POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason toimijat 3 3.2. Alueellisen tason toimijat 4 3.3. Paikallisen tason toimijat 4 4. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjeista 5 4.1. Terveydenhuoltolaki 5 4.2. Potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 5 4.3. Potilas- ja asiakasturvallisuusopas 5 5. Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuri 6 6. Potilasturvallisuustyön menetelmät 6 6.1. Ennaltaehkäisevät menetelmät 6 6.2. Korjaavat menetelmät 7 7. Potilas- ja asiakasturvallisuustyön roolit 7 7.1. Ylin johto 7 7.2. Lähiesimiehet 8 7.3. Henkilöstö 8 8. Potilas- ja asiakasturvallisuuden toimenpiteet Muhoksella 9 8.1. Potilas- ja asiakasturvallisuuden hallinta ennakoivalla oppimisella 9 8.2. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun edistäminen 10 8.3. Potilaan tiedonsaanti ja neuvonta 10 8.4. Riskien hallinta, kirjaaminen ja tiedonkulku 11 8.5. Potilasturvallisuutta kuvaavat muuttujat 11 8.6. Potilasturvallisuuden osatekijät 11 9. Haittatapahtumien raportointi- ja ilmoitusjärjestelmä 13 9.1. Ilmoitus vaaratilanteista ja vaaratapahtumailmoitusten käsittely 13 9.2. Valvonta-asioiden ja potilasvahinkojen käsittely 13 9.3. Tiedottaminen 14

3 1. Johdanto Terveydenhuoltolain 1326/2010 8 käsittelee laatua ja potilasturvallisuutta. Lain mukaan terveydenhuollon toiminnan on oltava näyttöön, sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvaa. Toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti järjestettyä. Terveydenhuollon yksiköiden on laadittava suunnitelma potilas- ja asiakasturvallisuudesta ja sen käytäntöön panosta ja laadunhallinnasta. Potilasturvallisuussuunnitelma on dokumentti, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö määrittelee omalta osaltaan potilasturvallisuuteen kuuluvien asioiden täytäntöönpanosta. Potilas- ja asiakasturvallisuus on koko sosiaali- ja terveystoimen asia. Potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen turvallisuuteen. 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävänä on ylläpitää ja edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä vaikuttamalla suotuisten elin- ja kasvuolojen kehittymiseen sekä lisäämällä yksilöiden ja yhteisöjen vastuuntuntoa omasta jokapäiväisestä toiminnasta, terveydestä ja ympäristöään tukemalla ennaltaehkäisevää terveyttä edistävää käyttäytymistä ja omatoimista suoriutumista alueellisesti ja yhteistoiminnallisesti. Sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtamisesta sekä koko toimialan linjauksista ja keskeisestä päätöksenteosta vastaa Sosiaali- ja terveyslautakunta yhdessä sosiaali- ja terveysjohtajan ja toimialan johtoryhmän kanssa. 3. Potilas- ja asiakasturvallisuustyö Potilasturvallisuus on keskeinen osa potilaan hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa ja toteutetaan oikein sekä oikeaan aikaan. Potilasturvallisuuden periaatteilla ja toiminnoilla pyritään varmistamaan potilaan hoidon turvallisuus sekä suojataan potilasta vahingoittumasta. Potilasturvallisuudesta ja laadunhallinnasta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Potilaan näkökulmasta hoidon hyvä laatu tarkoittaa sitä, että hän saa tarvitsemansa, mahdollisimman vähän haittaa ja epämukavuutta aiheuttavan, lääketieteellisesti oikean hoidon. Terveyspalvelujen tuottajan näkökulmasta potilasturvallisuus on potilaan suojaamista vahingoittumiselta hoitotapahtuman yhteydessä. Potilasturvallisuus voidaan jakaa osa-alueisiin. Usein erotetaan yleinen hoidon turvallisuus, lääkitysturvallisuus ja laiteturvallisuus. 3.1. Valtakunnallisen tason toimijat Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa laatu- ja potilasturvallisuustyötä. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että kaikilla olisivat samanlaiset mahdollisuudet terveelliseen ja turvalliseen elämään. Tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä, edistää terveellistä työ- ja elinympäristöä, turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, turvata kohtuullinen toimeentu-

4 lo elämän eri vaiheissa, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valvira parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin elinympäristön terveysriskien hallintaa sekä oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa Aluehallintovirasto (AVI) edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Virasto hoitaa myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillaan. AVI: n toimintaa ohjaavat lait sekä kahdeksan ministeriötä. Virasto on ministeriöiden edustaja alueilla ja se toteuttaa niiltä saamiaan tehtäviä. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Keskuksen jäseniä ovat potilasvakuutuustoimintaa Suomessa harjoittavat vakuutusyhtiöt. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Fimea on sosiaali- ja terveysministeriön alainen keskusvirasto, joka toimii ihmisille tai eläimille tarkoitettujen lääkkeiden, veri- ja kudosvalmisteiden sekä lääkealan toimijoiden lupa- ja valvontaviranomaisena. Fimea on kansallisena viranomaisena osa Euroopan lääkevalvonnan viranomaisverkostoa. Sen tehtävän on lisäksi lääkealan kansallisen kehittämisen koordinointi, tutkimustehtävät ja lääkehoitojen arviointi. Fimea kokoaa ja arvioi kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa sekä kehittää lääkehoitokäytäntöjä koulutuksen ja tiedottamisen avulla. 