Hakemukseen sisältyy pyyntö saada johtaa alueelta muodostuvat vedet toisen maalla olevaan ojaan.

Itä-Suomi Päätös Nro 34/2013/1 Dnro ISAVI/128/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2013 ASIA HAKIJA Hakosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Mikkeli Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on 28.12.2011 aluehallintovirastoon saapuneella sekä 21.8.2012, 13.12.2012 ja 6.2.2013 täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristölupaa Hakosuon 39,8 hehtaarin suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Mikkelin kaupungissa. Hakemukseen sisältyy pyyntö saada johtaa alueelta muodostuvat vedet toisen maalla olevaan ojaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Turvetuotantoon ja siihen liittyvään ojitukseen yli 10 hehtaarin suuruisella tuotantoalueella on oltava ympäristölupa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan perusteella. Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotannon ympäristölupaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla. Vesien johtamista toisen ojaan koskeva pyyntö liittyy ympäristölupa-asiaan ja käsitellään sen yhteydessä ympäristönsuojelulain 48 :n nojalla. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa olevat luvat ja sopimukset Alueen sijainti Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Hankealue sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta Pieksämäelle vievän maantien ja Loukeinen -järven välissä. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (32) Kaavoitustilanne Hankealueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä hankealueella. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Toiminta Yleiskuvaus Hankkeen suunniteltu tuotantoala on 39,8 hehtaaria, johon sisältyy 2,6 hehtaaria tuotettavia auma-alueita. Turvetuotantoalueen kunnostaminen kestää 2 5 vuotta Tuotantovaihe kestää keskimäärin 20 30 vuotta päättyen noin 2040. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Kuntoonpanovaihe on maanrakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja päisteputkipidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat (tarvittaessa) ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta. Tuotanto tapahtuu mekaanisella kokoojavaunulla ja toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä tai haku-menetelmää käyttäen. Tuotantopäiviä on vuosittain 30 50 vuorokautta tuotantokaudella toukokuu-syyskuu. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 20 000 m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturvetta, mikä toimitetaan pääasiallisesti Mikkelissä sijaitsevaan ESE Oy:n Mikkelin voimalaitokseen. Ympäristöturvetta toimitetaan lähiseudun pienasiakkaiden käyttöön. Jyrsinpolttoturpeen määrä vastaa noin 145 ajosuoritetta lämmityskaudella 1.11. 30.4.. Tuotannon päättyessä alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen, jolloin alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Alueen jatkokäyttömuotoina voivat olla esimerkiksi metsätalous tai viljely. Kuivatusvesien käsittely Hakosuo on tällä hetkellä osa Lylyjoen valuma-aluetta (04.164). Hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan turvetuotantoon otettavan alueen kuivatusvedet siirretään kulkemaan uutta reittiä (laskuoja Roitonlampi Papinjoki Hietajärvi Sahinjoki Kyyvesi) pitkin Kyyveden lähialueelle (14.932). Laskuojana Roitonlampeen toimii olemassa oleva metsäoja, jonka virtaussuuntaa muutetaan syventämällä sitä pintavalutuskentän alapuolelta

3 (32) noin 600 metrin matkalta. Ennen laskuojaan johtamista alueen kuivatusvedet käsitellään sarkaojien lietetaskuilla, sarkaojapidättimin, laskeutusaltaalla ja pintavalutuskentällä. Kuivatusvesien käsittelyyn käytettävä pintavalutuskenttä ilmenee hakemukseen 21.8.2012 liitetystä täydennyksestä. Pintavalutuskentän koko on 2,4 hehtaaria ja sen valuma-alue on noin 43 hehtaaria. Kentän pinta-ala on näin ollen 5,6 prosenttia sen valuma-alueesta. Kuivatusvedet johdetaan kentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän alue on metsäojitettua suoaluetta, minkä kasvillisuus on sararämemuuttumaa. Alueen maatuneen pintakerroksen paksuus on enintään 0,3 metriä ja tämän alla on rahkasammal- ja saraturvetta, joille tyypillinen maatuneisuusaste on keskimääräinen (H 5 ). Koko turvekerroksen paksuus vaihtelee metristä kahteen metriin. Ennen pintavalutuskentän käyttöönottoa alueella suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ja muut tarvittavat toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Päästöt vesistöön Hakosuon vesistövaikutusten arviointi perustuu siihen, että koko hankealue on metsäojitettua aluetta ja tuotantoalue aumoineen on yhteensä 39,8 ha. Hankealueen turvetuotannon kuormitus sekä nykyisen metsäojitusalan kuormitus on arvioitu perustuen Pöyry Environment Oy:n 6.11.2009 laatimaan selvitykseen Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Hakosuon nykyisen metsäojitetun alan nettokuormitus on noin 1,4 kg/v fosforia, 17 kg/v typpeä ja 200 kg/v kiintoainetta. Vuosittainen nettokuormitus on kuntoonpanovaiheessa noin 8,4 13 kg/v fosforia, 380 560 kg/v typpeä ja 670 1000 kg/v kiintoainetta. Tuotantovaiheessa vuosikuormituksen arvioidaan laskevan noin tasolle 6,4 kg/v fosforia, 280 kg/v typpeä ja 500 kg/v kiintoainetta. Hakosuon kuntoonpanovaiheessa aiheutuvien bruttopäästöjen vaikutus veden kokonaisfosforipitoisuuteen Roitonlammen laskujoen luusuassa on arvioitu olevan ensimmäisenä vuotena 2,5 μg/l ja toisena tuotantovuotena 1,7 μg/l, kokonaistyppipitoisuuteen 91 μg/l ja 61 μg/l ja kiintoainepitoisuuteen 0,22 mg/l ja 015 mg/l. Tuotantovaiheessa pitoisuusvaikutuksen arvioidaan olevan 1,3 μg/l, typen osalta 45 μg/l ja kiintoaineen osalta 0,11 mg/l. Sahinjoen laskussa Ala-Sitroon vastaavat arvot olisivat kuntoonpanovaiheen ensimmäisenä ja toisena tuotantovuotena fosforin osalta 1,7 μg/l ja 1,1 μg/l, typen osalta 62 μg/l ja 41 μg/l sekä kiintoaineen osalta 0,15 mg/l ja 0,10 mg/l. Tuotantovaiheessa arvot olisivat: fosfori 0,9 μg/l, typpi, 31 μg/l ja kiintoaine 0,08 mg/l. Hakosuon tuotantoalueen yhteisvaikutukset alapuoliseen vesistöön on arvioitu myös yhdessä Roitonlampeen käsitellyt kuivatusvetensä laskevan Lintusuon tuotantoalueen ja Papinjokeen kuivatusvetensä laskevan Kovalansuon tuotantoalueen kuormitusten kanssa.

4 (32) Turvetuotantoalueiden yhteen laskettu vaikutus aineiden pitoisuuksiin Sahinjoen laskussa Ala-Sitroon on esitetty seuraavasti: Brutto Netto Tuotantoalue Virtaama m 3 /s Kiintoaine mg/ Kok.P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine mg/ Kok.P µg/l Kok. N µg/l Hakosuo 0,38 0,08 0,84 31 0,042 0,54 23 Kovalansuo 0,38 0,19 1,7 36 0,16 1,6 29 Lintusuo 0,38 0,14 2,9 37 0,1 2,5 27 Yhteensä 0,40 5,4 104 0,31 4,7 80 Vesistöön haja-asutuksesta sekä maa- ja metsätaloudesta kohdistuva hajakuormitus vaikuttaa vesistössä samansuuntaisesti kuin turvetuotannon kuormitus. Tämän vuoksi turvetuotannon vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä. Arvioitujen pitoisuusvaikutusten perusteella ja purkuvesistön nykyinen veden laatu huomioon ottaen turvetuotantoalueiden kuivatusvesien ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia alapuolisen vesistön veden laadussa tai virkistyskäyttömahdollisuuksissa. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 μm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Pölyhaittaa voidaan vähentää myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Hakosuon varastoaumat sijoittuvat vähintään 600 metrin etäisyydelle lähimmästä vakituisesti asutusta rakennuksesta ja 300 metrin etäisyydelle lähimmästä vapaa-ajan asunnosta. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä, mikä vastaa liikennemelua. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa marras-huhtikuun välisenä aikana, jolloin kuljetusmäärät ovat hakijan arvion mukaan noin 145 ajosuoritetta. Ympäristöturvetta toimitetaan asiakkaalle ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä toiminnassa olevan Kovalansuon turvetyömaan kautta kantatielle 72, mistä edelleen Mikkeliin.

