UUDEN ALAVUDEN STRATEGIA... 10 TYÖN TULOKSELLISUUTTA JA TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄMÄÄN... 16. Johdanto... 16. Työhyvinvointikysely...



Samankaltaiset tiedostot
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄLLYSLUETTELO... 1 UUDEN ALAVUDEN STRATEGIA Mitä tavoittelemme suurempana kuntana? Miten toimimme?... 4

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2021

Ikäihmisten palvelut

Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

Ikäihminen toimijana hanke

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Delegointisäännön tullessa voimaan vastuualueet ovat:

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kaupunginvaltuusto

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Säännön nimi. Tetola Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Sosiaalilautakunta

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Melan strategia Hallitus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6)

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Valtuusto Kunnanhallitus Strategiakortit 2013 LIITE 1

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kriittinen menestystekijä

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Suunnittelukehysten perusteet

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

2014 Toimintakertomus

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Todennäköisyys. Vaikutus

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Sosiaali- ja terveysryhmä

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

TALOUSARVIO 2018, TALOUSSUUNNITELMA -2021, kaupunginhallitus

Transkriptio:

TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Kaupunginvaltuusto 15.12.2014

1

Sisällys OTE PÖYTÄKIRJASTA UUDEN ALAVUDEN STRATEGIA... 10 TYÖN TULOKSELLISUUTTA JA TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄMÄÄN... 16 Johdanto... 16 Työhyvinvointikysely... 16 Henkilöstöohjelman laatiminen... 17 Työkyvyn tukemisen periaatteet... 17 KATSAUS KAUPUNGIN RISKIENHALLINTAAN... 18 Toimintaympäristö... 18 Johtamisjärjestelmän kehittäminen ja toimeenpano... 19 Henkilöstö... 19 TVT-riskit... 20 Sopimusten hallinta... 20 Toiminta... 20 Vahinkoriskit ja palvelutuotannon turvallisuus... 21 Talouden ja rahoituksen hallinta... 21 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017... 22 YLEISPERUSTELUT... 22 Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät... 22 Talousarvion rakenne ja sisältö... 22 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT... 25 Kaupunginvaltuusto (hallintopäällikkö)... 25 Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja)... 25 Keskushallinto (kehitysjohtaja)... 27 2

TALOUSPALVELUT... 30 Talouspalvelut (talousjohtaja)... 30 Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö)... 32 Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö)... 36 PERUSTURVARYHMÄ... 38 Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja)... 38 Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja)... 41 Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja)... 45 Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja)... 49 Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja)... 52 SIVISTYSPALVELUT... 55 Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja)... 55 Varhaiskasvatus (päivähoidon johtaja)... 56 Perusopetus (sivistysjohtaja)... 59 Lukio-opetus (lukion rehtori)... 60 Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori)... 63 Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja)... 67 Vapaa-aikapalvelut (liikuntasihteeri)... 70 TEKNISET PALVELUT... 73 Tekninen hallinto (tekninen johtaja)... 73 Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö)... 74 Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö)... 76 Tilapalvelu (tekninen johtaja)... 79 Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri)... 81 KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT... 85 Asuntotoimen yhtiöt... 85 3

Elinkeinotoimen yhtiöt... 86 Alavuden Jäähalli Oy... 89 A Pesu Oy... 91 Alavuden Lämpö Oy... 94 TULOSLASKELMAOSA JA RAHOITUSOSA... 96 KÄYTTÖTALOUSOSA... 98 INVESTOINTIOSA... 100 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT... 104 KUNNALLISTALOUDEN KUVIOT... 106 ASUNTOTUOTANTO VUOISINA 2014 2018, KESKEISET TIEDOT... 109 4

OTE PÖYTÄKIRJASTA 5

6

7

8

9

UUDEN ALAVUDEN STRATEGIA 10

11

12

13

14

15

TYÖN TULOKSELLISUUTTA JA TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄMÄÄN Johdanto KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt toteuttavat vuosina 2011 2014 yhteisen tuloksellisuuskampanjan. Sen tavoitteena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu. Tuloksellisuuskampanjan huoneentaulun mukaan: Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän laadun ja tuloksellisuuden samanaikaista kehittämistä. Näin voidaan lisätä kuntien taloudellista toimintakykyä, kuntalaisten hyvinvointia ja turvata henkilöstön saatavuus tulevina vuosina. Tuloksellisella toiminnalla turvataan laadukkaat ja vaikuttavat kuntapalvelut kohtuullisin kustannuksin. Toiminta on sujuvaa ja henkilöstön aikaansaannoskyky hyvää. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen sekä hyvin toimivat työyhteisöt luovat perustan palveluiden onnistumiselle ja uudistamiselle. Tuloksellisuus syntyy yhteistyöllä Tuloksellisuus tuottaa laadukkaita palveluita Tuloksellisuus edellyttää osaamista ja ammattitaitoa Tuloksellisuus tarvitsee kestäviä ratkaisuja Tuloksellisuus on avoin uudelle Tuloksellisuus tavoittelee hyvinvointia Tuloksellisuus tehdään työpaikoilla Tuloksellisuus on sujuvaa työtä Tuloksellisuus on tavoitteellista Tuloksellisuus on asenne Alavuden kaupungin henkilöstötoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan suunnitelmakaudella 2017 em. tuloksellisuuskampanjan hengen mukaisesti eri toimenpitein yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työhyvinvointikysely Keväällä 2014 KEVA :n kanssa yhteistyönä toteutettuun työhyvinvointikyselyyn vastasi 522 kaupungin työntekijää ja vastausprosentti oli 66 %. Kyselyn teemoina olivat johtaminen ja esimiestyöskentely, työyhteisön toimivuus, työolot ja osaaminen sekä omat voimavarat ja työssä jatkaminen. Lisäksi oli sosiaaliseen pääomaan liittyviä kysymyksiä. Kyselyn tulokset antavat 16

eväitä henkilöstötyön kehittämiseen ja tuloksia voidaan hyödyntää myös henkilöstöohjelman laadinnassa. Henkilöstöohjelman laatiminen UUSI ALAVUS-2020 kehittämisohjelman toteuttamista tukemaan ja konkretisoimaan on aloitettu elokuussa 2014 Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman laatimistyö. Henkilöstöohjelmassa on tarkoitus määritellä henkilöstön kehittämisen keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä linjata niiden käytännön toteutusta. Henkilöstöohjelmassa esiin nostetaan ainakin henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen, henkilöstön motivointi sekä Alavuden kaupungin hyvän työantajamaineen ylläpito ja kehittäminen. Henkilöstöohjelman laatiminen toteutetaan vuorovaikutteisena prosessina siten, että henkilöstön edustajilla on siihen laaja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuus. Tavoiteaikatauluna on, että valtuusto voisi hyväksyä henkilöstöohjelman viimeistään kesäkuussa. Työkyvyn tukemisen periaatteet Työkyvyn tukemisen periaatteiden jalkauttamista käytännön työkaluksi jatketaan ja työkykyasioiden puheeksiottojen toteutumista seurataan henkilöstöhallinnon toimesta. Työkykyasioiden puheeksioton tavoitteena on etsiä keinoja, joilla työssä jaksamista ja selviytymistä voitaisiin tukea niin, että toistuvilta tai pitkittyviltä sairauslomilta vältyttäisiin tai mahdollinen ennenaikaisen eläköitymisen uhka voitaisiin välttää. Työkyvyn tukemisessa työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani ja vuoropuhelua kaupungin ja työterveyshuollon välillä lisätään vaikuttavien ja kustannustehokkaiden toimintatapojen löytämiseksi. Työkykyasioiden osalta seurattavia mittareita ovat mm. sairauspoissaolojen määrä, varhemaksujen määrä ja työterveyshuollon kulut. 17

KATSAUS KAUPUNGIN RISKIENHALLINTAAN Tarkastelu liittyy valtuuston 26.5.2014, 22, hyväksymään Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin ja valtuuston 28.4.2014, 13, hyväksymän hallintosäännön 7 luvun, 47, Sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen käyttöönotosta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus vastaa yhteisöjen riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hyvin toimiva johtamis- ja hallintojärjestelmä yhdessä asianmukaisen sisäisen valvonnan ja riittävän riskienhallinnan kanssa takaavat kohtuullisen varmuuden tehokkaasta, tuloksellisesta ja päätettyjen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Toimintaympäristö Suomen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa vielä vuosia. Valtionosuusuudistus ja sen yhteydessä tehtävät leikkaukset heikentävät tulopohjaa. Alavuden valtionosuus paranee suhteellisesti ja se vähentää leikkausten vaikutusta. Vuoden valtionosuus arvioidaan tässä vaiheessa n. 766 000 pienemmäksi kuin kuluvan vuoden valtionosuus. Yhdessä ikärakenteen muutoksen kanssa tilanne tasapainottamisessa ja kaupungin taloudellisen aseman parantamisessa on haasteellinen. Työttömyyden kustannuksia siirretään yhä enemmän peruskuntien kannettavaksi ja verovähennykset ovat vähentäneet kuntien efektiivistä veroastetta lähes 5 prosenttiyksikköä alemmaksi kuin kuntien keskimääräinen veroaste on. Jatkuva toiminnan tarkastelu, uudistaminen ja tehostaminen ovat välttämättömiä jatkossakin. Ne turvaavat parhaiten mahdollisuudet tarjota hyviä palveluja kuntalaisille. Tätä työtä varten on valmistunut ja jatkuvasti täydentyy asiakirja Toimenpide-esityksiä Alavuden kaupungin talouden tasapainotuksesta sekä toteutumisen seuranta Uusittu strategia, UUSI ALAVUS 2020-kehittämisohjelma mahdollistaa myös toimenpiteiden kohdistamisen keskeisimpiin kehittämiskohteisiin, joilla Alavuden on suunniteltu selviävän tulevaisuudenkin haasteista. Mahdollisesti kuntarakenteisiin ja todennäköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuisiin suunnitteilla olevat kehittämistoimenpiteet saattavat aiheuttaa huomattavia muutoksia kaupungin vastuisiin ja edellyttää merkittäviä toiminnallisia uudelleen järjestelyjä. 18

Toimintaympäristön riskejä muodostaa mm. väestön hyvinvointikehitys ja ikärakenne. Hyvinvointikehitystä seurataan hyvinvointikertomuksella, jonka ensimäistä versiota valmistellaan perusturvapalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteistoimin. Ikärakenteen ja sairastuvuuskehityksen huomioiminen on palvelutarpeen arvioinnissa käytössä. Elinkeinoelämän kehitys ja muuttoliike vaikuttavat toimintaympäristöön ja niiden ennakointi ja aktiiviset toimenpiteet ovat tärkeitä. Kaupunki on osallistunut Kuntaliiton hankkeeseen Elinvoiman eväät. Hankkeesta on saatu eväitä kaupungin uusittuun strategiaan. Markkinointipanostukset suunnataan sekä muuttovirran kääntämiseen, että elinkeinoelämän edelleen kehittämiseksi. Toiminnan kehittämisessä palvelutarjonta ja sen laajuus tulee olla jatkuvassa tarkastelussa. Myös palvelujen järjestämisvaihtoehtoja kannattaa selvitellä ja valmistella. Jotta palvelut pysyvät ajan tasalla ja kilpailukykyisinä. Tulee tunnistaa uusia kehittämismahdollisuuksia. Asiakaskäyttäytyminen saattaa muuttaa nopeasti jonkin erityisalueen toimintaedellytyksiä. Asiakaspalautteen saaminen ja analysointi on avainasia nopeissa muutostilanteissa. Johtamisjärjestelmä, -kulttuuri ja -taito määrittelee paljon organisaation palvelukyvystä. Päätöksentekokyvystä riippuu aikaansaatavien muutosten nopeus ja oikea-aikaisuus. Johtamisjärjestelmän kehittäminen ja toimeenpano UUSI ALAVUS 2020- kehittämisohjelma ohjaa koko kaupunkikonsernin toimintaa. Sen visiota, strategisia päämääriä ja strategiatavoitteita ollaan jalkauttamassa kuluvan vuoden aikana kaikilla tasoilla. Talousarvion laadinnassa siitä johdetaan talousarvion tavoitteet, kehityskeskusteluissa tavoitteellistaminen huomioidaan henkilökohtaisissa ja työyksiköittäisissä toimintojen kehittämisissä. Kehittämisohjelma ohjaa toiminnan järjestämistä ja tehostamista. Kehittämisohjelman ohjausvaikutukseen ja toimeenpanoon liittyviä riskejä ei voida arvioida tässä vaiheessa. Toimiva ja selkeä johtamisjärjestelmä sekä strategiasta johdettujen tavoitteiden toteutuminen käytännön tekemisen tasolla ovat edellytys kaupungin organisaation muutoskyvylle rakennemuutoksessa. Henkilöstö Merkittäviä henkilöstöriskejä ei ole realisoitunut. Taloudellinen epävarmuus jatkuu ja talouden ennustettavuus on heikentynyt. Näillä on vaikutusta henkilöstöä koskeviin, tarvittaessa nopeastikin tehtäviin sopeuttamispäätöksiin, jotka puolestaan aiheuttavat epävarmuutta ja saattavat vaikuttaa työn tuottavuuteen. Sopeuttamistoimia on toteutettu lähinnä vapaaehtoisin toimin ja kuntaliitostilanteen jälkeisillä henkilöstöjärjestelyillä. Tulevaisuudessakin ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus muodostaa kunnissa yhä pahenevan ongelman, niin myös Alavudella. Joillakin alueilla esimerkiksi perusturvan piirissä työvoimapula on jo nähtävissä. Riskiä on pyritty lieventämään mm. järjestämällä työllistämiskoulutusta ja uudistamalla rekrytointiprosesseja. Työympäristön vaaroja ja riskejä on kartoitettu Alavuden kaupungissa vuodesta 2006 lähtien systemaattisesti. Myöhemmin on otettu käyttöön Riski-ZEF-raportointiohjelma riskien arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi. Vaarojen ja riskien arvioinnissa on monella työpaikalla jo menossa kolmas kierros. Työtä tekee työsuojelutoimikunta, työsuojelupäällikkö ja TK-työterveyshuolto. Arvioinnin raportti käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja toimitetaan työpaikalle ja teknisiin palveluihin 19

toimenpiteitä varten. Talousarviossa on ollut pitkään arviomääräraha yllättävien korjausten varalta, josta on voitu määrärahaa käyttää muun muassa riskien poistamiseen nopeammin kuin normaalilla talousarvion aikataululla. Kaupunginviraston johtoryhmän ja työsuojelutoimikunnan yhteisissä vuosittaisissa kokouksissa on myös käsitelty esille tulleita työympäristön vaaroja ja riskejä. TVT-riskit Tieto- ja viestintätekniikan riskejä on tarkasteltu viimeksi Opsec-Oy:n avulla eri tasoilla. Tietoturvariskejä vähentämään on hyväksytty kaupunginhallituksessa tietoturvaperiaatteet. Se toimii tietoturva-asioissa ns. strategiapaperina ja jakaa vastuun tietoturvasta sekä johtoryhmälle, että TVT-tiimille. Vuonna 2013 on tehty mm. tietoturvakartoitus ja haavoittuvuusanalyysi. Vuoden 2014 aikana tarkennetaan ja yhdenmukaistetaan tietoturvaohjeisto sekä koulutetaan henkilökunta. Kaupungin TVT-infrastruktuuri on toiminut pääsääntöisesti luotettavasti, lukuun ottamatta joitakin pieniä, yksittäisiä käyttö- tai palvelukatkoksia. Jatkossa kiinnitetään tarkempaa huomiota muutosten hallintaan ja tiedottamiseen. Sopimusten hallinta Kaupungin sopimusten määrä lisääntyy jatkuvasti ja sopimuksista tehdään yhä monimutkaisempia. Henkilöstön sopimusosaamisen vahvistaminen ja sopimusseurannan kehittäminen ovat seuraavia haasteita ja välttämättömiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ei ole tuonut esille epäkohtia tai puutteita. Hankintamenettely on joissakin tapauksissa erittäin vaativaa ja siihen on koulutuksella varauduttu ja varaudutaan edelleen. Sopimusten seurantaa toteuttavat henkilöt, jotka ovat niiden kanssa suoraan tekemisissä. Myös johtoryhmä osaltaan valvoo sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikoja. Toiminta Merkittävimmät toimintaan liittyvät riskit sisältyvät lämpö- ja vesilaitoksen toimintaan. Kaukolämmön mahdollisesti lisääntyvä sääntely, turpeen asema polttoaineena, päästörajoitusmekanismien kehitys ja erilaiset veroratkaisut ovat tekijöitä, joilla on mahdollisesti heikentävä vaikutus lämpölaitoksen taloudelliseen asemaan ja tuloksentekokykyyn. Lisäksi toimintaan liittyvät hinta- ja hinta-alueriskit sekä polttoaine-, volyymi ja henkilöriskit. Riskejä ei ole laajasti toteutunut. Raakaveden saastuminen on aina vesilaitoksella riski. Kantatie 66:n pohjavesisuojaus on ollut viime vuosituhannen puolella suuri riskejä vähentävä toimi. Vesilaitoksella on toteutettu mittavaa kaukovalvontajärjestelmää riskien vähentämiseksi. Luonnonkatastrofien riski on muutamana myrskynä toteutunut. Asioita on käsitelty väestönsuojelukoulutuksessa ja -harjoituksissa. Agregaatein on nyt paremmin varauduttu vastaavissa tilanteissa auttamaan asukkaita, karjatilallisia, vanhuksia jne. Runsaan sateen aiheuttamiin tulvatilanteisiinkin on jossakin määrin varauduttu ja kartoitettu riskialueita. Toimintavalmius näissäkin tilanteissa vaatii vielä panostusta. 20

