Vaahtera 1/2013 HELSINGIN KISA-VEIKKOJEN TIEDOTUS- JA JÄSENJULKAISU PERUSTETTU 1912 LEHTI Huippunuret Kamilla ja David Aikuisten yu-kulu 10 vutta Liikuntaplitiikan suuntaviivja Uunila 90, Kkk ja Rahkam 80
Vaahtera LEHTI 1/2013 Härskiä peliä urheilun rahilla Huippu-urheilun muutsryhmän (Humu) työskentelyä, niukkja tulksia ja 2,5 miljnan eurn rahankäyttöä n rudittu lähes puli vutta. Aiheesta, sillä tarkentuneiden tietjen perusteella Humussa elettiin kuin siat vatukssa. Huippu-urheilusta vastaavat vat valittaneet, että rahapula n este menestyksen tiellä, mutta näin ei näytä levan. Humu täyttää kaikki manageri Jukka Härkösen kuvaaman urheilumme suurimman puhalluksen tunnusmerkit. Maan tapahan hillitön ahneus ja minä-minä -ajattelu n eikä ylimielinen urheilueliitti tee pikkeusta. Maan tapa n myös, ettei tästäkään kuprusta kukaan ta vastuuta ja Humun menestysprpagandaan eri mediissa etukäteen situtetut (!) selittävät asiat parhain päin. Julkisuuden ansista Olympiakmitean Huippu-urheiluyksikön timinta tulee kuitenkin lemaan tarkkailun alaisena - kysehän n yhteiskunnallisesta, pääsin julkisilla varilla rahitetusta timinnasta. Humun lpputulema ei le yllätys: tulksia tulee, kunhan huippuurheilu saa lisää rahaa. Yhteiskunnan tuki urheilulle n kuitenkin eurmääräisesti liki samalla taslla Sumessa, Rutsissa ja Nrjassa. Er näkyy spnsrintirahissa - naapureissa tute n kunnssa, meillä ei. Realismia n, että menestymme arvkilpailuissa jissakin lajeissa, mikään järjestelmä ei tilannetta muuta. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paav Arhinmäki n timinut jämäkästi ja riisui glrian Humu-hypetykseltä. Psitiivisia livat myös ministerin timet keskusjärjestöbyrkratian vähentämiseksi määrärahja leikkaamalla sekä seuratiminnan tuen siirtäminen suraan ministeriöltä haettavaksi valtakunnallisen liikuntarganisaati Val ry:n vastustuksesta (!) hulimatta. Asiita vidaan pyöritellä miten tahansa, mutta suurin ngelma sumalaisessa urheilussa n se, että yli sata vutta sitten päätetyt rakenteet eivät le timineet vusikymmeniin - 1990-luvun alkuvusina lisi llut listava tilaisuus selkeyttää järjestörakenne lupumalla keskusjärjestöajattelusta. (Urheilu)pliitikkmme päättivät kuitenkin tisin - kuten myös 2012 Valn perustamisen yhteydessä. Yleisurheilussa n kerrttu siirryttävän uuteen aikakauteen Sumen Urheiluliitn (SUL) puheenjhtajavaihdksen myötä. SUL:n timintjen analyysiryhmän valintaa tammikuussa perusteltiin ntuvasti kiireellä, ja ryhmän mnipulisuus ja neutraalius kärsi. Huhtikuun alussa julkistettu analyysiryhmän lausunt herättää paljn kysymyksiä: nnetn nykytilanne n tdettu kaunein sanakääntein, ja sa tehdyistä timenpide-ehdtuksista n välttämättömiä, mutta, mutta... seura- ja avimuussanja n tistettu jpa rasittavuuteen saakka - ex-puheenjhtajien Kanervan ja Pihlaksken aikana seurat livat myös juhlapuhekamaa ilman tekja. Kvasti markkinitu avimuus-strategiakin jäänee taslle, jlla asiista vähemmän perillä levat henkilöt pidetään tyytyväisinä. Tavite yhdestä timintakulttuurista ei tteudu, sillä samat peratiiviset jhtajat jatkavat, ja ylenkatse suhteessa seurihin ja seuratimijihin jatkuu. Ei siis mitään uutta auringn alla... Ryhmät tulevat ja menevät, mutta ngelmat jäävät. Yleisurheilun kehittämistimissa n kyse yksinkertaisista asiista: 1) alitetaan puuhastelun sijasta tdellinen seuratiminnan kehittäminen (ehdtus paluusta aluepäällikköjärjestelmään lisi askel ikeaan suuntaan - mutta nk rahaa, ja valitaank tekeviä henkilöitä?), ja 2) liitn budjetin uusjak niin, että urheilu- ja valmennustimintaan suunnataan radikaalisti suurempi suus (nyt 15-20%) ja liitt alkaa timia nimensä mukaisesti Urheiluliittna - kilpaurheilua vartenhan liitt n perustettu. Tällaisia timenpiteitä yleisurheiluväki dttaa, puheenjhtaja Harmaakrpi. Sarjassamme hätiköityjä päätöksiä li SUL:n päätös liittyä täysin keskeneräiseen (ja tarpeettmaan) Valn - mni muu lajiliitt n aiheellisesti jättänyt asian pöydälle. Yleisurheilun lähivusiin tulee vaikuttamaan viime kesän EM-kilpailujen mnen miljnan tappit, jista suurin sa häivytettiin liitn tilinpäätöksestä - 1,4 miljnaa ei le tdellinen luku. Tulemme näkemään piiltettujen tappiiden vaikutuksen timintjen alasajna ja analyysiryhmän seuratasa kskevilta esityksiltä putaa phja pis - liitn byrkratiastahan ei tingitä. Hallikaudella saatiin muutamia ilahduttavia signaaleja yleisurheilun tulevaisuuden kannalta. Parin viime vusikymmenen aikana lemme kuitenkin nnistuneet hukkaamaan suurimman san nurista menestyjistä eikä liitn talustilanne ja vinutunut budjettirakenne lupaa muutsta parempaan. Vain miesten keihäänheitt ja pituushyppy vat edelleen kansainvälisen tasn lajimme. HKV suuntaa alkaneeseen kilpailukauteen tavitteella lla edelleen min vimin Sumen paras yleisurheiluseura, vaikka piste-er ykkössijaan n kevään SM-kisjen jälkeen tänäkin vunna suuri. Olla paras vaatii paljn, ja tivtan kaikille urheilijille harjitteluinta, taistelutahta ja erinmaisia tulksia sekä valmentajille ja muille seuratimijille mtivaatita ja jaksamista tärkeässä työssään. Erkki Hirvnen päätimittaja Helsingin Kisa-Veikt ry. ja Vaahteralehti Osite: Olympiastadin, 00250 HELSINKI Puhelin: (09) 492 355, Sähköpsti: timist@ helsinginkisaveikt.fi www.helsinginkisaveikt.fi Päätimittaja: Erkki Hirvnen, p. 050-550 6172, erkki.hirvnen@jippii.fi Ulkasu: Kustannussakeyhtiö Kureeri, Mika Myllyneva Ilmitukset: erkki.hirvnen@jippii.fi Pain: Printservice Oy, Helsinki Vaahteralehti ilmestyy neljä kertaa vudessa