5 (32) Polttoaineet ja jätteet Polttoöljy varastoidaan niin, ettei se pääse leviämään vesistöön tai pohja-veteen vahinkotapauksissa. Hakijan arvion mukaan yhden tuotantokauden aikana kuluu polttoöljyä noin 20 000 litraa. Alueella samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 10 000 litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Voiteluöljyjä käytetään noin 125 litraa ja muita voiteluaineita noin 30 kiloa tuotantokaudessa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Kuivatusvesien pumppaukseen käytetään sähkömoottorilla varustettua pumppua. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan vuodessa 120 litraa jäteöljyä, 20 kiloa kiinteää öljyjätettä, 10 kiloa akkuja, kolme kuutiometriä sekajätettä, 1 100 kiloa aumamuovia ja 90 kiloa rautaromua. Jätteet säilytetään asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Tuotannossa syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään hakemukseen liitetyn jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen Hakija on esittänyt, että tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisen vaatimustason. Tuotanto on suunniteltu ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunnitellulta tuotantoalueelta on tehty kasvillisuus- ja linnustoselvitykset. Hakosuo on kokonaan ojitettua aluetta, minkä alkuperäiset suoluontotyypit ovat muuttuneet pääosin puustoisiksi muuttumiksi ja turvekankaiksi. Hakosuolla on jäänteenä sen mesotrofisuudesta kieliviä lajeja. Suon alkuperäisestä ravinteisuudesta johtuen sen puusto on kasvanut nopeasti ja suon valtapuuna on hieskoivu. Suon varpukasvillisuus ja vallitseva nykyinen sammalisto on happaman turpeen lajistoa. Alueelta ei ole löydetty rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä huomionarvoisia luontotyyppejä. Hakosuon puustoisuuden ja näkymien sulkeutuneisuuden vuoksi alueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Suon marjastollinen arvo on arvioitu heikoksi. Hakosuon linnustollinen arvo on selvitetty kahdella kartoituskäynnillä touko-kesäkuussa 2012. Linnustosta 60 prosenttia oli peippoja, pajulintuja ja metsäkirvisiä. Uhanalaisia lajeja ei tavattu. EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeista havaittiin teeri ja palokärki. Teeri kuuluu myös Suomen erityisvastuulajeihin, samoin kuin alueella havaittu valkoviklo.

6 (32) Asutus ja maankäyttö Hankealueen itäpuolella noin 2,5 kilometrin päässä kulkee kantatie 72. Noin 0,5 kilometrin päässä hankealueen länsipuolella Vankisuolla sijaitsee Kovalansuon turvetuotantoalue ja noin 2,5 kilometrin päässä hankealueen lounaispuolella Lintusuon turvetuotantoalue. Hankealueen pohjois- ja luoteispuolella noin 500 700 metrin etäisyydellä on kolme peltoaluetta. Muutoin lähiympäristö on pääasiassa metsäojitettua suomaastoa. Lähin vesistö on noin 700 metrin päässä hankealueen itäpuolella sijaitseva Loukeinen -järvi. Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei kulje virkistysreittejä. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee 420 metriä hankealueen luoteispuolella. Tuotantoalueen ja kiinteistön väliin jäävä alue on suurelta osin hakijan omistuksessa olevaa aluetta. Pöly- ja meluhaittojen estämiseksi hakija säilyttää väliin jäävän puuston suojapuustona, jolloin tuotannosta ei arvioida aiheutuvan haittaa kyseiselle tilalle. Myös 280 metriä hankealueen eteläpuolella sijaitsevan lähimmän vapaa-ajan asunnon ja tuotantoalueen väliin jää metsäinen alue, joka estää pöly- ja meluhaittoja kyseisellä tilalla. Hankealueen lounaispuolella 220 metrin päässä ja länsipuolella 250 metrin päässä on tyhjillään olevat asuinrakennukset. Myös näiden kiinteistöjen ja tuotantoalueen väliin jää hakijan hallussa oleva metsäinen alue, jonka hakija säilyttää suojapuustona melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Näin ollen hakija katsoo, että Hakosuon tuotannosta ei aiheudu pöly- ja meluhaittoja lähikiinteistöille. Alueella ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, vaan ympäristössä sijaitsevat taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista. Alle 500 metrin säteellä hankealueesta sijaitseville asutuille kahdelle kiinteistölle on lähetetty kaivokysely. Vastauksen mukaan luomuviljelyä harjoittavan ja kanoja pitävän tilan porakaivossa vesi on riittänyt. Sen sijaan tilan kahdessa rengaskaivosta vesi loppuu lähes vuosittain ja veden laatu niissä on välttävä. Toisen tilan betonisessa rengaskaivossa vesi on saadun vastauksen mukaan riittänyt ajoittaisessa käytössä. Pölyn kulkeutuminen Loukeinen -järvelle satunnaisesti tuotantotoiminnan seurauksena on mahdollista. Järven ja tuotantoalueen välinen puusto kuitenkin estää pölyn kulkeutumista järvelle. Suojelualueet ja luontoarvot Hankealueella, sen läheisyydessä tai kuivatusvesien purkureitin varrella ei ole Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Osa Kyyvedestä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO060049), Naturaalueeseen (Kyyvesi FI0500017) tai yksityisten mailla oleviin suojelualueisiin. Hankealueella tai alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta ei karttatarkastelun perusteella ole vesilain 1 luvun 15 a :n mukaisia alle 1 ha:n lampia tai järviä, eikä vesilain 1 luvun 17 a :n mukaisia luonnontilaisia uomia tai lähteitä. Noin 2 2,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois-, lounais- ja luoteispuolella sijaitsee muutamia lampia. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia maisemansuojelu- tai kulttuuriperintökohteita eikä muinaisjäännöksiä.

7 (32) Pohjavesialueet Lähin pohjavesialue on Syrjäharjun II luokan pohjavesialue (0649204) noin 5,5 kilometriä hankealueesta länteen. Lähin suojelualue on hankealueen itäpuolella oleva arvokas moreenimuodostuma Loukeinen -järven ja Lisko -järven välissä. Vesistötiedot Hankealue sijoittuu tällä hetkellä Vuoksen vesistöalueen Suur-Saimaan alueeseen kuuluvan Syysjärven / Lylyjoen valuma-alueeseen (4.164). Hakosuon alueen kuivatusvesien johtamisreitti muutetaan syventämällä ja muuttamalla olemassa olevan kuivatusojan virtaussuuntaa ja johtamalla kuivatusvedet Kymijoen vesistöalueen Mäntyharjun reittiin kuuluvan Kyyveden lähialueelle (14.932), minkä pinta-ala on 603,25 km 2 ja järvisyys 24,30 prosenttia. Valuma-alue 4.164 (46,09 km 2 ) pienentyy suunnitellun pintavalutuskentän valuma-alueen verran 43 hehtaarilla eli 0,9 prosentilla ja valuma-alue 14.932 kasvaa 0,07 prosenttia. Kuivatusvesien johtamisreitin veden laatua on seurattu Roitonlammella ja sen laskujoessa, Papinjoessa, Hietajärvellä, Sahinjoessa sekä Kyyveden Ala-Sitrolla seuraavan kartan osoittamista paikoista:

