenneverkko suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisessa tilanteessa. (LIITE 3) Pääosa Lielahtitalon asiakkaiden pysäköinnistä sijoitetaan rakennuksen alle rakennettavaan paikoitushalliin, jonne ajetaan luiskaa pitkin Teivaankadulta. Osa Lielahtitalon asiakkaista käyttänee viereisen Prisman pysäköintipaikkoja. Huoltoliikenne tapahtuu Teivaankadun kautta tontin lounaiskulmassa olevalle huoltopihalle. Huoltopiha sijaitsee pysäköintihalliin johtavan luiskan itäpuolella. Tontin sisäinen liikenne on kohtuullisen toimivaa. Huolto- ja saattoliikenne on erotettu toisistaan, joten saattoliikenteen järjestelyä voidaan pitää turvallisena. Huolto- ja pysäköintiliikenteen sisäänajo samaa reittiä saattaa aiheuttaa epäselvyyttä järjestelyissä sekä pahimmillaan konfliktitilanteita henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen liikkuessa samalla piha-alueella. Tähän seikkaan samoin kuin saattoliikenteelle osoitetun tilan mitoitukseen on syytä kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Lielahtitalon tuottaman liikenteen määrää ja kulkutapoja arvioitiin Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisun, ns. matkatuotosoppaan, avulla. Kohde sijoittuu joukkoliikenteen hyvän palvelutason alueelle, jolloin noin 60 % matkoista tehdään henkilöautolla. Yhdessä henkilöautossa on erikoistavarakaupan ostosmatkoilla keskimäärin 1,69 henkilöä. Koska Lielahtitaloon sijoittuu useita erilaisia kauppoja sekä muita toimintoja, on oletettu, että yhdellä käyntikerralla käydään useissa kohteissa, esimerkiksi kaupoissa ja ravintolassa tai lääkärissä ja apteekissa. Näin ollen Lielahtitalon kokonaisliikennemäärä on selvästi pienempi kuin kaikkien siihen sijoittuvien toimintojen yhteenlaskettu liikennemäärä.

Lielahtitalon asemakaava 8377 10 (21) Liikenteen suuntautuminen perustuu asiantuntija-arvioon, asuinalueiden sijaintiin sekä kotiperäisten matkojen ja työmatkojen aikavaihteluun. Arvioitu iltahuipputunnin aikainen liikenteen lisäys liittymittäin (pelkkä Lielahtitalon tuottama liikenne) on esitetty kuvassa 6. Tässä esitettyä iltahuipputunnin aikaista liikenteen lisäystä ei voida kertoimilla laajentaa koko vuorokauden liikenteeksi, sillä liikenteen suuntautuminen ja sijoittuminen katuverkolle on erilaista eri vuorokaudenaikoina. Kuva 6. Lielahtitalon tuottama liikenne ja sen suuntautuminen lähiliittymissä iltahuipputunnin aikana. Noin 40 % Lielahtitalon käyttäjistä saapuu paikalle kävellen, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä. Lielahtitaloon sijoitetaan useita lähialueen asukkaille tarkoitettuja palveluita, kuten terveysasema, päiväkeskus ja kirjasto, jolloin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hyvät yhteydet ovat ensiarvoisen tärkeät. 3 LÄHILIITTYMIEN TOIMIVUUSTARKASTELUT 3.1 Nykytilanne Suunnittelualueen lähiliittymien toimivuutta tarkasteltiin ensin nykytilanteessa, jossa ei ole mukana Lielahtitalon arvioitua liikennettä. Tarkasteltavia liittymiä ovat Teivaalantien ja Teivaankadun liittymä, Teivaalantien ja Lielahdenkadun liittymä sekä Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymä. Teivaalantien ja Teivaankadun neljäntenä haarana on otettu huomioon myös vastapäisen koulu-