3.2. Alueellisen tason toimijat Potilasturvallisuuden toteuttaminen kuuluu sairaaloille ja terveyskeskuksille ja niiden henkilöstölle ja soveltuvin osin sosiaalipalvelujen henkilöstölle. Nämä vastaavat potilasturvallisuudesta oman alueensa sisällä ja tekevät yhteistyötä muiden alueiden sekä kansallisten toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiireissä ja osissa terveyskeskuksia on potilasturvallisuusvastaavia ja koordinaattoreita ovat: perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito, sekä sosiaali- ja terveyskuntayhtymät ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Potilasturvallisuusvastaavat ovat henkilöitä, jotka huolehtivat potilasturvallisuuden edistämisestä omassa sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössään. Uuden terveydenhuoltolain asetuksessa velvoitetaan toimintayksiköt kirjaamaan potilasturvallisuussuunnitelmaan potilasturvallisuudesta vastaavat henkilöt. Vastuuhenkilöt toimivat monilla eri nimikkeillä kuten esimerkiksi laatupäällikkö, turvallisuuspäällikkö, potilasturvallisuuspäällikkö ja usein heidän työhönsä kuuluu myös muita vastuita kuin potilasturvallisuustyö. Vain muutamassa organisaatiossa vastuuhenkilö hoitaa potilasturvallisuusasioita kokopäiväisesti. 3.3. Paikallisen tason toimijat Toimialan johtamisesta sekä toiminnan linjauksista ja keskeisestä päätöksenteosta ja samalla potilas ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä päätöksistä vastaa sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sosiaali- ja terveysjohtaja yhdessä toimialan johtoryhmän kanssa. Toimintayksiköiden toiminnasta, palvelun laadusta sekä samalla potilas ja asiakasturvallisuudesta vastaa sosiaali- ja terveysjohtaja,

5 yhdessä johtavan lääkärin, johtavan sosiaalityöntekijän, hoitotyönjohtajan sekä yksiköiden lähiesimiesten kanssa. Johtamiseen kuuluu näkyvä vastuunotto potilasturvallisuudesta. Johtoryhmä vastaa riittävästä työvoimaresurssista, rekrytoinnista, asianmukaisista tiloista ja välineistä yksiköissä, henkilöstön osaamisesta, koulutuksista. Uudella terveydenhuoltolailla tavoitellaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistymistä, asiakaslähtöisyyttä, laadun parantumista ja potilasturvallisuuden parantamista. Terveydenhuoltolain myötä kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Potilas tai asiakas voi vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Lisäksi potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan. Terveyskeskusten asiakkaat voivat saada tavanomaisimpia erikoissairaanhoidon palveluja myös omasta terveyskeskuksestaan. Terveydenhuoltolain tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Laki vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Lailla varmistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. Laissa on useita kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaan vaikuttavia muutoksia, joiden tavoitteena on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. 4. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjeistusta 4.1. Terveydenhuoltolaki Toukokuun alussa 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2010/20101326) annetaan useita määräyksiä terveydenhuollon sisällöstä. Yhtenä painopistealueena ovat toiminnan laatu ja potilasturvallisuus. Lain mukaan terveydenhuollon organisaatioissa, kaikissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on laadittava suunnitelma potilasturvallisuudesta ja sen toteuttamisesta. Turvallisuussuunnitelman alussa on kerrottu laista ja asetuksesta yleisesti. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan niitä periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen turvallisuus. 4.2. Potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Potilasturvallisuusstrategia hyväksyttiin potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän kokouksessa joulukuussa 2008 ja sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi Potilasturvallisuusstrategian 29.1.2009. Strategian päivittämisestä vastaa terveyden ja hyvinvoinninlaitos, ja sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa päivitykset. Strategia löytyy kokonaisuudessaan STM:n sivuilta. osoitteesta: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=39503&name=dlfe-7801.pdf 4.3. Potilas- ja asiakasturvallisuusopas Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut erillisen potilasturvallisuuteen liittyvän oppaan. Oppaan tarkoitus on tukea potilasturvallisuutta edistävän lainsäädännön toimeenpanoa ja kansallisten potilasturvallisuusstrategian tavoitteiden toteutumista. Oppaan mukaan potilasturvallisuussuunnitelma on suunnitelma potilasturvallisuuden käytännön toimeenpanosta. Potilasturvallisuus suunnitelma voi olla erillinen dokumentti tai osa suurempaa laadunhallinnansuunnitelmaa. Opas on tarkoitettu tukemaan terveydenhuollon toimintayksiköiden potilasturvallisuuden täytäntöönpanoa. Opas löytyy internetistä Pdf tiedostona: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b6783c8b-f465-403b-85f7-90f92f4c971f.