8 (32) Ympäristöhallinnon Hertta -palvelusta yleisesti saatavissa olevien vedenlaatutietojen perusteella on aluehallintovirastossa laskettu pinnan läheisen vesikerroksen vedenlaadun keskiarvopitoisuudet. Hietajärven osalta on laskettu vastaavat tunnusluvut myös pohjan läheisestä vesikerroksesta 1980- ja 1990 -luvuilta kahdelta tarkkailukerralta saatavissa olevien tietojen perusteella: Paikka Happi, Klorofylli-a Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Happamuus, Väriluku Kyllästysaste Pitoisuus ph % mg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l Roitonlampi 102 63 5,6 19,25 54 1 150 5 5,3 450 Roitonlampi laskuj. 329 51,5 5,0 47,5 67 1 413 5,1 5,5 360 Papinjoki 330 57,7 6,2 128 1 420 5,1 6 512 Hietajärvi eteläpää 207, pinnan läheinen 52,8 5,2 35,9 47 1 053 5,4 6,1 284,2 pohjan läheinen 0,0 0,0 220 1 800 5,8 6 450 Sahinjoki 209 73,5 9,0 41 1 117 6 6,14 276,7 Ala-Sitro 246 68,8 7,0 27,7 31 933 5,6 6,7 227,5 Lukuarvot ovat kaikkien havaintojen keskiarvoja vuosilta 2000 2012 (pinnan läheinen vesikerros) ja 1989 1991 (pohjan läheinen vesikerros, 2 havaintokertaa) Roitonlammelta on tuoreimmat tulokset vuoden 2009 kesäkuulta ja elokuulta. Lammen vesi oli varsin hapanta (ph 5,0 ja 5,3). Kiintoainepitoisuus oli kesäkuussa 12 mg/l ja elokuussa 5 mg/l. Fosforipitoisuus oli kesäkuussa 43 µg/l ja elokuussa 64 µg/l. Roitonlammen laskujoen (Papinjoen yläosa) vesi on ollut hapanta (ph 5,0 5,3), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Elokuussa 2009 havaittu klorofyllipitoisuus 33 µg/l kuvasti rehevyyttä. Myös vuosina 2009 2011 mitatut fosforipitoisuudet (43 100 µg/l; keskiarvo 70 μg/l) kuvastavat rehevyyttä. Papinjokeen tulee Roitonlammen lisäksi vesiä pohjoispuolisesta Haisevinlammesta ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Papinjoen veden fosfori- ja rautapitoisuudet ovat kevään 2011 tuloksia lukuun ottamatta olleet selvästi korkeampaa tasoa kuin Roitonlammen laskujoen pitoisuudet. Vuosien 2009 2011 fosforipitoisuuksien keskiarvo 142 µg/l kuvastaa erittäin rehevää vesistöä. Kevään 2011 tuloksia lukuun ottamatta liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Papinjoessa merkittävästi suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa. Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 207 oli kaikilla tutkimuskerroilla lievää tai selvää hapenvajausta. Myös vuoden 2010 keväällä happitilanne oli heikko. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus ovat olleet selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet ovat varsin alhaisia kesäaikaan. Vuosien 2009 2011 fosforipitoisuuksien keskiarvo 41 µg/l kuvastaa rehevää vesistöä. Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron havaintoasemalla 246 on keväisin ollut selvää hapenvajausta. Ala-Sitron veden laatu on ollut hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen pitoisuudet ovat kevättä 2011 lukuun ottamatta olleet hieman alhaisempia), mutta sen klorofyllipitoisuudet (neljän näytteen keskiarvo 27 µg/l) ovat olleet hyvin korkeita, mikä kuvastaa jär-

9 (32) ven rehevyyttä. Vuosien 2009 2011 fosforipitoisuuksien keskiarvo Ala-Sitrossa on 30 µg/l. Vesienhoitosuunnitelma Kuivatusvesien purkureitti kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Kokonaisarvio Kyyveden ekologisesta tilasta on pääosin hyvä. Kyyveden lähimmän osan, Koiraselän kemiallinen tila on hyvä ja asiantuntija-arvion mukaan tila on erinomainen. Varsinainen ekologisen tilan luokittelu puuttuu, mutta tavoitetilaksi on Koiraselällä asetettu erinomainen tila, joka on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Hanke ei hakijan mukaan vaaranna Kyyveden tilatavoitteiden saavuttamista. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Laskennallisten ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuusvaikutusten perusteella hankealueen kuivatusvesillä ei normaalitilanteessa arvioida olevan merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan virkistyshaittaa. Hakijan tietojen mukaan Hakosuon alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten toiminta ei aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa. Kalasto ja kalastus Hakija on 10.12.2012 täydentänyt hakemustaan lähialueella sijaitsevien Pyöreäsuon ja Lintusuon turvetuotantoalueiden vuosien 2007 2010 kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksilla. Kuten Hakosuo, niin myös Lintusuo laskee kuivatusvetensä Roitonlampeen. Roitonlammen jälkeiseen Papinjokeen tulevat lisäksi Kovalansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Edellä sanottujen soiden kuivatusvedet päätyvät Papinjokea pitkin Hietajärveen ja edelleen Sahinjokea pitkin Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron eteläpuoliseen Ylä-Sitroon laskevat myös noin 106 hehtaarin suuruisen Pyöreäsuon kuivatusvedet. Vuonna 2007 tehtiin sähkökoekalastus Papinjoella sekä verkkokoekalastukset Hietajärvessä, Kyyveden Ala- ja Ylä-Sitrossa ja Mustikkaselällä. Papinjoelta saatiin saaliiksi vain yksi ahven. Verkkokoekalastuksessa Hietajärven ja Ala-Sitron saalis jäi vähäiseksi. Hietajärvestä saatiin ahvenia, kiiskiä ja särkiä; Ala-Sitrosta lisäksi yksi pieni kuha ja lahna. Kyyveden Mustikkaselältä saatiin kaikkia em. kalalajeja runsaampana saaliina. Kalataloustiedusteluun vastanneiden arvion mukaan Papinjoella ja Roitonlammella kalasti tai ravusti muutama ja Hietajärvellä reilut kymmenen sekä Ala-Sitrolla, Ylä-Sitrolla ja Kyyveden Mustikkaselällä parikymmentä ruokakuntaa. Hietajärvellä tärkeimmät pyyntivälineet olivat katiska ja heittouistin; Ala-Sitrolla kalastettiin lisäksi verkoilla. Hietajärvellä saatiin runsaimmin haukia ja ahvenia, Ala-Sitrolla kuhaa ja haukia ja Mustikkaselältä kuhaa, lahnaa ja haukea. Kokonaissaaliista Mustikkaselän osuus oli yli puolet. Kyselyyn vastanneet arvioivat turvetuotannon haitanneen kalastusta ja alentaneen vesistön virkistyskäyttöarvoa erityisesti Hietajärvessä veden värin tummentumisen, pyydysten likaantumisen, vesikasvillisuuden lisääntymisen ja vesistön mataloitumisen vuoksi.

10 (32) Hakija on arvioinut turvetuotannon kuormituksen vaikutuksen kalastoon ja kalastukseen jäävän vähäiseksi, sillä lähimmillä vesialueilla Roitonlammella, Papinjoella ja Hietajärvelle ei nykyisellään ole kalataloudellista arvoa. Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalatalousmaksu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- sekä vaikutustarkkailuilla. Hakija on liittänyt hakemukseensa näitä koskevan erillisen esityksen. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla, jonka kautta johdetaan kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan jatkuvatoimisin laittein sulan maan aikana (toukokuusyyskuu). Kevättulvan aikaan otetaan keskimäärin yksi näyte/viikko, yhteensä 2 3 näytettä. Touko-syyskuussa näyte otetaan joka toinen viikko ja loka-huhtikuussa yksi näyte kuukaudessa. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l), ph, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Touko-syyskuussa määritetään kerran kuukaudessa lisäksi ammonium-, nitraatti- ja nitriittityppi, fosfaattifosfori sekä rauta. Vesistötarkkailun hakija on esittänyt yhdistettäväksi Lintusuon turvetuotantoalueen vesistötarkkailuun, jossa näytteenottopisteet sijaitsevat Roitonlammen laskuojassa, Papinjoessa, Hietajärven eteläpäässä sekä Kyyveden Ala-Sitrossa. Tarkkailupisteiltä otetaan yksi näyte kevättalvella, heinäkuussa ja elokuussa. Näytteistä määritetään: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l), ph, väriluku, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori, ammonium-, nitraatti- ja nitriittityppi, fosfaattifosfori, rauta sekä a-klorofylli. Hakija ei ole esittänyt kalatalous- tai pohjavesitarkkailua eikä pölyä ja melua koskevaa tarkkailua. Mahdollisen kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi hakija on esittänyt 130 euron suuruista kalatalousmaksua.