Vahinkoriskit ja palvelutuotannon turvallisuus Vahinkoriskien osalta merkittävimmät riskit liittyvät kaikille kuntalaisille tuotettaviin palveluihin, kuten lämmöntuotantoon ja vesihuoltoon. Näihin liittyviä merkittäviä vahinkoja ei ole tapahtunut. Merkittäviä Alavuden kaupungin muuhun palvelutuotannon turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ei ole toteutunut. Toiminnan keskeytyksen varalta Alavuden kaupungilla on kriittisten palvelujen kohdalla keskeytysvakuutus. Riskienhallinta on järjestetty toisaalta vakuutusten, toisaalta ohjeiden ja kartoitusten kautta. Henkilöstöön kohdistuvien laittomien ja ilkivaltaisten uhkauksien määrä on kuitenkin lisääntynyt. Turvahälytysjärjestelmä riskialttiille paikoille on asennettu ja testattavana. Koulutus tapahtuu syksyn 2014 aikana. Vakuutuksin on vähennetty vahinkoriskien taloudellista realisoitumista. Vahinkovakuutukset, lakisääteiset tapaturmavakuutukset ja muut vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2010 aikana. Kilpailutuksen voitti vakuutusyhtiö IF, joka oli myös aiemmin kaupungin vakuuttaja. Kaupungin vakuuttaminen on hieman keskimääräistä laajempaa ja erikoistilanteitakin huomioivaa. Talouden ja rahoituksen hallinta Kaupunki on velkaantunut kuntien keskiarvon tuntumassa. Kaupunki on koko ajan sopeuttanut toimintaansa, jotta ei jouduttaisi kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin ja toisaalta, että palvelutaso voitaisiin mahdollisimman hyvin säilyttää. Keskeinen vaikutustie on jatkuva toiminnan tiukka tarkastelu ja uudistaminen olemassa olevilla resursseilla ja tähtäimenä talouden pitäminen kestävänä myös tuleviin tarpeisiin. Kaupungin tulostason parantamiseen on kiinnitetty useana vuonna huomiota. Tällä saataisiin parannettua investointien rahoituspohjaa ja vähennettyä painetta ylivelkaantumiseen. Talousarviovuoden aikana maksuvalmiutta on hoidettu kuntatodistusemissioilla. Tämä on ollut joustava ja edullinen rahoitustapa suurien tuloerien, kuten verotulojen ja valtionosuuksien tilitysten välissä. Kaupungin lainat ovat sidottuja 6 kuukauden viitekorkoihin. Korot ovat tällä hetkellä huomattavan alhaalla, eivätkä muodosta suurta riskiä. Korkojen noustessa tulee pohdittavaksi mahdolliset korkosuojaukset, mikäli ne osoittautuvat kannattaviksi. Lainakannan riskiä tasaa kaupungin sijoitussalkku Sijoitustoimintaa hoitaa Alavuden kaupungin puolesta Nordea Investment Management täyden valtakirjan salkunhoitajana. Sijoitussalkku tuo turvaa myös rahoitusinstrumenttina. Lisäksi sijoitussalkun tuotto on ollut varsin hyvä. Keskitetty sijoitusten raportointi mahdollistaa ajantasaisemman seurannan, riskien havaitsemisen, arvioinnin ja niihin reagoinnin. 21

TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017 YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Useimmat ennusteet olettavat, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Talousarviovuodelle 2014 tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Talousarvion rakenne ja sisältö Talousarviossa noudatetaan voimassa olevan talousarvion mukaista palvelualue-jakoa siten muutettuna, että hallintopalvelut on jaettu hallintopalveluiksi ja elinkeinopalveluiksi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteita, mittareita ja mittareiden tavoitearvoja kehitetään edelleen tasapainotetun mittariston mukaisesti. Edellisen vuoden talousarvio ja tilinpäätöskertomus sekä arviointikertomuksen kannanotot huomioidaan kehittämistyössä ja määrärahaehdotuksissa. Talousarvioon arvioidaan kaupungin keskeiset riskitekijät ja niihin kohdistuvat toimenpiteet. Keväällä laaditun sopeuttamisohjelman toimeenpano arvioidaan elokuussa hallituksessa. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli 2,6 miljoonaa euroa. Tulos oli 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnallistalous on edelleen kiristymässä mm. vaatimattoman verotulokehityksen ja tulevien valtionosuusuudistusten myötä. Tämä vaatii tarkkaa budjetointia ja uutta entistä kustannustehokkaampaa ajattelua toimintoja järjestettäessä. Viime vuosina nimenomaan terveydenhuollon kustannuskehitys on ollut talouteen nähden liiallista ja vaatii edelleen sopeuttamistoimia, jotta talous saadaan kuntoon ja palvelutuotanto kokonaisuudessaan turvattua. Talouden tervehdyttämiseksi vuosikate tulee saada pysyvästi ja selvästi yli poistojen tason. Raami on tuloslaskelman ja rahoituslaskelman muodossa liitteenä. Toiminnallisesti paineita talousarviovuodelle 22

aiheuttaa mm. väestön suhteellinen ikääntyminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääntynyt kysyntä. Kehittämistoimet tulee mitoittaa taloudellisten mahdollisuuksien mukaisiksi ja säästökohteita sekä uudelleen järjesteltäviä toimintoja toteuttaa aktiivisesti, koska talous tulee saada tasapainoon ja pysymään kestävällä uralla. Raportointi ja erityisesti seuranta, johtopäätökset sekä toimeenpano ratkaisevat. Talousarvion sitovuus on palvelualuetasolla pääsääntöisesti tulot ja menot. Nettobudjetoinnissa ovat palvelualueet lomituspalvelut, kansalaisopisto, vesihuoltolaitos, lämpölaitos ja tilapalvelu. Talousarvio tehdään suoraan Status-ohjelmistoon. Tavoitteet, mittarit ja mittarin tavoitearvot kootaan syksyllä erilliseen taloushallinnosta annettavaan pohjaan, joka laaditaan rakenteeltaan yhdenmukaiseksi. Vuoden talousarvion ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelman ohjeaikataulu. 1. Talousarviojohtoryhmä 9.9.2014, jossa Terveyskeskuksen edustajat. 2. Talousarvioehdotukset 12.9.2014 mennessä. 3. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa lopullisen talousarvioraamin ja laadintaohjeet syys - lokakuun vaihteessa. 4. Tilaisuus talousarviotilanteesta ja perusteista valtuusto ja kaupunginhallitus 6.10.2014. 5. Talousarviojohtoryhmä, jossa myös Terveyskeskuksen edustajat; talousarviotilanne 7.10.2014. 6. Lautakunnat antavat hallitukselle lopulliset esityksensä 20.10.2014. 7. Talousarviojohtoryhmä 21.10.2014. 8. Terveyskeskuksen lopullinen talousarviokeskustelu on lokakuun loppupuolella 2014. 9. Kaupunginhallituksen esitys veroprosenteiksi 10.11.2014. 10. Kaupunginvaltuuston päätös veroprosenteista 17.11.2014. 11. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota 24.11.2014. 12. Henkilöstöjärjestöjen käsittely 25.11.2014. 13. Kaupunginhallitus käsittelee ja tekee lopullisen esityksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 8.12.2014. 14. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarvion 15.12.2014. 15. Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä mahdolliset ohjeet käyttösuunnitelmien laatimisesta vuoden 2014 ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. 16. Lautakuntien ja kaupunginhallituksen päätökset käyttösuunnitelmista mahdollisimman pian vuoden vaihteen tuntumassa. Laskentateknisenä oletuksena henkilöstömenojen kasvusta on, että elokuun palkkoihin lisätään 0,5 %, peruspalveluohjelman mukaisesti. Käyttömenojen ja käyttötulojen keskimääräinen kasvu edellisen vuoden toteutumaan on 1,0 %. Tämän yli menevät ehdotukset tulee perustella yksityiskohtaisesti. Vuoden talousarviossa käytetään seuraavia prosentteja henkilöstösivukuluissa ja eläkemaksuissa: Muut Opettajat Maatalouslomi tus 4150 Sosiaaliturvamaksu 2,15 2,15 2,15 4100 Palkkaper. 17,05 21,64 17,05 eläkevak.maksu 23

4160 Työttömyysvakuutusma ksut 4170 Tapaturmavakuutusma ksut 2,95 2,95 2,95 0,3 0,3 4,2 Yhteensä 22,45 27,04 26,35 4110 Eläkemenoperusteinen maksu 2014 maksu * 0,97 4120 Varhe-maksut 2014 maksu * 1,02 2014 maksu * 0,97 2014 maksu * 1,02 *Vuoden budjetointiin tarvittavat eläkemenoperusteisen ja varhe-maksun summat saa kertomalla yllä olevilla kertoimilla vuoden 2014 ennakoiden summat (= 2014 toteutuma). Valtion tulo- ja menoarviokäsittely saattaa tuoda muutoksia edellä oleviin budjettiolettamuksiin! Johtoryhmä voi tehdä muutoksia raamin ja suunnitteluohjeiden yksityiskohtiin talousarviotyön aikana kokonaisraamin hengessä ja puitteissa. Raamista poikkeamiseen tulee esittää perustelut. 24

HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto (hallintopäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus Palvelualueen tarkoituksena on kaupungin kehittymisen edistämiseksi ja alavutelaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi päättää kaupungin visiot ja strategiat, asettaa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tarkastaa niiden toteutuminen. Valtuuston tavoitteita ei aseteta erikseen vaan ne mitataan ja arvioidaan palvelualueittain. Tavoitteiden asettamisessa käytetään talousarvion alussa olevaa visio- ja strategiaosiota. Kaupungin strategiset päämäärät ja strategiatavoitteet: Kasvava ja kehittyvä kaupunki Asiakaslähtöiset palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Tunnettu kaupan ja yrittäjyyden kaupunki Tasapainoinen kuntatalous ja palvelutarpeita vastaava henkilöstö Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kaupunginhallituksen tehtävänä on edistää kaupungin kehittymistä ja turvata alavutelaisten hyvinvointi. Hallitus huolehtii valtuuston hyväksymien visioiden strategioiden ja tavoitteiden toteutuksesta. Keinoina on ulkoinen edunvalvonta ja ajantasaiset johtamisjärjestelmät. Hallitus johtaa yleistä palvelutuotantoa, käynnistää kehittämisprosesseja ja ohjaa asioiden valmistelua kaupungin toimielimissä ja kaupunginvirastossa sekä valvoo päätösten täytäntöönpanoa. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Kasvava ja kehittyvä kaupunki Asukasluku Vuotuinen 0,5 % kasvu Muuttovoitto Syntyneiden enemmyys Kuntamarkkinoinnin tehostaminen Riittävä asunto-, toimitila- ja tonttitarjonta. Työttömyysaste % Alle koko maan Uusia monipuolisia 25

keskiarvon työpaikkoja Asiakaslähtöiset palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Valmistelu aloitettu Asukastyytyväisyys-kysely palveluista Tunnettu kaupan ja yrittäjyyden kaupunki Eri järjestöjen kyselyt Elinkeinopalvelut helposti saatavilla Markkinointi ohjelman laadinta Elinkeino-ohjelman laadinta NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Kasvava ja kehittyvä kaupunki Asiakaslähtöiset palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Kehittämissuunnitelma tehty ja toimenpiteitä käynnistetty Keskustan profiloiminen: Alavuden keskustan kehittämissuunnitelma Maankäytön hankkeet Toimintatapojen ja prosessien uudistaminen Osallistuminen hanketoimintaan Tunnettu kaupan ja yrittäjyyden kaupunki Yrityksiltä saatu palaute Kaupungin ja yrittäjien aktiivinen vuorovaikutus Yritysvaikutukset otetaan huomioon valmistelussa Palvelut Alavuden Kehitys Oy:ltä NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo Kasvava ja kehittyvä Koulutussuunnitelma kaupunki tehty Henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen 26

Asiakaslähtöiset palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Tunnettu kaupan ja yrittäjyyden kaupunki Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Strategiatavoitteet tehdään henkilöstölle tutuksi NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Tasapainoinen Tilikauden tulos Vähintään ylijäämäinen, kuntatalous tulorahoitus lisääntyvä Sopeuttamisohjelma Käyttötalouden hallinta Riittävät taloudelliset edellytykset palvelutason ylläpitämiseen Vuosikatteen riittävyys tarkasteluun Vuosikate kattaa poistot ja lainanlyhennykset Huomioidaan talousarvioraamin ja talousarvio-ohjeiden antamisen yhteydessä Keskeisillä kuntatalouden mittareilla valtakunnan ja maakunnan keskitasoa Veroprosentit Veroprosentit eivät saa oleellisesti poiketa maakunnan ja saman kokoluokan kuntien keskiarvosta Palvelujen arviointi Tiukat talousarvioraamit Tulorahoituksen lisääminen Strategiset hankkeet toimintakaudella 1. Palveluiden uudistamistyö 2. Tuurin kaupallisten palvelujen laajentaminen 3. Maankäytön hankkeet 4. Viestintä- ja markkinointiohjelma Keskushallinto (kehitysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Palvelualueen tarkoituksena on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin tuloksellisuus- ja kehittämisstrategioiden toteutumista. 27

NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Alavuden kehitystä tukeva markkinointi ja viestintä Alavus on hyvä ja kilpailukykyinen työnantaja Kaupunginvaltuuston ja hallituksen hyvät toimintaedellytykset Saatu palaute Käyttäjälähtöiset ja mobiililaitteisiin skaalautuvat kotisivut Ajantasaiset kaupungin esitteet Hyvä valmistelu NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Alavuden kehitystä tukeva markkinointi ja viestintä Ohjelma tehty ja toimenpiteitä käynnistetty Viestintä- ja markkinointiohjelman laatiminen Alavus on hyvä ja kilpailukykyinen työnantaja Kaupunginvaltuuston ja hallituksen hyvät toimintaedellytykset Työnantaja -esite / Yleinen perehdytysohje Projekti käynnistetty Henkilöstöviestinnän kehittäminen Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Riittävät ja oikeat tiedot oikea-aikaisesti Sopimustenhallinta projekti NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo 28

Alavuden kehitystä tukeva markkinointi ja viestintä Alavus on hyvä ja kilpailukykyinen työnantaja Kaupunginvaltuuston ja hallituksen hyvät toimintaedellytykset Nettisivuilla tiedot oikein Alavuden näkyvyys lisääntyy Henkilöstöohjelma tehty Pidetty alkuvuodesta Viestintä kuuluu jokaiselle asenteen juurruttaminen Alavuden tapahtumat näkyvät julkisuudessa Henkilöstöohjelman laatiminen Valmistelijoiden, esittelijöiden ja sihteerien koulutus NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Alavuden kehitystä tukeva markkinointi ja viestintä Alavus on hyvä ja kilpailukykyinen työnantaja Kehityssuunta. Enintään kunta-alan keskiarvoa Markkinoinnin vuosikello ml. rahankäyttö Työprosessien tehostaminen Täyttölupamenettely Sairaspoissaolojen seuranta Kaupunginvaltuuston ja hallituksen hyvät toimintaedellytykset Kehityssuunta. Enintään maan keskiarvoa Varhe-maksujen määrä 29

TALOUSPALVELUT Talouspalvelut (talousjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Palvelualueen tarkoitus on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin strategioiden toteutumista. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Asiakkaat palvellaan hyvin, nopeasti ja ammattitaitoisesti Asiakkaan kokema palvelutaso 3/5 Aikataulu tiedon keruulle, talouskonsultointi. Asiakastyytyväisyyskysely NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Kirjanpidon raportit ovat nopeasti käytettävissä Kirjanpitokuukausien sulkemisajankohdat Kirjanpitokuukausi valmis seuraavan kuun puolivälissä Ohjeet koko kirjanpitotyön ketjulle Sähköisen laskutuksen edistäminen Sähköiset ostolaskut Sähköiset myyntilaskut 70 % 25 % Asiakkaiden, toimittajien sekä tavaroiden ja palvelujen tilaajien muistuttaminen asiasta Muiden sähköisten prosessien lisääminen Sähköiset palkkaerittelyt Palkkahallinnon ohjelmiston uusiminen 85 % Käytössä Muistuttaminen asiasta Käyttöönotto alkaa 12/2014 ICT-järjestelmän ajantasaisuus, toimivuus Käyttöhäiriöiden määrä Ei ohjelmiin ja/tai asennuksiin liittyviä käyttöhäiriöitä Palaute korjaus- ja kehittämisehdotuksin ohjelmatoimittajalle. Arvioidaan ja toteutetaan koulutustarpeen mukainen koulutus Verkon toimivuus Verkko jatkuvasti toiminnassa Etukäteen ilmoitettujen huoltokatkosten ja sähkökatkosten lisäksi ei muita katkoksia Verkon valvonnan, rakenteen ja ylläpidon kehittäminen 30

NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo Motivoitunut, Työntekijän kokema 3/5 ammattitaitoinen ja osaamisen taso työstään vastuuta kantava henkilöstö Ajankohtaiskoulutukset, mahdolliset syventävät koulutukset, kyselyt, barometrit Henkilöstön työhyvinvointi Toteutetut kehityskeskustelut 100 % Kehityskeskustelun edelleen kehittäminen Terve työntekijä Sairauspoissaolo-% Alle kaupungin keskiarvon Omatoimisuus ja terveyden ylläpito. NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Osto- ja myyntilaskujen taloudellinen käsittely Terveen kunnallistalouden aikaansaaminen Talouspalveluiden toimin Kaupungin maksuvalmius on hyvä Tulorahoituksen riittävyyden turvaaminen omalta osaltaan Viivästyskorkojen ja perintäkulujen määrä Lainat euroa/asukas Lainanhoitokate Kassavarat euroa/asukas Vuosikatteen riittävyystarkastelu Viivästyskorkojen ja perintäkulujen minimointi Alle kuntien keskitason Arvo yli 1. Yli kuntien keskitason 1. vaiheen tavoite vuosikate kattaa lainanlyhennykset tai nettoinvestointien keskiarvon Vuosikate kattaa poistot ja lainanlyhennykset eli talous on tasapainossa Hyväksymisprosessin nopeuttaminen, kohtuulliset maksuajat Tasapainottamistyötä jatketaan syksyisin ja lisätalousarviossa tavoitteen saavuttamiseksi Tasapainottamista jatketaan syksyisin talousarviota laadittaessa ja talousarviovuonna lisätalousarvioissa tavoitteen saavuttamiseksi Strategiset hankkeet toimintakaudella: - Populus palkkahallinnon ohjelmiston käyttöönottoprojekti - Osuuskunta Kuuskaistan, Kuuskaistan Palvelut Oy:n ja seutuverkko 6netin toimintojen ja laskutuksen uudelleenjärjestely 31

Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Turvataan paikallisyksikön (Alavus, Kuortane, Ähtäri) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelut asiakaslähtöisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä lomittajien ammattitaitoon vuosiloma- ja sijaisapulomituksessa Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun, tavoitettavuuteen, tiedonsaannin riittävyyteen sekä sijaisapujen ja vuosilomien toteutumiseen Asiakkaat vastaavat palautekyselyyn Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Vastaajien määrä NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Ammattitaito vuosilomalomituksessa: tavoite väh. 4 Ammattitaito sijaisapulomituksessa väh. 4 Asiakaspalvelu: tavoite väh. 4,2 Tavoitettavuus: väh. 4 Tiedonsaannin riittävyys: väh. 4 Sijaisapujen toteutuminen: väh. 4,5 Vuosilomien toteutuminen väh. 4 Palvelusuunnitelmien hyödyllisyys väh. 4 Asiakkaista vähintään 50 % vastaa Lomittajien täydennyskoulutus vastaa tilojen vaativuustasoa ja on ajan tasalla. Tiedotetaan oikeaaikaisesti ja selkokielellä Otetaan käyttöön uusia tiedotuskanavia. Palvelusuunnitelmat tehdään asiakaslähtöisesti ja Toteutetaan sähköisesti Toimivat lomituspalvelut -opas otetaan käyttöön 32

NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi. Huolehditaan lomittajien ammattitaidon ylläpitämisestä Lomittajien ammattitaito vuosiloma ja sijaisapulomituksessa asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Mittarin tavoitearvo Ammattitaito vähintään 4 90 % kuukausipalkkaisista lomittajista osallistuu vuoden lomittajakilpailuun Lomittajien ammattitaito kartoitetaan ja täydennyskoulutus ja tilakohtainen perehdytys on suunniteltu sen mukaisesti Lomittajien työtapaturmat vähenevät Maatalouslomittajien ja hallintohenkilöstön työ hyvinvointia ja työssä jaksamista parannetaan Tapaturmien määrä Sairaus poissaolojen määrä Lyhyet usein toistuvat sairaus poissaolot Alle vuoden 2014 oman tason Sairaus poissaolo % alle vuoden 2014 tason Poissaolopäivien määrä alle vuoden 2014 tason Tehdään tilojen riskienkartoitukset säännöllisesti. Pyritään tekemään silloin, kun lomittaja on tilalla töissä Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairaus poissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista Henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Vuosilomat järjestetään tasaisesti lomavuoden aikana vl-päivät/vuosipuolisko Mittarin tavoitearvo Vuosilomia pidetään keskimäärin 26 pv/v/yrittäjä Vl-päivät toteutuvat tasaisesti molemmilla vuosipuoliskoilla Paikallisyksikköön palkataan palvelujen kysyntää vastaava määrä maatalouslomittajia Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Sijaisapujen toteutuminen väh. 4,5 33

Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittajaapua Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat tarkistetaan vähintään joka 3. vuosi tehtävän tilakäynnin yhteydessä tai kun tilan olosuhteissa tapahtuu muutoksia Lainmuutoksista tiedotetaan riittävästi ja oikea-aikaisesti Tuettua maksullista lomituspalvelua käyttävien yrittäjien määrä Palvelusuunnitelmakäynti en määrä Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Käyttäjien määrä prosentteina vuosilomaan oikeutetuista yrittäjistä lisääntyy vuodesta 2014. Yhdelläkään tilalla ei ole 3 v. vanhempaa palvelusuunnitelmaa Tilakäynti tehty ja palvelusuunnitelma tarkistettu 2 kk:n kuluessa siitä, kun uudet yrittäjät ovat aloittaneet Tiedonsaannin riittävyys: vähintään 4 34

NÄKÖKULMA: TALOUS Lomituspäivän kesto on mitoitettu lain mukaisesti ja lomittajan työaika pohjautuu lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäväosuutta vastaavaan työaikaan Lomitusnetissä on ajantasaiset tiedot (kokonaistyöaika, tehtäväosuudet, karjatalouskellonajat) ja tietoja käytetään lomitusten suunnittelussa Lomituspäivän kesto min/kotieläinyksikkö Lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannuksia Mittarin tavoitearvo Poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään + 10 % Poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään + 10 % Lomituspäivän kesto määritellään lypsy- ja nautakarjatiloille TTSmanagerlaskentajärjestelmän avulla lomituspalvelulain ja Melan ohjeiden mukaisesti Lomitusnetti pidetään ajan tasalla ja lomitusnettiä hyödynnetään tehokkaasti lomittajan työvuoroluettelon suunnittelussa. Sijaisapupäätökset on annettu ja toimitettu asiakkaalle viipymättä Päätöksen käsittelyaika Asiakas saa päätöksen 2 viikon kuluessa hakemisesta, jos päätös voidaan tehdä lopullisena tai ehdollisena ilman lisäliitteiden hankkimista 1 viikon kuluessa siitä, kun päätöksen tekemistä varten tarvittavat liitteet on toimitettu Suoritteiden määrä TA14 TA15 TS16 TS17 Toteutuneet lomituspäivät 16 500 15500 14500 14000 Suoritteiden hinta Lomituspäivän hinta 175 173 173 170 Keskeisiä lukuja 120-tunnin maksullisen lomituspalvelun käyttö, 1400 1420 1450 1500 päivät yhteensä Henkilöstöpäätökset 200 200 190 180 Palvelujen myöntämistä koskevat viranhaltijapäätökset 1200 1200 1100 1000 35

Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö) Toiminta-ajatus Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tarjota hyvät maaseutuhallinnon palvelut yhteistoiminta-alueen viljelijöille ja omalta osaltaan edistää kilpailukykyisen maaseutuyrittämisen edellytyksiä. Maaseututoimen yhteistoimintasopimukse n (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että lakisääteiset tehtävät tulee hoidettua annettujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Asiakkailla tarpeeksi tietoa tukimahdollisuuksista ja - ehdoista Tukihakuprosessi asiakkaalle vaivaton NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Koulutustapahtumia vähintään 6 kpl sekä henkilökohtaista tukineuvontaa toimistossa, puhelimitse tai sähköisesti tarpeen mukaan nopeasti Asiakaspalautteen tavoitearvo vähintään 4/5 Asiakaspalvelua kaikissa toimipisteissä hakuaikoina joka päivä ja muulloin viikoittain Koulutustapahtumien järjestäminen eri puolilla aluetta ja henkilökohtaista neuvontaa tarpeen mukaan Asiakaspalautekysely NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Maaseututoimen yhteistoimintasopimukse n (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että lakisääteiset tehtävät tulee hoidettua annettujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Tukihakemusten käsittely nopeaa ja ammattitaitoista Mittarin tavoitearvo Asiakkaiden tuet maksussa 1. maksukeräilyssä Kolme toimipistettä, joista yksi selkeä päätoimipiste, jossa työskennellään joka päivä ja muut toimipisteet vastaanottopisteitä 36

Osaava, motivoitunut ja riittävä (5 kpl) henkilöstö Henkilöstöresurssit Henkilöstön koulutussuunnitelma NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Mittarin tavoitearvo Yksikössä vähintään viisi perehtynyttä työntekijää, joilla vähintään kolmella virka/virkavastuu Vakituinen henkilöstö vähintään viisi koulutuspäivää/vuosi, osa-aikainen henkilöstö vähintään kaksi koulutuspäivää/vuosi Osallistuminen Elykeskuksen sekä maaseutuviraston järjestämille koulutuspäiville sekä henkilöstön perehdyttäminen uusiin asioihin yksikön sisäisellä neuvonnalla Talousarvion toteutuminen ja toiminnan tehokkuus NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Menomäärärahat Talousarvion mukaisesti Talousarvion seuranta ja henkilöstöresurssien oikea-aikainen palkkaus 37

PERUSTURVARYHMÄ Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Hallinnon tarkoituksena on luoda päätöksenteolle ja palvelutuotannolle hyvät edellytykset tulokselliseen ja yhteistyöhakuiseen toimintaan, sekä johtaa ja edistää palvelualueiden tavoitteiden toteutumista asiakaslähtöisesti NÄKÖKULMA: ASIAKAS Asiakaslähtöisyys Asian vireille tulon viivytyksettömyys Asiakastyytyväisyyskysely Mittarin tavoitearvo 4/5 Asiakaspalautteen käsittely Asiakkaan ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen sovittu aikataulu Poikkeama 0 kpl/kk Seuranta Toistuvaislaskujen laskutus ja tukien maksatus ajantasaisesti sovittu aika kk:ssa kk:n puoleen väliin mennessä Laskutukset ja maksatukset tehdään ajallaan NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Hyvinvoinnin tila Poikkihallinnollinen ja järjestöyhteisyhteistyö Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Yhteistyön määrä ja toiminta Mittarin tavoitearvo Indikaattorit positiivisia Yhteistyö lisääntynyt Ryhmät toimivat Hyvinvointikertomuksen tekeminen ja vuosittainen seuranta perustetussa työryhmässä Hyvinvointityöryhmän toiminta Lasten- ja nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmä ja työryhmien työskentely Yhteisöllisyyden Käytössä olevat tilat ja Tiloja riittävästi käytössä IkiTrimmin ja 38

tukeminen tiloja ja toimintaedellytyksiä luomalla tuki Yhteistyö järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa toimii Lepiksen tilat eri ryhmien käytössä Palvelurakenteiden muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Kehittämistoiminta tukee perustyötä Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Palveluliikenteen toimivuus Toteutumisaste hyvä Käyttäjien määrä/kk Ennaltaehkäisevää ja lapsiperheiden varhaista tukea kehitetään edelleen Ikäihmisten palvelurakenteen edelleen kehittäminen kotihoidon suuntaan, palveluohjaus ja kuntoutus Jatkuva seuranta ja arviointi Yhteiset tavoitteet ja Sote-palvelujen SoTe-integraatio linjaukset. integraatio aloitettu valtakunnallisten, Yhteiset sotejohdon Yhteistyö syventynyt maakunnallisten ja kokoukset Kokouksen kaupungin omien säännöllisyys, 1 kerta/kk linjausten ja päätösten mukaan Alueen sote-johdon yhteistyötä lisätään. Etelä-Pohanmaan soteselvitys Hankkeiden arvioinnit hyvä Kaste-hankkeet, tietoteknologiahanke NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Ammattitaitoinen, työhön sitoutunut ja riittävä henkilöstö Henkilöstön vahvuuksien ja erityisosaamisen hyödyntäminen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Suositukset Pätevä henkilöstö Hakijoita/rekrytointi Vaihtuvuus Mittarin tavoitearvo Henkilöstön määrä vastaa laatusuosituksia 95 %:a alan pätevyysvaatimukset täyttäviä yli 5/rekrytointi < 10/vuosi Henkilöstön määrää ja sijoittumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Henkilöstön joustava siirtyminen yksiköstä toiseen tarpeen mukaan koulutussuunnitelmat Hyvän työnantajakuvan ylläpitäminen Henkilöstön Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot Säännöllinen seuranta ja 39

työhyvinvointi vähenevät vuoden 2014 tasosta toimenpiteet Aktiivinen aikainen puuttuminen poissaoloihin Kohdennetut työhyvinvoinnin edistämiset työhyvinvointiarviointi 4/5 Työhyvinvoinnin yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat ja toimenpiteet NÄKÖKULMA: TALOUS Taloudellisuus maakunnallista keskitasoa Riittävien taloudellisten resurssien varaaminen ja ennakointi Hyvä kustannustietoisuus Mittarin tavoitearvo Sote-kustannukset /as Maakunnan keskitasolla Jatkuva seuranta ja arviointi Tulo- ja menokertymä ja toteutuma Kustannustietoisuus omien ja ulkoisten palvelujen hinnoista Talousarvion mukaisesti Suoritehinnat ja kertymät keskimääräiset Talousarvion seurannan ja raportoinnin ajantasaisuuden kehittäminen Talouden korjaustoimenpiteet ajantasaisesti Kustannuslaskennan ja tuotteistamisen aloittaminen Suoritteiden määrä TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 laskut/perinnät/maksut 28404 27000 27000 27000 27000 Suortteiden hinta TA14 TA15 TS16 TS17 laskut/perinnät ja maksut Keskeisiä lukuja TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 Perusturvalautakunnan kokoukset 11 12 12 12 12 Perusturvalautakunnan käsittelemät asiat 117 160 160 160 160 Viranhaltijapäätökset 113 210 200 200 200 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ratkaiseminen ja uudistaminen valtuuston tekemien päätösten pohjalta. Sote-järjestämislain edellyttämät toimenpiteet. Alustava aikataulu: vuoden aikana. 40

Palvelurakenne- ja toimintatapamuutokset nykyistä ennaltaehkäisevämpään ja varhaisempaan tukeen erityisesti lasten ja perheiden sekä ikäihmisten palveluissa moniammatillisena yhteistyönä. Hyvinvointikertomus ja hyvinvoinnin edistämis- ja ennaltaehkäisevä työ tekemällä hyvinvointikertomus (sähköinen) poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Tavoitteena on saada tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista taloustiedon rinnalle kaupungin päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on käynnistää suunnitelmallinen poikkihallinnollinen yhteistyö hyvinvoinnin edistämisessä, ennaltaehkäisyssä ja ns. ilkeisiin ongelmiin puuttumisessa. Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Aikuissosiaalityö Perhesosiaalityö / Perhepalvelut Työllistymistä tukevat palvelut Vammaisten palvelut Toimeentuloturva Palvelualueen toiminta-ajatus: Sosiaalityön palveluiden tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä yhteisöjen toimivuutta rakenteellisen ja yksilö-, perhe- ja yhteisökohtaisen työn avulla muuttuvissa oloissa ja elämäntilanteissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Sosiaalityön palvelut ovat yhdenvertaisesti kuntalaisten saavutettavissa Asiakkaan hyvä ja oikeudenmukainen kohtelu Vastaanottoajan järjestyminen Asiakastyytyväisyyskysely Mittarin tavoitearvo < 7 arkipäivää Arvioidaan puhelinaikojen toimivuutta edelleen ja sosiaalipäivystyksen päiväaikaisen palvelun käyttöä 4 (asteikko 1-5) Toteutetaan asiakastyytyväisyyskyselyt Tusanhovin ja Tervashovin yksiköissä, sekä sosiaalityössä 41

NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Hakemusten ja asioiden viivytyksetön käsittely Hakemusten käsittelyyn ottoaika Mittarin tavoitearvo <7 arkipäivää Jatketaan yhden sosiaaliohjaajan tehtävänkuvan keskittämistä etuuskäsittelyyn Ajantasaiset asiakas- ja aktivointisuunnitelmat Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen 1/asiakas Aktivointisuunnitelmat Uudet pitkäaikaiset laitossijoitukset 100% 60/vuosi 0/vuosi Tehostetaan edelleen suunnitelmien tavoitteen asettelua ja kuntoutumisen konkretisoitumista Varmistetaan riittävät avohoidolliset palvelut Työelämäosallisuuden lisääminen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen Passiivisen työmarkkinatuen saajat Työtoimintaan osallistujat <ka 55/kk 150 henk./vuosi Vastataan työmarkkinatukilain muutosten paineeseen tehostamalla aktivointia ja käynnistämällä uusia toimintamuotoja. Työvalmentajapalveluiden turvaaminen. Työtoimintapaikkojen turvaaminen. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Nuorten työllistäminen Varhaisella tuella ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta Nuorten osuus työttömistä Varhaisen tuen perheohjauksen ja lapsiperheiden kotipalvelun käyttö Alle maan keskiarvon Alle maan keskiarvon 400 käyntisuoritetta/v. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen kaupungin yksiköihin Nuorten kesätyöllistäminen kaupungille ja tuki yrityksiin Tehostetaan asiakasten ohjaamista varhaisen tuen palveluihin yhteistyössä mm. terveydenhuollon ja sivistystoimen kanssa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaat < 220 lasta/vuosi 50 nuorta/vuosi Vahvistetaan itsenäistyvien nuorten tukea etsivän työn, 42

Etsivän nuorisotyön asiakkuudet perhetyön ja kuntoutusohjauksen yhteistyöllä NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Pysyvä pitkäaikainen henkilöstö Virkojen täyttö vakituisella henkilöstöllä Mittarin tavoitearvo Täyttöaste yli 70 % Varmistetaan osaaminen ja työyhteisön tuki Ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Täydennyskoulutukseen osallistuminen Työhyvinvointikysely joka 2. vuosi 3-10 päivää Koulutuksen ja omatoimisen kehittämistyön nivominen kokonaisuudeksi tavoitearvo 4,2 (1-5) Työnohjauksen järjestäminen jaksamisen tueksi NÄKÖKULMA: TALOUS Työmarkkinatukikustannusten hallinta Mittarin tavoitearvo Kustannukset/kk <ka. 14 000e/kk Toiminnan tehostamisella lakimuutokseen vastaaminen; aikuisten pajatoiminnan vahvistaminen, työtoimintaryhmien käynnistäminen, työtoimintapaikkojen luominen (työn etsintä) ja työvalmentajapalveluiden turvaaminen Riittävät ja oikein ajoitetut palvelut Lasten huostaanotot Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisen hoidon tarve (uudet asiakkaat) <2/vuosi < 4 /vuosi Lapsiperheiden kotipalvelun ja palveluohjauksen kehittäminen Kasvatusympäristöjen 43

Lastensuojelun ostopalvelujen kustannukset kustannusten määrä kustannusten kasvu taittuu laskuun kytkeminen ongelmien ennaltaehkäisyyn (koulut, varhaiskasvatus) Kotiin annettavien palvelujen ja perhesosiaalityön laadullinen kehittäminen kotona asumisen tueksi Suoritteiden määrä *) TP13 TA 14 TA15 TS16 TS17 Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet 11045 7500 7500 7000 7000 Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) 8881 9000 9000 9000 9000 Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) 2447 2200 2200 2200 2200 Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) 1742 1900 1800 1800 1800 Vammaisten palveluasuminen (ostettu) 1338 1100 2000 2100 2100 Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen 6704 7000 7000 7000 7000 (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt ja kevaoma) 4609 5400 6600 6600 6600 Suoritteiden hinta nettona*) TP13 TA 14 TA15 TS16 TS17 Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet 146 188 226 225 225 Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) 54 45 46 46 46 Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) 138 163 218 218 218 Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) 274 316 289 289 289 Vammaisten palveluasuminen (ostettu) 110 90 99 99 99 Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen 60 71 71 71 71 (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) 26 18 17 18 18 Keskeisiä lukuja TP13 TA 14 TA15 TS16 TS17 Varhaisen tuen perheohjaajan ja lapsiperh. - 400 450 450 kotihoito* Perhetyöntekijän käynnit 1668 1800 1800 1800 1800 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 259 220 220 200 200 Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat 493 570 570 550 100 Passiivista työmarkkinatukea saaneet ka/kk 54 40 55 55 55 Työmarkkinatukikustannukset ka/kk 17755 11000 13500 13500 13500 Laaditut ja tarkastetut aktivointisuunnitelmat 129 60 80 80 80 Työtoimintapäivät (kuty, shl, keva) 16293 13000 15000 15000 15000 *) suoritteita uudistettu Strategiset hankkeet toimintakaudella: Uudistuvan Sosiaalihuoltolain edellyttäminen toiminnallisten muutosten (sosiaalinen kuntoutus ja varhainen tuki) suunnittelu ja toteutus. 44