Maini SM-hallikausi Naiset ja miehet Jyväskylässä HKV:n urheilijat menestyivät jälleen mainisti SM-hallikisissa Jyväskylässä. Hyvätunnelmaisissa Hipps-hallin kisissa HKV sijittui seurjen välisessä kilpailussa tiseksi ktijukkue JKU:n jälkeen, Tampereen Pyrintö li klmas. Kultainen mitali anti dttaa aina viimeiseen starttiin saakka. Miesten 4x200 metrin jukkue Matias Linkah, Nik Prnin, Hannes Siitnen ja Ossi Linkah juksi HKV:n viestiperinteitä vahvistaen mainin ajan 1.28,52 jääden SE-ajasta vain sekunnin verran. Kisan HKV-tähti li kuitenkin Minna Nummela kahdella hpeallaan; 800m ja 1500m kulkivat Minnan kevyellä askeleella hyvää kesäkautta enteillen. Hpeaa rutistivat myös Anniina Laitinen naisten 400 metrillä ja Matias Linkah hienisena yllättäjänä miesten 200 metrin juksussa parantaen ennätystään mukaviin lukemiin 21,99. Prnssia pkkasivat Ain Siitnen naisten seipäässä, Aki Nummela miesten 3000 metrillä sekä naisten 4x200 metrin viestijukkue Laura Klehmainen, Tiina Rinne, Ona Hujanen ja Anniina Laitinen. Mitaleja kertyi kaikkiaan kahdeksan kappaletta, hankkijina lupaavia nuria sekä kkeneita knkareita. Neljänsiksi lajeissaan kipusivat Jarn Kivija seipäässä ja Ona Hujanen 60 metrin aidissa, vitssijan saavutti Annika Harri 800 metrillä ja kaksi kuudetta sijaa napsahti Aki Nummelalle hänen verryttelylajeissaan 800 ja 1500 metrillä. Nuret Pirkka-hallissa Nuret kilpailivat SM-mitaleista Tampereella tutussa Pirkka-hallissa. Menestys li näissäkin kisissa hyvä. Kultaa: Ain Siitnen N19 seiväs 380, Ona Hujanen N19 300m aj 42,27, David Dawkins M17 pituus 720, Nik Prnin M19 60m aj 8,05, ja Julius Uutela M17 800m 1.59,56 Hpeaa: Tiina Säily N22 krkeus 168 ja Ona Hujanen 60 m aj 8,63 Prnssia: Annika Harri N22 400m 58,34 ja 800m 2.16,66, Mna Latvala N22 300 m aj 47,06, Annika Hannla N17 300 m aj 44,65, David Dawkins M17 60 m aj 8,15, Samuel Rautapal M19 60m aj 8,21 ja Hannes Siitnen M22 200m 22,16 Neljäs: Alisa Mäkinen N17 krkeus 159, Jaakk Lehtilä M22 400m 49,73, Miika Kljnen M19 300m aj 39,09, Jni Heikkilä M17 60m 7,27 ja Hannes Siitnen M22 60m 7,01 Viides: Kamilla Nurminen N19 60m 7,85, Kristiina Vurvirta N19 pituus 550, Miika Kljnen M19 60m aj 8,40 ja Jimi Råman M17 300m 36,61 Kuudes: Tiina Säily N22 60 m aj 9,10 ja Matias Linkah M19 60m 7,08 N22-sarjan 5-ttelussa Tiina Säily saavutti SM-hpeaa. HKV ykkönen veteraanihalleissa Liikuntamyllyssä Helsingin Kisa-Veikt järjesti lähes 150 timitsijan vimin maaliskuun alussa Helsingin Liikuntamyllyssä nnistuneesti sujuneet veteraanien SMkilpailut. Mukana li ennätykselliset 714 urheilijaa (lajisanttja 1486), jtka tekivätkin listavaa jälkeä. - Kilpailujen ilinen tunnelma ja psitiivisuus li erinmaista prpagandaa veteraaniurheilulle. Näinhän n yleensäkin veteraanikisissa, jten ei ihme, että tulstas nusee vusi vudelta. Urheilijat kannustivat tisiaan ja tsemppasivat myös itsensä parhaimpaansa. Järjestelyt nnistuivat ja saimme erinmaista palautetta tulspalvelua myöten, kert HKV:n aikuisliikuntajastn vetäjä Kyösti Putiainen. Runsaasti SE- ja PE-tulksia Veteraaniurheilun jatkuvasta eteenpäinmensta livat tdisteena runsas määrä henkilökhtaisia ennätyksiä sekä SE- ja PE-tulksia. Ennätysten lukumäärä li 37, jista Sumen ennätyksiä li 33. Sellaisia Phjismaiden ennätyksiä, jtka eivät le Sumen ennätyksiä tehtiin kaikkiaan neljä. Phjismaiden ennätykseksi hyväksytään tuls, jnka tekijä täyttää vaaditun iän myöhemmin saman vuden aikana - SE-tulksissa pitää ikä lla täytetty viimeistään ennätyspäivänä. - Senni Spasen pituustuls 197 N85-sarjassa li paitsi SE ja PE myös Eurpan ja maailmanennätys. Juha Väätäisen taulut parhaille Kilpailujen parhaana urheilijana palkittiin Ikaalisten Urheilijiden Tim Rajamäki, M55, ja naisista Jyväskylän Kenttäurheilijiden Terhi Kkknen, N65. Rajamäen palkitseminen perustui erityisesti hurjaan Sumen ennätykseen, 8,95, 60 metrin aitajuksussa. Klme viikka myöhemmin hän vittikin Eurpan hallimestaruuden samalla matkalla. Terhi Kkknen teki klme uutta Sumen ennätystä ja sivusi lisäksi kahdesti Sumen ennätystä. Mlemmat palkitut saivat Juha Väätäisen maalaamat taulut ktiin vietäväksi. Juha Väätäinen li itse paikalla jakamassa taulut parhaille urheilijille. Omassa puheenvurssaan hän mainitsi kuinka hiensta tapahtumasta n kysymys ja tivtti menestystä tulevaisuuteen. HKV kilpailujen ykkönen Kalevan malja -kilpailun tapaan veteraanien SM-kisissa kilpaillaan Veteraanimaljasta. HKV li kisjen paras seura tulksella 292 veteraanimaljapistettä. Mitalisade käsitti 17 kultaa, 25 hpeaa ja 17 prnssia. 62 HKV:n jäsentä kilpaili kisissa. HKV:n menestyjistä mainittakn kultaa 4x200 metrillä vittanut M50-M65 viestijukkue, jnka kaksi jäsentä Erik Strömberg ja Jari Pantzar livat myös vittamassa Sumelle Eurpan hallimestaruuden M55-sarjassa samalla matkalla. HKV:n jäsenten tulksista mainittakn Matti Niemisen M60-krkeuden kulta 166 sentillä ja Sinikka Vainin Sumen ennätys 7,79 N75-kuulassa. Muiden seurjen kiinnstavista mestariurheilijista vidaan pimia Lhjan Luhen Sepp Hjelm, jka M65 painnheitssa teki tulksen 18,48. Heitt mahtui ennalta lasketun mukaisesti Liikuntamyllyn kupeeseen vain näitä kisja varten rakennetulle heittpaikalle. Kiinnstavista naisurheilijista mainittakn Espn Tapiiden Kristiina Jatkla, N45 (viisi kultaa, mm. krkeus 160), Tuija Helander (Euran Raiku, N50-sarjan kaksi kultaa) ja N50-sarjan kuulantyönnön vittanut Kymen Urheiluveteraanien Asta Ovaska. Lauantaina järjestetty TerveysTri li susittu tapahtuma ja tärkeää tieta terveydestä välittyi sekä urheilijille että taustajukille. 