11 (32) Veden johtaminen toisen maalla olevaan ojaan ja tätä koskeva käyttöoikeuspyyntö Hakijan on tehnyt laskuoja-alueen käyttöoikeussopimuksen kiinteistön Nimetön (491-467-27-2) osalta. Sopimus koskee ojan suurentamista ja alueen käyttöä vesien johtamiseen yksityistien yläpuolisella osuudella. Muiden ojaosuuksien osalta hakija on pyytänyt oikeutta johtaa kuivatusvedet toisen maalla olevaan ojaan. Pyynnön kohteena ovat seuraavat ojaosuudet: Kiinteistö Nimetön 491-467-27-2 Kontti 491-467-29-10 Kuusela 491-467-29-12 Roitto 491-467-15-13 Ojan pituus 130 m 200 m 745 m 850 m Kuivatusvesien johtaminen ojaan ei edellytä ojan kuntoonpanoa eikä toimenpiteestä aiheudu vahinkoa tai haittaa kiinteistöille tai niiden käytölle. Oikeuden myöntämiseen riittää tavanomainen ojan kunnossapitovelvoite. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Aluehallintovirasto on toimittanut hakijalle täydennyspyynnöt 20.1.2012 sekä yleisen kuulemisajan jälkeen vastinepyynnön yhteydessä 19.10.2012 ja vielä 12.11.2012 ja 17.1.2013. Hakija on toimittanut 21.8.2012 ja 6.2.2013 tarkemmat selvitykset laskuojista ja niihin haettavista käyttöoikeuksista. Lisäksi pintavalutuskentän paikkaa on muutettu alkuperäisestä hakemuksesta. Samalla suunniteltu tuotantoala on pienentynyt noin kahdella hehtaarilla. Lisäksi hakija on toimittanut laaditun linnustoselvityksen sekä tiedot kalastosta ja kalastuksesta. Hakija ei ole toimittanut pyydettyjä tietoja pintavalutuksen toimivuuden varmistamiseksi. Tietoja on pyydetty seuraavasti: - Laskelma veden pumppaustehon ja veden varastointitilavuuden riittävyydestä ylivirtaamaolosuhteissa niin, että kuivatusvedet tulevat kaikissa vesioloissa johdetuiksi pintavalutuskentälle kuten on esitetty, eikä synny tarvetta juoksuttaa kuivatusvesiä nykyiseen purkuvesistöön. - Kuvaus pintavalutuskentän rakenteista, joilla varmistetaan, että kaikki johdettavat kuivatusvedet ohjautuvat haettuun purkusuuntaan. - Kuvaus, miten järjestetään pintavalutuskentällä kuivatusvesien jakaminen ja käsitellyn veden keräily niin, ettei synny oikovirtauksia ja, että veden viipymä pintavalutuskentällä on riittävä. - Hakijan kannanotto siihen, vastaako haettu pintavalutuskenttä mitoitukseltaan hyvin toimivan pintavalutuskentän mitoitusta - esimerkkinä turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, ympäristöopas, 2008) esitetyt mitoitusarvot. - Hakijan perusteltu arvio esitetyllä vesienkäsittelyjärjestelmällä saavutettavasta puhdistustehosta.

12 (32) Hakijalle on viimeksi 17.1.2013 lähetetyssä kirjeessä annettu määräaika edellä selostettujen täydennysten tekemiseen 6.2.2013 mennessä ja samalla ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista ilman pyydettyjä asiakirjoja. Hakija ei ole määräaikaan mennessä antanut pyydettyjä selvityksiä. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikassa ja Mikkelin kaupungin virallisella ilmoitustaululla 4.9. 10.10.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi- Savo -nimisessä sanomalehdessä 10.9.2012. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Mikkelin kaupungilta ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa lausuntonaan, että hakemuksessa esitetty (ympärivuotinen pintavalutus) puhdistustekniikka on periaatteessa BAT-tekniikkaa. Hakemuksen mukaan esitetty pintavalutus tapahtuisi kohdassa, jossa on sekä metsäojitettua aluetta että ainakin osittain luonnontilaiseksi katsottavaa suoalaa. Metsäojitetun kentän puhdistusteho ei ole osoittautunut luonnontilaisen veroiseksi. Osittain humuskuorma on suurempi, osittain fosforipäästöissä ei tapahdu merkittävää muutosta. Kiintoaineen reduktio on molemmilla kenttätyypeillä kohtalaisen tehokasta. Vesistövaikutukset Tuotantoalueen varsinaiset vesistövaikutukset kohdistuvat Roitonlampeen ja Papinjokeen sekä Hietajärveen. Välilliset vaikutukset voivat lisäksi ulottua Kyyvedelle Ala- Sitroon. Kaikki pintavalutuksesta lähtevän veden sisältämä aines on lisäkuormitusta, koska kyseinen vesi ei luonnostaan siihen suuntaan virtaa. Turvetuotannon tyypillinen kuormitus on kasvuravinteiden lisääntymistä, erityisesti typen sekä fosforin, sekä happea kuluttavan kuormituksen lisääntymistä, joka muodostuu kiintoaineesta ja liuenneesta humuksesta. Roitonlampeen tulee kuormitusta Vapo Oy:n Lintusuosta ja alueen metsäojituksesta. Lammen vesi on ruskeaa ja kohtalaisen ravinteikasta. Noin 40 hehtaarin alalta tuleva lisäys ei oleellisesti muuta lammen vedenlaatua, vaan se pysynee edelleen ruskeana ja ravinteisena. Papinjoki on Roitonlammen laskupuro. Siihen tulee lisävesiä ympäröivältä, metsäojitetulta suo- ja metsäalueelta. Haisevinlampi laskee puroon, samoin Kovalansuon turvetuotantoalueen vedet purkavat siihen. Papinjoen virtaama vaihtelee voimakkaasti. Lumien sulamisen samoin kuin pidempiaikaisten sateiden aikaan uoman virtaama on huomattava. Kuivina kesäjaksoina virtausta on hyvin niukalti ja ajoittain vesi on lähes hävinnyt uomasta. Puron vedenlaatu on pitkälti samanlaista kuin Roitonlammesta ja Haisevin-