6 5. Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuri Terveydenhuollon toimintayksiköt ovat turvallisuuskriittisiä organisaatioita. Sen toimintaan sisältyy vaaroja, jotka voivat hallitsemattomina aiheuttaa vakavia vahinkoja. Turvallisuuskulttuuri on organisaation taitoa ja tahtoa ymmärtää turvallisuutta edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Se on kykyä tiedostaa erilaiseen toimintaan liittyviä vaaroja ja pyrkimystä vaaratilanteiden ehkäisemiseen. Se on tahtoa ja taitoa toimia ammattitaitoisesti ja turvallisesti vahinkoja ja vaaratilanteita välttäen. Organisaation turvallisuuskulttuurin tavoitteet: Toimintaan liittyvien vaarojen ennakointi ja potilasturvallisuuden ymmärtäminen, kokonaisvaltaisesti, organisaation kaikilla tasoilla. Vastuun ottaminen turvallisuuden kehittämisestä, edistämisestä. Työntekijöiden kokemus, että he voivat vaikuttaa turvallisuuteen, on yhtä tärkeää kuin vaara- ja turvallisuustekijöiden ymmärtäminen. Sen ymmärtäminen, että ihmisen toimintaan liittyy aina erehtymisen mahdollisuus, vaikka aikomus onkin toimia oikein. Se tulee hyväksyä ja huomioida toiminnan suunnittelussa ja käytännön työssä. Hyvin toimivassa turvallisuuskulttuurissa virheitä ei peitellä. Ne tuodaan avoimesti esiin ja hyödynnetään oppimisessa yksilöitä syyllistämättä. Onnistunut virheiden hallinta ei tarkoita virheettömyyttä, vaan niiden havaitsemista ja vaikutusten hallitsemista ajoissa. Potilasturvallisuus taataan parhaiten, kun siirretään huomio yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja arvioidaan ja tutkitaan järjestelmää ja poistetaan siinä olevia riskejä. Tavoitteiden mukaan henkilöstö, potilaat ja omaiset uskaltavat ilmaista huolensa ja kysymyksensä. He uskaltavat puuttua toiminnassa tai ympäristössä havaitsemiinsa, turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Haittatapahtumassa mukana olleelle potilaalle, asiakkaalle tai heidän läheisilleen sekä ammattihenkilöille tarjotaan tukea. Toimivalla raportoinnilla ja tarkoituksenmukaisella käsittelyllä voidaan edistää hyvän potilasturvallisuus-kulttuurin kehittymistä. 6. Potilasturvallisuustyön menetelmät 6.1. Ennaltaehkäisevät menetelmät Potilasturvallisuus varmistetaan parhaiten ennakoivilla toimilla, hyvällä suunnitellulla ja tiedostetuilla, toimivilla perusprosesseilla. Työn tekemisen edellytykset ja olosuhteet eivät synny sattumalta. Ne perustuvat johtamiseen ja organisaatiossa tehtäviin päätöksiin. Vaarojen tunnistaminen ja niihin liittyvien riskien arviointi, toimintaprosessien ja työtapojen jatkuva kehittäminen potilasturvallisuuden näkökulmasta sekä säädösten ja määräysten systemaattinen päivittäminen ja tarvittaessa täsmentäminen ovat toiminnan kulmakiviä. Potilasturvallisuuden kannalta on tehokkainta poistaa jo etukäteen ne tekijät jotka yleisesti ja tunnetusti altistavat virheille ja liittyvät usein päivittäiseen rutiinitoimintaan. Virheitä tuottavia ja niiden välttämistä vaikeuttavia tekijöitä ovat mm. kiire, työntekijöiden uupumus, työympäristön epäjärjestys sekä ergonomiaongelmat. Ergonomisten perusvaatimusten tulee täyttyä. Töiden järjestelyssä on huomioitava, että työntekijä voi keskittyä tehtävään häiriöttä ja keskeytyksettä. Osaamistason tehtävän vaatiman osaamisen varmistaminen, perehdytys ja selkeät työohjeet tulee olla varmistettuna jokaisessa työyksikössä. Henkilön tulee täyttää työtehtävälle asetetut pätevyys- ja osaamisvaatimukset sekä edellytykset tehtävien hoitamiseen.

7 Järjestelmällisesti rakennetut suojaukset ja varmistukset mahdollistavat virheen havaitsemisen ja / tai estävät sitä johtamasta haitallisiin seurauksiin ja osaltaan auttavat myös toimimaan erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Toimintayksiköillä tulee olla toimintasuunnitelmat normaaliolojen häiriötilanteita sekä poikkeustilanteita varten. Henkilökunnan tulee harjoitella häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa osallistumalla työnantajan järjestämiin koulutuksiin. 6.2. Korjaavat menetelmät Välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti vakavassa haittatapahtumassa tai sen uhassa. Raportointi- ja toimenpideohjelman mukaisesti on tapahtumasta informoitava ylöspäin. Yleisluonteiseksi katsotun tapahtuman yhteydessä on pyrittävä varmistamaan vastaavanlaisten tapahtumien ehkäisy muissa yksiköissä (esim. lääkevirheet). Potilasvahingon tai haittatapahtuman sattuessa on mahdolliset kerrannaiset haitalliset vaikutukset ennakoitava ja pyrkiä minimoimaan. Yleisluonteiset haittatapahtumat tulevat paremmin esiin kun tehdään yhteistyötä eri yksiköiden kesken ja käytettäessä yksinkertaisia sekä yhdenmukaisia raportointijärjestelmiä. Harvinaisten, usein suurta vahinkoa aiheuttavien tapahtumien ennakointi ja havainnointi on haastavaa. Niissäkin avoin kulttuuri edistää tapahtumiin puuttumisen ja korjaavien toimenpiteiden mahdollisimman nopean käyttöönoton. Pitkän tähtäimen korjaavat toimenpiteet mahdollistetaan toiminnan tarkennusten kautta. Edellytyksenä on jatkuva prosessien seuraamisen ja päivittämisen kulttuuri. Havaittuja poikkeamia raportoidaan ja analysoidaan säännöllisesti ja havaintojen perusteella sovitaan tehtävät muutokset sekä määritetään muutokselle vastuuhenkilöt. Vaaratapahtumatietojen pohjalta tehtävien korjaamistoimenpiteet voivat johtaa esimerkiksi työympäristön, laitteiston parannuksiin, henkilökunnan koulutukseen tai perehdyttämiseen, työkäytäntöjen muutoksiin tai varmistusmenettelyjen lisäämiseen tai yksikön sisäisten tai eri yksiköiden välisten toimintatapojen kehittämiseen. 7. Potilas- ja asiakasturvallisuustyön roolit 7.1. Ylinjohto Sosiaali- ja terveysjohtaja vastaa kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa olevien yksiköiden potilasturvallisuudesta. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että organisaation potilasturvallisuuteen ja laatuun liittyvät vastuut on selkeästi määritelty. Hänen on varmistettava, että organisaation toimijoilla on riittävät edellytykset ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Johtava lääkäri tuo lääketieteellisen näkemyksensä potilasturvallisuutta koskeviin kehittämistoimenpiteisiin, tilanteisiin ja asioihin. Johtava lääkäri ja osastonhoitajat vastaavat kukin oman alueensa potilasmuistutusten ja potilasvahinkojen vastineista. Osastonhoitaja toimii oman alueensa potilasturvallisuusvastaavana, sekä HaiPron yhdyshenkilönä. Hän tarkastaa alueensa yksiköiden tiimivastaavien kanssa HaiPron vaaratilanneraporttien yhteenvedon. Hän huolehtii myös tarvittavien toimenpiteiden organisoinnista yksiköissä. Yksiköiden esimiehet vastaavat, yhdessä toimialan johtoryhmän kanssa yksiköiden potilas- / asiakasturvallisuudesta, hoidon asianmukaisuudesta sekä lääkehoidon turvallisuudesta. Osastonhoitajien tehtävänä on edistää potilasturvallisuutta ja ylläpitää sekä kehittää, yhdessä yksiköiden henkilöstön kanssa toimintaa edistäen potilasturvallisuuteen liittyvän tiedonhankinnan, seurannan ja riskien hallinnan menettelytapoja sekä yksikön potilasturvallisuusohjeistusta.