Lielahtitalon asemakaava 8377 11 (21) alueen vähäliikenteinen tonttiliittymä. Liikennelaskennassa havaittiin, että koulun pihasta tätä reittiä Teivaalantielle ajaa muutamia autoja tunnissa. Teivaalantien ja Teivaankadun liittymässä suoritettiin liikennelaskenta perjantaina 12.11.2010 iltapäivällä. Lielahdenkadun ja Teivaalantien liittymän liikennetiedot aikaväliltä 11.11. 12.11.2010 (to pe) saatiin liikennevaloilmaisimista Tampereen kaupungilta. Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun toimivuustarkastelun lähtökohtana on ollut huhtikuussa 2010 tehty selvitys Prisman rakentamisen vaikutuksesta Turvesuonkadun liittymien toimivuuteen. Huhtikuussa 2011 avattavan Prisman liikenne on otettu huomioon nykytilanteen tarkastelussa edellä mainitun selvityksen mukaisesti. Liittymien toimivuutta analysoitiin Synchro/SimTraffic -ohjelmalla. Kuvassa 7 on esitetty nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutasot osatulosuunnittain. Nykytilanteessa Teivaalantien liittymissä ei ole toimivuusongelmia (kuva 7). Teivaalantien ja Teivaankadun liittymän tulosuuntien palvelutaso on A B, erittäin hyvä tai hyvä. Valo-ohjattu Teivaalantien ja Lielahdenkadun liittymä toimii pääosin palvelutasolla C, tyydyttävä. Pahvitehtaankadulla ja Lielahdenkadun pohjoisella tulosuunnalla suoraan ajavien ja oikealle kääntyvien palvelutaso on B, hyvä, ja Lielahdenkadulta etelästä Teivaalantielle kääntyvien palvelutaso on A, erittäin hyvä. Kuva 7 Tarkasteltavien liittymien liikennemäärät ja palvelutasoluokat osatulosuunnittain nykytilanteessa arki-iltahuipputunnin aikana. Tarkastelussa on huomioitu huhtikuussa 2011 avattavan Prisman liikenne. Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymä on Prisman rakentamisen yhteydessä muutettu kolmihaaraliittymästä valo-ohjatuksi nelihaaraliittymäksi, jolloin Turvesuonkatu jatkuu Lielahdenkadulle asti. Liittymän liikennemäärät ja toimivuus on arvioitu Prisman liikennetarkastelujen yhteydessä huhtikuussa 2010.

Lielahtitalon asemakaava 8377 12 (21) Liittymän palvelutaso nykytilanteessa on keskimäärin C, tyydyttävä (kuva 7). Vasemmalle kääntyvien viivytykset muodostuvat iltahuipputuntitilanteessa melko pitkiksi, ja näiden kaistojen palvelutasoluokka on D, välttävä, samoin kuin Lielahdenkadun eteläisen tulosuunnan kaikkien kaistojen palvelutaso. 3.2 Yli yön -tilanne Lielahtitalon synnyttämän liikenteen vaikutusta liittymien toimivuuteen arvioitiin ns. yli yön -tilanteessa, jossa nykytilanteen liikennemääriin lisättiin Lielahtitalon liikenne. Lielahtitalon liikenne-ennusteen muodostaminen on kuvattu luvussa 2.2.2 Asemakaavamuutoksen mukainen tilanne. Lielahtitalon liikenteen suurimmat vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti valoohjaamattomaan Teivaalantien ja Teivaankadun liittymään, jossa sivusuuntien palvelutaso putoaa luokkaan D, välttävä. Keskimääräiset viivytykset kasvavat 11 sekunnista 28 sekuntiin. Vaikutus tarkasteltavien valo-ohjattujen liittymien palvelutasoihin on vähäinen (kuva 8): viivytykset kasvavat hieman, mutta palvelutasoluokat pysyvät samoina kaikilla muilla tulosuunnilla, paitsi Lielahdenkadulta Teivaalantielle kääntyvillä, joiden palvelutaso putoaa erittäin hyvästä (A) hyvään (B). Kuva 8 Liittymien liikennemäärät ja palvelutasoluokat osatulosuunnittain ns. yli yön -tilanteessa, kun Lielahtitalo on rakennettu. 3.3 Ennustetilanne Liikenne-ennusteeseen on sisällytetty Niemenrannan uudet asukkaat (4600 asukasta) sekä Prisman laajennusosan rakentaminen. On oletettu, että sekä Niemenrannan asuinalue että Prisman laajennus rakennetaan vuoteen 2030