13 (32) lammesta lähtevän veden, ruskeaa ja ravinteikasta. Aiottu kuivatusvesien johtaminen ei oleellisesti muuta vedenlaatua. Hietajärven vedenlaatuun vaikuttaa Papinjoesta tuleva kuormitus. Järvi on Papinjoen purkukohdalta etelään johtavan salmen kohdalle asti mataloitunut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Silmämääräisesti tarkasteltuna täyttävä aines on humuksista alkuperää. Hietajärven etäosa on syvempää vesialuetta. Siellä sijaitsee myös velvoitetarkkailupiste. Analyysien mukaan järven vesi on hyvin ruskeaa ja ravinteisuus on runsasta. Pohjan läheisessä vesikerroksessa on talvisin hapen vajausta. Ala-Sitron vedenlaatuun saattaa ajoittain vaikuttaa Hietajärvestä lähtevä humuskuormitus. Se ilmenee veden tummumisena ja talviaikaisena pohjan läheisten vesikerrosten hapen kulumisena. ELY-keskus ei ole pitänyt tätä merkittävänä, koska tuotantoalueelta purkaantuva vesi käy kahden vesistön kautta. Hankkeen oikeudelliset edellytykset Etelä-Savon maakuntakaavan turveosiossa on käsitelty mahdollisia uusia turpeennostoalueita. Kyyveden lähivaluma-alueelle on kaavan laatimisen aikaan esitetty 200 hehtaarin suuruista lisäalaa. Alueelta on poistunut noin 80 hehtaarin suuruinen nostoala ja valitusportaissa on lisäksi Aveasuon lupa sekä Kalkkiköyhän lupa. Aiottu noin 43 hehtaarin nostoala sopisi pinta-alallisesti 200 hehtaarin pinta-alaan, koska Aveasuo ja Kalkkiköyhä ovat yhteensä likimäärin 140 150 hehtaaria. Ympäristönsuojelulain kriteerien perusteella on luvan myöntäminen käsityksemme mukaan mahdollista, koska kuormituksen lisäys ei erityisen selvästi heikennä sinänsä jo kohtalaisen ruskeavetisiä vesistöjä. Ala-Sitroa ylemmillä vesistöillä ei ole vesienhoitosuunnitelmien mukaista laatuluokitusta niiden pienen koon takia, joten vertailua sillä perusteella ei voi suorittaa. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, olisi lupaehtoihin otettava kohta, jossa velvoitetaan tekemään puhdistustulosten tarkastelu tiettyjen reduktiotulosten suhteen ja määräämään tarvittaessa hakija tekemään aluehallintovirastoon hakemus puhdistusmenetelmien kehittämisestä. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla. Kuormitustarkkailua tulee tarkentaa ehdotetusta kahden vuoden tarkkailujaksosta lupakautta kohti. Suomen ympäristökeskus on vuonna 2012 julkaissut raportin Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Etelä-Savon ELY-keskus on aluehallintoviraston pyynnöstä toimittanut 16.4.2013 edellä mainitun ohjeen mukaisesti tekemänsä seuraavan asiantuntijaarvion purkuvesistön jokien ja järvien tilasta: Joet Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Happamuus EU-Luokitus - muuttujien laskennallinen vedenlaatuhavainnot koko vuodelta µg/l µg/l ph luokitus Roitonlammen laskujoki 66 1 412 5,2 Tyydyttävä Roitonlammen laskujoen jokityyppi: ei virallista tyyppiä, sovellettu pienten turvemaiden jokityyppiä Papinjoki 128 1 420 5,2 Välttävä

14 (32) Papinjoen jokityyppi: ei virallista tyyppiä, sovellettu pienten turvemaiden jokityyppiä Järvet Kokonaisfosfori Kokonaistyppi a-klorofylli EU-Luokitus - muuttujien laskennallinen vedenlaatuhavainnot kesäsyyskuulta luokitus µg/l µg/l µg/l Hietajärvi 53,6 1 011 35 Tyydyttävä (tyydyttävä-välttävä) Hietajärven järvityyppi: ei virallista tyyppiä, sovellettu järvityyppiä matala humusjärvi (Mrh) Ala-Sitro (osa Koiraselkää) 29,9 773 27,7 Tyydyttävä Koiraselkä (oma pintavesimuodostuma, osa Kyyvettä) 21,9 686 35,8 Hyvä (hyvä-tyydyttävä) Ala-Sitron ja Koiraselän järvityypit: Runsashumuksinen (Rh) 2) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen mielestä hakemus on kalastoa ja kalastusta koskevien tietojen perusteella siinä määrin puutteellinen, ettei lupahakemusta tule ennen näiden tietojen täydennystä ratkaista. Hakosuon kuivatusvesien vaikutusalueella on tehty melko hyvä kalatalousselvitys vuosien 2007 2010 tarkkailututkimuksista. Näitä ei ole hakemuksessa referoitu. Samalle reitille, Roitonlammesta alkaen, lasketaan myös Lintusuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Kovalansuon kuivatusvedet lasketaan Papinjoessa samalle reitille. Etelästä johdetaan Pyöreäsuon kuivatusvedet Kyyveden Ylä-Sitron kautta Ala-Sitroon, jossa ne yhtyvät Hietajärven kautta tulevien tuotantoalueiden kuivatusvesiin. Hakosuon turvetuotantoalue sijaitsee alueella, joka on voimakkaasti maa- ja metsätalouden hajakuormittamaa. Hakosuon purkuvesistön vedenlaatu on tummaa, humus-, ravinne- ja rautapitoista. Papinjoen vedenlaatu on yleensä ollut muita reitin vesiä hieman heikompaa. Veden laatu paranee jonkin verran vesistössä alaspäin mentäessä. Purkuvesistön ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta Kyyveden ekologinen tila on pääosin hyvä. Koiraselän kemiallinen tila on hyvä ja asiantuntija-arvion mukaan Koiraselän ekologisen tilan tavoitteeksi on asetettu erinomainen tila, joka asiantuntijoiden mukaan lienee jo saavutettu. Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on vesistöjen vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vastaavasti, jos vesistö on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa, luokitus ei saa laskea. Turvetuotannon lisääminen alueella, jolla jo on satoja hehtaareita tuotantopinta-alaa, vaarantaa ekologisen tilan säilymistä nykyisellä tasolla. 3) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueella ei ole huomauttamista lupahakemukseen. Arvioiduilla rekkaliikenteen määrillä turvetuotannon laajentumisesta aiheutuvat liikenteelliset vaikutukset jäävät marginaalisiksi. 4) Mikkelin kaupunki esittää, että Hakosuon hankealue on kokonaan ojitettua suota, jonka alkuperäinen suoluonto on kasvillisuudeltaan selvästi muuttunut ja jonka alkuperäisiä suotyyppejä on vaikea enää nykyisessä tilanteessa tunnistaa. Tältä osin turvetuotannon ohjaaminen Hakosuon tapaisille ojitetuille suoalueille, joille ei tiettävästi kohdistu merkittävää virkistyskäyttöpainetta, on suo- ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön kansallisen strategiaehdotuksen ja myös muiden turvetuotantoa käsittelevien asiakirjojen ja kannanottojen linjauksien mukaista toimintaa.

15 (32) Kuivatusvesien johtaminen Roitonlammen suuntaan on vesiensuojelun kannalta parempi vaihtoehto kuin kuivatusvesien johtaminen Loukeiseen. Roitonlampi on matala kosteikkomainen vesistö, jonka vesirunko pysynee ravinteita pidättävänä myös lisääntyvän kuormituksen myötä. Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan tuotantoalueelta koottavat kuivatusvedet johdetaan Roitonlammen suuntaan, mutta eristysojat kunnostetaan ja eristysojiin valuvat vedet johdetaan Loukeinen -järven suuntaan. Hankkeen vesistövaikutuksia tulee arvioida ottaen huomioon myös Loukeinen-järveen mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Ottotoiminnasta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista eikä haittaa vesi- ja ranta-alueiden virkistyskäytölle. 5) Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että hankkeen vesistövaikutuksia tulee arvioida ottaen huomioon myös Loukeinen -järveen mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ja erityisesti tältä osin hankesuunnitelman vesistövaikutustarkastelua tulee täydentää. Hankkeella ei esitettyjen vaikutusten perusteella ole ennalta arvioiden sellaisia luonnonsuojelulaissa, vesilaissa tai ympäristönsuojelulaissa kiellettyä vaikutusta, joita ei voida lupamääräyksilläkään estää. Ennen lupaharkintaa, hakemusta tulee täydentää alla kuvattujen tarkastelujen osalta. Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen varaa itselleen oikeuden lausua hankkeesta täydennysten jälkeen uudelleen ennen luparatkaisua: 1. Kuivatusvesien käsittelyyn suunnitellun pintavalutuskentän alue on vanhaa ojitettua suonlaitarämettä ja osa ojista on edelleen uomamaisia. Tällaisella alueilla on olemassa ylivaluman aikaisissa tilanteissa oikovirtauksen riski, mikä voi johtaa kuivatusvesien puutteelliseen käsittelyyn. Suunnitelmaa tulee täydentää tarkemmalla pintavalutuskentän ominaisuuksien kuvauksella ja selostuksella, millaisiin vaihtoehtoisiin / täydentäviin toimenpiteisiin ryhdytään, jos pintavalutusalue osoittautuu käsittelyyn soveltumattomaksi. 2. Tuotantoaluetta ympäröiviin eristysojiin koottavat vedet (valuma-alue luokkaa 2,2 km 2 ) on tiettävästi tarkoitus johtaa edelleen Loukeinen järveen ja ilmeisesti ympärysojaa on tarkoitus osin perata ja osin kaivaa uutta ojaa sen toiminnan varmistamiseksi. Eristysojaston muutos tulee ratkaista osana turvetuotannon ympäristölupaa, joten sen vaikutuksia tulee tarkastella osana hankkeen vaikutusarviointia. Hankesuunnitelmassa tulee arvioida, mikä on ympärysojastolla koottavan veden kuormitusvaikutus (muutoksen kuormitusvaikutus nykytilanteeseen nähden) purkuvesistön tilaan. Lähtötilanteen osalta arvion tulee perustua mittaukseen. Mikäli vaikutus osoittautuu merkittäväksi, tulee hakijan esittää suunnitelma vaikutusten vähentämiseksi. Kuivatusvesien johtaminen Roitonlammen suuntaan on vesiensuojelun kannalta parempi vaihtoehto kuin kuivatusvesien johtaminen Loukeiseen. Roitonlampi on matala kosteikkomainen vesistö, jonka vesirunko pysynee ravinteita pidättävänä myös lisääntyvän kuormituksen myötä. Maastomerkkien perusteella nykyinen mataluus on ilmeisesti seurausta aikoinaan kuivatusojitusten yhteydessä tehdystä järven laskusta. Roitonlammesta eteenpäin johtuvan kuormitusosuuden merkitys alapuolisille virkistyskäytön piirissä oleville vesistöille on suhteellisen vähäinen. Huomiota kiinnitetään kuitenkin pintavalutukseen valitun paikan soveltuvuuteen ja alueen aikaisemmasta ojituksesta seuraaviin valunnan hallintaongelmiin.

