Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu

Matti Pärssinen 2012 Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan

Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan Matti Pärssinen Taiteen maisterin opinnäyte Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Muotoilun laitos Taideteollisen muotoilun koulutusohjelma 27.2.2012 Ohjaaja: Salu Ylirisku Toimeksiantaja: Iqua / Teemu Halkosaari

Tekijä Matti Pärssinen Laitos Koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn julkaisuvuosi 2012 Muotoilun laitos Taideteollisen muotoilun koulutusohjelma Työn nimi Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu: Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan Opinnäytteen tyyppi Kieli Sivumäärä Kirjallinen taiteen maisterin opinnäyte Tiivistelmä suomi Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Iqua Oy:lle. Iqua on suomalainen it-alan yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kuluttajaelektroniikkatuotteita. Iqua on ottanut yhdeksi tuotekehityksen painopisteeksi liikuntaan ja aktiiviseen elämäntyyliin tarkoitettujen laitteiden suunnittelun. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea toimeksiantajan strategian mukaista tuotekehitystä ja löytää uusia tuotteita, sovelluksia tai palveluja aktiiviselle liikkujalle matkapuhelimen lisälaitekategoriassa (engl. mobile accessories). Tuoteideoita ja -innovaatioita prosessoitiin käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien avulla. Prosessissa oli neljä päävaihetta: 1. Markkinatutkimus 2. Käyttäjätutkimus 3. Käyttäjätiedon tulkinta 3. Konseptien jatkokehitys Työssä edettiin kilpailija-analyysin kautta käyttäjätutkimukseen. Käyttäjätutkimus koostui itsedokumentoinnista, haastattelusta sekä osallistuvasta suunnittelusta. Käyttäjätiedon tulkintavaiheessa tutkimuksen tulokset prosessoitiin yhdessä toimeksiantajan kanssa sekä valittiin konseptien jatkokehityksen päälinjat. Lopuksi määriteltiin ja visualisoitiin lopulliset muotoilukonseptit suunnittelijavetoisesti. Tutkimus osoitti, että osallistuvan suunnittelun menetelmät tuottavat paljon hyödyllistä käyttäjäaineistoa tuotekonseptoinnin tueksi. Toisaalta suoraviivaisia käyttäjien tuoteideoita on vaikeampi tulkita analyyttisesti kuin päiväkirjojen ja haastattelujen avulla kerättyä empiiristä käyttäjäaineistoa. Menetelmä- ja prosessikuvauksen lisäksi tutkimuksessa pohditaan käyttäjien roolia konseptisuunnittelussa, konseptisuunnittelun merkitystä osana tuotekehitystä sekä käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien hyödyllisyyttä ja niiden soveltamismahdollisuuksia. Tutkimus nivoutuu osaksi käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien soveltavaa tutkimusta. 103 Avainsanat konseptisuunnittelu, osallistuva suunnittelu, yhteissuunnittelu, käyttäjälähtöinen suunnittelu, itsedokumentointi, tuottamistyökalut, mobiiliteknologia

Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1 Opinnäytetyön lähtökohdat 1 1.2 Tutkimustehtävä ja tavoite 2 1.3 Käyttäjäkeskeinen tuotekonseptointi 2 1.4 Tutkimuksen vaiheet ja eteneminen 3 2. Tutkimusmenetelmät 6 2.1 Markkinatutkimus 6 2.1.1 Kilpailija-analyysi 6 2.2 Käyttäjätutkimus 7 2.2.1 Käyttäjätieto tuotekonseptoinnissa 7 2.2.2 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät 7 2.2.3 Käyttäjien rekrytointi 9 2.2.4 Itsedokumentointi 10 2.2.5 Teemahaastattelu 11 2.2.6 Yhteissuunnittelutyöpaja 12 2.3 Käyttäjätutkimusaineiston tulkinta 13 2.3.1 Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi 13 2.4 Konseptien jatkokehitys 14 2.5 Konseptisuunnittelu 15 2.5.1 Teollisen muotoilun rooli konseptisuunnittelussa 15 2.5.2 Konseptien kuvaus ja havainnollistaminen 16 2.5.3 Strateginen suunnittelu ja kilpailuetu 16 2.5.4 Kehittävä ja määrittelevä tuotekonseptointi 17 2.5.5 Tuoteinnovointi 19 3. Tutkimustulokset 22 3.1 Kilpailija-analyysi 22 3.1.1 Kilpailijanelikenttä 23 3.1.2 Sykemittarit 23 3.1.3 Askelmittarit 24 3.1.4 Yhdistelmälaitteet 25

3.1.5 GPS -paikantimet 26 3.1.6 ANT+ -liittimet ja sensorit 26 3.1.7 iphone ja Android -puhelinten sovellukset 27 3.2 Käyttäjätutkimuksen tulokset 28 3.2.1 Käyttäjäprofiilit 28 3.2.2 Osallistuvan suunnittelun tulokset 31 3.3 Tutkimusaineiston tulkinta ja konseptien päälinjojen valinta 36 3.3.1 Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi 36 3.4 Tuoteideoiden jatkokehitys ja muotoilukonseptit 41 3.4.1 Konsepti 1. Iqua Fitness 42 3.4.2 Konsepti 2. Iqua Cycling 46 3.4.3 Konsepti 3. Iqua Custom 47 4. Pohdinta 49 4.1 Tutkimusmenetelmien soveltaminen käytäntöön 49 4.1.1 Käyttäjätutkimuksen ennustamattomuus 49 4.1.2 Markkinatutkimus osana konseptisuunnittelua 50 4.1.3 Käyttäjäaineiston tulkinnan haasteet 50 4.1.4 Käyttäjäprofiilit vs. fiktiiviset persoonat 51 4.1.5 Suunnitteluveturit konseptoinnissa 51 4.1.6 Uutuusarvo ja uskottavuus 51 4.2 Haasteita ja onnistumisen tunteita 52 4.2.1 Yhteistyön merkitys 52 4.2.2 Projektivastuu 53 4.3 Käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuuksia 53 4.3.1 Vuorovaikutteisista tuotteista taideteollisuuteen 53 4.3.2 Käyttäjätutkimuksesta menestystekijä 54 Lähdeluettelo 56 Liitteet 58 Kilpailijataulukko 59 Päiväkirjat 70 Käyttäjähaastattelut 90