10. AIKUISTEN YLEISURHEILUKOULU 2013 Vunna 2004 alitettu HKV:n Aikuisten yleisurheilukulu järjestetään tänä vunna 10. kerran. Kulu n llut hyvin susittu ja kävijöinä n llut nin 1200 henkilöä, tänäkin vunna yli sata. Juhlavuden hjelma Eläintarhan Urheilukentällä: Klmena maanantaina 6.5. - 20.5. kl 17.30-19.00, kerran keskiviikkna, 29.5. kl 17.30-19.00 ja kahdesti trstaina 6.6. ja 13.6. kl 17.30-19.00 6.5. keski- ja pitkien matkjen juksu, keihäs, pikajuksu 13.5. krkeus, kuula, pituus, Cper 20.5. krkeus, kiekk, kilpakävely, yhteislenkki 29.5. pituus, mukari, pikajuksu 6.6. 3-likka, kuula, kilpakävely, aitajuksu, tumarikulutus 13.6. keihäs, krkeuskilpailu (tulkset pituus- ja ikätasituksella), 800m juksu (tulkset ikäja painindeksitasituksella), sukkulaviesti 8x60m HKV:n tapahtumakalenteri kesäkausi 2013 26.5. Helsingin OP Junir GP, Eltsu - jälleen ma kisa - ryhmittäin timitsijavastuuta 27.-28.5. Helsyn Junnuttelut, Eltsu - HKV mukana järjestämässä - mnipulisuus n hyvä juttu! 3.-28.6. Sprttileirit 3.-14.6. ja 17.-28.6. - päiväleiri Eltsu/Kisahalli - vimistelu / yleisurheilu - tilaa n vielä, varsinkin kakkslei rillä 17.-28.6. 11.6. Vattenfall seuracup 1. sakilpailu, Vusaari 14.-16.6. YAG - ilmittautumishjeet erikseen ryhmille 27.-30.6. Lajikarnevaalit eri pulilla Sumea! - mukavia ja hyödyllisiä tapahtumia - lajikulutusta, kisja - lisätietja SUL:n sivuilta 6.-7.7. SM-viestit, Jensuu 11.-14.7. Nurten U23 EM-kilpailut, Tampere 25.-28.7. Kalevan kisat, Vaasa 10.-11.8. M/N19 SM-kisat, Lappeenranta 17.8. Helsinki City Marathn 23.-25.8. M/N17,16 SM-kisat, Turku P/T 15,14 SM-kisat, Orimattila 31.8. Vattenfall Seuracup -finaalit 31.8.-1.9. M/N22, SM-kisat, Raahe 6.-8.9. M/N22-17, SM-mnittelut, Nummela & Raasepri P/T 15,14 SM-mnittelut, Nummela & Raasepri 14.9. SM-maratn, Jyväskylä
Hän Mnipulisuus Kamillan valtti - En ikein saa vielä sana, mikä n lempilajini ja sen takia kisaan ja nautin sekä juksusta että pituushypystä. Kert 18 vutta maaliskuussa täyttänyt näyttävän tehkkaasti jukseva Kamilla Nurminen. Valinnan ja erikistumisen vaikeuden vi hyvin ymmärtääkin, sillä 2011 Kamilla saavutti Sumen mestaruuden 300 metrillä (N16) ja viime kesänä pituushypyssä (N17). Sumen mestaruuksia hän n tärkeänä lenkkinä llut HKV:lle tumassa kahtena viime kesänä N17-sarjan 4 x 300 metrin jukkueessa. Kamillan npeus n myös menneen talvikauden aikana kehittynyt ja se lupaa hyvää ensi kesän juksuihin ja hyppyihin. - Juksin Pirkka-hallissa 200 metriä 25,51 eli paremmin kuin kesällä ja 60 metrinkin ennätys parani. Pituushyppyennätykseni 576 tein viime kesänä SM-kisissa. 300 metrin (39,84) ja 400 metrin (57,83) ennätykseni vat kaudelta 2011. Mukaan 10-vutiaana - Alitin yleisurheilun HKV:ssa 2005 eli 10-vutiaana. Yleisurheilussa minua kieht ehkä eniten uudet haasteet sekä muiden että erityisesti itsensä vittaminen. Kun humaa man kehityksensä, se tu ila ja mtivaatita jatkaa ja kehittyä yhä enemmän. Yleisurheilu n lisäksi myös tsi mnipulista. Tällä hetkellä treenaan vain yleisurheilua, kska muuhun ei ikein aikaa jääkään. Kulun hessa näen myös paljn kavereita. Harrastin pitkään j pienestä pitäen telinevimistelua ja tanssia, mistä lienee hyötyä nyt myös yleisurheilussa. Arvkisat tavitteena - Tavitteeni yleisurheilussa n kehittyä urheilijana ja rikka uusia rajja. Olisi myös tsi is juttu päästä kisaamaan arvkilpailuissa ja menestyä siellä, 17-vutisten maatteluissa len päässyt hieman kkemaan kansainvälistäkin kilpailutunnelmaa. Olen viihtynyt HKV:ssa tdella hyvin ja minulla n paljn ikimuistisia kkemuksia. Valmentajat vat ammattitaitisia ja tykkään treenata prukassa ja siksi HKV n minulle SE ikea seura. Valmentaja Kaisa Siitsen näkemys Kamillasta Kamillan valmentautuminen viime kesään meni lukkaantumisten ehdilla. Marraskuussa 2011 nurten maajukkueleirillä tuli nivusvamma ja jalka kuvattiin julukuussa ja nivusrepeämän takia harjitteluun tuli kuuden viikn tauk. Tammikuun pulen välin jälkeen Kamilla pääsi alittamaan harjittelun. Hallikaudella 2012 hän kilpaili vain muutamissa kisissa ja lyhyeen harjitusjaksn nähden tulkset livat hyviä. Melk pian hallikauden jälkeen alki lnkkavaiva ja sen seurauksena harjitteluun tuli jälleen tauka ja krvaavia harjituksia aina tukkuulle asti. Vammjen estäessä muun muassa täysipainisen juksuharjittelun jäi kilpaileminen 300 ja 400 metrillä viime kesänä vähäiseksi ja kilpailuhjelmaan tettiin myös muutamat pituuskisat lppukaudesta. Kesän lpulla tulivatkin parhaat tulkset 100 ja 300 metrillä sekä pituudessa. Pelejä kaiken ikäisille www.kureeri.fi Uskn, että js Kamilla saa harjitella ilman vammja, vat hänen kehitysmahdllisuutensa pikajuksussa (100-400m) ja pituudessa lähivusina tdella hyvät. Istkin tulsparannukset vat mahdllisia. Kamillan vahvuuksia vat npeus ja kimmisuus sekä pitkät raajat - pitkä juksuaskel ja lisäksi hän n hyvä kilpailija. Kehitettäviä minaisuuksia vat kestävyys ja varsinkin 400 metriä varten maithapnsietkyky sekä pituutta ajatellen hyppytekniikka. Haastattelut: Erkki Hirvnen Kuvat: Kamillan kuva-arkist