8 Osastonhoitajat huolehtii lääketurvallisuuden toteutumisesta (sairaanhoitajien iv-luvat, toisen asteen koulutuksen lääkeluvat) ja niiden ajanmukaisuudesta. Johtava lääkäri hyväksyy ja allekirjoittaa luvat. Osastonhoitajat vastaavat HaiPron käytöstä tehtäväalueeseensa kuuluvissa yksiköissä. Johdon ja esimiesten tulee huomioida potilasturvallisuusnäkökulma kaikessa päätöksenteossaan. Potilasturvallisuus huomioidaan sekä taloudellisessa että muussa toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Johdon näkyvä sitoutuminen potilasturvallisuuteen ja toimintaan on esimerkkinä henkilöstölle. Muutosten suunnittelun osana arvioidaan mahdolliset potilasturvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja varaudutaan riskien hallintaan. Päätöksenteossa arvioidaan suunniteltujen toimien vaikutukset toimintatapoihin, resursseihin ja osaamisvaatimuksiin. 7.2. Lähiesimiehet 7.3. Henkilöstö Esimiesten tulee toiminnassaan huomioida potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvät periaatteet, tukea avoimuutta ja luottamuksellisuutta turvallisuuskulttuurissa sekä kehittää toimintaa aktiivisesti potilasturvallisuutta huomioiden. Potilasturvallisuus otetaan esille säännöllisesti arkityössä ja palavereissa. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus tuoda esille näkemyksensä potilasturvallisuuden kehittämisessä. Kaikki henkilöstöryhmät tulee sitouttaa toiminnassa yhteisiin, turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Systemaattinen laadun- ja riskien hallinta ja laadun seuranta sekä arviointi on terveydenhuoltolain asetuksessa asetettu perusvaatimus jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle. Tavoitteena on tunnistaa, ennakoiden hoidon laatuun vaikuttavat ongelmat ja tehdä korjaavia toimenpiteitä asetettujen laatuvaatimusten saavuttamiseksi. On tärkeää ymmärtää potilasturvallisuustyön tavoitteet sekä varmistaa ettei hoidosta synny potilaalle tarpeetonta, estettävissä olevaa haittaa. Laatutyön tavoitteena on myös pyrkimys jatkuvaan hoitotulosten ja toiminnallisten tulosten parantamiseen. Yksiköiden työympäristöä, toimintatapoja ja ohjeita kehitetään tarvittaessa sekä säännöllisten riskien arviointien tulosten perusteella. Toimintamallien ja tiedonkulun kehittäminen ovat osaamisen lisäämistä, vähentää turvallisuusriskejä ja erehtymisen mahdollisuuksia. Yksiköiden lähiesimiehet huolehtivat omien yksiköittensä potilas- / asiakasturvallisuudesta. He vastaavat HaiPron asianmukaisesta käytöstä, raportoinnista ja ilmoitusten käsittelystä osastotunneilla ja yksiköiden palavereissa. He käyvät läpi turvallisuuspoikkeamat, raportoivat ja huolehtivat korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Jokainen toimintayksikön työntekijä vastaa oman toimintansa turvallisuudesta. Ammattihenkilöiden tulee huolehtia omasta osaamisestaan, sekä noudattaa työssään potilasturvallisuuden periaatteita, soveltaen keskeisiä keinoja sekä hyödyntäen potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja, oppaita, yhteisiä sopimuksia ja ohjeita. Infektioyhdyshenkilö toimii yhteistyössä OYS:n hygieniahoitajien ja infektio-osaston kanssa. OYS:n asiantuntijayksikön toiminnan tavoitteena on ylläpitää infektioiden torjunnan näkökulmasta mahdollisimman korkeatasoista hoitoa ja siten edistää potilasturvallisuutta ja luoda henkilökunnalle ja potilaille turvallinen hoitoympäristö. Yksikön tehtävänä on ennaltaehkäistä, valvoa, ohjata ja neuvoa infektioiden torjuntatyötä koko sairaanhoitopiirin alueella. Yksikön toimesta seurataan hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuutta, käsihygienian toteutumista ja tehdään infektioiden torjuntatyöhön liittyvää tutkimusta. Yksiköstä saadaan erilaisia potilashoitoon ja infektioiden torjuntaan liittyviä konsultaatiopalveluja, antaa lausuntoja infektioiden torjuntaan liittyvistä kysymyksistä, järjes-