1. Johdanto 1.1 Opinnäytetyön lähtökohdat Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Iqua Oy:lle. Iqua on suomalainen it-alan yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kuluttajaelektroniikkatuotteita. Iqua liittyi tytäryhtiönä osaksi Savox Communications Groupia, kun Savox Group osti Iquan osakekannan vuonna 2009. Iquan toimiala on bluetooth -teknologialla toimivat mobiililaitteiden lisätarvikkeet, kuten matkapuhelinten langattomat kuulokkeet (engl. handsfree headset). Savox on puolestaan keskittynyt ammattikäyttöön tarkoitettujen viestintälaitteiden valmistukseen. Savoxin asiakkaita ovat muun muassa pelastus- ja turvallisuusalan viranomaiset ja yritykset. Yrityksellä on ollut historiansa aikana useita erilaisia tuotteita mallistossaan, kuten toimisto- ja autoilukäyttöön tarkoitettuja langattomia laitteita sekä puettavia langattomia kuulokkeita. Informaatioteknologian alalla muutokset tapahtuvat kuitenkin nopeasti. Henkilöautoissa on yleistymässä jo auton valmistuksen yhteydessä integroidut langattomat puhelujen hallintalaitteet ja näin ollen kysyntä erillisten autoiluun sopivien langattomien lisälaitteiden osalta on pienenemässä. Iquan tuoteportfoliossa on aiemmin ollut pääosin Symbian -käyttöjärjestelmän puhelimille suunniteltuja langattomia kuulokkeita. Symbian -käyttöjärjestelmän ja niin ollen Nokian markkinaosuuden tippuminen matkapuhelinmarkkinoilla etenkin älypuhelinten osalta on vaikuttanut Iquan päätöseen luopua Symbian -yhteensopivien lisälaitteiden suunnittelusta ja markkinoinnista. Iqua seuraa tiiviisti markkinakehitystä ja on tehnyt strategisen päätöksen keskittyä toistaiseksi iphonen ja Android -käyttöjärjestelmää käyttävien puhelimien kanssa yhteensopivien lisälaitteiden ja sovellusten tuotekehitykseen sekä markkinointiin. Isot ja menestyksekkäät toimijat määräävät tahdin markkinoilla. Keinonen, Andersson, Bergman, Piira & Sääskilahti (2003, 35) ovat todenneet, että pienempien toimijoiden on mukautettava toimintansa yhdenmukaiseksi suurempien kanssa. Tällöin tulevaisuus määrittyy johtavan toimijan edellytysten mukaisesti. Tämä on väistämätöntä, kun operoidaan toimialalla, jossa tuotteet ja järjestelmät koostuvat lukuisten toimittajien yhteensopivista tekniikoista. Juuri näin on käynyt myös Iqualle suhteessa suurempiin toimijoihin. Yritys valmistaa ja markkinoi tuotteita pääasiassa suurten matkapuhelinvalmistajien lisälaitteiksi. Näin ollen on luonnollista tai paremminkin välttämätöntä, että markkinakehitystä seurataan tiiviisti ja lisälaitteita suunnitellaan yhteensopiviksi toimijoille, joiden markkinaosuus on voimakkaassa kasvussa. Näin ollen yritys osaltaan tukee globaaleilla markkinoilla operoivien suurten kasvuyritysten menestystä. Markkinoilla on valtavasti matkapuhelinten langattomia kuulokkeita ja hintakilpailu on kovaa. Pienen suomalaisen yrityksen tuotteiden pitää profiloitua ja erottautua houkutellakseen kuluttajia kansainvälisillä markkinoilla. Iqua on ottanut yhdeksi tuotekehityksen painopisteeksi liikuntaan ja aktiiviseen elämäntyyliin tarkoitettujen laitteiden suunnittelun. 1

Tutkimus ja tuotekehitystoiminta on jatkunut jo pitkään ja yrityksellä on tätä nykyä useita tuotteita kyseisessä tuotekategoriassa. 1.2 Tutkimustehtävä ja tavoite Opinnäytetyön tavoitteena on tukea Iquan strategian mukaista tuotekehitystä ja löytää uusia tuotteita, sovelluksia tai palveluja aktiiviselle liikkujalle matkapuhelimen lisälaitekategoriassa (engl. mobile accessories). Tehtävänä on etsiä ja prosessoida liikkumiseen ja aktiiviseen elämäntyylin kannustavia tuoteideoita ja -innovaatioita käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien avulla. Tuotekonseptien ei tule kuitenkaan kilpailla kilpaurheilijoille kehitettyjen lajispesifien laitteiden kanssa. Tuotekonseptit ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä älypuhelimen lisälaitteita, sovelluksia tai palveluita, joilla tavoitellaan laajaa kuluttajapohjaa. Tavoitteena on myös kartoittaa markkinaympäristöä perehtymällä kilpaileviin tuotteisiin. 1.3 Käyttäjäkeskeinen tuotekonseptointi Toisinaan yrityksen on kysyttävä päivittäisten välttämättömien toimintojen ohella, mitä tulisi jatkossa suunnitella, ja mahdollistaa uusien ideoiden luova suunnittelu ilman, että suunnittelun tärkeimpänä arviointikriteerinä olisi niiden välitön hyödyntäminen. Tällaista toimintaa kutsutaan tuotekehityksen kontekstissa konseptisuunnitteluksi. Konseptisuunnitelmat ovat esimerkkejä siitä, millaisiksi uusiksi tuotteiksi teknologiset mahdollisuudet ja markkinoiden haasteet voivat konkretisoitua. Tuotekonsepteja voidaan käyttää esikuvina myöhemmin valmistettaville tuotteille. Ja vaikka mikään niistä ei toteutuisikaan, niin ne mahdollistavat tarkoituksenmukaisemman yrityksen linjan määrittelyn. (Keinonen ym. 2003, 31-32) Valmistamisen yhteydestä irrotetulle tuotteiden suunnittelulle eli konseptoinnille Keinonen ym. (2003, 35) löytävät seuraavat syyt: 1. Valmistautuminen tuotesuunnittelun toteuttavaan vaiheeseen 2. Uusien ratkaisujen tavoittelun mahdollistaminen 3. Vaihtoehtojen konkretisointi strategisen päätöksenteon tueksi 4. Oppiminen ja luovuuden kehittäminen yksilön ja organisaation tasolla 5. Yleisön odotuksiin vaikuttaminen ja yritykselle suotuisan tulevaisuuden pohjustaminen Luetteloa mukaillen tärkeimmät syyt toimeksiantajalla tälle hankkeelle olivat selkeästi uusien ratkaisujen löytäminen tulevaisuuden varalle sekä uuden oppiminen käyttäjätiedon kartuttamisen muodossa. Konseptisuunnittelu voi sisältää lukusia erilaisia vaiheita ja työmenetelmiä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista tuotekonseptoinnissa etenkin kuluttajatuotteiden osalta on usein käyttäjien ymmärtäminen ja käyttäjätiedon lisääminen organisaatiossa. Jotta tuote pärjäisi 2