Työmarkkinatukiuudistuksen asettamiin haasteisiin vastaaminen kehittämällä työtoimintoja ja työvalmennuspalveluita. Osallistutaan aktiivisesti TYP-palvelun ja muiden työelämäosallisuutta tukevien palveluiden kehittämiseen maakunnassa. Palveluiden ja kehitystyön jatkuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen sosiaalihuollon järjestämiseen liittyvissä muutoksissa aktiivisella osallistumisella muutosten toteuttamiseen. Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Palveluohjaus Kuntoutus Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito Palvelualueen toiminta-ajatus: Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmisille oman näköinen elämä tukemalla, ohjaamalla ja edistämällä ikääntyneiden osallisuutta ja omatoimisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa kotona ja kodinomaisissa oloissa asuminen kuntouttavien ennaltaehkäisevien palvelujen, tukipalvelujen ja kotihoidon turvin. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen Ikäihmisten palveluiden odotusajat Arviointikäynnit Mittarin tavoitearvo Kiireelliset viipymättä ja ei kiireelliset vähintään 7 arkipäivän kuluessa Tuetaan asiakkaan osallisuutta ja omatoimisuutta sekä huomioidaan omaiset voimavarana Odotusaika Sanallinen arvio Odotusaikojen julkaisu kaksi kertaa vuodessa Hakemusten käsittely Päätöksen teko Hakemuksista päätös 100 % Itsenäisen suoriutumisen tukeminen Kuntoutus-, palvelu ja / tai hoitosuunnitelma Tehty kaikille palvelua tarvitseville (100 %) Asiakashakemuksista tehdään kirjallinen päätös Asiakkaan palvelutarpeesta lähtevä toimintakykyä tukeva 45

suunnitelma. Asiakas tyytyväisyys Asiakaspalaute/kysely Tyytyväisyys hyvä 4/5 Jatkuva asiakas palaute (palautelaatikko) Laatutyöryhmän keräämä palaute NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Hyvinvointia ja kotona asumista tukevat palvelut Matalankynnyksen palveluohjauksen ja liikuntaneuvonnan käyttö Päivätoiminta ryhmien asiakas määrät Tukipalveluiden käyttö Mittarin tavoitearvo Sanallinen arvio ja osallistujamäärät Poikkisektoraalinen yhteistyö Seuranta ja kehittäminen Järjestöjen, vapaaehtoistyön ja omaehtoisen toiminnan tukeminen Järjestöjen ja vapaaehtoisten järjestämän toiminnan ja osallistujien määrä Osallistujien määrä lisääntyy Voimaa vanhuuteen toiminnan jatkuminen, (vertaisohjaajat ja ryhmät) Tilojen, koulutuksen, ohjauksen ja tuen järjestäminen vertaisohjaajille ja muille toimijoille Ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus Riskiryhmien tunnistaminen Avokuntoutuksen asiakasmäärät Lyhyen toimintakyvyn testaus tulokset Poikkisektoraalinen toiminta Testaus tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Yksilö ohjaus ja neuvonta Palvelurakenne laatusuosituksen (STM 2013:11)mukainen Laatusuositus: % 75 vuotta täyttäneistä: Säännöll.kotihoito 13-14 % Tehostettu palv.as. 6-7 % Omaishoito 6-7 % Vanhainkoti 2-3 % TK+vkoti+teh.palv.asuminen yht. 8-9 % Säännöll.kotihoito 15 % (nyt 15,6 %) Tehostettu palv.as. 8 % (7,7%) Omaishoito 7 % (6 %) Vanhainkoti 3 % (3,3) TK+vk+tehost.palv.as. 11 % (12 %) Palvelurakenteen kehittäminen niin, että pitkäaikaishoiva annetaan kotona tai kodinomaisissa tiloissa Terveyskeskuksen käyttö Terveyskeskuksen pitkäaikaishoiva paikkojen väheneminen Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon vähentäminen 46

10 12 paikkaan. Palveluohjaus ja kotiuttamiskäytäntöjen tehostaminen edelleen Kaupungin omien yksiköiden käyttöaste yli 93 % Palvelujen oikea kohdentaminen Kotihoidon kattavuus 75 vuotta täyttäneillä Kriteeristöt ja toimintakyvyn arvio 75-vuotta täyttäneistä n. 14-15 % säännöllisen kotihoidon piirissä Toimintakyky mittaristot Huolehditaan kotihoidon riittävistä resursseista. Hyödynnetään geronteknologiaa Rava arviot vähintään 1xvuosi Laadun varmistaminen Ikäihmisten palvelujen suunnitelma Kattava kuvaus palveluista ja laadusta Suunnitelma laaditaan poikkisektoraalisesti Omavalvontasuunnitelma laadittu 1.1. Vuoden aikana Omavalvontasuunnitelma, sen arviointi ja päivitys tarvittaessa Suunnitelman laadinta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Koulutetun henkilöstön määrä ja rakenne suhteessa asiakasmäärään ja tarpeeseen Ikälaki Hoitoisuuden arvio/ RAVA Mittarin tavoitearvo Ikälain mukainen Avin tarkastuksen mukainen: Lisähenkilöstötarve n. 10 työntekijää (Elviira, Lukkarinhovi ja Rantakoto) Tiloista johtuva paikkojen vähentämistarve n. 16 paikkaa Henkilöresursseja lisätään / arvioidaan yksiköissä ikälain, hoivatarpeen, laatusuosituksien mukaan. Vuoden talousarviossa lisään henkilöstöä 4 työntekijällä. Tehdään jatkosuunnitelma tarvittavasta lisähenkilöstöstä ja tiloista. 47

Sijaisten käyttö ja saatavuus Kotihoidon henkilöstön optimaalinen käyttö ja välittömän työn osuus Sijaisuuspäivät Tarvittaessa saadaan sijainen Välittömän työn osuus vähintään 60 %:a määrä/kk/v Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Kuntarekryn sijaishallinta ohjelman käyttöönotto Henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen Täydennyskoulutuspäivien toteutuminen Sairauspoissaoloja Perehdytys Täydennyskoulutus 3 päivää / työntekijä Seuranta Uudet työntekijät perehdytetään 100 % Henkilökunnan joustava käyttö Täydennyskoulutus suunnitelma Varhaisentuen malli NÄKÖKULMA: TALOUS Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen Mittarin tavoitearvo Sanallinen arvio Sanallinen arvio Itsenäisen suoriutumisen tukeminen Teknologian hyödyntäminen Resurssien ja työn oikea kohdentaminen sekä työn organisointi Ikäihmisten palvelujen resurssit ja kustannukset valtakunnan keskiarvoa Palvelujen hinta ja kattavuus Seurataan Hilmo ja muita valtakunnallisia tilastoja Vanhustenhuollon kustannukset Palvelutarpeiden ja resurssien ennakointi Tarvevakioidut menot (THL) Asiakas määrän vaihtuvuus ja hoitoisuuden muutokset Maan keskitasossa Sanallinen arviointi Kustannustietoisuuden lisääminen Palvelurakenteen kehittäminen edelleen Toimivat kotiuttamiskäytännöt Henkilöstön yhteiskäyttö Henkilöstön ammattitaito 48

Suoritteiden määrä TP13 TA 14 TA 15 TS 16 TS17 Kotihoitokäynnit, joista 94550 105000 85300 85300 85300 Yöpartiokäynnit 9065 8600 8200 8200 8200 Viishovi 3878 4500 3500 3500 3500 Tehostettu palveluasuminen Lukkarinhovi ja Elviira 17898 20300 18700 18700 18700 Vanhainkodit hoivaosastot 16022 16600 16600 16600 16600 Palveluasumisen ostaminen 12766 12500 13100 13100 13100 Rantakoto 23679 24000 23500 23500 23500 Omaishoidontukipäivät 29969 31000 31000 31000 31000 Suoritteiden hinta TP13 TA 14 TA 15 TS 16 TS17 Kotihoitokäynti 22 22 23 23 23 Yöpartio 13 15 15 15 15 Viishovi 67 57 61 61 61 Tehostettu palveluasuminen Lukkarinhovi ja Elviira 92 92 97 97 97 Vanhainkoti hoivaosastot 95 90 113 113 113 Palveluasumisen ostaminen (palveluas. ja 63 65 55 55 55 tehostettu palveluasuminen) Rantakoto 50 54 55 15 15 Omaishoidontukipäivä (sis.vain rahallinen tuki) 15 16 15 15 15 Keskeisiä lukuja TP13 TA 14 TA 15 TS 16 TS17 Tk osastojen 3 ja 4 pitkäaikaishoitopäivät 5221 5000 4300 3500 3000 Psykogeriatrisen osaston pitkäaikaishoitopäivät 4373 4900 4700 4500 4500 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Henkilöstösuunnitelman tekeminen laatusuosituksen mukaisesti ja Avin tarkastuksen perusteella. Kotihoidon mobiilin ja optimointiohjelman käyttöönotto. Elviiran kotihoitoyksikön muuttaminen vähitellen vuorohoitoyksiköksi. Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Perusterveydenhuollon palvelut järjestää Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa terveydenhuoltolain edellyttämiä laadukkaita, tasapuolisia sekä taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia terveydenhuollon palveluja Kuusiokuntien alueella. Lisäksi tarkoituksena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten hallittavuuden parantaminen 49

NÄKÖKULMA: ASIAKAS Hoitotakuun toteutuminen Mittarin tavoitearvo Poikkeamat Vähäinen Jatkuva seuranta ja arviointi NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo Henkilöstön sopeuttaminen palvelurakennemuutoksissa Toteutuma Toteutunut Jatkuva seuranta ja arviointi NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Palvelurakenteiden muutokset Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Mittarin tavoitearvo Toteutumisaste hyvä Hyvä yhteistyö Jatkohoidon järjestyminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Syrjäytymisen ehkäisty Erikoissairaanhoidon sakkopäivät Yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Yhteiset sotejohdon kokoukset Työttömien terveystarkastukset 0 Kuntouttava hoito Oijoos hanke (kotiuttaminen) Yhteinen strategia ja ohjelmatyö aloitettu Yhteistyö syventynyt (4/5) Kokouksen säännöllisyys, 1 kerta/kk Alueen sote-johdon yhteistyö Soten järjestäminen valtuuston päätöksen mukaisesti ja sotejärjestämislain pohjalta 50 %:a työttömistä TE toimistossa terveydenhoitaja NÄKÖKULMA: TALOUS Toiminnan Sote-kustannukset /as Terveydenhuollon Mittarin tavoitearvo Maakunnan keskitasoa Jatkuva seuranta ja arviointi 50

taloudellisuus ja tehokkuus kustannukset /as Valtakunnalliset vertailu Suoritehinnat keskimääräiset Tehokkuusluvut hyvät Talousarvion toteutuminen ja yhteensovittaminen kuntien kanssa Menomäärärahat Talousarvion mukaisesti Talousarvion seurannan ja raportoinnin ja korjaustoimenpiteiden ajantasaisuus Kuntayhtymän talouden ohjausmenetelmät Kustannuslaskenta ja tuotteistaminen Suoritteiden määrä TP13 TA 14 TA 15 TS 16 TS17 Osviitta 9652 8000 9350 9350 9350 Lääkärin vastaanotto/päivystys 14358 14200 14400 14400 14400 keskitetyt Plk hoitajan itsenäinen vastaanotto 11162 11000 10800 10800 10800 Hoitopäivät, akuutti (Alavus + Ähtäri) 14210 13400 12800 12800 12800 Hoitopäivät, pitkäaik. 5221 5000 4300 4300 4300 Psykogeriatrinen osasto 4703 4900 4700 4700 4700 Psykiatriset hoitopäivät 1931 1800 1800 1800 1800 Psykiatriset plk käynnit yhteensä 4123 3575 3640 3640 3640 (6 luokkainen palveluhinnasto Suoritteiden hinta TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 Osviitta 58 73 63 63 63 Lääkärin vastaanotto/päivystys 109-127 117 114 114 114 keskitetyt Plk hoitajan itsenäinen vastaanotto 42 40 28 28 28 Hoitopäivät, akuutti 243-256 263-284 261 261 261 Hoitopäivät, pitkäaik. 141 142 145 145 145 Psykogeriatrinen osasto 196 201 214 214 214 Psykiatriset hoitopäivät 243 298 287 287 287 Psykiatriset plk käynnit yhteensä (6 luokkainen palveluhinnasto 36-310 43-326 43-326 43-326 43-326 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen tehtävin ratkaisujen pohjalta. 51

Palvelurakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen yhdessä kuntien kanssa, erityisesti vanhustenhuollon palveluissa sekä lasten ja nuorten palveluissa Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarkastelu yhdenvertaisena toimivana kokonaisuutena tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen integraation ja hyvän yhteistyön edistäminen. Hyvinvointitiedon tuottaminen ja raportointi päätöksenteon tueksi ja toimintojen kehittämiseksi. Parempi arki hanke (Kaste) yhteistyössä sote-toimijoiden kanssa. Kohderyhmänä paljon palveluja käyttävät. Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain perusteella väestön tarpeita vastaavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Hoitotakuun toteutuminen Poikkeamat Poikkeama vähäinen Jatkuva seuranta ja arviointi Hoitoon odottavien lkm Hoitojonot Sairaanhoitopiirin keskimääräiset Jatkuva seuranta ja arviointi (tk) NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Palvelurakenteiden muutokset Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Mittarin tavoitearvo Toteutumisaste hyvä Hyvä yhteistyö Oijoos hanke (kotiuttaminen) 52

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Yhteistyö suunnittelussa ja toteuttamisessa Toimiva yhteistyö SoTe-integraatio valtakunnallisten ja paikallisten linjausten mukaan.sotealuemallin selvittäminen NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo Henkilöstön sopeuttaminen palvelurakennemuutoksissa Toteutuma Toteutunut Jatkuva seuranta ja arviointi NÄKÖKULMA: TALOUS Taloudellisuus ja tehokkuus valtakunnallista keskitasoa Talousarvion yhteensovittaminen kuntien kanssa Terveydenhuollon kustannukset /as Talouden ja tehokkuuden valtak. vertailut Menomäärärahat Mittarin tavoitearvo Valtakunnan keskitasoa Talousarvion mukaisesti Jatkuva seuranta ja arviointi Raportoinnin ajantasaisuus Kuntayhtymän talouden ohjausmenetelmät 53

Suoritteiden määrä TP13 TA 14 TA 15 TS 16 TS17 Polikilinkkakäynnit 13889 13000 12500 12500 12500 Hoitopaketit (drg) 1703 1800 1500 1500 1500 Hoitopäivät 1883 2000 2000 2000 2000 Suoritteiden hinta TP13 TA 14 TA 15 TS 16 TS17 suoritteiden hinnat vaihtelevat tuotteittain Strategiset hankkeet toimintakaudella: Sote- järjestämislain sisältö vaikuttaa toimintaan. Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarkastelu yhdenvertaisena toimivana kokonaisuutena tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen integraation ja hyvän yhteistyön edistäminen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimiva työnjako. Perus- ja erityistason sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyö sekä tutkimus- ja kehittämisrakenne. Palvelujen kustannustehokkuus ja erikoissairaanhoidon kustannusten hillintä. 54

SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kouluhallinto luo valmistelullaan edellytykset päätöksenteolle, organisoi ja kehittää tulosalueen hallintoa, talouden seurantaa, suunnitelmallisuutta ja koulutusta sekä mahdollistaa musiinkin ja käsityötaiteen perusopetuksen NÄKÖKULMA: ASIAKAS hallinnollisten palvelujen tuottaminen käsittelyaika Mittarin tavoitearvo tapauskohtainen Musiikin ja käsityötaiteen perusopetuksen tukeminen Ammattiopetuksen maksuosuudet Oikea-aikainen asioiden valmistelu ja käsittely NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Tapauskohtainen NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo Osaava henkilöstö virkakelpoisuus 100 % vakinaisesti täytetyt virat ja täydennyskoulutus 55

Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 14 TS 17 Sivistyslautakunnan kokoukset 9 6 lautakunnan päätösten määrä 80 80 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Uuden opetussuunnitelman valmistelu. Varhaiskasvatus (päivähoidon johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Varhaiskasvatuksen hallinto ja yhteiset palvelut Perhepäivähoito Päiväkodit Ryhmikset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Palvelualueen toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus ja esiopetus takaavat turvallisen ja monipuolisen kasvun ja oppimisen lapselle, tukien lapsen kehitystä ja kasvamista tasapainoiseksi yksilöksi kasvatuskumppanina perheen kanssa Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatus ja esiopetus Laaditut Lapsi Vasut ( lapsen varhaiskasvatussuunnitelma) NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Kaikille lapsille laadittu varhaiskasvatussuunnitel ma) Riittävä koulutus varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan Lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukeminen Päivähoidon laatuarviointi Päivähoidon palveluihin tyytyväiset lapsiperheet, tavoitearvosana 8 Varhaiskasvatuksen laatukysely joka toinen vuosi 56

NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Sähköisten asiointitoimintojen tehostaminen Päivähoitohakemukset sähköisesti Mittarin tavoitearvo 70 % sähköinen haku Asiakkaiden ohjaaminen käyttämään sähköistä hakemusta Mobiilipuhelimien tehokas käyttö Kaikki perhepäivähoitajat käyttävät puhelimia Kaikki perhepäivähoitajat käyttävät tehokkaasti puhelimia Riittävä ja ajantasainen koulutus NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kehittyvä ja yhteistyökykyinen henkilöstö Kehityskeskustelut Sairaslomien määrä Mittarin tavoitearvo Käydyt kehityskeskustelut 50% henkilöstön kanssa Henkilöstöllä sairaslomia maksimissaan 100 työpäivän verran kuukaudessa Kaikkien työntekijöiden kanssa on käyty kehityskeskustelu vähintään kahden vuoden välein Työntekijöiden toimenkuvaa kehitetään tarvittaessa työkykyä ja jaksamista tukevaksi Ammattitaitoinen henkilöstö Pätevä henkilöstö 80% henkilöstöstä ammatillinen pätevyys Tiimimäinen työote Tarvittaessa lisäkoulutuksen järjestäminen henkilöstölle Onnistunut henkilöstön rekrytointi Hyvä perehdytys 57

Laadukasta varhaiskasvatusta kustannustehokkaasti Henkilöstön tehokas käyttö Hoitopäivän hinta (maakunnan keskiarvon alittaminen) Hoitopaikan käyttöaste Määräaikaisten työsopimusten määrä NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Hoitopaikan käyttöprosentti 90 % Määräaikaisten työsopimusten väheneminen Lasten järkevä sijoittelu hoitopaikkoihin Varahoitojärjestelmän kehittäminen Henkilöstön joustava siirtyminen tarvittaessa Koko henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Kokopäivät 63000 63000 63000 63000 Osapäivät 18300 18000 18000 18000 Esiopetus, Alavus 11200 11000 11000 11000 Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta 11000 11000 11000 11000 Suoritteiden hinta Kokopäivä Suoritteen hinta kp/op yhteensä 50 55 57 57 Esiopetus, Alavus 34 35 35 35 Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta 21 21 21 21 Keskeisiä lukuja Lasten kotih. tukea saaneet perheet 180 190 190 190 Lasten kotih. /ruokakunta/kk 280 370 370 370 Strategiset hankkeet toimintakaudella: MukavatIT Oy:n Päikky tietojärjestelmän käyttö vuorohoitoyksiköissä. Uuden 2016 esiopetussuunnitelman valmistelutyö ja henkilökunnan koulutus Uuden esiopetuksen oppilashuollon muutoksien toimeenpaneminen käytäntöön 58