Lielahtitalon asemakaava 8377 13 (21) mennessä. Mahdollisia muita asuinalueita tai kaupan toimintoja ei ole otettu huomioon ennusteessa. Toimivuustarkasteluissa on oletettu, että alueen liikenneverkko on sama kuin nykytilanteessa, eikä uusia katuyhteyksiä ole rakennettu. Ennusteessa ei myöskään ole otettu huomioon mahdollisia kulkutapajakaumaan vaikuttavia muutoksia, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutason merkittävää parantumista, jos alueelle rakennetaan pikaraitiotie tai muu vastaava joukkoliikenneyhteys. Ennustetilanteen liikennemäärät ja liittymien toimivuus on esitetty kuvassa 9. Teivaalantien ja Teivaankadun liittymässä Teivaankadun tulosuunta eli Lielahtitalon suunta ruuhkautuu, ja sen palvelutaso on E, huono. Keskimääräinen viivytys on 36 sekuntia, mikä on lähellä palvelutasoluokan D (välttävä) rajaa. Lisäkaistan rakentaminen Teivaankadulle parantaisi palvelutasoa luokkaan C, tyydyttävä, jolloin keskimääräinen viivytys olisi 20 sekuntia. Kuva 9 Tarkasteltavien liittymien liikennemäärät ja palvelutasoluokat osatulosuunnittain ennustetilanteessa. Tilanteessa on huomioitu Prisman laajentaminen ja Niemenrannan asuntoalueen uudet asukkaat (4600 asukasta). Teivaalantien ja Lielahdenkadun liittymä toimii palvelutasolla C D, tyydyttävä välttävä. Teivaalantieltä oikealle kääntyvien palvelutaso on B, hyvä. Liittymän toimivuustarkastelu perustuu nykytilanteen mukaisiin kaistajärjestelyihin, jolloin Teivaalantiellä on yhteinen kaista suoraan ajaville ja vasemmalle kääntyville, sekä oma kaista oikealle kääntyville. Vasemmalle kääntyville ei siis voi olla käytössä omaa nuoliopastinta. Kuvassa 9 kuvatut palvelutasot saavutetaan tilanteessa, jossa Teivaalantieltä vasemmalle kääntyvät väistävät samaan aikaan Pahvitehtaankadulta suoraan ajavia. Etenkin suurilla liikennemäärillä tällainen järjestely koetaan hankalaksi, ja konfliktitilanteita tapahtuu. Jos valo-ohjausta muutetaan siten, että Teivaalantieltä suoraan ja vasemmalle kääntyville on oma vaihe, jossa ei ole risteävää liikennettä, liittymä ruuhkau-

Lielahtitalon asemakaava 8377 14 (21) tuu. Tilannetta voidaan helpottaa muuttamalla kaistajärjestelyjä siten, että Teivaalantiellä on vasemmalle kääntyville oma ja suoraan ajaville ja oikealle kääntyville yhteinen kaista. Tällöin viivytykset kasvavat kuvassa 9 esitettyyn tilanteeseen verrattuna siten, että liittymän palvelutasoluokka on keskimäärin D, välttävä. Tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa ja etsiä sekä turvallisuuden että toimivuuden kannalta paras ratkaisu. Herkkyystarkastelu Koska ennusteen muodostaminen alueelle on vaikeaa, edellä kuvattu ennuste sisältää suuria epävarmuustekijöitä. Tarkastellaan herkkyystarkasteluna tilannetta, jossa kaikkien tulosuuntien liikennemäärät kasvavat 20 % ennustettua enemmän (kuva 10). Kuva 10. Tarkasteltavien liittymien liikennemäärät ja palvelutasoluokat osatulosuunnittain ennustetilanteessa, kun kaikkien tulosuuntien liikennemäärää on kasvatettu +20 %. Herkkyystarkastelu osoittaa (kuva 10), että ennustetilanteessa Teivaalantien ja Teivaankadun sekä Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymät toimivat kapasiteetin äärirajoilla. Teivaankadun viivytykset kasvavat herkkyystarkastelutilanteessa yli sataan sekuntiin, jolloin palvelutasoluokka on F, erittäin huono. Myös Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän palvelutaso on F lähes kaikilla osatulosuunnilla, ja viivytykset ovat pahimmillaan jopa satoja sekunteja. On kuitenkin huomattava, että Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän ruuhkautuminen ei johdu suoraan Lielahtitalon liikenteestä, vaan suurempi merkitys on läpiajoliikenteen kasvulla. Läpiajoliikenteen määrä on suuri, sillä tällä hetkellä Lielahdenkatu on käytännössä ainoa yhteys Lielahden pohjoispuolen asuinalueille. Lielahdenkadun ja Teivaalantien liittymä toimii herkkyystarkastelutilanteessa palvelutasolla D E, välttävä huono, kun kaistajärjestelyt ovat samat kuin nykytilanteessa. Tällöin kuitenkin Teivaalantieltä vasemmalle kääntyvät joutuvat