Muistutukset ja mielipiteet 16 (32) Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan tuotantoalueelta koottavat kuivatusvedet johdetaan Roitonlammen suuntaan, mutta eristysojat kunnostetaan ja eristysojiin valuvat vedet johdetaan Loukeinen järven suuntaan. Valuma-alueelta kulkeutuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen osalta Hakosuon alue on pääosin ennallistunut, koska ojat ovat umpeutuneet tai hyvää vauhtia umpeutumassa, mikä tulee ottaa huomioon mahdollisen turvetuotannon vesistövaikutuksia arvioitaessa. Oletettavasti vesistövaikutukset eivät kohdistu ainoastaan turvetuotantoalueen purkuvesistönä olevaan Roitonlampeen ja siitä edelleen Hietajärveen ja Kyyveden Ala-Sitroon, vaan myös turvetuotantoalueen itäpuolella olevaan Loukeiseen, jonne johdetaan turvetuotantoalueen eristysojien kautta virtaavat turvetuotantoaluetta ympäröivän valuma-alueen vedet. Mikäli Hakosuon pääosin umpeutuneet ympärysojat avataan ja ohjataan Loukeiseen, tulee Loukeiseen kohdistumaan huomattavasti nykyistä suurempi kuormitus lähinnä kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden osalta. Tuotantoa varten kuivatettava ala muodostaa Loukeisen luoteispäähän johtavan ojan valuma-alueesta noin 20 %:n osuuden. Ympäristöpalvelujen suunnittelualueelle 18.9.2012 tekemän käynnin perusteella tällä hetkellä ainakin Hakosuon lounaisja luoteislaidan ojitus on iältään 20 30 vuotta vanhaa; ojat ovat vesiensuojelullisessa mielessä pitkälti umpeenkasvaneita ja normaalissa valuntatilanteessa virtaus etenee maatumattoman rahkasammalen seassa. Tällä hetkellä ojat pidättävät ennalta arvioiden hyvin niihin valuma-alueelta johdettavaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Tältä osin eristysojien auki kaivaminen vastaa kuormitusvaikutukseltaan ojittamattomaan turvemaahan tehtävää uudisojitusta. Hankehakemuksessa ei ole arvioitu näitä hankkeen vaikutuksia eikä vaikutuksia Loukeinen järveen. Hankkeeseen ryhtyvän tulee olla selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Mikäli eristysojan kunnostusta vastaava ojitus tehtäisiin tavanomaisena yksityismaiden kuivatusojituksena, ratkaistaisiin ojitus vesilain 5. luvun 6 :ssä tarkoitetulla ojitusilmoituksella ja hankkeen vesiensuojelullinen ohjaus tehtäisiin suunnittelun ohjauksena ja ilmoituksesta annettavana lausuntona. Koska eristysojan kaivaminen / kunnostaminen ja siitä aiheutuva kuormitusosuus tosiasiallisesti ratkaistaan osana Hakosuon ympäristölupapäätöstä, tulee myös arvio tämän ojitusosuuden kuormitusvaikutuksesta sisällyttää lupahakemuksen arviointiin. Lähtötilanne tulisi ensisijaisesti arvioida pitoisuuksien osalta nykyisestä ympärysojasta otettavalla näytteellä. Mikäli eristysojan kunnostuksesta aiheutuva kuormituslisä osoittautuu merkittäväksi, tulee lupahakemuksessa esittää suunnitelma haittojen ehkäisystä. Lähtökohtana tulee olla, että mahdolliset eristysojat rakennetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen siten, että Loukeinen järvelle ei aiheudu lisäkuormitusta. 1) XX(Haapaselkä 491-467-22-8 ja Välimaa 491-467-22-7) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Vaatimuksensa tueksi muistuttajat esittävät yhdeksänkohtaisen listan. Pääperustelunaan muistuttajat toteavat, että ympäristöhaittoja ei ole arvioitu asianmukaisesti. Tuotannon aloittaminen aiheuttaa tilalle kohtuuttomia pöly- ja meluhaittoja, jotka hakemuksessa on arvioitu virheellisesti. Lisäksi hakemuksessa on jätetty kokonaan mainitsematta ja siten arvioimatta ympäristölupahakemuksen mukaiseen tuotantoon liittyvät palovaaratekijät ja tilaa halkovan raskaan liikenteen aiheuttamat haitat ja vaaratilanteet.