9 tää koulutusta sekä ylläpitää infektioyhdyshenkilöverkostoa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja pitkäaikaishoidon laitoksissa. Potilasturvallisuutta voidaan parantaa vain, jos toimintayksikön johdolla ja henkilöstöllä on tehtäviensä vaatimat riittävät tiedot, taidot ja osaaminen. Tämä varmistetaan ammattihenkilön pätevyyden tarkastamisella, riittävällä perehdytyksellä, jatkuvalla täydennyskoulutuksella sekä osaamisen seurannalla. Uudet työntekijät perehdytetään aina yksikön tai tehtävän olemassa oleviin potilasturvallisuuskäytäntöihin ja muihin toimintatapoihin. Uudelle työntekijälle nimetään perehdyttämisen vastuuhenkilö ja ohjaaja, jotka käyvät työntekijän kanssa läpi perehdytyssuunnitelman mukaisen perehdytyksen. Perehdytyksestä tulee lisäksi huolehtia, aina työtehtävien muuttuessa tai pitkään työvapailla olleiden työntekijöiden palatessa työhönsä. Esimiehen tulee tarvittaessa ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, mikäli hän huomaa alaisen työskentelyssä osaamis- tai muita puutteita. Joskus terveydenhuollon ammattihenkilö ei koulutuksesta ja muista tukitoimista huolimatta hoida tehtäväänsä asianmukaisesti. Organisaation johdon taholta on vastuullista ilmoittaa tällaisesta asiasta asianmukaisesti valvontaviranomaisille. Välittömästä potilasturvallisuudesta vastaa organisaation johto, joka on velvollinen keskeyttämään potilasturvallisuutta vaarantavan toiminnan. Terveysalan opiskelijoiden koulutuksessa ja ohjaamisessa noudatetaan sovittuja potilasturvallisuutta edistäviä käytäntöjä. Jokaiselle opiskelijalle nimetään ohjaaja ja opiskelijat harjoittelevat työssä oppimisjaksojensa aikana ohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Opiskelijat toimivat ohjaajiensa vastuulla. Esimies arvioi, onko opiskelijalla edellytyksiä toimia tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, sekä määrittää tehtävien ja toiminnan rajoitukset. Kiinteistöhuolto vastaa omalta osaltaan toimintayksikön tilojen turvallisuudesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen johto, esimiehet ja työntekijät huolehtivat osaltaan potilaiden hyvästä kohtelusta sekä tietosuojasta potilasasioiden käsittelyssä. 8. Potilas- ja asiakasturvallisuuden toimenpiteet Muhoksen terveyskeskuksessa Potilaiden/asiakkaiden asemaa korostetaan potilasturvallisuuden kehittämisessä. Myös heidän havaitsemansa poikkeamat on hyvä raportoida. Potilasasiamies toimii tärkeänä kontaktipintana ja neuvoa antavana puolueettomana tahona potilaiden ja yksikön välillä. Potilasasiamies neuvoo ja ohjaa potilaita, heidän omaisiaan ja sairaalahenkilökuntaa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Potilasasiamiehen tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista, neuvoa ja ohjata potilaita, heidän omaisiaan sekä henkilökuntaa lain soveltamiseen liittyvissä tehtävissä, avustaa tarvittaessa muistutuksen, potilasvahinkoilmoituksen, kantelun tai korvaushakemuksen teossa. Potilasasiamiehen yhteystiedot löytyvät kaikista toimintayksiköistä. 8.1. Potilas- ja asiakasturvallisuuden hallinta ennakoivalla oppimisella Muhoksen terveyskeskuksen potilasturvallisuussuunnitelmaa päivitetään vuosittain osana toiminnan suunnittelua. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedonhallintaan ja siihen liittyviin potilasturvallisuusriskeihin. Näihin liittyviä turvallisuusriskejä ennakoidaan. Muhoksen sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä on käytössä HaiPro -vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. Henkilöstö on koulutettu järjestelmän käyttöön. HaiPro -järjestelmän käyttöä tehostetaan käyttökoulutusta lisäämällä. HaiPro ilmoitukset käsitellään kuukausittain sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä ja osastopalavereissa.