Lielahtitalon asemakaava 8377 15 (21) väistämään Pahvitehtaankadulta suoraan ajavia, mikä saattaa aiheuttaa konfliktitilanteita etenkin kun kääntyvä virta on suoraan ajavaa suurempi. Kaistajärjestelyä muuttamalla turvallisuus paranee, mutta joidenkin kaistojen palvelutaso putoaa luokkaan F, erittäin huono. Teivaalantien ja Teivaankadun liittymän toimivuutta voidaan parantaa erottamalla vasemmalle ja oikealle kääntyvät omille kaistoilleen. Lielahdenkadun liittymien toimivuuden parantaminen on vaikeampaa. Siihen tehokkain keino on liittymien liikennemäärän vähentäminen eli läpikulkuliikenteen poistaminen, johon liittyen esitetään ehdotuksia seuraavassa luvussa. 4 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 4.1 Lielahden vaikutusalue Lielahden alueen liikenneverkon tavoitetila on esitetty kuvassa 11 sekä tarkemmin liitteessä 2. Verkkoon on sisällytetty uusi pääkatuyhteys Lielahdenkadun ja Pohtolankadun liittymästä kantatielle 65, Niemenrannan uusi kokoojakatu sekä kevyen liikenteen yhteystarpeet alueen itäosassa. Verkkokuvassa 11 on esitetty myös ehdotus joukkoliikenteen laatukäytäväksi, jolla voisi olla esimerkiksi linja-autoliikenteen ja katuraitiotielle sopivat joukkoliikennekaistat. Joukkoliikenteen laatukäytävän muodostaminen luo edellytykset kulkutapajakauman muutokselle, jolloin alueen liikenneverkon toimivuus voidaan säilyttää paremmalla tasolla. Kuva 11. Lielahden alueen liikenneverkon tavoitetila. (LIITE 2)

Lielahtitalon asemakaava 8377 16 (21) Lielahdenkadun liikenteen rauhoittaminen ja hidastaminen Lielahden keskusta-alueen tienoilla kadun eteläpäässä tulee tarpeelliseksi liikennemäärien kasvaessa ja keskusta-alueen toimintojen lisääntyessä. Tähän tarpeeseen vastaavat hyvin joukkoliikenteen laatukäytävä ja uusi Lielahden keskustan ohittava pääkatuyhteys. Niiden lisäksi tarvitaan muita jatkosuunnittelussa pohdittavia ja tarkemmin määritettäviä jalankulkuystävällisen aluekeskuksen kehittämistä tukevia toimia. 4.2 Lielahtitalon vaikutusalue Lielahtitalon lähialueen liikenneverkko on esitetty kuvassa 12 (sama kuva kuin luvussa 2.2.2). Lielahden koulun suunnalta on oltava turvallinen ja suora kevyen liikenteen reitti Lielahtitalon sisäänkäynnille. Turvallisen kadunylityksen järjestämiseksi Teivaalantien ja Teivaankadun liittymän itäreunaan ehdotetaan bussimitoituksella toteutettua korotettua suojatietä. Järjestely palvelisi hyvin myös Lielahtitaloon suuntautuvien joukkoliikennematkojen jalankulkuosuutta. Kuva 12. Lielahtitalon lähiympäristön liikenneverkko suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisessa tilanteessa. (LIITE 3) Liittymän neljäntenä haarana toimiva vähäliikenteinen koulun pihaan johtava väylä voitaisiin kieltää ajoneuvoliikenteeltä, jolloin kaikki koulun liikenne hoidettaisiin hieman lännempänä sijaitsevan liittymän kautta. Tämä lisäisi turvallisuutta Teivaalantien pohjoispuolella kulkevalla kevyen liikenteen pääreitillä ja parantaisi hieman Teivaalantien ja Teivaankadun liittymän toimivuutta. Teivaalantien ja Teivaankadun liittymän toimivuuden parantamiseksi ehdotetaan erillisten vasemmalle ja oikealle kääntymiskaistojen rakentamista Teivaankadulle.