1. Hakosuon turvetuotantoa koskeva aiempi hakemus on hylätty (Itä-Suomen ympäristölupavirasto 29.10.2007; nro 117/07/02; Vaasan hallinto-oikeus 3.12.2008 nro 08/0761/3). Nykyisessä ympäristölupahakemuksessa esille tuotu turvetuotannon määrä ja siihen liittyvät ympäristöhaitat ovat samat kuin edellisessä, hylätyssä hakemuksessa. 2. Kuivatusvesien ohjaaminen Loukeinen järven sijasta Kyyveteen ei poista turvetuotantohankkeen ympäristöhaittoja vaan ohjaa ne jo nyt muiden tuotantoalueiden valumavesien kuorimittamaan Kyyveteen. Ympäristöhaittojen kohdentumisen muutos toiseen järveen ei poista hankkeen ympäristöhaittoja. 3. Ympäristölupahakemuksessa esitetty pintavalutuskenttä on toistuvasti osoittautunut eri tuotantoalueilla riittämättömäksi ratkaisuksi, joten ympäristölupahakemuksessa esitettyjä kuormitusmääriä ei saavuteta. Siten hakemus ei perustu tosiasiallisiin kuormitustietoihin. 4. Alueen luontotyyppiselvityksen menetelmäkuvaus puuttuu, sama koskee linnustoselvitystä, jonka vuoksi selvitys on perustavaa laatua olevien tietojen osalta puutteellinen. Se, että alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita suojelukohteita ei tarkoita sitä, että turvetuotannosta ja erityisesti sen aiheuttamista ympäristön kuormituksesta sekä melu- ja pölyhaitoista ei olisi haittaa alueen talous- ja virkistyskäytölle. 17 (32) 5. Ympäristölupahakemuksessa esitetty turvetuotantoalue rajoittuu muistuttajien edellä mainittuihin tiloihin Haapaselkä ja Välimaa, eikä kapeimmillaan alle sadan metrin levyinen, vv. 2011 2012 ensiharvennettu metsälö estä turvetuotantoon liittyviä pölyja meluhaittoja. 6. Tilakokonaisuus ei ole tavanomainen kesäasunto, vaan yhteensä 21 hehtaarin kokoinen metsätila, mitä käytetään Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksen laatiman metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Rakennukset on toteutettu ympärivuotisen asumisen mahdollistavalla tavalla. Siten tilakokonaisuuteen viittaaminen kesäasuntona on perusteetonta ja hämärtää sen tosiasian, että turvetuotantoalueen ulottaminen tilan rajaan ja turvetuotannon liikennöinnin linjaaminen kulkemaan tilakokonaisuuden poikki sen keskeltä aiheuttavat kohtuutonta melu- ja pölyhaittaa ja tekevät tilan maaja metsätalouskäytön sekä virkistyskäytön mahdottomaksi. 7. Hakemus on kokonaan jättänyt käsittelemättä turvetuotantoon liittyvän palovaaran, joista varoitetaan mm. hakemuksessa mainitulla Vankisuon turvetuotantoalueella. Siten hakemus tulisi evätä jo siihen liittyvän, esitetyn tuotantoalueen etelä-lounaispuolella sijaitsevaan tilakokonaisuuteen ja erityisesti sen tuotantoalueisiin rajoittuvalla kiinteällä maalla sijaitsevien tilan metsäisiin osiin kohdistuvan palovaaran vuoksi. Palotilanteessa esitetty kapeimmillaan vajaan sadan metrin levyinen suoja-alue on täysin riittämätön. 8. Hakosuolle esitetyn turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen vakavimpana puutteena muistuttajat pitävät sitä, että hakemuksessa ei ole lainkaan arvioitu turvetuotannon edellyttämien liikennejärjestelyjen aiheuttamaa haittaa. Ao. hanketta koskevan kuulutuksen liitteenä olevasta karttapiirroksesta käy kuitenkin selvästi esille, että Vapo Oy esittää turverekkojen ja tuotantoalueen muun raskaan liikenteen käyttämän tieyhteyden rakentamista tilamme ja lähimmän asutun tilan alueiden keskeltä. Karttapiirroksesta esille tuleva, mutta hakemuksessa kokonaan mainitsematta ja arvioimatta jäänyt ja kiinteistömme avoimen peltoaukean läpi kulkeva tieyhteys aiheut-

taa kohtuuttoman haitan ja kiinteistön halki kulkevan ja raskaan liikenteen säännöllisesti käyttämän tie aiheuttaa lisäksi jatkuvan vaaratilanteen. 9. Lisäksi muistuttajat toteavat, että kuulutuksen liitteenä olevassa kartassa VAPO:n tarra peittää keskeiset hakemuksen tarkoittamaa tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevien, käytössä olevien tilojen keskeiset karttatiedot. 2) XX (Kivikumpu 491-401-11-24), XX (Raaminsuisto 491-401-11-36), XX (Koivuniemi 491-401-11-25-7) sekä XX (Saunaniemi 491-401-11-26) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. 18 (32) Hietajärven tila on huomattavasti huonontunut viimeisen 10 vuoden aikana ja syynä tähän on Vapo Oy:n sinne aikaisemmin laskema turvetuotannon kuivatusvesi. Hietajärvi on nimensä mukaisesti ollut hiekkapohjainen kirkas järvi, mutta nyt pohjassa on noin 1,5 2 metriä ruskeaa humuslietettä ja veden väri järvessä on ruskea. Järven huono kunto tulee hyvin esille, kun sinne laskee katiskan tai verkon yhdeksi yöksi. Ylös nostettaessa ne ovat aivan humuslietteen likaamia. Samoin uimisen jälkeen iho on limainen ja ihokarvoihin on tarttunut ruskeaa lietettä. Hietajärvessä vesikasvit mm. järvikuusi on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Veden laadun huonontuminen on havaittavissa myös Ala-Sitrossa, jonka aiemmin kirkas vesi on muuttunut ruskeaksi. On lisäksi otettava huomioon, että veden järven kunnon huonontuminen laskee kiinteistön arvoa. Muistuttajat ovat keskustelleet kesällä 2012 ELY -keskuksen edustajan kanssa mahdollisuuksista järven tilan parantamiseksi ja veden pinnan mahdollisesta nostosta ja hän lupasi järjestää ja kutsua koolle keskustelutilaisuuden aiheesta kesällä 2013. Hietajärvi on pieni ja matala järvi eikä kestä turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Muistuttajat vastustavat ehdottomasti kuivatusvesien johtamista Hietajärveen ja vaativat Vapo Oy:n puhdistavan aikaisemmin kuivatusvesien mukana sinne kerääntyneen moskan pois. 3) XX (Rantalehto 491-463-5-20) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä ja käyttöoikeuden myöntämistä laskuojien syventämiseen. Kiinteistö sijaitsee Hietajärven rannalla. Hankkeelle ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Vapon lupahakemus on siis aikaisemmin hylätty ja hylkäys vahvistettu Vaasan hovioikeudessa. Nyt sitten haetaan ilmeisestikin toista reittiä päästövesille. Tämänkin uuden reitin varrella asuu/elää paljon paikkakuntalaisia ja kesämökkeilijöitä, joiden vesistö alueita ollaan jälleen pilaamassa entisestään. Nämä uuden, toivotun päästöreitin varrella olevat vesistöt lienevät itse asiassa pienempiä ja herkemmin pilaantuvia, kuin aikaisempi suunniteltu päästöreitti, jonka lupahakemus hylättiin. Aikaisemmin liittyen Hietajärven lisäkuormitukseen vuonna 2006 2007 (ISY-2006-Y- 141) Vapo sai ympäristöluvan jatkaa ko. pienehköjen vesialueiden pilaamista ja nyt sitten edelleen jatketaan tätä luonnon vesistöjen tuhoamista, joka aiheuttaa kohtuutonta haittaa myös asutukselle ja virkistykselle.