10 Yksiköissä on päivitetyt lääkehoitosuunnitelmat. Vuoden 2011 alusta lähtien lääkehoitoa tekevän hoitohenkilöstön on suoritettava lääkehoidon koulutus, lääkehoitotentti ja / tai ammattikohtaiset näytöt ennen lääkehoidon luvan saamista. Lupa on 5 vuotta voimassa. Luvat päivitetään tarpeen mukaan. Potilastietojärjestelmissä lääkelistojen ajantasaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota koko henkilökunnan toimesta. Lääkehoidon toteuttamisessa siirrytään systemaattisesti annosjakelun suuntaan. Koko henkilöstö suorittaa systemaattista tietoturvakoulutusta atk-keskuksen organisoimana. Terveyskeskuksessa on kirjallinen potilasasiakirjaopas henkilöstölle. Kirjaamisessa noudatetaan yhteneväistä kansallista ohjeistusta ja pyritään jatkuvan sairaskertomuksen mukaiseen kirjaamiskäytäntöön. Vaaratapahtumat raportointi Tavoitteena on luoda kaikkiin yksiköihin toimintakulttuuri, jossa vaaratilanteet ja haittatapahtumat tuodaan avoimesti työyksikön sisäiseen käsittelyyn. Työntekijöitä kannustetaan tekemään HaiProilmoituksia ja tuomaan esille potilailta tai heidän läheisiltään tietoon tulleita haittatapahtumia. Näin opitaan uusi vaaratapahtumien puheeksi ottamisen käytäntö. Ilmoitusten yhteisessä käsittelyssä työyhteisö oppii vähitellen, millaisista asioista ilmoitusten tekeminen on hyödyllistä. HaiProilmoituksia käsitellään säännöllisesti kunkin osaston sisäisissä kokouksissa. HaiPro on koko sairaanhoitopiirin yhteinen potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. HaiPro-raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Järjestelmään on liitettävissä myös henkilöstöön kohdistuvien (työturvallisuus) vaaratapahtumien raportointi. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. 8.2. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun edistäminen Organisaation johdolla on kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta. Johdon ja esimiesten tulee huomioida potilasturvallisuusnäkökulma päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön tulisi olla näkyvää ja toiminnan esimerkillistä henkilöstölle. Potilasturvallisuus on yhteinen asia. Potilasturvallisuus perustuu ennakoivaan riskien hallintaan ja turvallisuuden varmistamiseen. Siihen liittyy mahdollisten turvallisuusriskien tunnistaminen, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet sekä jatkuva toiminnan kehittäminen. Yksikön toimintaa pyritään kehittämään myös potilas/ asiakaskyselyillä. Jokaisessa terveydenhuollon toimipisteessä on jatkuvan potilaspalautteen mahdollistava palautelaatikko. 8.3. Potilaan tiedonsaanti ja neuvonta Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen itsensä kanssa. Potilasta kuunnellaan ja hän voi osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Potilaalle on tärkeää antaa tietoa ymmärrettävällä tavalla sairaudesta, hoidoista, hoitotoimenpiteistä ja erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa, tietoa annetaan myös muulle luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilaalle kerrotaan, keneen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa tai potilasvahingon sattuessa. Luottamuksellisessa ilmapiirissä potilaat uskaltavat tuoda esiin hoitoon ja toimintaan liittyviä puutteita.

11 Potilaalla tai omaisella on mahdollisuus tehdä ilmoitus vaaratapahtumasta tai havaitsemastaan puutteesta suullisesti yksikön henkilökunnalle tai esimiehille. Ilmoitukset on otettava vastaan ja huomiot käsitellään kuten henkilökunnan tekemät HaiPro - ilmoitukset. 8.4. Haittatapahtumien asianmukainen käsittely Kun potilaalle on koitunut hoidon seurauksena haittatapahtuma, tästä kerrotaan yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti potilaalle avoimesti. Tapahtuma ja sen mahdolliset seuraukset käydään läpi potilaan ja potilaan niin toivoessa, hänen omaisten ja läheistensä kanssa. Jos potilas on tyytymätön hoitoon, kohteluun tai palveluun, pyritään aina ensisijaisesti keskustelemaan tyytymättömyydestäsi asianosaisen yksikön kanssa. Asiat selviävät parhaiten ja nopeimmin siellä missä ne ovat tapahtuneetkin. Asiakas voi laittaa halutessaan palautetta turvallisuuteen liittyen myös palautelaatikkoon, myös nimettömänä. Palautteet on tärkeää käsitellä kuten suullisetkin palautteet. Nimellisiin palautteisiin voidaan vastata kirjallisesti. Mikäli tyytymättömyys ei selviä keskustelemalla, potilaalle on kerrottava, että terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toiminnasta. Muistutus tehdään terveydenhuollon toimintayksikössä, terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi. Potilasasiamies neuvoo asiakasta potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa potilasta muistutuksen tekemisessä tai potilasvahinkoa tarkoittavissa asioissa. 8.5. Riskien hallinta, kirjaaminen ja tiedonkulku Sosiaali- ja terveyspalveluissa on riskienhallintaohjelma. Potilasturvallisuustietoa kerätään sekä viranomaistietokantoihin että organisaatiossa ylläpidettäviin rekistereihin. Näiden kaikkien tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnan suunnitteluun ja oppimiseen organisaatiossa. Niiden tarkoituksena on täydentää näkemystä potilasturvallisuuden tilasta koko organisaatiossa. 