Lielahtitalon asemakaava 8377 17 (21) Teivaalantien ja Lielahdenkadun liittymään on ideoitu alikulkukäytäviä, jolloin nykyiset suojatiet voitaisiin poistaa, ja liittymän sujuvuus ja turvallisuus paranisivat. Mahdolliset alikulkukäytävät on merkitty kuvaan 12. Kuvassa 13 on esitetty ideasuunnitelma alikuluista. Lielahdenkadun läntisestä alikulkukäytävästä olisi mahdollista rakentaa yhteys suoraan Lielahtitalon kerrokseen 0. Vaikka alikulkuratkaisuun päädyttäisiinkin, siirtynee sen toteutus huomattavasti Lielahtitaloa myöhäisemmäksi, mutta tilavaraukset tulisi jo ottaa huomioon. Tontin sisäisen liikenteen järjestämiseen selkeäksi ja turvalliseksi on syytä kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Huoltoliikenne ja henkilöliikenne on hyvä erottaa toisistaan, samoin kuin autoliikenne ja kevyt liikenne. Kuvaan 12 on merkitty kevyen liikenteen yhteystarpeet sekä ajoneuvoliikenteen reitit voittajaehdotuksen mukaisessa tilanteessa. Selkeä ongelmakohta on tontin eteläpää, jossa samalla alueella on pysäköintiliikennettä eli henkilöautoja, huoltoajoa sekä kevyen liikenteen yhteystarve. Kuva 13. Ideakuva kevyen liikenteen alikulkukäytävistä Lielahdenkadun ja Teivaalantien liittymään. 5 YHTEENVETO Lielahden aluekeskukseen osoitteeseen Teivaalantie 1 (Teivaankatu 1, Lielahdenkatu 15) suunnitellaan sekä julkisia että kaupallisia palveluja tarjoavaa Lielahtitaloa. Tämä liikenneselvitys liittyy tontille tekeillä olevaan asemakaavamuutokseen.

Lielahtitalon asemakaava 8377 18 (21) Lielahtitaloon sijoittuvat toiminnot, etenkin erikoistavarakaupan myymälät, tuottavat runsaasti liikennettä. Iltahuipputunnin aikana taloon saapuu ja sieltä lähtee noin 130 autoa, jolloin lisäys iltahuipputunnin liikennemäärään Teivaankadulla on yhteensä noin 260 autoa. Teivaankadun liikennemäärä kasvavaa siis huomattavasti, mutta esimerkiksi Lielahdenkadulla liikennemäärät ovat jo nykytilanteessa niin suuret, että Lielahtitalon aiheuttama liikenteen lisäys on suhteellisen pieni. Suurin osa Lielahtitaloon tulijoista saapuu kantatien 65 suunnasta, ja suurin osa iltahuipputunnin lähtevästä liikenteestä suuntautuu läheisille asuinalueille. Lielahtitalon liikenne vaikuttaa merkittävästi Teivaalantien ja Teivaankadun liittymän toimivuuteen, joka ns. yli yön -tilanteessa (nykytilanteeseen lisätään Lielahtitalon liikenne) on sivusuunnalta tuleville D, välttävä. Ennustetilanteessa liittymän palvelutaso heikkenee tasolle E, huono, ja liikenteen kasvaessa 20 % ennustettua enemmän liittymä ruuhkautuu täysin. Tämä voidaan kuitenkin ratkaista kääntymiskaistalla. Lielahdenkadun liittymät ovat vilkkaita valo-ohjattuja pääkatuliittymiä. Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymä toimii nykytilanteessakin iltahuipputunnin aikana välttävästi. Pelkällä Lielahtitalon liikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta Lielahdenkadun tarkasteltujen liittymien toimintaan. Ennustetilanteessa nykyisellä liikenneverkolla niiden toimivuus kuitenkin heikentyy selvästi muusta liikenteen kasvusta johtuen. Jos liikenne kasvaa ennustettua enemmän, Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymä ruuhkautuu täysin iltahuippu-tunnin aikana, ja Lielahdenkadun ja Teivaalantien liittymän palvelutaso laskee tasolle välttävä huono. Jatkosuunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota etenkin Lielahtitalon pihaalueen ja ympäristön järjestelyihin. Pohjoispuolella sijaitsevan koulun takia turvalliset ja viihtyisät kevyen liikenteen reitit ovat tässä tavallistakin tärkeämpiä. Myös eteläpuolisen Prisman piha-alueelle tarvitaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Pihan suunnittelussa tärkeitä asioita ovat kevyen liikenteen lisäksi henkilöauto- ja huoltoliikenteen sujuvat reitit mahdollisuuksien mukaan toisistaan erotettuina sekä saattoliikenteen ajoreitin mitoitus. Yhtä aikaa Lielahtitalon kanssa toteutettaviksi lyhyen tähtäimen toimenpiteiksi ehdotetaan linja-autoliikenteelle sopivaksi mitoitettu korotettu suojatie Teivaalantien ja Teivaankadun liittymään, Lielahden koulun tonttiliittymän poistoa Teivaalantien ja Teivaankadun liittymän kohdalta sekä * erillisen vasemmalle kääntymiskaistan rakentamista em. liittymään Teivaankadun tulosuunnalle. Pidemmän tähtäimen toimenpiteiksi ehdotetaan Lielahden keskustan ohittavan uuden pääkatuyhteyden rakentamista (Pohtolankadun jatke), joukkoliikenteen laatukäytävän kehittämistä (sisältäen esimerkiksi joukkoliikennekaistat ja liikennevaloetuudet) siten, että se tavoittaa Lielahden keskustan ja läheiset asuinalueet sekä