Hän Haastattelu: Mika Myllyneva Kuvat: Jari Syrjänen ja Jhanna Wennervirta David Dawkins khti uusia pituuksia Hien ilmalent ja tyylikäs lppuvenytys. Kmeita vimamiehiä rivissä: Jnatan Syrjänen, David Dawkins ja Jimi Råman. 1. Millin ja miten let alittanut yleisurheilun? Pelasin ala-asteella krista kulun kriskerhssa ja menestyin hyvin kulujen välisissä yleisurheilukilpailuissa. Pidin juksemisesta, se tuntui kivalta, mutta en ajatellut sitä kilpailumielessä. Liityin 9-vutiaana HKV:n Zempparit-ryhmään, jssa pin harjittelemaan säännöllisesti ja kilpailemaan. 2. Mikä yleisurheilussa sai sut kiinnstumaan ja mikä sillin alussa li kaikkein hauskinta? Oli kiva kkeilla eri lajeja, esimerkiksi kuulantyöntöä ja kieknheitta, mutta alussa kilpaileminen jännitti minua kvasti. Viestirieha-kilpailut livat hauskja, muistan kun jukkueemme li pukeutunut heavy metal-asuihin. Ensimmäiset Finlandia Junir-kisat livat kkemuksena avartavat. Oli hiena nähdä kilpailijita eri pulelta Sumea ja esimerkiksi Kyprksesta, vaikka pituushyppy kaatsateessa vaatikin kärsivällisyyttä. Pajulahden leirit kehittivät myös ryhmämme yhteishenkeä. 3. Oletk harrastanut/harrastatk muita urheilulajeja tai seuraatk muita urheilulajeja? Pelaan edelleen krista vapaa-aikanani, nurempana pidin myös jääkieksta. Seuraan myös nyrkkeilyä. Katselen mielelläni pituushyppyä ja aitajuksua Yu Tube-videilta ja yritän kiinnittää humini urheilijiden tekniikkaan. Kska isäni n jamaikalainen seuraan mielelläni jamaikalaisten juksijiden surituksia. 4. Olik Kisa-Veikt itsestään selvä valinta seuraksi vai valikituik se sattumalta? Oli kyllä itsestään selvä valinta, sillä emme tienneet juuri muista helsinkiläisistä yleisurheiluseurista. 5. Mikä saa sut urheilemaan, mikä kannustaa harjittelemaan ja kilpailemaan? Urheilussa menestyminen kannustaa tietysti jatkamaan, mutta tiedän että treeni tulee lemaan kvaa ja vaativaa. Urheilu n tässä vaiheessa tärkeä sa elämääni ja haluan harjittelun kautta kehittää taitjani. Lukkaantumiset vat pettaneet minulle urheilun varjpulia. Kilpaileminen n tärkeää ja kannustavaa, mutta aina pitää lla varautunut epännistumisiin. Kta tuleva kannustus n myös tärkeää. 6. Oletk j valinnut päälajisi? Ainakin pikamatkat ja pituus näyttävät kulkevan. Periaatteessa len, mutta aika tulee näyttämään mikä se n. Klmilikka n lajina vaativa, haluan ehkä keskittyä enemmän pituushyppyyn. Pikamatkista pidän eniten 60:m juksusta, mutta haluan myös kehittyä aiturina. 7. Kuvaile itseäsi urheilijana (mitkä vat vahvuuksiasi ja hyviä puliasi, entä heikkudet tai kehittämisalueet?) Suhtaudun urheiluun hyvin vakavasti, mutta samalla haluan nauttia siitä. Haluan kehittää tekniikkaani eri lajeissa ja tivn että pituushyppyni sujuisi vaivattmammin. 8. Mitkä vat tavitteesi urheilussa (ensi kesänä ja pidemmän aikavälin tavitteena)? Tivn että pystyisin sallistumaan eritasisiin kilpailuihin ensi kesänä, mahdllisesti myös junireitten yleisurheilun MM-kisihin. Oli tsi hiena sallistua Sumi-Rutsi-maatteluun Götebrgissa viime vunna. Haaveenani n tulevaisuudessa jatkaa kilpailemista Sumessa ja mahdllisesti myös kansainvälisesti. 9. Paljnk harjittelet ja mitä muuta teet kuin urheilet? Käyn urheilulukita, jssa n valmennusta klme kertaa viikssa. HKV-ryhmäni kanssa harjittelen neljä-viisi kertaa viikssa, plus nin kahdet matimitreenit. 10. Kerr vähän muuta itsestäsi (mitä musaa kuuntelet, mistä ruuasta pidät, mitä teet kun n vapaata aikaa jne.) Pidän laulamisesta ja kuuntelen mielelläni Stevie Wnderia. Pidän myös stand-up kmiikasta. Kuluaineista minua kiinnstaa histria ja ranska. Vapaa-aikanani tapaan kavereitani, käymme elkuvissa tai Eerikin Pippurissa syömässä. Yritän myös nukkua mahdllisimman paljn. Tyytyväinen urheilija ja hänestä ylpeä valmentaja. Davidin valmentajan Jhanna Wennervirran mietteitä valmentamisesta: 1. Kuvaile Davidia urheilijana ja valmennettavana David n fyysisiltä ja psyykkisiltä minaisuuksiltaan tulevaisuutta ajatellen erittäin lupaava juniriurheilija. Hän n luntaisesti npea ja vahva. Rytmitaju hänellä n tdella hyvä, mistä n etua etenkin aitmisessa. David nauttii kilpailemisesta ja parhaat surituksensa hän saa aikaiseksi paineen alla. Urheilijana lukuisat vammat vat pakttaneet kasvamaan myös henkisesti. Mtivaati urheilemiseen n pysynyt vammista hulimatta kvana ja krvaavien harjitusten matimisesta surittamisesta ei le tarvinnut enää muistuttaa. David n lisäksi listava persna - hyvällä huumrillaan hän lu ympärilleen zemppihenkeä tiukissakin tilanteissa. 2. Miten pitkään let valmentanut Davidia? 9-vutiaasta pikkupjasta alkaen 3. Mitkä vat Davidin vahvuudet ja heikkudet urheilijana? Vahvuuksia ehdttmasti vima- ja npeusminaisuudet ja hyvä kilpailupää! Mtivaati tehdä kvasti töitä n Davidin lahjakkuuksista ehkä paras. Fyysisellä pulella heikkuksia n vielä etenkin liikkuvuudessa, jka varmasti saltaan n vaikuttanut myös vammaherkkyyteen. Tekniikkapulella David n vielä ppimiskäyränsä alkutaipaleella, sieltä saalueelta löytyy vielä paljn kehitettävää. Nuret urheilijalupaukset uransa alkutaipaleella. 4. Miten pitkälle harjittelua ja urakehitystä n yhdessä Davidin kanssa suunniteltu? Olemme edenneet tistaiseksi vuden kerrallaan. Tavitekeskusteluissa n tki puhuttu jpa aikuisten arvkisihin tähtäämisestä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä David näkee itsensä ensisijaisesti pituushyppääjänä. Lpullinen lajivalinta n kuitenkin vielä sin auki. Saattaisi jpa lla niin, että aitajuksusta visi löytyä se kaikkein parhaiten minaisuuksia vastaava laji. Mutta aika näyttää! 