markkinoilla, sen täytyy vastata kuluttajien sille asettamiin vaatimuksiin. Kuluttajat kokevat laaduksi sen, minkä he kokevat helpoksi ja ymmärrettäväksi ja mikä samalla vastaa kulloiseenkin tarpeeseen. Tuotteiden täytyy houkutella kuluttajia ja erottautua edukseen kilpailevista tuotteista. Tämä vaatii tuotteen suunnittelijalta huolellista paneutumista käyttäjien maailmaan, jotta tuotteeseen saadaan sisällytettyä kuluttajien tarpeiden ja arvostusten vaatimat ominaisuudet. Jos tuotteen valmistajan nykyiset tuotteet eivät vastaa markkinoiden kysyntään eli käyttäjien tarpeisiin, täytyy niitä muuttaa tai rakentaa kokonaan uusi tuote käyttäjäryhmän palvelemiseksi. (Huotari ym. 2003, 15) Käyttäjätutkimusta tehdään tyypillisesti tuotekehitysprojektin alkupäässä. Hyvin toteutettu käyttäjätutkimus auttaa uuden tuotteen suunnittelussa rajaamaan ja priorisoimaan vaihtoehtojen kenttää ja toisaalta myös tunnistamaan uusia ja ennakoimattomia mahdollisuuksia. Käyttäjätutkimusta täytyy tehdä silloin, kun suunnitellaan tuotekonsepteja tai etsitään ideoita konseptisuunnittelun lähtöpisteeksi. (Huotari, Laitakari-Svärd, Laakko & Koskinen 2003, 21) Tässä opinnäytetyössä on nimenomaan kyse uusien tuoteideoiden tunnistamisesta tuotesuunnittelun avuksi käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin avulla. Toimeksiantajalla oli tarve kartuttaa käyttäjätietoa ja saada tuoreita ajatuksia tuoteportfolionsa kehitystyön tueksi. Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa tuo huomattavaa lisäarvoa muotoiluhankkeeseen. Käyttäjän osallistuminen suunnitteluprosessiin tarjoaa arvokasta tietoa käyttökontekstista, tehtävistä ja siitä miten he tulevaisuudessa saattavat käyttää tuotetta tai järjestelmää (Huotari ym. 2003, 19). Konseptisuunnitteluvaiheessa käyttäjätiedolla on suuri merkitys. Hyysalon (2009, 61) mukaan käyttöä ja käyttäjiä koskevaa tietoa tarvitaan niin vaatimusmäärittelyn tekemisessä kuin tuotekonseptien luomisessa ja arvioinnissakin. Täytyy yksinkertaisesti tietää, mitkä ovat käyttäjien tarpeet ja toiminnot, jotta tuotteen ominaisuuksia sekä markkinointia ja jakelua koskevia ennakkoarviointeja voidaan ylipäänsä tehdä. Konseptisuunnitteluvaihe onkin yleisimmin se vaihe tuotesuunnitteluprosessissa, jossa yritykset parhaiten tiedostavat käyttäjätiedon tarpeen ja hyödyn. Tuotekonseptien jatkokehityksessä eli toteutusvaiheessa enää harvoin hankitaan uutta tietoa. (Hyysalo 2009, 61-62) Tätä konseptisuunnittelun käyttäjätiedon kartuttamista ja soveltamista varten opinnäytetyössä suoritettiin käyttäjätutkimus. Käyttäjätutkimus sisälsi useita porrastettuja tiedonkeruu- ja tulkintavaiheita, joista kerrotaan seuraavassa luvussa sekä laajemmin kappaleessa tutkimusmenetelmät. 1.4 Tutkimuksen vaiheet ja eteneminen Opinnäytetyö on luonteeltaan produktiivinen. Tutkimusprosessin päämääränä toimeksiantajalle on lisätä käyttäjätiedon ymmärrystä ja tavoittaa korkeatasoisia muotoilukonsepteja käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin menetelmiä soveltamalla. Opinnäytetyössä on neljä päävaihetta: 3

Tutkimuksen päävaiheet 1. Markkinatutkimus 2. Käyttäjätutkimus 3. Käyttäjätiedon tulkinta 4. Konseptien jatkokehitys Kaavio 1. Tutkimuksen päävaiheet Ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin markkinaympäristöön tutkimalla markkinoilla olemassa olevia ratkaisuja. Markkinatutkimuksessa huomio kiinnitettiin liikunnalliseen elämäntyyliin kannustaviin mukana kannettaviin laitteisiin ja sovelluksiin. Markkinatutkimuksessa huomioitiin muun muassa sykemittarit, askelmittarit, GPS -tallentimet, näiden yhdistelmät sekä iphonen ja Android -puhelimien kanssa yhteensopivat laitteet ja sovellukset. Markkinatutkimuksen tulokset esitellään kilpailija-analyysin muodossa. Toisessa vaiheessa eli käyttäjätutkimuksessa kerättiin käyttäjätietoa ja hahmoteltiin tuoteideoita käyttäjälähtöisesti. Aluksi valittiin tiettyjen rekrytointikriteerien mukaan käyttäjät mukaan hankkeeseen. Rekrytointia seurasi käyttäjien itsedokumentointivaihe. Itsedokumentoinnissa käyttäjät tarkkailivat liikunnallisia aktiviteettejaan ja pitivät päiväkirjaa viikon ajalta. Tämän jälkeen heidät kutsuttiin haastatteluun ja osallistuvan suunnittelun työpajaan. Käyttäjäaineiston keruun ja käyttäjälähtöisen tuoteinnovoinnin eli osallistuvan suunnittelun työpajan jälkeen prosessoitiin aineistoa toimeksiantajan kanssa. Tätä kolmatta vaihetta kutsutaan tutkimuksessa tulkintavaiheeksi. Aineiston prosessointi tapahtui samankaltaisuuskaavion avulla. Samankaltaisuuskaavio ja ryhmittely auttoivat hahmottamaan ja valitsemaan aineiston päälinjat ja kehityskelpoiset ideat konseptien jatkokehitystä varten. Samankaltaisuuskaavion laatimisen ja ryhmittelyn eli aineiston tulkinnan jälkeen alkoi muotoilijavetoinen konseptisuunnittelu. Konseptisuunnittelussa valittiin ja yhdisteltiin halutut ominaisuudet ja kriteerit muotoilukonsepteiksi. Muotoilukonsepteille määriteltiin suunnitteluveturit (engl. design drivers) ja konseptit visualisoitiin. Seuraavassa kappaleessa kerrotaan työn teoreettisesta perustasta ja tuodaan tutkimusmenetelmät esille kaikkien prosessin päävaiheiden osalta. Kappaleessa 3. esitellään päävaiheit- 4

tain produktiivisen työn tulokset ja esitellään muotoilukonseptit. Ja lopuksi pohdintaosiossa kappaleessa 4. analysoidaan käytettyjen menetelmien soveltuvuutta toimeksiantoon, reflektoidaan kokonaisprosessia sekä visioidaan käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien mahdollisuuksia. 5