Uuden varhaiskasvatuslain toteutumisen seuranta ja mahdolliset tulevat toimenpiteet Pienryhmä- ja leikkialuetoiminnan vahvistaminen yksiköissä Perusopetus (sivistysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Perusopetus antaa elämässä tarpeelliset hyvät perustiedot ja taidot, edistää tasaarvoa ja elinikäistä oppimista sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä ja toisista ihmisistä ja ympäristöstä. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta 6.luokkien valtakunnalliset kokeet Mittarin tavoitearvo maan keskiarvo riittävä tuntiresurssi kouluillla 9.luokkien oppilaat saavat päättötodistuksen kaikki 9.luokan oppilaat saavat päättötodistuksen pääsy jatko-opintoihin vuoden kuluessa myönteisen opiskeluilmapiirin ja toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Toimiva kouluverkko Ryhmäkoot kohtuullisia Valtakunnallinen keskiarvo Riittävä rahoitus NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Mittarin tavoitearvo 59

osaava ja yhteistyötaitoinen henkilöstö virkakelpoisuus 100 % vakinaisesti täytetyt virat ja toimet henkilöstön poissaolot henkilötilinpäätös Poissaolot alle kaupungin keskiarvon varhaisen puuttumisen malli NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo kustannustehokkuus /oppilas vastaavan tyyppisten kuntien taso kouluverkon kehittäminen Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS17 Oppilasmäärä 1447 1416 Suoritteiden hinta / oppilas 7541 7485 Strategiset hankkeet toimintakaudella: 1.8. koulutyö päättyy Itärannan, Suutalan ja Pollarin kouluilla. Uuden opetussuunnitelman valmistelu Lukio-opetus (lukion rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Lukion toiminta-ajatuksena on, että opiskelijat Saisivat lukio-opinnoillaan riittävän tiedollisen pohjan ylioppilastutkintoa ja jatkoopintoja varten Löytäisivät oman paikkansa aktiivisena, vastuullisena ja velvollisuudentuntoisena kansalaisena Voisivat lukiossamme kehittää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan ja kykyään toimia erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä 60

Kehittyisivät kokonaispersoonallisuudeltaan terveesti ja voisivat opiskella kannustavassa sekä rohkaisevassa oppimisympäristössä Laadukkaan opetuksen antaminen ja opiskelijoiden viihtyminen lukiossa. Vuosittain toteutettava itsearviointikysely. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Positiivinen palaute opiskelijoilta itsearviointikyselyssä. Positiivisen opiskeluilmapiirin luominen ja laadukas opetus. Viihtyisä ja nykyaikainen oppimisympäristö. Lukion houkuttelevuus. Opiskelijoiden menestyminen ylioppilaskirjoituksissa. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Alavuden peruskoulun päättäneiden hakeutuminen Alavuden lukioon. Ylioppilaskirjoitusten tulokset. Mittarin tavoitearvo Alavuden peruskoulun päättäneistä vähintään 50 % hakeutuu Alavuden lukioon Ylioppilaskirjoitusten tulokset yli valtakunnallisen keskitason. Lukion tehokas markkinointi 9. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Laadukas opetus ja kattava kurssitarjonta. Lukio-opintojen valmentaminen jatkoopintoihin. Lukion päättäneiden sijoittuminen jatkoopintoihin. Lukion päättäneistä vähintään 85% hakeutuu/pääsee jatkoopintoihin ammattikorkeakouluun, tiedekorkeakouluun tai yliopistoon. Tehokas opintojen ohjaus. 61

NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Innostunut ja osaava opettajakunta. Työtyytyväisyys ja henkilöstön täydennyskoulutus. Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut vähintään joka toinen vuosi. Säännölliset opettajainkokoukset. Kehityskeskusteluissa ja opettajainkokouksissa kartoitetaan työtyytyväisyyttä ja täydennyskoulutuksen painopisteet. Talousarviossa varataan riittävät resurssit henkilöstön täydennyskoulutukseen. NÄKÖKULMA: TALOUS Kustannustehokas opetus. Kustannukset euroa/opiskelija. Mittarin tavoitearvo Kustannukset euroa/opiskelija ovat valtakunnan keskitasolla. Toteutettavien kurssien suhteuttaminen opiskelijamäärään. Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Opiskelijoita 179 183 Suoritteiden hinta TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Euroa/opiskelija 6787 6229 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen, opetussuunnitelmatyön aloittaminen. 62

Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Lakeudenportin opisto järjestää koulutusta, jossa painottuvat terveyttä edistävät aineet, musiikki ja muut taideaineet sekä taitoaineet. Opisto järjestää ikääntyville tietoyhteiskuntavalmiuksiin liittyvää koulutusta sekä suomen kielen ja paikallisen kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Edistää asukkaiden kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Asiakastyytyväisyyskyselyt Mittarin tavoitearvo Palaute kursseista sekä hallinnon ja opettajien toiminnasta on pääsääntöisesti myönteistä. Asiakaslähtöiset ja ennakoivat palvelut. Opisto kehittää palvelujaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Toiveet pyritään ottamaan huomioon opetussuunnitelmaa laadittaessa. Hyvinvointitekijät: sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset elämänlaatuun Eri-ikäisille asiakkaille suunnatut kyselyt. Toiminnan myönteinen vaikutus asiakkaiden elämänlaatuun, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Opetusohjelman suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon asiakkaiden sosiaalinen elämäntilanne ja hyvinvointi. Tavoite korostuu toiminta-alueen ikääntyvien henkilöiden määrän kasvaessa Avoimuus muutoksille: valmius uusien kurssien joustavaan ja nopeaan käynnistämiseen. Kurssien lisäksi avoimen yliopiston opintoja sekä maksullista koulutusta ja yleisöluentoja. 63

NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Opetussuunnitelman hyvä laadinta: tasokas, monipuolinen ja ajankohtainen opetusohjelma. Opiskelijoiden osuus toimialueen kuntien asukasmäärästä Mittarin tavoitearvo 18 % Opetusohjelman pitäminen kiinnostavana ja ajankohtaisena. Opetuksen saatavuus ja kylien säilyttäminen elinvoimaisina Opetuspisteiden lukumäärä 90 opetuspistettä / lukuvuosi Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat. Kursseille ilmoittautuminen Tiedottaminen ja markkinointi Asiakasystävällinen, helppokäyttöinen ilmoittautumisjärjestelmä Tiedotteiden ja mainonnan helppo saavutettavuus asiakkaiden näkökulmasta 90 % opiskelijoista kykenee ilmoittautumaan nettijärjestelmän kautta Eri tiedotuskanavia 4-5 Toimipisteiden sijainnit tulee olla riittävät. Netti-ilmoittautumisen lisäksi henkilökohtainen palvelu opiston toimistoissa ja puhelimitse. Toimistojen ylläpitäminen kaikissa toimipisteissä edelleen. Tiedottaminen opintoohjelmassa, Hellevihallinto-ohjelmassa, paikallislehdissä ja yksittäisinä mainoksina. Tavoitteena osallistuminen Facebookissa näkyvyyden markkinoinnin lisäämiseen. 64

NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Innostunut ja innostava, henkilöstö. Työtyytyväisyys Henkilöstön pysyvyys Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut kerran vuodessa. Henkilökuntapalaverit kerran kuukaudessa. Työhyvinvointiselvityksiä tehdään tarvittaessa. Vakituisen henkilöstön tehtävänkuvien laatiminen, kehittäminen ja tarkistaminen kehityskeskustelujen yhteydessä. Säännölliset toiminta- ja suunnittelukokoukset. Koulutettu päätoiminen henkilöstö ja sivutoimiset työntekijät (tuntiopettajat) Henkilöstön omaehtoinen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen kehittäminen Sivutoimisten opettajien omaehtoinen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen edistäminen Kouluttautuminen ja kurssitus: (hallintohenkilökunta ja opettajat) vähintään yksi kurssi tai koulutus lukuvuodessa/ työntekijä Avoimesta, keskustelevasta työilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta huolehtiminen. Henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden kartoitus kehityskeskusteluiden yhteydessä. Esimies seuraa henkilöstön kouluttautumista ja sen vaikutuksia. Tuntiopettajien muu osaaminen kirjataan opiston hallinto-ohjelmaan (Hellewi). Opisto osallistuu resurssien puitteissa sivutoimisten opettajien koulutuskustannuksiin. 65

NÄKÖKULMA: TALOUS Taloudenhoito on kustannustehokasta, perustuu strategiaan sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan Vakio- ja erikoiskurssien kustannusten seuraaminen. Mittarin tavoitearvo Kustannustehokas opetus nettohinta / opetustunti. Taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous- ja toimintasuunnitelman mukaiset. Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Toteutuneet opetustunnit 14 800 14 800 14 800 14 800 Suoritteiden hinta TA 14 Toimintakate / opetustunti 46 46 46 46 Keskeisiä lukuja TA 14 Koulutuksien määrä 630 630 630 630 Osallistujien lukumäärä koulutuksiin 9500 9500 9500 9500 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Lakeudenportin kansalaisopisto tukee toiminnallaan Alavuden kaupungin toimintastrategiaa. Toiminnalliset tavoitteet: Miesten osallistujamäärän lisääminen. Taiteen perusopetuksen kuvataidekoulujen kehittäminen, ryhmien ikärakenteen tasapainottaminen ja eri ryhmien vuositavoitteiden saavuttaminen. Maahanmuuttajien kielenopetuksen kehittäminen. Senioriväestön atk-taitojen parantaminen. Avoimen yliopistotarjonnan kehittäminen ja kohderyhmien löytäminen. 66

Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten mahdollisuuksia jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä kirjallisuuden ja taiteiden harrastamiseen. Tämän tehtävän kirjasto täyttää turvaamalla kaikille yhtäläiset lähikirjastopalvelut tarjoten maksutta käyttöön kokoelmat, tilat, ajanmukaiset tiedonhakuvälineet ja henkilökunnan asiantuntemuksen. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Laadukas palvelu Asiakaspalaute Pääosin myönteinen palaute Monipuolinen aineisto Uusien nimekkeiden määrä 490 kpl / 1000 asukasta Asiakkaiden esittämät hankintatoiveet sekä kirjallinen, suullinen ja sähköinen muu palaute huomioidaan resurssien mukaan Aineiston valinnassa ja kokoelman ylläpidossa huolehditaan, että se tarjoaa luotettavan tiedonsaannin Lasten ja nuorten kirjastopalvelut Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Osallistujien määrä Lukudiplomi /380 suoritusta Kirjavinkkaus / 25 krt Ohjatut kirjastokäynnit / 200 oppilasta Tapahtumat ja näyttelyt / 50 krt Lasten lukemisharrastukseen panostetaan tutustuttamalla heitä kirjoihin ja kirjastoon Yhteishankkeet 2 hanketta OIVA minuuttiruno - markkinointihanke sekä yhteistyösuunnitelman tekeminen kirjastoille ja kouluille yhdessä Ähtärin kanssa. Osallistutaan myös koko maakuntakirjastoalueen yhteiseen luki-kerho hankkeeseen 67

NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo Kirjastotyöstä innostunut Työtyytyväisyys Kehityskeskustelut henkilöstö 1 kerta/vuosi Henkilökuntapalaverit 2-4 viikon välein Opinto- ja virkistys-matka 2 krt/vuosi Koulutettu henkilöstö (Kirjastoasetus 4 ) Osaava henkilöstö Muodollinen pätevyys tehtävään Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen 3 kirjastonhoitajaa, 6 kirjastovirkailijaa Kuusi täydennyskoulutuspäivää / henkilö Yhteisillä kokoontumisilla tavoitellaan hyvää työilmapiiriä ja työssä jaksamista Tavoitteena on rekrytoida lasten ja nuorten kirjastotyöhön perehtynyt kirjastonhoitaja täyttämistä vailla olevaan kirjastonhoitajan tehtävään Koulutustarjonnasta valitaan ajankohtaiset ja tarpeellisiksi katsotut NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Palvelun saavutettavuus Aukiolotunnit / vuosi 5000 h Kirjastot avoinna yhteensä 85 h/vko, kesäaikana 75 h/vko, kirjastoauto liikenteessä 45 vkoa/vuosi Kirjastoauton pysäkkien määrä 93 Kirjastoauton aikataulussa pysäkit koko kunnan alueella. Pääpaino on koulupysäkeissä. Kirjastokäyntien määrä / 8 käyntiä / asukas Tavoitteena kävijöiden 68

vuosi Verkkokirjaston käyttö / kuukausi lisääminen (OKM:n laatukriteeri 10 käyntiä/asukas) 11 800 käyntiä Asiakkaille markkinoidaan aktiivisesti myös tätä asiointimuotoa Lainaus / asukas 18,03 Lainaustavoite on koko maan keskiarvon (17,67) yläpuolella NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Taloudellisuus ja tehokkuus (Henkilöstökulut+Kirjasto aineistokulut / Fyysiset käynnit+lainaus) 1,69 Tilastoinnilla ja talouden seurannalla tavoitteena päästä lähemmäksi koko maan keskiarvoa (1,48) Lainan hinta 3,19 euroa Tavoitteena on pitää lainan hinta maan keskiarvon (3,44 e) alapuolella Toimintakulut / asukas 57,41 euroa Toimintakulut maan keskiarvon (59,11 e) alapuolella Lainaus / henkilötyövuodet 24 444 Maan keskiarvo tavoitteena(22 178) Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Aineiston hankinta kpl / 1000 asukasta 700 660 Lainaukset / asukas 19,0 18,03 Kirjastokäyntien määrä / asukas 9,0 8,0 Suoritteiden hinta TA 14 Aineistomenot /asukas 13,9 13,9 Toimintamenot / laina 2,99 3,2 Toimintamenot yhteensä / asukas 56,8 57,50 69

Keskeisiä lukuja TA 14 Lainausten määrä 234000 220000 Kirjastokäyntejä 111000 110000 Verkkokirjastokäyntejä 140000 142000 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Investointi: Uuden kirjastoauto Kustannusarvio on 330 000 euroa, josta normaalihinnan mukainen valtionosuus on 115 000 euroa. Uusi auto valmistuu vuoden kesällä. Vanha kirjastoauto poistetaan kirjastokäytöstä ja myydään. Investointi: Töysän kirjaston siirto remontoitavalle Töysä-talolle. Investointi: Kirjasto-ohjelmiston päivitys PallasPro:sta Auroraan vuonna Hanke: OIVAtAIVOT-kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelman laatiminen Oiva-kirjastoille. Tekemiseen on saatu 2500 euron avustus. Vapaa-aikapalvelut (liikuntasihteeri) Palvelualueen toiminta-ajatus: Monipuolisten vapaa-aikapalvelujen tuottaminen kaikenikäisille. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Laadukas ja monipuolinen ohjelma- ja tapahtumatarjonta Monipuoliset liikuntapalvelut eri ikäisille (0 100 v) Tapahtumien ja yleisön määrä Tapahtumia 80 Asiakaspalaute 500 ohjattua kertaa / vuosi Yleisöä kiinnostavat esiintyjät Toimintojen organisointi huomioiden vuodenajat ja tilojen aukioloajat. Yhteistyö seurojen kanssa (tapahtumat) Kävijämäärät 15 suurtapahtumaa/ vuosi Yleisliikunta kampanjat / tapahtumat Palvelujen saavutettavuus Kunto-Lutra koko talo Kunto-Lutra uimahalli Iivari Nuorten hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn edistäminen Aukioloaika Tapahtumat Tilakävijämäärät Tilojen aukioloajat 340 pvä/ vuosi 310 pvä/ vuosi 160 pvä/ vuosi 30 / vuosi 10000 / vuosi 155+155 / vuosi Avoinna läpi vuoden pois lukien huoltoaika (kesä) ja juhlapyhät Nuorisotilojen (Lymy ja Kaktus) toimintojen yhdenmukaistaminen 70

Nuorille suunnattua tavoitteellista, tasaarvoista, turvallista toimintaa ja vapaaajanviettoa Kehittyvä ja yhteistyökykyinen henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kehityskeskustelut, säännölliset työpaikka palaverit, hyvinvointipäivä Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut joka toinen vuosi. Työpaikkapalaverit kerran kuukaudessa. Hyvinvointipäivä kerran vuodessa. Kaikkien työntekijöiden kanssa käyty kehityskeskustelu vähintään kahden vuoden välein. Tiedon kulun ja yhteishengen parantaminen työyhteisössä Ammattitaitoinen henkilökunta Osallistuminen täydennyskoulutukseen 1-2 päivää tai tarpeen mukaan Trimmi-kurssi, oma sisäinen koulutus Oman toimialaan kuuluva kouluttautuminen Sähköisten toimintatapojen ja tiedotuksen tehostaminen NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Hakemusten muuntaminen sähköiseen muotoon Mittarin tavoitearvo Vapaa-aikalautakunnan hakemukset (n. 100 kpl/ vuosi) sähköisenä Hakijoiden opastus erityyppisten lomakkeiden täyttöön Vetovoimaiset ja kilpailukykyiset liikuntapalvelut Toiminta yksin tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksie n parantaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen Kävijämäärät ja laadukkaiden tapahtumien järjestäminen Suurten tapahtumien ja kampanjoiden järjestäminen Lasten ja nuorten kuulemiset Aloitteet Lapsiperhebarometri Kolmannen sektorin avustuksella toteutetaan eri tapahtumia Ohjattujen ryhmien lisääminen ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 15 kpl/vuosi Tapahtumien järjestäminen Nuorten ääni kuuluu paremmin Tarkistetaan tavoitteiden toteutuminen Nuorten osallisuus, kuulemismallin sekä nuorisovaltuuston kehittäminen Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien yhteistyön kehittäminen 71 Moniammatillinen lastensuojelun seurantatyöryhmä tarkistaa ja laatii suunnitelman neljän vuoden välein

NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti annetuissa raameissa kävijämäärät, osanottajamäärät, määräaikaisten työsopimusten määrä Määräaikaisten työsopimusten väheneminen Tehostetaan markkinointia; ammattitaitoiset työntekijät sekä hyvien, asianmukaisten tilojen käyttö Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Taidekeskus Harri avoinna 180 150 Kulttuuritapahtumien osallistujamäärät 9 000 10 000 Kunto-Lutra, avoinna uimahalli 310 310 Kunto-Lutra, avoinna kuntosali/muut tilat 340 340 Uimahalli/kuntosalit, kävijämäärät 55000/ 13000 57 000/ 15 000 Iivari, avoinna 160 160 Iivari, kuntosali, kävijät 3000 3500 Lymy (nuorisotila) avoinna 155 155 Nuorisotilojen kävijät 10 000 12 000 Kaktus, (nuorisotila) avoinna 155 155 Suoritteiden hinta TA 14 Vapaa-aikalautakunta, avustukset 70 000 70 000 Uimahalli, lapset/aikuiset 2,50/5 2,50/5 Kuntosali, Kunto-Lutra 4,50 4,50 Kuntosali, Iivari 4,50 4,50 Nuorisoleirit, osallistumismaksu 25 30 Keskeisiä lukuja TA 14 Vapaa-aikalautakunta, kokoukset/asiat 6/50 6/50 Vapaa-aikalautakunta, päätökset 160 150 Uimakoulut / oppilasmäärä 25/250 25/270 Ohjatut vesiliikunta, kerrat/osallistujamäärät 300/ 3800 500/ 4 000 Ohjatut liikuntaryhmät, kerrat/osallistujamäärät 250/ 2000 300/ 3000 Kunto-Lutra, +75 vuotiaiden käyntikerrat, (ilmainen) 2100 3 500 Nuorisokerhot ja leirit, osallistujamäärät 3300/ 250 3300/ 300 Nuorisotapahtumat, osallistujamäärät 1500 2 000 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Painopistealueena v. lasten ja nuorten, erityisesti vähän liikkuvat lapset ja nuoret sekä erityosryhmien liikunta. Seurayhteistyön kehittäminen koetaan joka sektorilla tärkeäksi. 72

TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tuottaa ja hankkia tehokkaasti, taloudellisesti ja riittävästi hallinnon alaan kuuluvia, laadullisesti tyydyttäviä palveluja tekniselle palvelulle sekä tarvittaessa muille palvelualueille, päättäjille ja kaupunkilaisille. Asian käsittelyn viivytyksettömyys Sovittu/annettu aikataulu NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Asiakaspalaute Päätösten valmistelujen ja toimeenpanon taso NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon virheettömyys Mittarin tavoitearvo Koulutus NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen henkilöstö Riittävät resurssit ja toimiva sijaisuusjärjestely Mittarin tavoitearvo Henkilöstön antama palaute 73

Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Teknisen lautakunnan päätökset 40 40 40 40 Muut hallinnolliset päätökset 400 450 450 450 Työsopimukset 250 400 400 400 Vesi- ja viemäriliittymissopimukset 50 50 50 50 Yksittäiset laskut 800 1300 1300 1300 Keskeisiä lukuja TA 14 Teknisen lautakunnan kokouksia 7 7 7 7 Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tuottaa ja ylläpitää taloudellisesti turvalliset ja viihtyisät yhdyskuntatekniset palvelut siten että Alavuden vahvuutena on palvelukykyinen liikenneverkosto ja viihtyisä kaupunkikuvamme huomataan. Liikenne katualueilla toimii turvallisesti ja joustavasti. Liikennevahinkojen korvausvaatimukset NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Ei yhtään Ennaltaehkäisevät toimet: hoito- ja kunnossapito vuodenaikaan sopiva. Parantamisavustukset avustettavia teitä kpl/v 2 kpl/v Peruskorjaussuunnitelmia ja -hakemuksia riittävästi jonossa. Yksityisteiden peruskorjauksissa hyödynnetään valtionavustukset maksimaalisesti. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET 74

1) Hoito-, 2) kunnossapito- ja 3) korjaustoimet suoritetaan liikennealueilla tarvittavina ajankohtina ennaltaehkäisevästi. Uuden katuverkon rakentaminen Korjaus- ja hoitotoimenpiteet sekä uudisrakennustyöt tehdään toimenpideohjelman mukaisesti Nettotulos /m2 Mittarin tavoitearvo Saadaan tehtyä ennalta suunnitellut työt. Talousarvion mukainen nettotulos Määräaikaishuollot, katuverkon jatkuva hoito ja seuranta. Resurssien kartoitus, tarvittaessa ulkopuolisen työvoiman käyttö. Yksityisteiden kunnossapito Valituksia kpl/vuosi <30 kpl/v Pyritään kohdentamaan kunnossapitotyöt oikein ajoitettuna. Urakoitsijoiden koulutus. Kaluston kehittäminen. Puistojen ja leikkipaikkojen hoito-, kunnossapito- ja korjaustehtävät suoritetaan ennaltaehkäisevästi. Laatu täyttää kuntalaisten vaatimukset Määräaikaishuollot, hoitotoimet, seuranta ja kartoitus. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Motivoitunut ja osaava henkilökunta. Henkilökunnan koulutus ja osaaminen kaikille työtehtävään soveltuva. Koulutus- seuranta Mittarin tavoitearvo Koko henkilökunnalla työtehtäviin soveltuvat turvallisuus- ja osaamiskoulutukset ajan tasalla. Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut Henkilöstökyselyt Riittävä henkilöstömäärä. Kertyneet työtunnit. Ylityötunteja ei tule liikaa. Töiden- ja henkilöstömäärän seuranta. 75

NÄKÖKULMA: TALOUS Katujen kunnossapidossa ja uudisrakennuksessa pysytään budjetin raamissa Nettotulos /m2 Mittarin tavoitearvo Talousarvion mukainen nettotulos Realistinen ja kustannustehokas toiminta. Palvelujen ostot /km Tärkeimmät hankinnat kilpailutetaan tehokkaasti. Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Sammutus- ja pelastustehtäviä sekä muita palotoimen 350 500 500 500 hälytystoimintoja, kpl hoidettavat tiet km 440 445 445 445 Avustettavat tiet km 93 95 95 95 Suoritteiden hinta Sammutus- ja pelastustehtävä /kpl 3086 2170 2170 2170 Yksityisteiden kunnossapito /km 910 910 930 960 Yksityistieavustukset /km 470 470 470 470 Keskeisiä lukuja Aurauskerrat / v (keskimäärin) 20 20 20 20 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Uusien asemakaavateiden rakentaminen tehtyjen kaavojen mukaisesti sekä vanhojen asemakaavateiden ja viheralueiden korjaukset tärkeysjärjestyksessä. Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on toimittaa asiakkailleen hyvää ja talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja huolehtia asiakkaiden viemärivesien johtamisesta ja käsittelystä. Hyvä palvelutaso ja toiminnot tuotetaan niin tehokkaasti ja taloudellisesti kuin se on mahdollista 76

NÄKÖKULMA: ASIAKAS Vedenjakelu toimii jatkuvasti mahdollisimman häiriöttömästi ja tehokkaasti Jakelukeskeytyksien lukumäärä Jakelukeskeytyksien kestoaika Mittarin tavoitearvo Alle 10 kpl Alle 6 tuntia Tuotannon ja vedenjakelun reaaliaikainen operointi kaukovalvonnan avulla Verkoston häiriötön toiminta Runkoviemärien tukokset Alle 20 kpl Verkoston ennakoiva huolto ja kunnossapito Verkostokarttojen päivittäminen ajan tasalle Palvelujen tarjoaminen asiakkaille Asiakasystävällinen ja tasapuolinen palvelu koko kaupungin alueella Negatiivisten asiakaspalautteiden määrä alle 10 kpl Asiakasviestinnän ja tiedottamisen kehittäminen NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen henkilöstö Lakisääteisten osaamistestauksien ja koulutuksien suorittaminen Mittarin tavoitearvo Voimassa olevat lakisääteiset todistukset ja kortit Henkilöstön kouluttaminen ja tukeminen arjen haasteissa Ammattitaitoinen ja pitkäaikainen henkilöstö Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut kerran vuodessa Työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitäminen 77

NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Veden laatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Tutkimustodistukset Mittarin tavoitearvo Vesinäytteiden tulokset täyttävät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Vesinäytteet valvontatutkimusohjelman mukaisesti Jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää lupaehdot Tutkimustodistukset Lupaehtojen täyttyminen ympäristöluvan mukaisesti Prosessin seuranta ja tarvittavat ajotavan muutokset tilanteen mukaan Verkostovuotojen hallinta Vuotovesimäärä Pumpatun ja laskutetun vesimäärän erotuksen pienentyminen Teollisuusjätevesisopimus ten kartoittaminen Verkostovalvonnan seuraaminen kaukovalvonnan ja raportoinnin avulla. NÄKÖKULMA: TALOUS Vesihuoltolaitos tuottaa vuosittain asetetun nettotulokset Isojen verkostovuotojen nopea paikallistaminen ja korjaaminen Nettotulos Vuotokohdan löytäminen Vuotokohdan korjaaminen Mittarin tavoitearvo Talousarvion mukainen nettotulos Paikallistaminen 6 h kuluessa Korjaaminen 12 h kuluessa Verkoston ja venttiilien saneeraaminen ja täydennysrakentaminen Vesimittarihuolto huoltoohjelman mukaisesti Hulevesien kartoittaminen viemäriverkostosta ja niiden ohjaaminen sadevesiviemäröintiin Tuleva jätevesivirtaama Tulevan jätevesivirtaaman pieneneminen sade- ja tulva-aikoina Jätevesiverkoston kartoitukset 78

Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 laskutettu vesimäärä ( 1000 m³ ) 680 695 695 695 puhdistettu vesimäärä ( 1000 m³ ) 600 550 550 550 Suoritteiden hinta TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Myyty vesi / m³ 0,65 0,66 0,66 0,66 Puhdistettu jätevesi / m³ 1,02 1,04 1,04 1,04 Keskeisiä lukuja TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 vesijohtoverkoston pituus km 672 675 676 677 viemäriverkoston pituus km 165 170 175 180 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Verkostojen kuntokartoitukset ja kunnossapitosuunnitelman laatiminen tuleville vuosille. Huonokuntoisten ja ongelmallisten verkostojen uusiminen ja saneeraaminen mahdollisimman tehokkaasti. Vetovastuu on vesihuoltolaitoksen henkilöstöllä. Tilapalvelu (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tilapalveluyksikön tehtävänä on kaupungin tulostavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimitilojen hankinta, ylläpito ja vuokraus sekä ruoka- ja siivouspalvelujen tuottaminen asiakkaille. Toiminnassa huomioidaan käyttäjien tarpeet, teknillistaloudelliset tavoitteet sekä viranomaismääräykset 79

Tilaajalla ja tuottajalla on yhteinen, selkeä näkemys sisäisen palvelun sisällöstä. Palvelusopimukset NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Koulutoimen ja päivähoidon palvelusopimukset laadittu. Kirjallisten palvelusopimusten laadinta ja tiedottaminen henkilöstölle. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kustannustehokkaat ruoankuljetusreitit. Ruoankuljetusten hinta / suorite. Mittarin tavoitearvo Hinta vuoden 2013 tasolla. Kuljetusreittejä tehostetaan edelleen. Reitteihin sisällytetään koulujen ruoankuljetukset sitä mukaan, kun valmistuskeittiöitä muutetaan palvelukeittiöiksi. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Mittarin tavoitearvo Työkyvyn tuen tarpeeseen reagoidaan riittävän aikaisin. Kaupunginhallituksen ohjeen mukaiset rajaarvot. Puheeksiottaminen ja jatkotoimet tehty 100 %. Säännöllinen poissaoloraporttien seuraaminen. Yhteistyö työsuojelun ja työterveyden kanssa (tarkastukset, palaverit, työkykytoiminta). 80

NÄKÖKULMA: TALOUS Sisäisten palvelujen suoriteperusteinen ja oikeaan työmäärään perustuva hinnoittelu Kohdekohtainen nettobudjetti. Työmäärämitoitukset. Mittarin tavoitearvo v. talousarviossa jokaisen kohteen netto 0. Mitoitukset tehty 100 %. Työmäärämitoitusten päivittäminen keittiötyypin muuttuessa. Laaditaan suunnitelma henkilöstön sijoittumisesta asiakaskohteisiin huomioiden eläköityminen ja mahdollinen keittiötyyppien muuttuminen. Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Valmistettuja ateriasuoritteita / v 864 525 870 490 870 490 870 490 Siivottavaa pinta-alaa m2 40 190 44 767 44 767 44 767 Isännöinnissä hoidettava pinta-ala 84 177 85 412 85 412 85 412 Suoritteiden hinta TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Ateriasuoritteen hinta 3,69 3,44 3,44 3,44 Siivouksen hinta 2,01 2,00 2,00 2,00 Hoitokustannukset /m2/kk 2,98 2,95 2,95 2,95 Keskeisiä lukuja TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Valmistettuja ateriasuoritteita/pv 2 370 2 385 2 385 2 385 Teollisuustiloja vuokrattuna 8 092 8 092 8 092 8 092 Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri) Palvelualueen toiminta-ajatus: Edellytysten luominen kestävälle kehitykselle maanhankinnan ja kaavoituksen keinoin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen siten, että Alavus tunnetaan miellyttävästä kaupunkikuvasta ja luonnonläheisestä ympäristöstä. Ohjataan ja luodaan edellytykset kaavaalueiden rakentamiselle joustavasti kuntalaisten tarpeet ja ympäristöarvot huomioiden 81

Ympäristönsuojelulain mukaisten lupien sujuva käsittely Neljän kuukauden sisällä lainvoiman saavat ympäristöluvat % NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo 100 % ympäristöluvista Tehostetaan lupaprosessien seurantaa ja valvontaa Facta- Ympäristöohjelmalla Tonttijakojen sujuva käsittely Rakennuslupien sujuva käsittely Kahden kuukauden sisällä lainvoiman saavat tonttijaot % Kahden kuukauden sisällä lainvoiman saavat rakennusluvat % 50 % tonttijaoista Uusitaan paikkatietoohjelmistoa mahdollistamaan tehokkaampi työskentely 90 % rakennusluvista Asiakasneuvonnan ja sähköisen tiedonsiirron lisääminen Raakamaan hankkiminen kaupungin omistukseen NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Riittävästi tarpeen mukaisia maa-alueita kaavoitettavaksi rakentamisen tarpeisiin Mittarin tavoitearvo Kaavoitettavaa raakamaata kahdeksi vuodeksi eteenpäin Maanomistuksen ja myyntihalukkuuden selvittäminen yhdistymissopimuksen linjaamilta alueilta Erityyppisiä tontteja on tarjolla riittävästi suhteessa kysyntään Tonttien lukumäärä / vuositarve Myytäviä tontteja on kolmen vuoden varanto Raakamaan hankinnalla ja kaavoituksella mahdollistetaan tonttivaranto 82

Vesistöjen kunnostushankkeiden käynnistäminen ja toteutus Vireillä olevien kunnostus-hankkeiden määrä Kaksi vireillä / käynnissä olevaa hanketta vuosittain Jatketaan ja käynnistetään uusia vesistöjen kunnostushankkeita yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan ELYkeskuksen, osakaskunnan, kalastusseurojen ja järvitoimikuntien kanssa sekä avustetaan hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista määrärahojen puitteissa. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Henkilöstön osaamisen turvaaminen Riittävät koulutusmäärärahat Mittarin tavoitearvo Tarkastelu vuosittain Tulos- ja kehityskeskustelu käydään jokaisen kanssa Ammattitaitoista henkilöstöä riittävästi Käytetty työpanos / henkilö Työpanoksen pienentäminen lisäresursseja hankkimalla Rekrytoidaan 1 hlö eläkkeelle lähteneiden tilalle taikka vaihtoehtoisesti säädetään työkuormitus oman / ostopalvelun suhteella Talousarviossa pysytään Vuoden toimintamenot NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Vuodelle budjetoidut menot eivät ylity Siirretään tarvittaessa hankintoja sekä pidättäydytään ostopalvelujen käytöstä mahdollisuuksien mukaan 83

Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Maakaupat / kpl 25 30 30 30 Asemakaavaluonnos / ha 10 15 15 15 Rakennusluvat / kpl 250 300 300 300 Suoritteiden hinta Maakaupat / kpl 345 339 339 339 Asemakaavaluonnos / ha 2093 1722 1722 1722 Rakennusluvat / kpl 329 272 272 272 Keskeisiä lukuja Ympäristölautakunnan kokoukset 8 8 8 8 84

KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT Asuntotoimen yhtiöt Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Alavuden Vuokra-asunnot Oy (100%) Asunto-osakeyhtiö Eevanraitti (100%) Asunto-osakeyhtiö Asulantie (53,70%) Palvelualueen toiminta-ajatus: Asumiseen liittyvien palveluiden tuottaminen, asumisviihtyvyyden ja muiden asumisedellytysten parantaminen. Yhtiöt toimivat yhtiöjärjestyksensä mukaisesti, noudattavat Alavuden kaupunginvaltuuston 18.1.1999 hyväksymää konserniohjetta, toteuttavat osaltaan kaupunginvaltuuston vahvistamia strategioita ja valtuuston asettamia tavoitteita. Kilpailukykyinen vuokraasuntotarjonta NÄKÖKULMA: ASIAKAS saatavilla olevien asuntojen lukumäärä ja koko Mittarin tavoitearvo Käyttöaste yli 90 % Pidetään yllä hyväkuntoisia asuntoja ja viihtyisiä asuinalueita Kilpailukykyinen vuokra-asuntotarjonta NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET asuntojen lukumäärä koko ja sijainti Mittarin tavoitearvo monipuolinen tarjonta vuokraasuntovaihtoehtoja eri puolilla kaupunkia Tehdään muuttoremontteja, peruskorjataan kiinteistöjä ja kunnostetaan piha-alueita 85

Henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN työssä jaksaminen työtyytyväisyys ammattitaitoinen henkilöstö Mittarin tavoitearvo henkilöstön antama palaute kehityskeskustelut koulutuksiin osallistuminen Kustannustietoisuus Korjausvelan hallinta Nopea reagointi vuokranmaksujen seurantaan tilinpäätös ja osavuosikatsaukset tasapainoinen talous NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo tulot ja menot tasapainossa maksuvalmius talousarvion ennakointi menojen suhteen, sopeutetaan vuokrankorotuksilla Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Vuokra-asuntoja 642 606 604 604 Keskeisiä lukuja Asuntojen käyttöaste% 93 94 95 95 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Kunnostetaan kiinteistöjen ulkoalueita viihtyvyyden parantamiseksi sekä peruskorjataan huoneistoja. Lisätään Alavuden Vuokra-asunnot Oy:n näkyvyyttä. Elinkeinotoimen yhtiöt Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Alavuden Kehitys Oy Kiinteistö Oy Alavus Fasadi Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo 86