5. Mitä lette yleisesti mieltä yleisurheilun tilasta ja näkymistä valmentajan kulmasta katsttuna? Sumalainen yleisurheilu n mielestämme jnkinlaisessa murrstilassa tällä hetkellä. Lasten ja nurten valmius liikkua ja harjitella kilpaurheilun vaatimusten mukaisesti ei le enää yhtä hyvällä taslla kuin esimerkiksi 30 vutta sitten. Tämä asettaa urheiluseurat ja valmentajat suuren haasteen eteen. Ennen kuin alitetaan kilpaurheiluun tähtäävä harjittelu, tulisi luda lapsille riittävä yleisliikunnan phja, jka sitten sallisi kvemman harjittelun ilman lukkaantumisia jatkssa. Tässä emme le ikein nnistuneet. Tisaalta vimme humata maailmanlaajuisesti ja ainakin Eurpan taslla maamme kärjen lähestyvän kansainvälistä huippua useissa lajeissa hyvää vauhtia. Tämän uskisi timivan mtivaatin lähteenä nurille huippua tavitteleville urheilijille.
Pääsihteeri Minna Paajanen: Hallinnsta siirretään resursseja timintaan - Julkisrahitteiselta timinnalta perätään vaikuttavuutta kaikilla yhteiskunnan sektreilla - myös liikuntakulttuurissa. Tässä mielessä myös liikuntakulttuuri n haasteiden edessä. Tutkimuksesta tiseen kuulemme samaa viestiä: kuntkäyrät laskevat ja lihavuuskäyrät nusevat, liikkumattmuus lisääntyy ja huippu-urheilumenestys heikkenee. Yhteiskuntapliittisesti merkittävin kysymys n väestön fyysinen passiivisuus, mikä pakttaa liikuntapliittista keskustelua perinteistä laajemmalle frumille. Vimallinen yhteiskunnallinen reakti n välttämätön suunnan muuttamiseksi. Pelkästään liikuntabudjetin 150 miljnalla ei sumalaista yhteiskuntaa tietenkään liikunnallisteta, mutta silti myös liikuntasektrin n syytä tarkastella timintatapjaan kriittisesti. Näin kuvaa liikunnan ja urheilun nykytilaa valtin liikuntaneuvstn pääsihteeri Minna Paajanen. - Nykyisen liikuntalain perustelujen mukaisesti liikunnan edistämisellä tarkitetaan ensisijaisesti harrastuksenmaista fyysistä rasitusta aiheuttavaa timintaa. Liikuntalain mukaisesti tukieurjen keskiössä n liikunnan, kilpa- ja huippuurheilun sekä niihin liittyvän kansalaistiminnan tukeminen, väestön hyvinvinnin ja terveyden edistäminen sekä lasten ja nurten kasvun ja kehityksen tukeminen liikunnan avulla. Liikuntamäärärahat kasvivat viime hallituskaudella yli 40 prsenttia. Esimerkiksi huippu-urheilun surien tukien salta kasvu yltää jpa 150 prsenttiin. Jkaiselle eurlle n varmasti ttajansa jatkssakin. On tullut tarve käydä keskustelua myös siitä, mikä n liikuntaplitiikan vastuulle kuuluvaa liikunnan edistämistä ja mikä n liikkumista edistävää terveys- ja hyvinvintiplitiikkaa? Rahaa käytetty rakenteisiin - Liikuntakulttuurimme n käymistilassa; niin järjestökentällä, huippu-urheilussa kuin terveyttä edistävässä liikunnassakin haetaan kiivaasti nykyistä vaikuttavampia ulstulja. Syytä nkin, sillä suurin sa väestöstä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, sumalaiset lapset ja nuret vieraantuvat liikunnasta murrsiän kynnyksellä muita länsimaita enemmän ja huippu-urheilumenestys etenkin lympialaisissa n tällä hetkellä histrian heikinta. Js tarkastellaan tilannetta keskeisten liikuntaa kuvaavien mittareiden kautta, valtin jakamista lisäresursseista ei le saatu parasta teha irti. Valtin talusarvissa vudelle 2013 n liikuntatimen perusteluissa asetettu tavitteeksi liikunnan kansalaisjärjestöjen timinnan laadun kehittämiseen sekä päällekkäisten rakenteiden purkamiseen tähtäävien timenpiteiden tukeminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) taht ja tavite n selvä: hallinnsta n siirrettävä resursseja timintaan. Edistysaskeleita järjestöbyrkratian purkamisessa saavutettiin Sumen Liikunnan ja Urheilun (SLU), Sumen Kuntliikuntaliitn ja Nuren Sumen viime vunna perustaman uuden valtakunnallisen liikuntarganisaatin Val ry:n myötä, vaikka Olympiakmitea ja Paralympiakmitea eivät uuteen kattjärjestöön liittyneetkään. Haastattelijan kmmentti: Tätä n urheiluseura-aktiivina pakk kmmentida. Tu n tki ikeansuuntaista kehitystä, samin Valn määrärahjen karsiminen ja siitä seurannut byrkratian vähentäminen, mutta miksei OKM mennyt saman tien päätyyn saakka? Miksei tteutettu j 20 vutta sitten eli ennen SLU:n perustamista Harri Hlkerin vetämän timikunnan ehdtus kevyestä 5-6 henkilön edunvalvntarganisaatista ilman valtakunnallista kattjärjestöä. Aikahan li j ennen 1980-90-luvun vaihdetta ajanut hi perinteisten kattjärjestöjen - timintaan keskittyvät lajiliitt ja urheiluseurat lisivat riittäneet. Pliitikt ja urheilupliitikt jyräsivät kuitenkin järkevät ehdtukset ja 1993 perustetun SLU:n khdalla tteutuivat kaikki kauhuskenaarit siitä, miten byrkratia vääjäämättä kasvattaa byrkratiaa. Urheilu- ja liikuntaelämämme hukkasi kahden vusikymmenen aikana valtavasti resursseja SLU:n sekä timinnallisesti että taludellisesti tehttmiin rakenteisiin. En vi millään uska Valn tuvan sen paremmin vala urheiluelämäämme, paperien pyörittelykulttuuri jatkuu. Tervehdin tyydytyksellä, että Val n tällä hetkellä törmäyskurssilla useiden lajiliittjen kanssa, jtka myös näkevät, että keskusjärjestö n tarpeetn. Sama kskee urheiluseurja, esimerkiksi HKV: lla ei le llut mitään käyttöä SLU:n tai sen alueiden palveluille. Oma lukunsa