2. Tutkimusmenetelmät 2.1 Markkinatutkimus Muotoilukirjallisuudesta ei löydy helposti kuvauksia markkinatutkimuksen menetelmistä osana konseptisuunnittelua. Käyttäjätutkimuksesta saatavaa käyttäjätietoa ja markkinatutkimuksesta saatavaa markkinatietoa pidetään helposti erillisinä kokonaisuuksinaan. Yksittäinen suunnittelija onkin ison haasteen edessä selvittäessään markkinaympäristöä ilman yrityksen markkinointiosaston vahvaa tukea. Hyysalo (2009, 18) määrittelee markkinatutkimukseksi potentiaalisten ostajien, markkinoiden ja kilpaijoiden kartoittamisen. Yrityksellä täytyy olla kyky löytää tuotteensa ostajat, hinnoitella tuote oikein ja valita sille sopivat jakelu- ja markkinointikanavat. Markkinatutkimus edeltää usein käyttäjätiedon keruuvaihetta. Markkinatutkimus palvelee ennen kaikkea liiketoiminnan suunnittelua, mutta sillä on myös vaikutusta tuotteen suunnitteluun. 2.1.1 Kilpailija-analyysi Markkinatutkimus toteutettiin analysoimalla markkinoilla olevia kilpailevia tuotteita. Koska tuotekonseptoinnissa luodaan uusia tuotteita ja ehkä jopa tuotekategorioita, on kilpailevien tuotteiden tarkka määrittely ennalta täysin mahdotonta. Tämä teki kilpailijaanalyysin rajaamisesta haasteellista. Kilpalija-analyysi toteutettiin yrityksen toimeksiannon mukaisten lähtötietojen perusteella. Analyysissä kartoitettiin liikuntasuoritusta mittaavia ja tukevia laitteita ja sovelluksia, kuten rannetietokoneita, sykemittareita, askelmittareita, GPS- tallentimia ja älypuhelinten sovelluksia. Markkinakartoituksessa huomioitiin vain laitteet tai sovellukset, joiden toimintaan liittyy ainakin osittain mukana kannettavuus. Kannettavien laitteiden toiminnallisista ominaisuuksista huomioitiin muun muassa askelten, sykkeen ja kuljetun reitin mittaus sekä niiden havainnollistaminen. Markkinakartoitus oli globaali koskien pääasiassa USA:n markkinoita. Kartoituksessa otettiin laitteiden tuoteominaisuuksien ohella huomioon hinta ja yhteensopivuus esimerkiksi lisätarvikkeiden ja verkkopalveluiden osalta. Markkinaympäristön kartoittaminen toteutettiin tutkimalla kilpailevia tuotteita valmistavien yritysten ja tuotteiden jälleenmyyjien verkkosivuilta saatavia tietoja. Tämän lisäksi tutkittiin valikoidusti CES 2011 -messujen näytteilleasettajien verkkosivuja. CES -messut ovat Las Vegasissa järjestettävät maailman suurimmat kuluttajaelektroniikan messut. Kilpailijakartoituksen pohjaksi toimeksiantajayritys tarjosi yrityksen itse laatiman suppean kilpailijakartoituksen. Kilpailija-analyysin tulosten havainnollistamiseksi kilpailevat tuotteen jaettiin tuotekategorioihin. Kategorisointi tehtiin tuotteiden toiminnallisten ominaisuuksien mukaan. Kukin 6

kilpailijakategoria päätettiin esittää helposti omaksuttavassa muodossa. Kunkin kategorian yksittäisiä tuotteita kuvitettiin ulkoasultaan yhteneviksi tyyppipiirroksiksi, jotta varsin kirjavasta kilpailijakentästä saataisiin havainnollista ja helposti toisiinsa vertailtavissa olevaa aineistoa. Kappaleen 3. alussa esitellään kilpailevat tuotteet hinnan ja ominaisuuksien mukaan nelikentässä sekä havainnollistetaan kategoriat tyyppipiirrosten ja kategoriakuvausten avulla. 2.2 Käyttäjätutkimus 2.2.1 Käyttäjätieto tuotekonseptoinnissa Kuluttajatuotteissa markkinoilla olevien saman tuotekategorian tuotteiden määrä on laaja ja hintakilpailu kovaa. Markkinoille lanseerattavan uuden tuotteen täytyy erottautua kilpailevasta tuotetarjonnasta ja houkutella yksittäinen kuluttaja ostopäätökseen saakka. Kuluttajatuotteen suunnittelun vaatimukset ovat lähtökohtaisesti korkeat. Käyttäjätiedon hyväksikäyttäminen tuotesuunnittelussa voi edesauttaa tuotteen erottautumisessa kilpailijoistaan. Jotta tuote olisi hyödyllinen, helppokäyttöinen ja haluttava, täytyy tuotteen täyttää erinäisiä käyttäjän asettamia vaatimuksia. Tuotteen käytön on oltava vaivatonta ja siinä on oltava oikeat toiminnalliset ominaisuudet käyttäjän suorittamia tehtäviä varten. Kuluttajatuotteen suunnittelussa korostuu lisäksi käyttäjän arvomaailman, persoonallisuuden ja toimintaympäristön huomioiminen. (Jääskö & Keinonen 2003, 82) Tuote on osa käyttäjänsä viestimää persoonallisuutta, esimerkiksi sen luoman statuksen, ideologisen kannanoton tai ammattikuvan näkökulmasta (Jääskö & Keinonen 2003, 82). Käyttäjätiedon avulla voidaan luoda hyödyllinen ja miellyttävä tuote sen todellisille käyttäjille. Hyysalo (2009, 19-20) on todennut haluttavan laitteen tai palvelun olevan: - Haluttava (vastaa käyttäjien toiveita ja tarpeita) - Hyödyllinen (auttaa käyttäjiä saavuttamaan tavoitteensa) - Käytettävä (hallinta ja käyttö onnistuu hyvin) - Miellyttävä (käyttö ja omistaminen tuottaa mielihyvää) 2.2.2 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät Jääskö ja Keinonen (2003, 83) ovat todenneet, että käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tuotteen loppukäyttäjä on tuotteen suunnittelussa mukana jo prosessin alkupäästä lähtien. Aluksi tarkastellaan käyttäjän fyysistä ja sosiaalista toimintaympäristöä, jossa tuotetta on tarkoitus käytettää. Tarkastelun pohjalta käyttäjätieto johdetaan konseptin kehitystyöhön. Käyttäjätieto voi toimia keskeisenä suunnittelua ohjaavana tekijänä. Suunnittelijalle kommunikointi ja ideointi käyttäjän kanssa tuo ainutlaatuisen tavan eläytyä käyttäjän kokemuspiiriin ja toimintaan. Käyttäjien kanssa työskentely motivoi suunnittelutyötä, koska käyttäjien kokemuksista tulee suunnittelijalle omakohtaisia, ja palaute kuluttajilta on välitön 7