Lielahtitalon asemakaava 8377 19 (21) kevyen liikenteen alikulkujen rakentamista Lielahdenkadun ja Teivaalantien liittymään. Uusi pääkatuyhteys ja joukkoliikenteen laatukäytävä tähtäävät etenkin pohjoisen asuinalueille ajavan henkilöautoliikenteen vähentämiseen Lielahdenkadulla, mikä on tehokkain tapa parantaa liikenteen sujuvuutta tarkastelun kohteena olleissa liittymissä. Alikulut taas parantavat merkittävästi kevyen liikenteen turvallisuutta ja oikein toteutettuna myös viihtyisyyttä, mikä mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn kasvun alueella.

Lielahtitalon asemakaava 8377 20 (21) LÄHTEET Kalenoja, Hanna; Vihanti, Kaisuliina; Voltti, Ville; Korhonen, Annu ja Karasmaa, Nina. 2008. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen Ympäristö 27/2008. Ympäristöministeriö. Helsinki 2008. Tampereen joukkoliikenne. Reittikartta. Tampereen kaupunki 2010. Saatavana: http://joukkoliikenne.tampere.fi/media/user/files/linjakartta_seinajuliste.pdf Tampereen kaupunki. Pyöräilykartta. Tampereen yhdyskuntatuotannon julkaisuja 2/2008. Kaupunkimittaus Tampere 2008.

Lielahtitalon asemakaava 8377 21 (21) LIITTEET LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. Lielahden alueen liikenneverkon hierarkia nykytilassa. Lielahden alueen liikenneverkon tavoitetila. Lielahtitalon lähiympäristön liikenneverkko suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisessa tilanteessa

Teivaalantie Lielahdenkatu Enqvistinkatu Kantatie Pääkatu Pääkokoojakatu Kokoojakatu Tonttikatu Kevyen liikenteen pääreitti Muu kevyen liikenteen reitti Jalkakäytävä Kaavoitettava alue 25.3.2011

Teivaalantie Lielahdenkatu Enqvistinkatu Kantatie Pääkatu Mahdollinen uusi pääkatuyhteys Pääkokoojakatu Kokoojakatu Uusi kokoojakatu Tonttikatu Kevyen liikenteen pääreitti Muu kevyen liikenteen reitti Uusi kevyen liikenteen reitti Jalkakäytävä Ehdotus joukkoliikenteen laatukäytäväksi Kevyen liikenteen yhteystarve Kaavoitettava alue 25.3.2011

Lielahdenkatu Teivaalantie Pääkatu Pääkokoojakatu Tonttikatu/tontille ajo Nykyinen kevyen liikenteen Uusi kevyen liikenteen väylä Nykyinen jalkakäytävä Suojatie Tontin sisäinen henkilöautoliikenteen reitti Tontin sisäinen huoltoliikenteen reitti Tontin sisäinen kevyen liikenteen reitti tai yhdystarve Mahdollinen tuleva alikulku Valo-ohjattu liittymä 25.3.2011