vatkin nämä vanhat SLU:n alueet, jtka rekisteröityinä jatkavat edelleen itsenäistä elämäänsä, suurempina kuin Val, ja saavat yli 3 miljnaa eura vudessa valtin tukea. Alueet vat henkilömäärältään kasvaneet ja byrkratisituneet SLU:n tavin ja timineet jpa häiritsevästi päällekkäin lajiliittjen lemassa levien timintjen kanssa. Miksi OKM ei aja määrärahaplitiikallaan SLU:n alueita alas? - Liikunnan timiala n pitkälti autnmisen kansalaistiminnan pelikenttä. Valtinavustusten jakaminen tälle kentälle nkin tdellinen taitlaji. Liikuntaneuvstn julkaisema järjestöraprtti kesältä 2012 sittaa, että muun muassa liikuntajärjestöjä eivät le hjanneet valtin tulspaintukset, vaan järjestöjen mat lähtökhdat. Vuden 2013 aikana petus- ja kulttuuriministeriö uudistaa järjestöjen avustuskäytännöt - asia, jka liittyy lennaisesti liikuntalain uudistamiseen. Tässä yhteydessä n kiinnitettävä humita myös siihen näkökulmaan, miten valtakunnallisten liikuntajärjestöjen timinta palvelee niiden jäsenphjaa. Liikunnan kansalaistiminnan vlyymista ja rahavirrista tarvitaan ehdttmasti vankempaa seurantatieta. Rakenteellisten uudistusten lisäksi urheiluliikkeen timintamallit vaativat päivitystä myös reaginnissa urheilun eettisiin kysymyksiin. Miten liikuntaplitiikasta saataisiin vaikuttavampaa? - Liikuntapliittinen keskustelu n ymmärrettävistä syistä välinearvistunut. Tilanteessa, jssa väestön lihminen ja fyysisen kunnn rmahdus uhkaavat kansantalutta, liikunnasta n tullut keskeinen terveys- ja hyvinvintipliittinen väline muun muassa työurien pidentämiseen ja terveydenhulln massiivisten kustannusten taltuttamiseen. Liikkumattmuus myös maksaa. Sumessa arvit kustannuksista vaihtelevat sadista miljnista miljardiin eurn vusitaslla. Uusi asia liikkumattmuuden ehkäisy ei le. Tavitteena se n tistunut liikuntapliittisissa linjapapereissa j vusikymmenten ajan. Silti suurelta sin tilanne n mennyt jpa hunmpaan suuntaan. Valtin liikuntaplitiikka n jäänyt väestön fyysisen aktiivisuuden edistämisessä liian yksin. Liikkumattmuusngelman ratkaisemiseen n syytä perätä vimallisempaa yhteiskunnallista reaktita. Valtivarainvalikunta ja valtin liikuntaneuvst vat krstaneet, että keskeisten yhteiskunnallisten instituutiiden, kuten neuvla- ja päiväktijärjestelmän, kulun, pulustusvimien, työelämän, terveydenhulln ja vanhustenhulln, tulee humiida liikkumisen tärkeys missa ratkaisuissaan. Sama kskee myös valtivaltaa, sa ministeriöistä ei tällä hetkellä löydä - edes välillisesti - ksketuspintaa liikunnan edistämiseen. Valtinapu suraan timintaan - Vaikuttavuutta haettaessa humi kiinnitetään yhä enemmän siihen, mitä eri avustusmudilla saadaan aikaiseksi ja tehdäänkö ikeita asiita riittävän vaikuttavalla tteella. Liikunnan saralla timintaa n käynnissä pilvin pimein. Mutta nk se vaikuttavaa? Liikunnastakin n kehittynyt tdellinen prjektiyhteiskunta, jssa ngelmia pyritään ratkaisemaan käynnistämällä hankkeita, hjelmia ja piltteja. Liikuntahankkeita n käynnissä vusittain nin 1000. Hankkeet tulevat ja menevät, niin kuin rahituskin. Olennainen kysymys n, mitä jää jälkeen? Haastattelijan kmmentti: Tdella aiheellinen kysymys. Seurataslla lemme kyllästyneet nihin valtinhallinnn tukemiin liikuntajärjestöjen näennäishankkeisiin ja -prjekteihin. Oli timinta miten nnetnta tahansa, vaikuttavia raprtteja n helpp kynäillä. SLU li mestari näissä, Val seurannee samaa linjaa, js OKM sen sallii. Seurjen keskeisin ngelma n henkilöresurssit - lpetetaan perinteiset hankehakemukset, ja suunnataan tukiraha työntekijöiden palkkauksiin niille seurille, jtka vat j timinnallaan sittaneet kyvykkyytensä? Seurataslla näemme niin paljn tekemätöntä ja vaikuttavaa työtä, että lisäresurssit suunnataan varmasti timintaan, ei rakenteisiin. Tivn mukaan OKM:n sura seuratuki, 3,9 miljnaa käytetään näin - se lisi hyvä alku. - Valtin liikuntaneuvst n krstanut kriittistä tarkastelua hankeavustamiseen. Yksittäisten hankkeiden rahittaminen ei le itsetarkitus, vaan pikemminkin ne tulisi kta vaikuttavuudeltaan riittävän suuriin kknaisuuksiin. Hankkeiden tulksia tulee myös seurata merkittävästi nykyistä paremmin. Vastuu seuratiminnan edistämisestä n liikuntalain mukaisesti kunnilla. Kunnat vaikuttavat seurjen timintaedellytyksiin rakentamalla liikuntapaikkja ja hjaamalla niiden käyttöä maksu- ja käyttövurplitiikalla sekä maksamalla seura-avustuksia arvit seura-avustusten määrästä vaihtelevat 40 miljnasta eursta ylöspäin. Tässä kknaisuudessa valtin seuratuen määrä n llut suhteellisen pieni, yhteensä 10 M vusien 2009 12 välisenä aikana. Liikuntaneuvst n painttanut, että seuratiminnan kehittämisessä tulee lla selkeä työnjak kuntien ja valtin välillä. Liikuntaneuvst n myös peräänkuuluttanut näyttöä seuratuen vaikutuksista: miten valtintuki n vaikuttanut kuntien myöntämiin seura-avustuksiin; vatk seurat kyenneet rekrytimaan tuella palkatut pysyvästi myös tuen päättymisen jälkeen; mikä n llut tuen merkitys liikunnan vapaaehtistimijihin ja ennen kaikkea nk liikkujien määrää saatu lisättyä. Relevanttia tieta kaivataan - Jatkssa rahittajat jutuvat entistä tarkemmin miettimään eri timintjen tavitteenasettelua, tulsten mittaamista ja asiiden palastelua yhteiskuntapliittisesta näkökulmasta. Valtinavustusten käytön tulksellisuus ja tarkituksenmukaisuus n valtinavustuslainkin perusteella määräajin selvitettävä. Valtin liikuntaneuvst