prosessin eri vaiheissa. Suunnitteluprosessin alkupäässä kerätään käyttäjätietoa, jota hyödynnetään konseptoinnin eri vaiheissa. Jääskö ja Keinonen (2003, 90) ovat tunnistaneet neljä eri päävaihetta käyttäjäkeskeisessä tuotekonseptoinnissa. Niitä ovat: 1. Käyttäjätiedon keräys 2. Käyttäjätiedon tulkinta 3. Käyttäjän uuden toiminnan kuvaus 4. Tuotekonseptin kuvaus Käyttäjätiedon keräys ja tulkintavaiheissa kerätään tietoa ja muodostetaan ymmärrettävä kuva käyttäjän nykyisestä toiminnasta. Uuden toiminnan kuvauksessa pyritään hahmottamaan uusia toimintamalleja ja niiden etuja viimeisessä vaiheessa tapahtuvaa konseptien kehitystyötä varten. Opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät mukailevat suurelta osin näitä päävaiheita. Käyttäjien itsedokumentointi päiväkirjan muodossa viittaa 1. vaiheeseen eli käyttäjätiedon keräykseen. Teemahaastatteluilla varmistettiin dokumentointivaiheessa kerätyn käyttäjätiedon ymmärrys. Vaihe 2. eli käyttäjätiedon tulkinta toteutuu toimeksiantajan edustajien kanssa tehdyssä käyttäjäaineiston tulkintatyöpajassa. Tulkintatyöpajan menetelminä toimivat samankaltaisuuskaavio ja ryhmittely. Vaihe 3. eli käyttäjätiedon uuden toiminnan kuvaus tarkoittaa konseptiluonnosten ideointia työpajoissa yhdessä käyttäjien kanssa. Tuotekonseptien kuvaukset taas määrittyvät prosessin loppuvaiheessa suunnittelijavetoisesti laadituiksi muotoilukonsepteiksi. Jääskön ja Keinosen määrittelemästä käyttäjätutkimuksen päälinjojen järjestyksestä poiketen tutkimuksessa yhteissuunnittelutyöpajojen tuloksina syntyneet käyttäjän uuden toiminnan kuvaukset laadittiin siis jo ennen varsinaista käyttäjätiedon tulkintavaihetta. Käyttäjätutkimus osana tuotekonseptointia on laadullista tutkimusta. Laadullisessa käyttäjätutkimuksessa pyritään pääsemään lähelle käyttäjän ajatus- ja arvomaailmaa sekä toimintaympäristöä. Laadullisessa tutkimuksessa käyttäjiä ei tarvita kovin useita, koska muutaman käyttäjän mukaan tuominen suunnitteluun voi jo avata suunnitteluproblematiikkaa merkittävästi (Jääskö & Keinonen 2003, 91). Tällöin valintaperusteet tutkimuksen kohdehenkilöille ovat kuitenkin tarkoin harkitut. Käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä tukemaan on kehitetty ISO 13407 (engl. Human centered processes for interactive systems) -standardi. Standardi tarjoaa apua suunnittelun eri vaiheissa. Standardin mukaisesti tuotekehitysprojektissa täytyy ottaa huomioon neljä aktiviteettia: - Tuotteen käyttötilanteen ja ympäristön määrittely - Käyttäjävaatimusten määrittely - Suunnitteluratkaisujen tuottaminen 8

- Suunnitteluratkaisujen arviointi Käyttäjäkeskeiset menetelmät täytyy ottaa mukaan heti projektin alussa ja jatkaa kunnes sille asetetut vaatimukset täyttyvät. (Huotari ym. 2003, 18) Contextual Design -menetelmän kehittäjät Holzblatt, Burns Wendell ja Wood (2005, 27) ovat todenneet, että yrityksen johdattaminen asiakaskeskeisten suunnittelumenetelmien käyttöön tarkoittaa muutoksia organisaation toimintatavoissa. Muutoksia täytyy tapahtua suunnittelumenetelmissä, ihmisten työtehtävissä ja osaamisalueissa sekä tavoissa johtaa projekteja. Ja ennen kaikkea muutoksia pitää tapahtua käyttäjien parissa vietetyn ajan suhteen. Keinonen, Jääskö ja Mattelmäki (2008, 2) ovat todenneet muutamia toisiinsa nivoutuneita ongelmia, joita muotoilun harjoittajat kokevat soveltaessaan käyttäjäkeskeisiä suunnittelumenetelmiä. Suunnittelijoiden täytyy ensinnäkin optimoida tulos-panos suhde organisoidessaan yhteistyötä käyttäjien kanssa. Toiseksi asiakasyritykselle tehtävissä konsultointiprojekteissa projektinvetäjien täytyy valita ja rajata lähestymistapa siten, että se vastaa mahdollisimman tarkasti kyseisen projektin tarpeita. Kolmanneksi suunnittelijoiden täytyy kyetä luomaan tehokkaasti luovaa suunnitteluyhteistyötä ruokkiva ilmapiiri ilman pitkäkestoisia suunnitteluteemalle herkistäviä vaiheita. 2.2.3 Käyttäjien rekrytointi Käyttäjätutkimuksen onnistuminen on osaltaan kiinni siitä ketkä yhteistyöpartnereiksi ja koehenkilöiksi valitaan. Kuka tahansa ei ole sopiva koehenkilö. Yhteistyö on järkevää ja hedelmällistä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka edustavat suunnitteilla olevan hyödykkeen todellista käyttäjäkuntaa. Usein rekrytointikiriteerinä on tuotteesta riippuen muun muassa ammattiryhmä, harrastus, tyyli, käyttötapa tai ikäryhmä. Käyttäjätutkimuksessa erittäin hyödyllisiksi on havaittu johtavat käyttäjät (engl. lead-users). Johtavat käyttäjät ovat kärkijoukoissa ottamassa käyttöön uusia teknologisia sovelluksia ja ehkä kehittämässä niitä myös itse ammattinsa puolesta tai harrastuneisuuttaan. Hyvin valituilla johtavilla käyttäjillä on usein ennakkotietoa ja mielipiteitä suunnitteluhankkeen tuotekategoriaan liittyen ja heidän kanssa syntyy helposti uusia tuoteideoita. Edelläkävijät eivät edusta kuitenkaan potentiaalisten käyttäjien pääasiallista käyttäjäryhmää, joten enemmistö koehenkilöistä täytyy olla niin sanottuja tavallisia käyttäjiä eli se pääjoukko, jolle tuotetta tullaan markkinoimaan. Käyttäjien rekrytoinnin haaste on se, että teknologiamyönteisimmät henkilöt tulevat innokkaimmin mukaan käyttäjätutkimuksiin, mutta he eivät edusta kuitenkaan käyttäjien valtavirtaa. (Hyysalo 2009, 96-98) Mattelmäen (2006, 69) mukaan sopiva määrä käyttäjiä itsedokumentointiin perustuvassa käyttäjätutkimuksessa on 5-10. Mitä tiukemmat vaatimukset käyttäjien rekrytoinnille asetetaan, sitä tarkempi on tutkimuksen painopiste. Toimeksiannon pohjalta määriteltyjä kriteerejä käyttäjätutkimuksen kohderyhmän rekrytoinnissa olivat älypuhelimen omistaminen tai käyttökokemukset älypuhelimista, kiinnostus älypuhelimen lisälaitteita ja sovelluksia kohtaan, motivaatio osallistua tuotekehitystä tukevaan tutkimukseen sekä liikunnallinen 9