19 (32) Muistuttajat ovat huolestuneita näiden vesialueiden (Roitonlampi, Papinjoki, Hietajärvi, Sahinjoki ja Kyyveden Ala-Sitro) jatkuvasta päästökuormituksesta, mitä nyt ollaan lisäämässä. Viime vuosina esimerkiksi Hietajärven (Roitonlampi lienee jo pilattu) kalasto on tyystin häviämässä. Kalojen häviäminen saattaa johtua mm. happikadosta, joka johtunee liiallisesta turvehumuksesta. Vesi on kummallisen limaista ja vahvasti turvehumuspitoista, joten uiminenkaan siinä ei juuri kiinnosta. Järven vettä ei voi käyttää talousvetenä, niin kuin moni muukin mökkiläinen alueella on todennut. Asukkaita ja mökkiläisiä on kuitenkin useita kymmeniä. Virkistyskäyttö sekä kalastaminen jopa taloudellisessa mielessä on aikaisemmista turvetuotannon (jota on harrastettu välinpitämättömästi ja ilmeisesti vanhentunein tekniikoin vuosikausia) aiheuttamista haitoista dramaattisesti kärsinyt. Kuulutuksessa mainittu arvioitu vuosikuormitus on kuitenkin lisäkuormitus jo pilattuun, rehevöitymässä olevaan matalaan vesistöön, jolloin ko. vesistön toipuminenkaan ei ole mahdollista. Joku(kuka?) on arvioinut tämän ko. kuulutuksessa vesistöön aiheutuneen vuosinettokuormitukset: 6,4 kg fosforia, 280 kg typpeä ja 500 kg kiintoainetta. Sisältääkö tuo kiintoaines ns. turveaineksen/humuksen, joka aiheuttanee seuranaisvaikutuksella ehkä suurimmat/näkyvimmät ongelmat (happikato) tällä hetkellä? Aikaisemmassa Vapon hakemassa ja hyväksytyssä ympäristölupahakemuksessa (v. 2006 2007) arvioitiin tuotantovaiheessa olevat vuosibruttomäärät päästöihin olevan suuruusluokkaa: 36 kg fosforia, 1 440 kg typpeä ja 5 740 kg kiintoainetta. Nämä kun yhdistää, tulee: 42,4 kg fosforia/v, 1 770 kg typpeä/v ja 6 240 kg/v kiintoainetta. Tässä on vain kaksi turvetuotantoaluetta ja arviot ovat vain arvioita. Niitä ei ilmeisesti voida todistaa mittauksin tai näytteiden avulla. Turvetuotantoalueisiin ei ole päässyt tutustumaan, eikä voida sanoa myöskään käytetäänkö tuotannossa uusia tekniikoita ja seurataanko/mitataanko/valvotaanko ko. pitoisuuksia säännöllisesti. Miten esimerkiksi runsassateinen kesä (tulvat, rankkasateet) tahi muu luonnon ympäristöhäiriö vaikuttaa koko prosessiin, ainakin hetkellisesti päästöt lisääntynevät moninkertaisesti. Näistä seikoista ja omista konkreettisista havainnoista johtuen on hyvin epävarmaa, miten purkuvesistön tulee käymään lähitulevaisuudessa ja voisiko tulevat sukupolvet kyetä uimaan Hietajärvessä. Kalastaminen on jo nykyään melko epätoivoista Hietajärvessä. Luonnon monimuotoisuuteen liittyen alueella pesii paljon lintuja kuten Joutsen pariskunta ja muita lintuja. Kalojen häviäminen tietenkin heikentää lintujen ja muiden eläinten sekä ihmisten elinolosuhteita. Turve voidaan rinnastaa fossiilisiin, uusiutumattomiin energianlähteisiin ja Suomessa sitä suositaan keinotekoisesti mm. veropolitiikalla. Tämä on käsittämättömän lyhytnäköistä ja vanhanaikaista energiapolitiikkaa. Turve on kivihiiltäkin saastuttavampi vaihtoehto esimerkiksi kasvihuonekaasujen kannalta. Mikäli Suomi valtiona halunnee päästä sovittuihin päästövähennyksiin, niin olisi tehtävä jotain nopeasti asian eteen. Hakija voisi olla edistyksellinen ja ympäristöä ajetteleva konserni ja siirtyä mahdollisimman nopeasti uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden edistykselliseen käyttöön, sekä lopettaa turvetuotanto kokonaan nopeammassa aikataulussa. Tällaisten pienehköjen soiden ja vesistöjen pilaaminen lienee edelleen markkinataloudellisesti liian kannattavaa. Onko mahdollista, että ympäristöluvista vastaavat tahot ottaisivat tiukemman kannan näihin asioihin, jotta edistyksellinen ja ympäristöä suojeleva politiikka saisi enemmän jalansijaa yhteiskunnassamme? Eikö ympäristönsuojelulait ota kantaa juuri tällaisiin seikkoihin, jossa turvetuotanto kokonaisvaltaisesti aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä kohtuutonta rasitusta asutukselle ja virkistykselle?

20 (32) 4) Vehmaskylän 14 osakaskunta vastustaa ympäristöluvan myöntämistä ja perustelee mielipidettään seuraavasti: 1. Viitaten aikaisemmin Itä-Suomen ympäristölupavirastolle antamaamme lausuntoon (päätös 117/07/2 Dnro ISY-20006-Y-138) sekä 22.12.2007 Vaasan hallintooikeudelle tekemäämme vastineeseen ilmoitamme, että asiakohdassa mainitussa asiassa kuivatusvesireitin muutoksesta huolimatta ei ole tullut ilmi sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa em.itä-suomen ympäristölupaviraston 29.10.2007 sekä Vaasan hallinto-oikeuden 03.12.2008 ( nro 08/0761/3, dnro 00060/08/5115) asiassa tekemiä päätöksiä. Vaikka alueen laskuojia on muutettu, tuotantoalueen lähimmästä järvestä (700m), Loukeisesta tulee valumia Lylyjärveen ja sitä kautta Hanhijärveen. 2. Mikkelin Vesi- ja ympäristöpiiri on jo 8.3.1993 ratkaisussaan katsonut hankkeen olevan Loukeisen ja Lylyjärven tilaa selkeästi vaarantava. Molempien järvien tilan kannalta kriittisimpiä tekijöitä ovat happamuus, ravinne- ja orgaanisen aineen kuormitus ja tätä kautta järvien happitilanne, sekä levähaitat ja runsas vesisammalkasvusto. Lylyjärvi laskee Lylyjokea pitkin Hanhijärveen, joten Lylyjärven mahdollinen lisäpilaantuminen vaikuttaa välittömästi myös Hanhijärven tilaan. 3. Ympäristölautakunta 30.3.1994 käsittelemässään kokouksessaan totesi että Lyly ja Loukeinen kuuluvat Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä maatalouden vesiensuojelun painopistealueisiin. Hanke onkin toteutunut ja Lylyjärven kunnostus- ja vesisuojelusuunnitelma onkin selvästikin parantanut Hanhijärven vedenlaatua vuosien varrella. Hakosuohankkeella pilattaisiin vuosikymmenten työ veden laadun parantamiseksi. 4. Hanhijärvi kuuluu Mikkelin kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2002-2006 piiriin ( Harri Liikanen 2002 ), jossa mm. todetaan että Hanhijärven Lylynlahden valuma-alueen pienvesissä on havaittu ongelmia jo 1980-luvulta lähtien ( Hakosuon ojitus ). Rehevöitymisen seurauksena alueella on esiintynyt kalakuolemia ja vesien virkistyskäyttö on laskenut. Hanhijärven pohjoisosa on mataloitunut ja kasvanut umpeen kiihtyvällä vauhdilla. Suunnitelmaan on koottu tiedot valuma-alueen lähtötilanteesta niin veden laadun kuin virkistyskäytön osalta. Hoitosuunnitelman ansiosta paunettipyynnit ja verkkokalastuksia on aloitettu. Vesikasvien niittoa on toteutettu Hanhijärvellä useina vuosina niin kalastus-alueen kuin Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimesta. Kalastuskunnat ja yksityiset henkilöt ovat edelleen panostaneet vesialueen tilan parantamiseen saaden mm. rapukannan elpymään ja lisääntymään. Kuhanpoikasia istutetaan yhdessä Vehmaskylä 6 kanssa vuosittain n. 1000 eurolla. Hakosuo hankkeella vuosikymmenten työ ja rahat menisi täysin hukkaan. 5. Tyydyttäväksi luokiteltu, erittäin tumma vesi toimii suuren joukon ainoana talous- ja virkistysaluevetenä. Hanhijärvellä on yli 150 vapaa-ajan/vakituista asuntoa joten järven vedenlaadun tila kiinnostaa satoja huolestuneita veronmaksajia ja näiden joukosta löytyy myös arvostettuja kulttuurivaikuttajia. Järvi on tavattoman herkkä mataluutensa takia pienillekin pintaveden aiheuttamille vaurioille. Keväisin valumavedet aiheuttavat jo nyt paljon allergikoille pahoja oireita. Uimisesta jää iholle limainen pinta mutta se on parantunut näiden hoitotoimenpiteiden ansiosta. Osakaskunnan mielestä Hakosuon turvetuotantoalue vaikuttaisi negatiivisesti myös alueemme elinkeinoelämään ja aiheuttaisi arvonalennusta kiinteistöille. 6. Vehmaskylä 14 osakaskunta totesi kokouksessaan, että jos päätös on myönteinen Hakosuohankkeelle, tullaan valitustie käymään läpi loppuun asti. 5) XX (Välimaa 491-401-11-28) vaatii, että jos Hakosuon kuivatusvesiä aletaan johtamaan Hietajärven kautta on Papinjoen suulle järjestettävä puolueeton vedenlaadun kontrolli alkaen ennen vesien laskun aloittamista, jotta vaikutuksiin voidaan ajoissa puuttua.