tulee tällä hallituskaudella (2011-2015) kiinnittämään erityistä humita liikuntapliittisten timenpiteiden vaikutusten arviintiin. Valtillista liikuntaplitiikkaa n viety eteenpäin vahvan kkemustiedn varassa. Kaikesta hulimatta liikuntasektrin timijat khtaavat merkittäviä tietaukkja perustavanlaatuisissa kysymyksissä, kuten eri lajien harrastajien määrässä. Liikuntakulttuurista n puuttunut tavitteiden tteutumisen seurantajärjestelmä. Tutkimus ja käytäntö eivät keskustele riittävästi keskenään. Vaarana n, että timialaa ei kehitetä näyttöön ja hyviin käytäntöihin perustuen. Vapaaehtistiminta ei vedä - Sumea pidettiin vielä 15 vutta sitten vapaaehtistiminnan mallimaana, mutta nyt useat maat vat kirineet Sumen edelle. Uudet nuriskulttuuriset virtaukset vat haastamassa myös urheilusektria päivittämään timintamallejaan. Nurten vapaa-aikatutkimuksen (2009) mukaan nurten kiinnstus järjestötimintaan n laskenut 2000-luvulla, järjestötiminta ketaan vanhanaikaiseksi. Tämän päivän liikuntakuluttaja ei tee talktyötä seurissa: hän dttaa saavansa rahalla palveluita. Talktyön rapautuessa kehitys näkyy myös harrastamisen hinnassa, mikä pulestaan uhkaa kaikkien yhdenvertaista mahdllisuutta liikkua ja nauttia liikunnasta. Haastattelu: Erkki Hirvnen 10 11
Hulvatnta mena Humussa...huippuurheilullamme ttinen paikka Huippu-urheilun muutsryhmän (Humu) työstä, väliraprtista ja julukuussa 2012 julkaistusta lppuraprtista jäi käsittämätön l. Se mitä saatiin..., niin... Vaikuttaa siltä kuin työryhmällä ei lisi llut käsitystä, mitä piti tehdä, vaikka sille annettiin vapaat kädet ja käytännössä avin 2,5 miljnan eurn piikki. Tai sitten raadllisesti ajatellen työryhmä petasi kaveripiirissä mukavat tult asiansaisiksi valmisteluhankkeen ajaksi vihityille ja salle myös sen jälkeen. Muutsryhmän vinutuneeseen kknpann ja työskentelyyn esitettiin j alusta lähtien vahvaa kritiikkiä, jka muuttui murskaavaksi lppuraprtin julkistamisen jälkeen. Myös avainpaikkjen täyttäminen uudessa Olympiakmitean huippu-urheiluyksikössä sen vetäjää myöten n herättänyt aiheellisesti kysymyksiä, jillekuille lienee luvattu työpaikka ilman kilpailutusta. Oma lukunsa n Humun lanseeraama realistista phjaa vailla leva slgan Sumi Phjismaiden paras urheilumaa 2020. Tällä aukeamalla kertvat perustellut näkemyksensä kaksi huippu-urheilua pitkään läheltä seurannutta ja tutkinutta, Markku Jkisipilän salta myös huippu-urheilussa elänyttä asiantuntijaa. Miten tässä nyt näin kävi? Mitä Sinulle Mikk Salasu jäi käteen Humu-prjektista? - Hämmennys ja kysymyksiä. Olik tu prjekti tdella parasta, mihin sumalainen urheiluliike pystyi? Millainen kuva kansalaisille syntyi urheiluihmisten kmpetenssista ja mraalista? Suurin ngelma kk hankkeessa tiivistyy läpinäkymättömyyteen. Liikkeelle sysättiin muuts, jnka valintja n mahdtnta arviida ja perusteluja ei löydy mistään. Tämä pistää phtimaan ennen kaikkea tällaisen työn eettisiä pulia. Nuria huippu-urheilun valinneita ihmisiä llaan valmiit työntämään epämääräiselle plulle, jka ei tutkijan näkökulmasta perustu ikein mihinkään tai tarkita mitään. Kuinka mni vanhempi laittaisi lapsensa kkeelliseen kuluun, jssa ei le kirjattua petussuunnitelmaa ja pedaggiikka ei phjaudu mihinkään? Väitetään vain, että llaan ihan pskettman hyviä vunna 2020... Ministeriössä n tehty ja teetetty huippu-urheiluun liittyviä esityksiä usein. Suraan tähän Humu-hankkeeseen liittyy ainakin 2003-4 timinut Kalevi Kivistön jhtama Huippu-urheilutyöryhmä ja vusikymmenen lpun 2010 huhtikuussa työnsä päättänyt Rist Niemisen Sanista teiksi -huippuurheilun strategiatyöryhmä. Mitä uutta Humuun tehdyllä suurella investinnilla saatiin nihin muihin mietintöihin verrattuna? - Ajatuksena Humun työssä li Niemisen työryhmän ideiden jalkauttaminen. Se lisi kuitenkin vaatinut perusteellisen selvityksen lajien nykytilasta ja urheilijiden tdellisuudesta 2010-luvulla. Raprtinnin näkökulmasta saatiin teksti, jka ei sisällä yhtään uutta ajatusta. Kk sisältö käsitteineen li tettu suraan edellisistä työryhmistä, vaikka Humu niitä minaan esittelikin. Tiedemaailmassa kyse lisi plagiinnista. Juuri tässä piilee kk prjektin tinen vakava ngelma. Käytetyt käsitteet, kuten urheilijan plku, vat sisällöltään tutkimuksissa määritelty. Myös implementitu esimerkiksi Kanadassa. Humun väli- ja lppuraprtin sekä verbaalisten esitysten perusteella sumalainen versi n vain urheilijan laittaminen keskiöön, siis sanja ilman faktista sisältöä. Jku ilkeämielinen visikin heittää kysymyksen: kuka mahti lla se tinen vaihteht keskiöön? Tinen samankaltainen heitt visi lla, että Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) keksiminen huippu-urheilun tueksi li Humulta ällistyttävä innvaati. Tämän resurssin lisi saattanut keksiä vähän kevyemmälläkin muutsryhmällä. Urheiluihmisenä uskn Humun työn vievän huippu-urheilua jnkin verran eteenpäin. Surullista n vain se, että nilla resursseilla lisi llut mahdllista tehdä tdella merkittävä, perusteellinen ja eettisesti kestävä muuts, jka lisi kantanut pitkälle tulevaisuuteen. Nyt vähän taputeltiin reunja ja yritettiin kupata valtilta lisää rahaa. Mikk Salasu n Nuristutkimusverkstssa vastaavana tutkijana timiva talus- ja ssiaalihistrian dsentti. Liikunta ja urheilumyönteinen tutkija pitää nykyajan timinnan perusedellytyksenä läpinäkyvyyttä sekä näyttöön ja tutkimustietn perustuvia