harrastuneisuus. Ikäryhmällä ei toimeksiantajan puolelta ollut kovin tarkkaa määrittelyä. Käyttäjiä valittiin tutkimukseen viisi. Käyttäjistä yhtä voidaan pitää edellä kuvatun kaltaisena edelläkävijäkäyttäjänä. Muut olivat teknologiaan myönteisesti suhtautuvia liikuntaa harrastavia henkilöitä. Käyttäjät olivat iältään 25-35 -vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia miehiä ja naisia. Kaikki valitut henkilöt olivat mukana käyttäjätutkimuksen kaikissa vaiheissa. Tutkimukseen osallistuneille henkilöille annettiin palkkiona kaksi elokuvalippua. Hyysalon (2009, 102) mukaan käyttäjätutkimuksen aluksi käyttäjille on syytä luoda realistinen kuva siitä, mitä tutkimuksella ollaan tavoittelemassa sekä minkälaisilla resursseilla ja valmiuksilla ollaan tutkimukseen varauduttu. Vaatimuksia yhteistyön tuloksille ei kuitenkaan kannata lyödä lukkoon liian tiukasti, sillä käyttäjätutkimus voi nostaa odottamattomia asioita esille, joista suunnittelijat eivät ole edes tietoisia yhteistyön alkaessa. Käyttäjille on palkitsevaa jos he voivat jollain tapaa nähdä, että heidän osallistumisensa on tutkimukseen on noteerattu. 2.2.4 Itsedokumentointi Käyttäjätutkimuksen menetelmien kirjo on laaja. Suurin osa menetelmistä perustuu kuitenkin muutamaan toimintatapaan ja niiden muunnelmiin. Tällaisia toimintatapoja ovat haastattelu, havainnointi ja itsedokumentointi. Jääskön ja Keinosen (2003, 93) määritelmän mukaan itsedokumentoinnissa käyttäjä taltioi toimintaansa tutkijan määrittelemien ohjeiden ja tehtävien mukaisesti. Tyypillisimmät taltiointitekniikat ovat päiväkirja ja valokuvaus. Tavallisesti dokumentointimateriaali, tässä tutkimuksessa päiväkirja, käydään läpi myöhemmin tehtävässä käyttäjähaastattelussa. Haastattelemalla tutkija varmistuu käyttäjän tallentaman materiaalin oikeanlaisesta tulkinnasta. Itsedokumentoinnin avulla päästään käsiksi tilanteisiin ja toimintaympäristöihin, joihin tutkijan ei ole luontevaa itse osallistua. Mattelmäki (2006, 71) on todennut, että suunnitellessaan materiaalia itsedokumentointia varten tutkijan täytyy selvittää itselleen seuraavat asiat: Mitä asioita täytyy saada selville? Minkä tyyppisiä ominaisuuksia annetuilla tehtävillä on? Ja mikä on tehtävien tarkoitus? Huotarin ym. (2003, 46) mukaan päiväkirjamenetelmässä käyttäjät kirjaavat itse tekemisiään heille neuvotulla tavalla. Tutkimuksen suunnittelija laatii jonkinlaisen pohjan, johon haluttua tietoa kerätään 5-8 kohderyhmään kuuluvalta käyttäjältä. Suunnittelijan on syytä itse tavata jokainen käyttäjä ja selvittää tutkimuksen motiivit ja ohjeistaa päiväkirjan täyttöön. Haastatteluiden yhdistäminen itsedokumentointimenetelmiin on hyvä työtapa silloin, kun haetaan ymmärrystä käyttäjien arjesta, rutiineista tai asioista, joita tutkijan on vaikea tai mahdoton havainnoida tai haastatella varsinaisessa toimintaympäristössä. Kirjallinen itsedokumentointi luo ankkurointipisteen käyttäjän todellisuuteen ja edesauttaa haastetteluissa käytävää keskustelua. (Hyysalo 2009, 134) Kaikki käyttäjät tavattiin henkilökohtaisesti ennen tutkimuksen alkua. Heille luovutettiin päiväkirjapohja, jonka täyttäminen ohjeistettiin yksityiskohtaisesti. Lomakkeesta pyrittiin 10

laatimaan selkeä ja liikunnallisten aktiviteettien tarkkailuun kannustava. Päiväkirjan oli tarkoitus sekä saada käyttäjä orientoitumaan teemaan että saada autenttista tietoa käyttäjästä. Käyttäjiä pyydettiin merkitsemään päiväkirjaan seitsemältä peräkkäiseltä päivältä seuraavat asiat: - Yleisluontoinen kuvaus päivän kulusta - Ajatukset suhteessa ruokailuun ja liikkumiseen - Kuvaukset liikuntasuoritteista, liikuntasuoritteen kesto ja alkamisajankohta Käyttäjien täyttämät päiväkirjat löytyvät tutkimuksen loppuosan liitteistä puhtaaksikirjoitettuina. 2.2.5 Teemahaastattelu Yksi käyttäjätutkimuksen keskeisimmistä ja tyypillisimmistä työtavoista on haastattelu. Haastatteluissa voidaan keskustella tuotteisiin, niiden käyttöön ja omistamiseen liittyvistä tekijöistä, jotka eivät havainnoinnissa ja itsedokumentoinnissa tule välttämättä helposti esille. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa mieltymykset, tuntemukset, arvostukset ja sosiaalinen status. Haastattelussa edetään yleensä ennalta laaditun aiherungon mukaan. Tällaista haastattelua kutsutaan teemahaastatteluksi. (Jääskö & Keinonen 2003, 92) Hyysalon (2009, 123) mukaan haastattelun vahvuus on siinä, että ihmisten tekemisistä on vaikea saada kuvaa ilman, että he kertovat omia tulkintojaan ja valottavat toimiensa taustoja. Mitä strukturoidumpia kysymykset ovat, sitä täsmällisempää ja vertailukelpoisempaa aineistoa vastauksista saadaan. Strukturoituja kysymyksiä ovat monivalintakysymykset, skaaloihin perustuvat kysymykset ja ylipäätään kysymykset, joissa annetaan valmiit vastausvaihtoehdot. Tällaiset formaalit kyselyt sopivat kuitenkin parhaiten kyselykaavakkeisiin ja määrällisen tutkimusaineiston keruuseen. Avoimessa haastattelussa haastattelija puolestaan selvittää haastateltavan ajatuksia ja tunteita sitä mukaa, kun ne tulevat esille. Haastattelun aihekin voi muuttua keskustelun edetessä. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelussa aiherunko on ennalta suunniteltu, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys voivat haastattelun aikana vaihdella. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2009, 208) Teemahaastattelut toimivat hyvin käyttäjien toiminnan selvittämiseksi. Kysymysten muoto mahdollistaa uusien ja yllättävien asioiden esille tulemisen, eikä näin ennakkoon rajoita tutkimukselle ehkä oleellistenkin asioiden esille nousemista. (Hyysalo 2009, 132) Teemahaastattelussa haastateltava kertoi viikostaan, jolta piti päiväkirjaa. Haastattelussa selvitettiin ennalta laadittujen kysymysten mukaisesti käyttäjien liikuntatottumuksia sekä laitteiden ja tekniikan käyttökokemuksia. Haastattelussa edettiin kysymysrungon mukaisesti täsmentäviä kysymyksiä tehden. Haastattelukysymykset ja käyttäjien vastaukset löytyvät tarkempaa tarkastelua varten liitteistä. 11