8.6. Potilasturvallisuuden osatekijät Lääkitysvirheet Lääkitysturvallisuuteen kuuluvat sekä lääketurvallisuus että lääkehoidon turvallisuus. Lääkkeiden tuoteturvallisuutta valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FiMEA (http://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta) Valvira (http://www.valvira.fi/) ja Aluehallintovirasto (http://www.avi.fi/) valvovat omalta osaltaan potilasturvallisuutta ja sairaanhoidon laatua. Jokaisessa yksikössä on laadittuna STM:n ohjeiden mukainen lääkehoitosuunnitelma. Lääkitysvirheet ovat osana haittatapahtumien raportointia (Haipro) ja toimintaa kehitetään tämän pohjalta. Lääkintälaitteet Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ammattimaisen käyttäjän velvollisuus on ilmoittaa laitteen tai tarvikkeen käytön yhteydessä havaituista vaaratilanteista Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto VALVIRA:lle (http://www.valvira.fi/ ). Valvira tiedottaa tarvittavista toimenpiteistä vakavissa vaaratilanteissa valmistajille, laitteiden käyttäjille ja muille asiaankuuluville tahoille. Sairaalasänkyjen toimivuuden osalta ollaan aloittamassa yhteistyö Meditec Oy:n kanssa. Lääkintälaitteiden ja tarvikkeiden turvallisuuteen sisältyvät myös laboratorion, röntgenin ja välinehuollon tuoteturvallisuus. Laboratoriossa laatua valvotaan säännöllisillä kontrolleilla ja laittei-

12 den valmistajien määrittämillä säännöllisillä huolloilla. Röntgenin tuottamien palveluiden laatua ja turvallisuutta valvotaan päivittäisellä lähetteiden ja kuvanlaadun seurannalla. Laadunvalvontaa toteutetaan säännöllisenä itsearviointina. Röntgenyksikköön Säteilyturvakeskus tekee joka viides vuosi auditointitarkastuksen. Lisäksi Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYS) Radiologian klinikan fyysikko antaa ostopalveluna lääketieteellisen fysiikan asiantuntija- ja laadunvalvontaan liittyviä palveluja, sekä suorittaa vuosittaisia kuvan laadun sekä käytettävän laitteiston laadun seurantakäyntejä. Välinehuollon laatua valvotaan kerran vuodessa tehtävällä Deko koneen huollolla. Höyryautoklaaville tehdään kerran vuodessa vuosihuolto ja joka toinen vuosi laadun tarkastus sekä viikoittain Bowie Dick-testi. Instrumenttikoneen huoltaa Korpi Sähkö kerran vuodessa ja koneen laaduntarkastus testi tehdään välineille viikoittain. Tiedonkulku Asianmukainen dokumentointi ja tiedonkulku ovat avainasemassa laadukkaan ja turvallisen hoidon antamisessa. Hyvä dokumentointi luo pohjaa turvallisuusriskien hallinnalle. Potilaan hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden pitää antaa potilaalle tietoa hoidosta, toimenpiteistä ja mahdollisista haitoista. Potilasta rohkaistaan kertomaan hoitotoiveensa ja odotuksensa sekä mahdolliset riskitiedot, joilla voi olla merkitystä hoidon onnistumisen kannalta. Sairaalainfektioiden seuranta Sairaalan osastoilla on nimetyt infektioyhteyshenkilöt. Sairaalainfektioiden torjunnassa ja seurannassa ollaan tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. OYS:n infektioiden torjuntayksikkö (http://www.ppshp.fi/infektioiden_torjunta ) kuuluu hallinnollisesti operatiiviseen tulosalueeseen. Infektioiden torjuntayksikön tehtävänä on valvoa, ohjata ja neuvoa infektioiden torjuntatyötä koko sairaanhoitopiirin alueella. Valtaosa yksikön työstä kohdistuu infektioiden ennaltaehkäisyyn. Yksikössä seurataan hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuutta, käsihygienian toteutumista (mm käsidesin kulutusmäärät) ja tehdään infektioiden torjuntatyöhön liittyvää tutkimusta. Sairaanhoitopiirin infektiontorjuntayksikkö antaa erilaisia potilashoitoon ja infektioiden torjuntaan liittyviä konsultaatiopalveluja, antaa lausuntoja infektioiden torjuntaan liittyvistä kysymyksistä, järjestää monipuolista koulutusta sekä ylläpitää infektioyhdyshenkilöverkostoa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja pitkäaikaishoidon laitoksissa. Potilas- ja asiakasturvallisuuden huomioiminen sairaalan infrastruktuurissa Terveyspalvelujen yksiköiden rakenneympäristöön on panostettu huomioiden myös potilasturvallisuus. Terveyskeskuksen ja vuodeosaston kulunvalvontaa sekä toisaalta esteettömyyttä on huomioitu tekemällä varapoistumisteitä ja kehittämällä erilaisia hälytysjärjestelmiä (esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmä, sprinklausjärjestelmä, ulko- puolinen vartijapalvelu). Pelastuslainsäädäntö velvoittaa terveydenhuollon toimijoita ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan vaaratilanteilta suojaamiseen sekä ryhtymään sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Muhoksen terveyskeskuksessa ja muissa kunnan yksiköissä on päivitetyt pelastussuunnitelmat. Suunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvollisuus, josta säädetään pelastuslaissa (468/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (787/2003). Pelastusviranomaiset valvovat pelastussuunnitelmaan annettujen tietojen noudattamista määräaikaisilla tarkastuksilla.