Palvelualueen toiminta-ajatus: Elinkeinotoimen yhtiöt edistävät kaupungin elinkeinojen kehittymisen edellytyksiä ja kehittävät osaltaan kaupunkia vetovoimaiseksi yritysten toimintaympäristöksi. Tavoitteena on edistää Alavuden tunnettuutta kaupan ja yrittäjyyden kaupunkina ja sitä tukevia strategiatavoitteita, joiden mukaan Alavus tunnetaan Suomen parhaasta yritysilmapiiristä, kaupungin vetovoimatekijöitä hyödynnetään aiempaa paremmin sekä työvoiman saatavuuden ja toimivan koulutusverkoston kehittäminen. Yrittäjä on ykkönen asenteen edistäminen on keskeistä. Alavuden Kehitys Oy kehittää ja monipuolistaa Alavuden kaupungin elinkeinoelämää läheisessä yhteistyössä alavutelaisten yritysten ja kaupungin kanssa sekä tarjoaa elinkeinopalvelut ja kaupungin markkinointiin liittyviä palveluja Alavuden kaupungille. Kiinteistö Oy Alavus Fasadi tarjoaa toimitiloja ja palveluja yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat toimia moderneissa ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä Alavudella. Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo tarjoaa toimitiloja ja palveluja erityisesti ict-yrityksille ja yrityspalveluyrityksille, jotka haluavat toimia moderneissa ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen Tuurin palvelujen äärellä. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Yrittäjä on ykkönen Joustavat, asiantuntevat Asiakaspalautteen arvo -asenne ja asiakaslähtöiset 4/5. strategiaa toteuttavat yritys-, toimitila- ja sijoittumispalvelut. Asiakaspalautteen systemaattinen keruu. Kehittyvä ja laajeneva yritys- ja sidosryhmäyhteistyö. Järjestettyjä yhteistyötilaisuuksia 4. Toimialakohtaiset tilaisuudet 4 Yrityskäynnit 200 Asiakas- ja sidosryhmätapaamiset 400. Perustettuja yrityksiä 50. Teemallisten yhteistyötilaisuuksien järjestäminen. Yrityskäynnit. Asiakas- ja sidosryhmätapaamiset. Osaavan työvoiman saatavuus Osaavaa ja soveltuvaa henkilöstöä rekrytoitavissa. Henkilökunnan täydennyskoulutuspalveluja saatavilla. Lyhyt- ja pitkäkestoisia koulutuksia järjestetään paikkakunnalla. Koulutusverkostotoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen. 87

Yrittäjä on ykkönen -asenne NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Asiantunteva, osaava, palveleva ja motivoitunut henkilöstö. Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut 2/vuosi. Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä 3/henkilö. Kehityskeskustelut. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin kehityskeskusteluissa määritettyjen linjausten mukaisesti. Osaavan työvoiman saatavuus NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Yrittäjä on ykkönen -asenne Joustavat, asiantuntevat ja asiakaslähtöiset yrityspalvelut tuotetaan osana YritysSuomi verkostoa sekä muiden asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimiva, aktiivinen, vastuullinen ja asiakaslähtöinen yhteistyöverkosto. Verkoston itsearvio 4/5. Säännöllinen toimijoiden välinen yhteydenpito. Yhteistoiminnan koordinointi, kehittäminen ja siitä tiedottaminen. Verkostotapaamiset. Yhteydenotot. Verkostojen kehittäminen. Uusien kumppanuuksien lukumäärä kasvava. Osaavan työvoiman saatavuus Rekrytointien sujuvuus Tarjolla yrityslähtöistä koulutusta. Koulutusverkostotoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen. 88

Yrittäjä on ykkönen -asenne NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Taloudellinen toiminta Pysytään omistajan määrittämässä rahoitusresurssissa. Talouden tarkka seuranta (tilinpäätösraportit). Hankerahoituksen tehokas hyödyntäminen toiminnassa Kaupungin strategian mukaisia, yrityslähtöisiä kehittämishankkeita toteutetaan hankerahoituksella Aktiivisuus hankkeiden työstössä ja haussa yksin ja osana yhteistyöverkostoja. Osaavan työvoiman saatavuus Taloudellisia koulutusratkaisuja tarjolla Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä taloudellisesti Koulutusverkostotoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen. Strategiset hankkeet toimintakaudella: Koulutusverkostotoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen sekä paikkakunnalla toteutettavan koulutuksen määrän kehittäminen yhteistyössä kaupungin kanssa. Tuurinportin alueen ja Puuseppäkylä II alueen toiminnan kehittäminen yhteistyössä kaupungin kanssa. Viestintään ja markkinointiin liittyvät toimenpiteet yhteistyössä kaupungin kanssa. Kaupungin energiaomavaraisuuden kehittämiseen ja edistämiseen liittyvän hankkeen toteutus yhteistyössä muiden osallistuvien kuntien ja tahojen kanssa mikäli Tekes myöntää hankkeelle rahoituksen. Alavuden Jäähalli Oy Palvelualueen toiminta-ajatus: Tarjota alavutelaisille ja lähikuntien jääurheilun harrastajille laadukkaat ja monipuoliset harrastustilat Käyttäjien tarpeet huomioidaan Palautteet asiakkailta NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Palautteisiin reagoidaan alle viikossa Palautteet käsitellään viikkopalavereissa 89

Käyttöaste pidetään korkeana NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Laskutettavat tapahtumat Mittarin tavoitearvo vähintään 1300h/a Jääajan tarjonta lähikuntien seuroille Työhön motivoitunut ja osaava henkilökunta NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Henkilökunta on suorittanut soveltuvan ammattipätevyyskoulutu ksen Mittarin tavoitearvo Kaikki henkilöt Täydennyskoulutukset tarvittaessa Käyttökulut pidetään urheiluseurojen maksukyvyn rajoissa NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo vastaavat muut hallit vertailuhallien keskiarvo Käyttökulujen tarkka seuranta Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Myydyt jääaikatunnit kaudessa 1350 1300 1300 1300 Suoritteiden hinta TA 14 TA 15 Hoitokustannus / myyty jääaikatunti 117 119 119 119 Keskeisiä lukuja TA 14 TA 15 Pääomakulu / myyty jääaikatunti (lyhennys+korko) 47 48 48 48 90

A Pesu Oy Palvelualueen toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on sosiaalisena, yleishyödyllisenä ja liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä tuottaa kuntoutuspalveluja heikossa työmarkkina-asemassa (osatyökykyiset/pitkäaikaistyöttömät) oleville henkilöille. Yritys on sosiaalinen yritys, jonka henkilöstöstä on 30 % joko osatyökykyisiä tai osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä yhteensä. Tarkoituksena on erilaisten työllistymismuotojen kautta edistää työelämään sijoittumista työpaikkoja ja koulutusta järjestämällä. Toimintaansa varten yhtiö voi harjoittaa tuotannollista toimintaa. Yhtiö tuottaa pesula- ja siivouspalveluja, hoivapalveluja, kiinteistönhuoltopalveluja, keittiöpalveluja sekä kuljetuspalveluja. Yhtiö voi myös edelleen sijoittaa henkilöstöään muihin yhteisöihin ja yrityksiin. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Nopea tuotanto Työvälineet ja toimintaympäristö aika pv likaisen pyykin saapumisesta, puhtaan pyykin toimitukseen koneiden huoltojen määrä koneiden korjaus seisontaaika työympäristön siisteys- ja suojaimet Mittarin tavoitearvo saapumisesta 1 2 arkipäivää vuosihuollot 1 x toimintakausi huoltomies tavoitettavissa ja paikalla samana tai seuraavana päivänä 1 4 pv tapaturmia ei ole prosessia ohjataan, mitataan ja parannellaan pitkäjännitteisesti prosessi jakautuu ydin, tuki- ja avainprosesseihin (pesut/lajittelut, viimeistelyt, pakkaus/luovutus, kuljetus) ja kokonaisuudessa pyritään asiakastyytyväisyyteen työnjohdon tuki- ja ohjaus osaamisen käyttö työtehtävissä (tietoa jaetaan ja kaikki hyötyvät laadun edistymisestä) henkilökunta pitää itse huolta työympäristön siisteydestä (koneiden putsaus pölystä, roskat) siistijä huolehtii lattiat, pinnat, tasot, henkilökunnan tilat 91

NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Henkilöstö on ammattitaitoinen ja motivoitunut Kykyjen mukainen työtehtävä koulutuksen järjestäminen, tekstiilihuolto osa- tai ammattitutkinto vammasta tai haitasta johtuva työstä poissaolo Mittarin tavoitearvo 80 % vakituisista pesulatyöntekijöistä ammattitutkinto, perusosaaminen tai alaan liittyvä osaaminen enintään 10 työpäivää/vuosi/työntekijä työvalmennus, verkostotyö koulutettavien tahojen kanssa mahdolliset oppisopimukset pesuainetoimittajan kurssipäiville osallistuminen työnjohtajan ohjaus/opetus työnkierto käytössä työvalmennuksen yhteydessä suunnitelma sijoituksesta työnjohdon tuki käytettävissä perehdytys (A Pesu Oy:n oma perehdytyskansio kaikille työntekijöille) NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Taloudellinen ja toimiva sosiaalinen yritys talousarvio on laaditturealistisesti (ei ali eikä ylibudjetointia) tilinpäätös positiivinen, vähintään talousarvion mukainen talouden tarkka seuranta (osavuosikatsaukset, tiliotteet ja maksatukset) laskutus tehty ajallaan ja viipymättä Maksuvalmius, vakavaraisuus kassavaranto on riittävä kassavaranto on riittävä, maksut ei myöhässä kilpailukykyiset hinnat 92

osakepääoman määrä ei ulkopuolisia lainoja, osakepääoma on vähintään sama kuin sijoitettu määrä laskutus ajan tasalla menojen ja tulojen kuukausiseuranta (tiliotteet, kassa ja kirjanpito) suoritusten seuranta laskutusasiakkaina vain suurimmat vakituiset palvelun ostajat, yksityiset maksut luovutettaessa esim. puhdas pyykki mahdollisten investointien käyttö, jos tulos muodostuu riittävän positiiviseksi Keskeisiä lukuja TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Tulot 1 032300 1 066000 Menot 972 500 1 034300 Tilikauden voitto/tappio 59 750 31 700 93

Alavuden Lämpö Oy Yhtiön toiminta-ajatus: Kaukolämmön tuottaminen ja jakaminen asiakkaille kilpailukykyisesti liiketalouden periaatteiden mukaisesti. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Lämmön tuotanto tapahtuu keskeytyksettä, vaivattomasti ja kilpailukykyisesti Keskeytykset lämmönjakelussa Mittarien kaukoluenta Mittarin tavoitearvo Ei yhtään Kaikki Varajärjestelmät toimii Töysän alue saadaan kaukoluentaan Lämmön hinta >15% alle tilastokeskiarvon Toiminta on tehokasta NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Lämmön tuotanto tapahtuu keskeytyksettä Pääosa lämmöntuotannosta tapahtuu kotimaisia polttoaineita hyväksi käyttäen Kattila- ja verkostohäviöt pidetään alhaisena Painelain mukaiset tarkastukset % osuus lämmöntuotannosta Mittarin tavoitearvo Laitos läpäisee tarkastukset Huolellinen käyttö ja määräaikaishuollot suoritetaan ajallaan. >97% KPA kattiloiden varma toimivuus Hyvät polttoaineet Verkostohäviö <16% Verkko pidetään kunnossa ja vuodot löydetään nopeasti 94

NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Motivoitunut ja osaava henkilöstö Henkilökunta on suorittanut soveltuvan ammattipätevyyskoulutuksen Mittarin tavoitearvo Toteutuminen 100% Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut NÄKÖKULMA: TALOUS Lämmön tuotanto toimii tehokkaasti Nettotulos Mittarin tavoitearvo 2014 Talousarvion mukainen nettotulos Polttoainehankinnassa onnistutaan Lämmön tuotanto toimii tehokkaasti Suoritteiden määrä TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 Lämmön tuotanto MWh 40040 40600 47500 53400 Lämmön myynti MWh 34000 35000 41 000 46 000 Verkostohäviö <16% <16% <16% <16% Suoritteiden hinta Lämmön verollinen kuluttajahinta 59,02 61,63 61,63 61,63 Keskeisiä lukuja Asiakasmäärä 230 270 280 290 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Uusi lämmöntuotantolaitos Tuurin alueelle, joka palvelee alueen yrityksiä ja Alavuden Vuokra-asunnot Oy:tä. Lämmöntuotannon varmistaminen Töysän kirkonkylän alueella. Nykyinen voimassa oleva lämmöntuotantosopimus päättyy 30.7.2016. Kaavoitetaan tontti uudelle kaukolämpölaitokselle ja suunnitellaan ja rakennetaan laitos. 95

TULOSLASKELMAOSA JA RAHOITUSOSA TULOSLASKELMAOSA (1000 ) TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 % sis. LTAt % % % Toimintatulot + 21 107 4,3 22 022-0,7 21 873 1 22 157 1 22 442 M yyntitulot 12 834 11,1 14 260-20,4 11 346 M aksutulot 3 456 3,1 3 564 8,9 3 879 Tuet ja avustukset 2 184-13,1 1 897-8,1 1 743 M uut toimintatulot 4 522 5,1 4 751 3,2 4 904 Toimintatulot 22 997 6,4 24 472-10,6 21873 0 0 Toimintamenot - -87 562 2,5-89 786-0,9-88 966 1-90 123 1-91 279 Henkilöstömenot -33 899 1,0-34 240-0,4-34 120 Palvelujen ostot -41 964 1,5-42 609-1,2-42 102 Aineet tarvikkeet ja tavarat -5 537 11,9-6 198-21,9-4 838 Avustukset -3 918 6,9-4 187-6,3-3 921 M uut toimintamenot -3 655 6,6-3 897 2,3-3 986 Toimintamenot -88 972 2,4-91 130-2,4-88 966 0 0 Toimintakate = -66 455 2,0-67 764-1,0-67 093 1-67 965 1-68 837 Verotulot + 31 480 5,4 33 181 0,7 33 402 2 33 946 3 34 864 Valtionosuudet + 37 029 1,7 37 657-2,0 36 891 0 36 891 0 36 891 Rahoitustulot ja -menot +/- 41 190,2 119 208,1 367-6 344-2 335 Korkotulot 45 224,2 146 81,5 265 M uut rahoitustulot 366 26,1 462 6,7 493 Korkomenot -366 31,8-482 -19,8-386 M uut rahoitusmenot -5 42,0-7 -28,6-5 Rahoitustulot ja -menot 41 190,2 119 208,1 367 Vuosikate = 2 095 52,4 3 193 11,7 3 567-10 3 216 1 3 253 Poistot ja arvonalentumiset - -2 872 0,3-2 880 2,2-2 942-9 -2 690 7-2 869 Suunnitelman mukaiset poistot -2 872 0,3-2 880 2,2-2 942 Arvonalentumiset 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -2 872 0,3-2 880 2,2-2 942 Satunnaiset erät, tulot(+) tai menot(-) +/- 0 0 0 0 0 Satunnaiset tulot 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 Satunnaiset erät, tulot(+) tai menot(-) 0 0 0 Tilikauden tulos = -777 313 625-16 526-27 385 Poistoeron lisäys(-) tai väh.(+) +/- 0 0 0 0 0 Vap. eht varausten lisäys(-) tai väh.(+) +/- 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai väh.(+) +/- 0 0 0 0 0 Tuloverot +/- 0 0 0 0 0 Tilikauden yli-(+)/alijäämä(-) = -777 313 625-16 526-27 385 Tavoitteet ja tunnusluvut TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 Toimintatulot / Toimintamenot, % 24,1 24,5 24,6 24,6 24,6 Vuosikate / Poistot, % 73,0 110,9 121,2 119,5 113,4 Vuosikate, euroa asukasta kohti 171 261 291 262 265 Kertynyt yli- / alijäämä, euroa asukasta kohti 816 840 891 933 963 Lainat, euroa asukasta kohti 2 551 2 494 2 592 2 717 2 729 Asukasluku 31.12. 12 238 12 250 12 260 12 270 12 280 Kertynyt yli/alijäämä 9 983 10 296 10 921 11 446 11 831 Laskelmista on poistettu yhtiöitettävän lämpölaitoksen vaikutus. 96

RAHOITUSOSA (1000 ) TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 Toiminnan rahavirta % % % % Vuosikate + 2 575 59 4 099-13 3 567-10 3 216 1 3 253 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -108 21-130 -130 0 0 Toiminnan rahavirta (=) 2 467 61 3 969-13 3 437-6 3 216 1 3 253 Investointien rahavirta Investointimenot - -6 303-26 -4 680-100 -5 817-10 -5 220-26 -3 870 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 221 91 422-100 380-43 215-23 165 Pys. vast. hyöd. luovutustulot + 139 237 470 380 0 0 Investointien rahavirta (=) -5 942-36 -3 788 34-5 057-1 -5 005-26 -3 705 Toiminnan ja investointien rahavirta (=) -3 475-105 181-997 -1 620 10-1 789-75 -452 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - -12-5 -5-5 -5 Antolainasaamisten vähennykset + 247-5 235 412 214-54 99 Antolainauksen muutokset +/- 234-2 230 77 407-49 209-55 94 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 10 900-63 4 000 60 6 400 5 6 700-27 4 900 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -4 197 12-4 698 11-5 194 0-5 170-8 -4 759 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- -3 500 0 Lainakannan muutokset (=) 3 203-122 -698-273 1 206 27 1 530-91 141 Oman pääoman muutokset +/- -58 Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 396 250 Rahoituksen rahavirta (=) 3 775-106 -218-840 1 613 8 1 739-86 235 Vaikutus maksuvalmiuteen (=) 300-37 -7-50 -216 Rahan käyttö, 1000-97 815 1-98 929 1-99 565 1-100 299 0-99 809 Rahan käyttö, muutos-% 1,1 0,6 0,7-0,5 97

KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS (1000 ) TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 Kaupunginvaltuusto t 0 19 19 19 19 m -110-14,0-95 2,1-97 -98-100 n -110-31,2-76 2,6-78 -79-80 Kaupunginhallitus t 802-25,1 601 0,0 601 609 617 m -490 3,3-506 55,9-789 -799-810 n 312-69,6 95-298,1-188 -190-193 Hallintopalvelut t 180 25,4 226 52,5 345 349 354 m -1 729-11,0-1 539 9,2-1 680-1 701-1 723 n -1 549-15,2-1 313 1,7-1 335-1 352-1 370 Elinkeinopalvelut t 45-93,4 3-100,0 0 0 0 m -503-21,3-396 -10,1-356 -361-365 n -458-14,1-393 -9,4-356 -361-365 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT YHT. t 1 028-17,4 849 13,6 965 977 990 m -2 832-10,5-2 536 15,2-2 921-2 959-2 997 n -1 804-6,5-1 687 16,0-1 957-1 982-2 008 Talouspalvelut t 16-13,5 14 42,9 20 20 21 m -1 201-5,3-1 137-17,6-937 -949-961 n -1 185-5,2-1 123-18,4-917 -929-940 Maaseutupalvelut t 45 9,4 49 2,0 50 51 51 m -163 10,5-180 -2,1-176 -179-181 n -118 10,9-131 -3,6-126 -127,942-130 Lomituspalvelut t 3 605 0,7 3 630-2,8 3 527 3 573 3 619 (nettobudjetointi) m -3 628 0,1-3 630-2,8-3 527-3 573-3 619 n -23 0 0 0 0 TALOUSPALVELUT YHTEENSÄ t 3 666 0,7 3 693-2,6 3 597 3 644 3 691 m -4 992-0,9-4 947-6,2-4 640-4 700-4 761 n -1 326-5,4-1 254-16,8-1 043-1 056-1 070 Perusturvan hallinto t 174-43,5 98-45,9 53 54 54 m -543-11,1-483 -12,2-424 -430-435 n -370 4,2-385 -3,6-371 -376-381 Sosiaalityön palvelut t 1 500 22,3 1 835-6,1 1 723 1 745 1 768 m -8 122 8,2-8 784-1,3-8 674-8 786-8 899 n -6 622 4,9-6 949 0,0-6 951-7 041-7 131 Ikäihmisten palvelut t 3 084 0,7 3 107 1,4 3 150 3 191 3 232 m -11 157 4,2-11 629 0,0-11 626-11 777-11 928 n -8 072 5,6-8 522-0,5-8 476-8 586-8 696 Perusterveydenhuolto t 0 0 0 0 m -13 241 1,4-13 430-1,3-13 250-13 422-13 595 n -13 241 1,4-13 430-1,3-13 250-13 422-13 595 Erikoissairaanhoito t 0 0 0 0 m -13 458-0,4-13 400-1,2-13 240-13 412-13 584 n -13 458-0,4-13 400-1,2-13 240-13 412-13 584 PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄ t 4 758 5,9 5 040-2,3 4 926 4 990 5 054 m -46 520 2,6-47 726-1,1-47 213-47 827-48 441 n -41 762 2,2-42 686-0,9-42 287-42 837-43 387 98

TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 Kouluhallinto t 3 0 0 0 0 m -352 0,8-355 1,4-360 -365-369 n -349 1,6-355 1,4-360 -365-369 Varhaiskasvatus t 745 7,2 798 0,3 800 810 821 m -5 802 3,0-5 976 0,0-5 975-6 053-6 131 n -5 057 2,4-5 178 0,0-5 175-5 243-5 310 Peruskoulut t 226 19,7 270 11,1 300 304 308 m -10 752 4,4-11 223-2,9-10 900-11 042-11 183 n -10 526 4,1-10 953-3,2-10 600-10 738-10 876 Lukio t 21 0 0 0 0 m -1 165 0,9-1 175-3,5-1 134-1 149-1 164 n -1 144 2,7-1 175-3,5-1 134-1 149-1 164 Kansalaisopisto t 346 6,0 367-1,9 360 365 369 (nettobudjetointi) m -1 010 0,2-1 013 2,7-1 040-1 054-1 067 n -664-2,8-646 5,3-680 -689-698 Kirjasto t 17 5,7 18 0,0 18 18 18 m -721-0,9-715 1,0-722 -731-741 n -704-1,1-697 1,0-704 -713-722 Vapaa-aikapalvelut t 319 0,6 321-3,4 310 314 318 m -1 252 1,6-1 272 1,8-1 295-1 311-1 328 n -933 1,9-951 3,5-985 -997-1 010 SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ t 1 676 5,8 1 774 0,8 1 788 1 811 1 834 m -21 055 3,2-21 729-1,4-21 426-21 705-21 983 n -19 379 3,0-19 955-1,6-19 638-19 894-20 149 Tekninen hallinto t 0 0 18 18 18 m -171-23,9-130 21,1-157 -159-161 n -171-23,9-130 7,3-139 -141-143 Yhdyskuntatekniset palvelut t 124-9,2 113-41,9 66 66 67 m -2 982 4,0-3 101 1,6-3 150-3 191-3 232 n -2 858 4,6-2 988 3,2-3 085-3 125-3 165 Vesihuoltolaitos t 2 145 0,5 2 155 6,3 2 291 2 321 2 351 (nettobudjetointi) m -888 15,9-1 030-0,1-1 029-1 042-1 056 n 1 257-10,5 1 125 12,2 1 262 1 278 1 295 Tilapalvelu t 7 446 8,7 8 095-2,3 7 911 8 014 8 117 (nettobudjetointi) m -7 685 5,0-8 071-1,4-7 957-8 060-8 164 n -239-110,3 24-286,5-46 -46-47 Ympäristöpalvelut t 263 15,3 303 3,0 312 316 320 m -436 10,3-481 -2,0-472 -478-484 n -174 2,7-178 -10,4-160 -162-164 TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ t 9 978 6,9 10 666-0,6 10 598 10 735 10 873 m -12 162 5,3-12 813-0,4-12 765-12 931-13 097 n -2 184-1,7-2 147 1,0-2 168-2 196-2 224 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ t 21 107 4,3 22 022-0,7 21 873 22 157 22 442 m -87 562 2,5-89 750-0,9-88 966-90 123-91 279 n -66 455 1,9-67 729-0,9-67 093-67 965-68 837 99

INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT (1000 ) TA15 TS16 TS17 TS18 TS19 Poistokerroin Kaupunginhallitus 100 100 100 100 100 Tulot Maaomaisuus -100-100 -100-100 -100 Menot 0 0 0 0 0 Netto Kaupunginhallitus 0 0 0 0 0 Tulot Irtaimisto -150-50 -50-50 -50 Menot 1,00-150 -50-50 -50-50 Netto Tasapoisto 3 vuotta, 33,3 % 0,33 0-50 -67-83 -100 Poistot Kaupunginhallitus 150 0 0 0 0 Tulot Arvopaperit 0 0 0 0 0 Menot 1,00 150 0 0 0 0 Netto Ei poistoja 0,00 0 0 0 0 0 Poistot KAUPUNGINHALLITUS 250 100 100 100 100 Tulot YHTEENSÄ -250-150 -150-150 -150 Menot 0-50 -50-50 -50 Netto 0-50 -67-83 -100 Poistot Perusturvalautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Irtaimisto -80-20 -50-20 -50 Menot 1,00-80 -20-50 -20-50 Netto Tasapoisto 3 vuotta, 33,3 % 0,33 0-26 -33-50 -56 Poistot Perusturvalautakunta 0 0 0 0 Tulot Vanhusten palvelutalo 0 0 0-3 000 Menot 0,00 0 0 0 0-3 000 Netto 0 0 0 0 0 Poistot PERUSTURVALAUTAKUNTA 0 0 0 0 0 Tulot YHTEENSÄ -80-20 -50-20 -3 050 Menot -80-20 -50-20 -3 050 Netto 0-26 -33-50 -56 Poistot Sivistyslautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Koulujen atk-laitteet -10-10 -10-10 -10 Menot 1,00-10 -10-10 -10-10 Netto Tasapoisto 3 vuotta, 33,3 % 0,33 0-3 -7-10 -13 Poistot Sivistyslautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Laitteet ja kalusteet -50-20 -20-20 -20 Menot -50-20 -20-20 -20 Netto Tasapoisto 3 vuotta, 33,3 % 0,33 0-17 -23-30 -37 Poistot Sivistyslautakunta 115 0 0 0 0 Tulot Kirjastoauto, ohjelmapäivitys -347 0 0 0 0 Menot 1,00-232 0 0 0 0 Netto Tasapoisto 3 vuotta, 33,3 % 0,33 0-77 -77-77 -77 Poistot SIVISTYSLAUTAKUNTA 115 0 0 0 0 Tulot YHTEENSÄ -407-30 -30-30 -30 Menot -292-30 -30-30 -30 Netto 0-97 -107-117 -127 Poistot 100

TA15 TS16 TS17 TS18 TS19 Poistokerroin Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Talonrakennus -450-200 -200-200 -200 Menot Elviira, A-Pesu Oy, ym. 1,00-450 -200-200 -200-200 Netto Tasapoisto 20 vuotta, 5 % 0,05 0-23 -33-43 -53 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Liikenneväylät -900-750 -750-750 -750 Menot 1,00-900 -750-750 -750-750 Netto Tasapoisto 15 vuotta, 7 % 0,07 0-60 -110-160 -210 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Viherrakentaminen -35-35 -35-35 -35 Menot 0,50-35 -35-35 -35-35 Netto Tasapoisto 15 vuotta, 7 % 0,07 0-2 -5-7 -9 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Kaupungintalon remontti 0-100 -1 500-1 500 0 Menot 1,00 0-100 -1 500-1 500 0 Netto Tasapoisto 20 vuotta, 5 % (2/3) 0,05 0 0-5 -80-155 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Vesihuoltolaitos -330-230 -330-230 -330 Menot 0,50-330 -230-330 -230-330 Netto Tasapoisto 30 vuotta, 3 % 0,03 0-11 -18-29 -37 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Kirjasto Töysä talolle -400-300 0 0 0 Menot 0,70-400 -300 0 0 0 Netto Tasapoisto 20 vuotta, 5 % 0,05 0-20 -35-35 -35 Poistot Tekninen lautakunta 20 20 20 20 20 Tulot Haja-alueen viemäreitä -300-350 -300-350 -300 Menot 0,80-280 -330-280 -330-280 Netto Tasapoisto 30 vuotta, 3 % 0,03 0-9 -20-29 -40 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Pienhankinnat -120-80 -80-80 -80 Menot traktori, auto, murskain 1,00-120 -80-80 -80-80 Netto Tasapoisto 4 vuotta, 25 % 0,25 0-30 -50-70 -90 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Hiekkatekonurmi 0 0-150 0 0 Menot 0 0-150 0 0 Netto Tasapoisto 20 vuotta, 5 % 0,05 0 0 0-8 -8 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Kiinteistöjen pihojen kunnostuksia -80-50 -50-50 -50 Menot mopokatos, skeittiparkki 1,00-80 -50-50 -50-50 Netto Tasapoisto 5 vuotta, 20 % (1/3) 0,20 0-16 -26-36 -46 Poistot Tekninen lautakunta 45 45 45 45 45 Tulot Yksityisteiden peruskunnostukset -65-65 -65-65 -65 Menot 1,00-20 -20-20 -20-20 Netto Tasapoisto 15 vuotta, 7 % 0,07 0-1 -3-4 -5 Poistot 101

TA15 TS16 TS17 TS18 TS19 Poistokerroin Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Keskustan alue- ja liikennejärjestelyt -100 0 0 0 0 Menot 0,80-100 0 0 0 0 Netto Tasapoisto 15 vuotta, 7 % 0,07 0-7 -7-7 -7 Poistot Tekninen lautakunta 200 50 0 0 0 Tulot Paloasema -1500-1500 0 0 0 Menot 0,80-1 300-1 450 0 0 0 Netto Tasapoisto 20 vuotta, 5 % 0,05 0-65 -138-138 -138 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 Tulot Tuurin koulun pk/laajennus 0 0-2 000 0 Menot 0,50 0 0 0-2 000 0 Netto Tasapoisto 20 vuotta, 5 % 0,05 0 0 0 0-100 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Yläkoulun keittiön laajennus ja oppilaiden -500-700 0 0 0 Menot välituntitila 0,60-500 -700 0 0 0 Netto Tasapoisto 20 vuotta, 5 % 0,05 0-25 -60-60 -60 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Tuurin alavesisäiliö 0-300 0 0 0 Menot 0,80 0-300 0 0 0 Netto Tasapoisto 30 vuotta, 3 % 0,03 0 0-10 -10-10 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Kevyenliikenteen väylä Kellokorpi-Tuuri -300-250 0 0 0 Menot 0,00-300 -250 0 0 0 Netto Tasapoisto 15 vuotta, 7 % 0,07 0-20 -37-37 -37 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Kevyenliikenten väylä Ojanperä-Hakomäki 0 0 0-430 0 Menot 0,00 0 0 0-430 0 Netto Tasapoisto 15 vuotta, 7 % 0,07 0 0 0 0-29 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Kevyenliikenten väylä Töysä kk - Mutkankylän th 0 0 0 0-500 Menot 0 0 0 0-500 Netto Tasapoisto 15 vuotta, 7 % 0,07 0 0 0 0 0 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Kunto-Lutran liikuntasalin lattian peruskorjaus 0-110 0 0 0 Menot 0,80 0-110 0 0 0 Netto Tasapoisto 10 vuotta, 10 % (1/3) 0,10 0 0-11 -11-11 Poistot Tekninen lautakunta 0 0 0 0 0 Tulot Töysän urheilukentän kunostus 0 0-180 0 0 Menot 0 0-180 0 0 Netto Tasapoisto 15 vuotta, 7 % 0,07 0 0 0-12 -12 Poistot TEKNINEN LAUTAKUNTA 265 115 65 65 65 Tulot YHTEENSÄ -5 080-5 020-3 640-5 690-2 310 Menot -4 815-4 905-3 575-5 625-2 245 Netto 0-289 -566-774 -1 090 Poistot INVESTOINNIT 630 215 165 165 165 Tulot YHTEENSÄ -5 817-5 220-3 870-5 890-5 540 Menot -5 187-5 005-3 705-5 725-5 375 Netto 0-462 -773-1 024-1 373 Poistot 102

103

INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT Kaupunginhallitus Maaomaisuus Maan ostoon tarkoitettu määräraha on 100 000 euroa. Tulot 100 000 euroa saadaan tonttien myynnistä Irtaimisto ICT- ja kalustohankintoihin on varattu talousarviovuonna 150 000 euroa. Suurimpana hankintana Populus-palkkahallinto-ohjelmisto. Arvopaperit Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Kaupunki myy omistamiaan kovan rahan asuntoja 150 000 euron edestä Irtaimisto Määräraha 80 000 euroa on varattu perusturvapalveluiden irtaimistohankintoihin Elviiraan ja Pajan kalusteisiin sekä Kotihoidon järjestelmäparannuksiin. Irtaimisto Koulujen laitteisiin ja kalusteisiin sekä ICT-laitteisiin on varattu yhteensä 60 000 euroa Kirjastoauto Tekninen lautakunta Kirjastoauton hankinta ja varustus sekä kirjasto-ohjelmiston päivitys ovat yhteensä 347 000 euroa. Kirjastoauton hankintaan saadaan 115 000 euron valtionosuus. Talonrakennus Esitetty määräraha on tarkoitettu käytettäväksi kaupungin osaltaan rakennuskiinteistöjen peruskorjauksiin ja kiireellisiin pikaisesti hoidettaviin isompiin korjauksiin. Tällä hetkellä suurimmat tiedossa olevat kohteet ovat A-pesun ilmanvaihdon ja sähköjärjestelmän parantaminen, Elviiran IV koneisiin asennetaan viilennys ja Kekkulan kiinteistöautomatiikan uusiminen. Koulukeskuksen piha-alueen viihtyisyyden ja liikenneturvallisuuden parantamista jatketaan yläkoulun puolelle. Suurimmista kohteista päättää kaupunginhallitus ja pienemmistä kohteista tilapalvelu. Tavoitteena on saada nopeasti hoidettua talousarviovuoden aikana esille tulevat korjaustarpeet ja siten pitää rakennusten käyttöaste hyvänä. 104

Erillisillä määrärahoilla rakennetaan uusi paloasema ja Töysän kirjasto siirretään Töysä-talolle. Ennen investoinnin käynnistämistä tehdään kohteen toiminnallinen tarpeisiin perustuva kartoitus. Kiinteistöjen pihojen kunnostuksia Suunnitelmissa on Aseman koulun piha-alueen sadevesiviemäröinnin parantaminen ja Urheilukentän pysäköintialueen laajennus. Liikenneväylät Pääosa määrärahasta menee Tervasmäen uuden asuntoalueen kadunrakentamiseen. Katujen peruskorjauksia tehdään Töysässä Albinintiellä ja Koskimaantiellä. Alavuden Asemalla peruskorjataan osa Sammakkotietä ja Haapatietä. Keskustassa peruskorjauksia on suunniteltu tehtäväksi Isokaarella ja Sarkatiellä. Puusepäntie, Adlerintie, Vuorenmaantie päällystetään. Pintauksia on suunniteltu tehtäväksi Salmentiellä ja osalla järviluomantietä. Erillinen määräraha on varattu Alavus - Tuuri pyörätien rakentamiseen. Yksityistiet Talousarviovuodelle on jo haettu valtionosuutta Hakojoentien sillan uusimiseen. Valtion avustusmäärärahat ovat paljon pienemmät kuin kuluvana vuonna. Viherrakentaminen Viheralueiden ja puistojen rakentamiseen käytössä oleva määräraha käytetään leikkivälineiden uusimiseen ja leikkipuiston rakentamiseen Talasniityn alueelle. Vesihuolto Uusien vesijohtojen ja viemäreiden rakentamiseen on varauduttu sen mukaan miten uusia katuja rakennetaan ja peruskorjataan ja liittymiä tarvitaan. Viemäriverkkoa laajennetaan erillisellä määrärahalla Tuurintien eteläpuolelle. Erillisellä määrärahalla tehdään lisäksi viemäriverkon runkolinjaa ja liittymät Töysän Ritolassa. Lämpölaitos Määrärahalla rakennetaan lisää kaukolämpöverkostoa tarpeen mukaan. 105

KUNNALLISTALOUDEN KUVIOT Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä tuloslaskelman kannalta. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Alavuden vuosikate, prosenttia poistoista on noudattanut melko hyvin koko maan ja kaupungin kokoluokan keskiarvoa ja on selvästi parempi kuin Etelä-Pohjanmaan keskiarvo. Talousarviossa käytetty tuloveroprosentti on talousarviovuonna hieman yli kriisikuntarajan, mutta mikäli tuloveroprosentti pysyy ennallaan, jää se vuosina 2016 ja 2017 selvästi alle kriisikuntarajan. Vuonna 2017 kriisikuntarajan laskentatapa muuttuu käyrässä kuvatulla tavalla. Nykykehityksellä ja Alavuden tuloveroprosentin 106

pysyessä ennallaan, se alittaa koko maan keskiarvon vuonna 2017. Vuonna 2014 Alavuden tuloveroprosentti oli yli kokoluokkansa keskiarvon, mutta alle Etelä- Pohjanmaan keskiarvon. Lainakanta kasvaa suunnitelman mukaan rauhallisesti ja on tarkastelujakson alussa noudattanut hyvin koko maan, kokoluokkansa ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa. Etelä-Pohjanmaan velkaisuus on noussut vertailukohdista eniten. Kertynyt ylijäämä lisääntyy hieman suunnittelukaudella. Alavuden kertynyt ylijäämä asettuu koko maan keskiarvon ja kokoluokkansa ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvojen väliin. Etelä-Pohjanmaan kertynyt ylijäämä on laskenut eniten vertailuryhmistä. 107

Suunnittelukauden vuosikate riittää kattamaan poistot. Tilannetta on pidettävä hyväksyttävän alarajoilla olevana. Tilanne Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin on huomattavasti huonompi, mutta taas koko maan ja kokoluokan keskiarvot kehittyvät selvästi paremmin. Rahoituslaskelman kannalta vuosikate ei ole läheskään riittävä. Sen tulisi kattaa minimissään joko lainanlyhennykset tai keskimääräiset nettoinvestoinnit. Jotta talous olisi rahoituslaskelman kannalta pitkällä tähtäimellä tasapainossa, vuosikatteen tulisi kattaa sekä poistot, että lainanlyhennykset. 108