2.2.6 Yhteissuunnittelutyöpaja Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa käyttäjän ja suunnittelijan roolit voivat olla moninaiset suhteessa toisiinsa. Tässä hankkeessa käyttäjillä oli varsin suuri rooli tuotekonseptoinnissa. Päiväkirjoista ja haastatteluista saadun aineiston lisäksi käyttäjät toimivat tutkimuksessa suunnittelijoina. Kun käyttäjä toimii suunnittelijana tuotekonseptoinnissa, puhutaan osallistuvasta suunnittelusta. Jääskön ja Keinosen (2003, 101) mukaan osallistuva suunnittelu on skandinaavinen menetelmä, jossa käyttäjä on mukana suunnittelussa. Menetelmä on lähtöisin työympäristöjen suunnittelusta, jossa käyttäjän on katsottu olevan oman toimintaympäristönsä paras asiantuntija. Periaate on saanut jalansijaa myös tuotesuunnittelussa. Osallistuvassa suunnittelussa (engl. co-design) käyttäjä ja tutkija laativat yhteistyössä uuden tuotteen toiminnan kuvauksia ja hahmotelmia. Osallistuvasta suunnittelusta voidaan käyttää myös käsitettä yhteissuunnittelu. Tarkkailu- eli observointimenetelmät, itsedokumentointi, haastattelut ja kyselykaavakkeet ovat hyviä menetelmiä tutkittaessa käyttäjän toimintaympäristöä, käyttäytymistä ja ajatuksia. Mutta Mattelmäen ja Battarbeen (2000, 151) mukaan pelkästään nämä menetelmät eivät riitä elämysten ja ihmisten tunteiden tutkimiseen. Jotta saadaan käyttäjien mielikuvitus liikkeelle, tarvitaan visuaalista materiaalia. Leikkimieliset ja luovat työskentelytavat houkuttelevat ihmiset ajattelemaan nykyisten tarpeiden sijasta unelmia ja toiveita, joita voidaan käyttää inspiraationa suunnittelussa. Uudenlaisissa luovissa lähestymistavoissa käyttäjät tuottavat materiaalia muun muassa piirtämällä ja rakentamalla. Kun tutkitaan samanaikaisesti, mitä ihmiset sanovat, miten he toimivat ja mitä he tuottavat, pystytään paremmin luomaan monipuolinen kuva käyttäjistä (Mattelmäki & Battarbee 2000, 151). Sanders on tuonut tuottamistyökalut (engl. make-tools) muotoiludiskurssissa vakiintuneeksi termiksi, jolla kuvataan menetelmäpaketteja, jotka helpottavat vuorovaikutusta käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä. Menetelmistä valitaan tutkimukseen sopivia paketteja sen mukaan, mitä käyttäjistä halutaan tietää. Tuottamistyökalujen on tarkoitus on toimia käyttäjien ideoinnin ja konseptoinnin tukena. Tuottamistyökalujen avulla käyttäjä kykenee havainnollistamaan ideoitaan käsin kosketeltavaan muotoon. (Sanders 1999, Mattelmäen & Battarbeen 2000, 151-152, mukaan) Vastaavan tyyppistä menetelmäpakettien yhdistelmää osallistuvan suunnittelun työpajan ja koko käyttäjätutkimuksen osalta on sovellettu esimerkiksi kesällä 2000 edesign-projektin ja Polar Electro Oy:n yhteistyöhankeessa. Tutkimuksessa kartoitettiin laadullista käyttäjätietoa ihmisten arvoista ja elämäntyylistä, kunnon ja terveyden tarkkailusta sekä liikunnan tunnetason merkityksestä heidän elämässään. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä monipuolista käyttäjätietoa, jota voitaisiin käyttää konseptisuunnittelussa. Tutkimuksessa päätettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa aiheen rajaus. Hankeen alussa tavattiin tutkimukseen osallistuvia henkilöitä ja heille luovutettiin päiväkirjat, joihin pyydettiin kirjaamaan terveyteen ja kuntoiluun liittyviä ajatuksia. Päiväkirjan lisäksi itsedokumentointia varten oli paketissa myös kamera ja kysymyskortteja. Aineiston keruun lopuksi käyttäjät kutsuttiin yksitellen haastatteluun. Haastattelussa keskusteltiin materiaalin herättämistä ajatuksista ja käytiin 12