13 9. Haittatapahtumien raportointi- ja ilmoitusjärjestelmä 9.1. Ilmoitus vaaratilanteista ja vaaratapahtumailmoituksen käsittely Jokaisen viran- ja toimenhaltijan tulee välittömästi kertoa eteenpäin työyksikössään ja esimiehilleen havaitsemistaan vaaratilanteista ja toimia siten, että havaittu vaaratilanne ei pääse toteutumaan. Ilmoitus tehdään HaiPr- järjestelmän kautta. HaiPro - ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa henkilökuntaan kuuluva havaitessaan hoidon haitan tai läheltä piti -tilanteen. Ilmoitus saapuu ilmoituksen käsittelijän sähköpostiin. Ilmoitukset käsitellään aina siinä yksikössä, missä vaaratapahtuma on tapahtunut. Käsittelijä voi siirtää yksikön toimintaa laajempaa kokonaisuutta koskevat ilmoitukset käsiteltäväksi ylemmälle tasolle. Lisäksi hän määrittää riskiluokan (I V), joka perustuu tapahtuman mahdollisten seurausten yleisyyteen ja vakavuuteen. Yksikön HaiPro-ilmoitukset käsitellään henkilöstön kanssa yhdessä säännöllisesti osasto-kokouksissa. Näin ilmoituksista opitaan ja korjaavat toimenpiteet tulevat kaikkien tietoon. Pyrkimyksenä on ilmoitusten käsittely yhteistyössä hoitohenkilökunnan ja osastosta vastaavan lääkärin kanssa. Johdon tulisi vähintään kerran vuodessa käsitellä potilasturvallisuutta ja tehtyjä vaaratilanneilmoituksia. Korkean riskiluokan vaaratilanteet raportoidaan välittömästi, jotta korjaavat toimenpiteet voidaan käynnistää tapahtumien välttämiseksi jatkossa. Haipro-järjestelmän kautta saatavia ilmoituksia tulee tarkastella ensisijaisesti potilasturvallisuuskulttuurin kehittymisen näkökulmasta. Runsas ilmoitusten määrä ei näin kuvasta huonoa potilasturvallisuutta, vaan ennemminkin valveutunutta osastoa, jossa potilasturvallisuuden kehittäminen on omaksuttu toiminnan merkittäväksi osaksi. Ilmoitusten puuttuminen voi kuvastaa sitä, että potilasturvallisuutta ei ole mielletty yhteisesti kehitettäväksi alueeksi. 9.2. Valvonta- asioiden ja potilasvahinkojen käsittely Terveydenhuolto-organisaatiot saavat tietoa vaaratapahtumistaan varsinaisten raportointijärjestelmien lisäksi muutoin. Tietolähteenä toimivat esimerkiksi Potilasvakuutuskeskuksen kautta tulevat lausuntopyynnöt epäillyistä potilasvahingoista sekä käsitellyistä tapauksista tehdyt päätökset. Vaaratapahtumat voivat tulla organisaatiossa tietoisuuteen myös asiakas- tai potilaspalautejärjestelmien kautta tai potilaiden tekemien muistutusten, kanteluiden tai valitusten muodossa. Muistutuksista, kanteluista ja potilasvahinkoilmoituksista kertyvää tietoa hyödynnetään oppimiseen koko organisaatiossa. Valvonta-asioiden ratkaisut tulevat usein varsin pitkän ajan päästä varsinaisesta tapahtumasta, joten ne soveltuvat huonosti ennakoivaan tai äkillistä toimenpidettä vaativan ongelman ratkaisuun. Muistutus on yleensä ensisijainen keino ilmaista mielipiteitä hoidosta ja toiminnasta. Se antaa hoitoyksikölle tilaisuuden korjata epäkohta nopeasti ja asiakkaan ja omaisten kanssa voidaan, asiakkaan niin halutessa järjestetään keskustelutilaisuus. Jos potilas on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa hoitosuhteen aikana, hän voi tehdä asiasta kirjallisen muistutuksen (lomake löytyy Effica- puusta). Muistutus tehdään sen terveydenhuollon yksikön vastaavalle johtajalle, jossa potilas on asioinut. Muistutuksen tarkoituksena on tuoda esille se epäkohta, jonka potilas on kohdannut. Jos muistutus on tehty aiheellisesti, terveydenhuollon yksikön on korjattava tilanne viipymättä. Jos potilas ei ole esimerkiksi saanut tarvitsemaansa käyntiaikaa, se on annettava. Jos diagnoosi on tehty väärin, potilaalle on annettava uusi käyntiaika ja tutkittava uudelleen. Muistutuksesta on selvittävä tapahtuneet asiat sekä muistutuksen tekijä. Jos terveydenhuollon yksikön johtaja huomaa muistutuksen olevan puutteellinen, hänen on pyydettävä potilasta täydentämään sitä.

14 Muistutus on käsiteltävä kohtuullisessa ajassa. Käytännössä kohtuulliseksi on katsottu 1-4 viikon aika. Ratkaisuun on kirjattava se, mihin yksikön johtaja on asiassa päätynyt sekä päätöksen perustelut. Muistutusasiakirjat on pidettävä erillään potilasasiakirjoista. Muistutuksen tekeminen ei saa aiheuttaa sitä, että potilasta aletaan syrjiä sen jälkeen. Mikäli asiakas on kuitenkin tyytymätön saamaansa kielteiseen päätökseen, muutosta voi hakea tekemällä oikaisuvaatimuksen sosiaali-ja terveyslautakunnalle ja sen jälkeen vielä valittamalla hallinto-oikeuteen. Kantelu on toinen tapa kiinnittää huomiota hoitoon ja palvelun laatuun. Jos potilas tai hänen omaisensa on tyytymätön terveydenhuollossa saatuun hoitoon tai kohteluun, hänellä on oikeus kannella siitä. Ennen kantelun tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää hoitaa tilanne keskustelemalla tai tekemällä kirjallinen muistutus. Nämä ovat usein nopeampia ja tehokkaampia keinoja tilanteen selvittämiseksi. Kantelut saadusta hoidosta tai kohtelusta tehdään joko Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon Valviraan tai siihen aluehallintovirastoon (aikaisemmin lääninhallitus), jonka alueella potilas on ollut hoidettavana. Kantelu tehdään vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Kantelun voi tehdä, vaikka olisi jo tehnyt hoidostaan muistutuksen hoitopaikkaan tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi tehnyt hakemuksen Potilasvakuutuskeskukselle. Kantelua ei yleensä tutkita, jos tapahtumista on aikaa yli viisi vuotta. 9.3. Tiedottaminen Organisaation yhteisten asioiden tiedottamisen kanavia ovat: Sähköposti (tulee olla kaikilla työsuhteessa olevilla), Y-Yhteiset / kansio, ilmoitustaulut, Muhoksen kunnan ja toimialueen nettisivut. Toimivaan tiedottamiseen liittyen yksiköillä tulee olla toimivat palaverikäytännöt. Palavereista tulee tehdä muistiot ja ne tulee olla kaikkien työyhteisön jäsenten saatavilla.