läpi valokuvat. Haastattelun jälkeen käyttäjiä pyydettiin tekemään kymmenessä minuutissa kollaasi ideaalista kuntoilu- ja hyvinvointiapulaisesta. Tällä haluttiin ymmärtää yksittäisen käyttäjien unelmia ja toiveita. Kollaasia varten oli kerätty etukäteen kuvia ja tekstiä, joiden avulla koehenkilöt selittivät kollaasinsa sisältöä. Tutkimusmateriaalia arvioitiin Polar Electron edustajien kanssa. Yrityksen edustajat kävivät materiaalin läpi ja eläytyivät käyttäjien asemaan. Lopuksi järjestettiin vielä konseptisuunnitteluworkshop, johon osallistui moninainen ryhmä suunnittelijoita ja tutkijoita. Workshopin tärkeimpänä antina pidettiin oikeiden ihmisten tuomista suunnittelun lähtökohdaksi tutkimusmateriaalin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että suunnittelijoidenkin on kehittyäkseen tarpeellista vaihtaa näkökulmaa ja katsoa maailmaa toisten ihmisten näkökulmasta. (Mattelmäki & Battarbee 2000, 153-155) 2.3 Käyttäjätutkimusaineiston tulkinta Päiväkirjoista, haastatteluista ja työpajoista saatua käyttäjäaineistoa kertyi runsaasti. Vaikka alustavia ajatuksia tuotekonsepteiksi syntyi jo käyttäjätiedon pohjalta, oli materiaali liian runsasta ja jäsentymätöntä, jotta siitä olisi voitu tehdä systemaattisia johtopäätöksiä. Holzblattin ym. (2005, 101) mukaan käyttäjätutkimuksessa kertyy paljon käyttäjätietoa, joka täytyy jakaa suunnittelutiimin ja sidosryhmien kanssa. Perinteiset tavat jakaa tietoa esitysten ja raporttien muodossa eivät mahdollista muiden tuotekehitykseen osallistuvien tahojen syvällistä käyttäjäaineiston prosessointia ja oman näkökulman tuomista keskusteluun. Täysin uuden tuotteen konseptoinnissa kerättävä käyttäjätieto ei suurelta osin ole suoraan jatkokehitykseen sovellettavissa. Kerätty aineisto vaatii jäsennystä ja tulkintaa. Aineiston määrä voi myös olla niin suuri, että se vaatii yhdistämistä ja jäsentelyä ollakseen konseptointia tukevaa. (Jääskö & Keinonen 2003, 94-95) 2.3.1 Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi Yksi tapa jäsentää käyttäjätutkimusaineistoa on antaa käyttäjätutkimusdatan itsensä määrittää mahdollisimman pitkälle myös se, mikä olisi luontevin rakenne sen jäsentämiseksi (Keinonen ym. 2004, 96). Tässä mallissa tulkinta lähtee liikkeelle aineiston yksityiskohdista. Yksityiskohtien kautta hahmotellaan kokonaisuutta kuvaavat teemat ja jäsennystavat. Samankaltaisuuskaavio (engl. affinity diagram) -menetelmässä aineistosta esiin nousseet merkitykselliset huomiot kirjataan ylös ja ryhmitellään yhteenkuuluvuuksien mukaisesti. Holzblattin ym. (2005, 159) mukaan samankaltaisuus on nopein ja paras tapa hahmottaa relevantit asiat käyttäjäaineistosta. Prosessi paljastaa ja konkretisoi aineistosta käyttäjien yhteneväisyydet, eroavuudet, toimintamallit ja tarpeet kadottamatta vaihtelua yksittäisten käyttäjien välillä. Samankaltaisuuskaavion avulla voidaan organisoida ja muokata kerättyä tietoa help- 13

potajuiseen muotoon siten, että koko suunnitteluryhmä voi keskustella kohderyhmän elinympäristöstä ja tarpeista, vaikka kaikki eivät olisi aiemmin olleetkaan tekemisissä käyttäjien kanssa. Samankaltaisuuskaavion työstö vaatii suunnittelutiimiltä noin työpäivän verran aikaa. Työryhmässä tulee olla 2-6 jäsentä. Menetelmä toimii erinomaisena pohjatyönä käyttäjäkeskeisten tuotekonseptien suunnitteluun. Menetelmällä saadaan tietoa kohderyhmän arvoista, asenteista ja toiveista. Samankaltaisuuskaavio on mainio väline suunnitteluhankkeen alkupäässä, sillä se vie suunnittelijat lähelle kohderyhmän arvomaailmaa ja etsimään oleelliset tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät. Tärkein tieto jää menetelmän työstöön osallistuneille henkilöille, sillä tulkintaprosessin aikana oppiminen on keskeinen tekijä menetelmän hyödyllisyydessä. (Huotari ym. 2003, 64-67) 2.4 Konseptien jatkokehitys Käyttäjäaineiston tulkintavaiheen jälkeen tuoteideoiden kehitystyö jatkui muotoilijavetoisesti kohti tarkempaa ominaisuuksien määrittelyä ja muodonantoa eli muotoilukonsepteja. Konseptien kehitystyö laajasta aineistosta on vaativaa. Konseptointi edellyttää laajaa ymmärrystä tuotekategoriasta, markkinoista ja käyttäjistä. Tämän lisäksi konseptointityö täytyy pysyä annettujen suunnittelukriteerien mukaisena ja muotoilijan on kyettävä tuomaan tuotteen olemukseen myös oma persoonallinen näkemyksensä. Whirlpoolin Euroopan kuluttajatuotteiden suunnittelusta vastaavan Richard Eisermannin mukaan relevantin idean löytäminen lukuisten joukosta perustuu suunnittelijan kokemukseen ja näkemykseen ollen osa muotoilijan ammattitaitoa. Ideoiden synteesi- eli kokoamisja yhdistelyvaiheessa suunnittelijan analyyttiset taidot yhdistyvät intuitioon. (Keinonen ym. 2003, 25) Opinnäytetyössä muotoilukonseptien laatimista suunnittelijavetoisesti aikaisemman markkina- ja käyttäjäaineiston perusteella kutsutaan konseptien jatkokehitykseksi. Koko hanketta puolestaan voidaan pitää käyttäjälähtöisenä tuotekonseptointina. Laajasti hahmoteltuna opinnäytetyön produktiivinen osuus on siis kokonaisuudessaan konseptisuunnittelua. Käyttäjälähtöiset suunnittelumenetelmät ovat puolestaan yksityiskohtaisempia työvaiheita käyttäjäaineiston ja tuoteideoiden keräämiseksi osana konseptisuunnitteluhanketta. Vaajakallio (2006, 72) toteaa lopputyössään, joka liittyy ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tutkivaan Konkari-projektiin, että muotoilijan ollessa mukana käyttäjätutkimuksessa ideoita ja niiden jäsennystä tapahtuu alitajuisesti koko prosessin ajan, eikä konseptisuunnittelua voi silloin luontevasti erottaa erilliseksi vaiheekseen. Vaajakallion näkemykseen on helppo yhtyä myös siltä osin, että suurin hyöty käyttäjätutkimuksesta saadaan kun konseptisuunnittelija osallistuu siihen aktiivisesti osana suunnitteluprosessia. Tällöin käyttäjäaineisto tulee huomioitua myös konseptisuunnittelun loppuvaiheessa ja konseptien toimivuutta tulee arvioitua suhteessa tuoreeseen käyttäjätietoon. Konseptisuunnittelulla viitataan muotoilu- ja tuotekehityskirjallisuudessa väljästi tuoteke- 14