timia. Erityinen humi pitää hänen mukaansa asettaa myös eettisesti kestäville valinnille. Huippu-urheilun muutsryhmän timintaa hän n seurannut hulestunein ajatuksin. Humua sivuaviin kuviihin hän n jutunut situtumaan, kun muutsryhmä laiminlöi muun muassa tehtäväkuvaansa kuuluneet urheilijahaastattelut jättämällä ne dkumentimatta. Tätä paikkaamaan petus- ja kulttuuriministeriö tilasi Nuristutkimusverkstlta tutkimuksen Epätavallisia elämänkulkuja - huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Sumessa. Markku Jkisipilä suu ytimeen Valtitieteiden thtri, histriantutkija Markku Jkisipilä n hallitseva Sumen mestari sudussa (yli 30 Sumen mestaruutta) ja edustanut Sumea MM-kisissa sekä timinut Sutuliitn kulutus- ja valmennuspäällikkönä. Hän kirjitti j Huippu-urheilun muutsryhmän alittaessa työnsä Kanava-lehdessä n 7/2010 tsiklla Huippu-urheilu hakteillä. Alla lainauksia tdella suvasta ja hyvin nykytilannettakin kuvaavasta kirjituksesta. Kysyessäni Markulta, nk hänellä nyt huhtikuussa 2013 jtain päivitettävää 2,5 vuden takaiseen juttuunsa, li hänen vastauksensa: Ei tullin kirjitettuun ikeastaan le mitään lisättävää tai täydennettävää, sama hölmöily kun näyttää edelleen jatkuvan. Tivttavasti edes siinä vaiheessa, kun tulee aika arviida kriittisesti Humun aikaansaannksia, jku edes jälkikäteisesti kysyy keisarin uusien vaatteiden perään. Otteita/Kanava n 7/2010: Pulentista miljnan eurn vusibudjetilla timiva päätiminen viisasten kerh n krnista rahapulaa valittelevassa huippu-urheilussamme yllättävä vet. Tisaalta (Humun phjana levan) Veikkauksen timitusjhtaja Rist Niemisen strategiatyöryhmän mietintö ja (Humu-) muutsprjekti vat jatka sille liikkeenjhdllisen knsulttijargnin leimaamalle strategiauskvaisuudelle, jka 1990-luvulta alkaen n pesiytynyt ensin julkiseen hallintn ja sitten kansalaisjärjestöihinkin. Urheilun kehittämistyö n muuttunut työryhmä- ja seminaarivetiseksi strategiapaperien ja rganisaatikaaviiden tutannksi. Vervarilla pyörii mittava rganisaatisirkus, jssa pääsaa näyttelevät timinnanjhtajat, pääsihteerit sekä kehitys-, markkininti-, prjekti- ja viestintäpäälliköt. Mitalien sijaan tämä tehdas tuttaa visiita, strategisia laatikkleikkejä, seminaareja, palavereja, PwerPint-esityksiä ja retriikkaa, päätehtävänään man lemassalnsa ikeuttaminen ja laajentaminen. Strategiaryhmän näkemys menestyvästä huippu-urheilusta kansallisen identiteetin kivijalkana li kuin natinalismin ppikirjasta: vitt luvat aita ja ainutlaatuista yhteisöllisyyttä ja saavat meidät identifiitumaan saksi sumalaisuutta...kansainvälinen urheilumenestys kuvastaa kansakunnan elinvimaisuutta. Strategiaryhmä ei phtinut, visik urheilumenestyksen ja sumalaisen identiteetin kytköksen heikkeneminen lla kansallisen itsetunnn kypsymisestä kertva terve signaali, ja sellaisena liittyä laajempaan sumalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan arvmuutkseen. Suunnitellun uuden urheilujärjestelmän vastuut ja valtuudet vat niin laajat, ettei valmentajille ja urheilijille jäisi juurikaan itsenäistä päätäntävaltaa. Ei lla kaukana hlhuskulttuurista, kun tavitellaan tilannetta, jssa järjestelmä vastaa urheilijan elämänhallinnasta ja ammatillisesta ja elämänlaadullisesta jatkumsta. Väite lajien välisen yhteistyön puuttumisesta n hkema, jnka tueksi ei le esitetty ensimmäistäkään tutkimusta tai selvitystä. Puheet lajisiilista ja vaatimukset Olympiakmitean aseman vahvistamisesta vat melkinen epäluttamuslause valmentajille ja lajiliitille. Sumi n pieni maa, jssa suuri sa eri lajien huippu-urheilijista ja -valmentajista tuntee tisensa, ja ajatustenvaihta harjitetaan. Jatkuvan tavitettavuuden aikakaudella ei tarvita kalliita fyysisiä infrastruktuurejakaan. Huippu-urheilun uudistusta llaan tekemässä takaperisesti järjestelmän tarpeista käsin ja lajiasiantuntemus syrjäyttämällä. Huippu-urheilussa yhteistyön ei tule lla itseisarv vaan väline. Ajatus yhteisestä sumalaisesta urheilusaamisen timintamallista jaettuine tavitteineen n utpistinen. Keskittämisvimmassaan ja jhtajuuskaipuussaan strategit vat siirtämässä päätösvaltaa yhä kauemmas tdellisista timijista ja heikentämässä näiden timintaedellytyksiä. Menestys varsinkin yksilölajeissa kstuu lpulta melk yksinkertaisista asiista: On löydettävä lajiin geneettisesti spiva yksilö, mtivitava tämä harjitteluun, hankittava riittävät taludelliset, tiedlliset ja välineresurssit, sekä pidettävä hulta päivittäisen harjittelun ja valmennuksen mahdllisimman krkeasta laadusta. Julkisessa keskustelussa urheilusta liikkuu tdella paljn höpö-höpöä ja jargnistisia latteuksia. Huippu-urheilu n perustellut ikeutustaan julkiseen tukeen yleishyödyllisyydellään - sillä, että kansainvälinen menestys innittaa myös massja liikkumaan. Tänä päivänä huippu-urheilumenestyksen ja kansanterveyden välillä ei vallitse mitään yksiselitteistä vaikutussuhdetta. Haastattelut: Erkki Hirvnen 12 13
Hän Vasemmalla Jukka Uunila ja ikealla Yrjö Kkk. Prilaisen keksijä Yrjö Kkk 80 vutta - Hamburgilainen-burgilainen -ajatusjuksua nudatellen lausuin ääneen se n prilainen. Syntynyttä tutetta markkini 1950-luvun lpulla yksinikeudella Helsingissä HYY:n Ylippilastuki ry uuden ja vanhan ylippilastaln välissä sijainneessa nakkikiskissa. Näin muistelee naureskellen HKV:n kunniapuheenjhtaja, kauppaneuvs Yrjö Kkk, jka täytti 80 vutta HKV:n perustamispäivänä 19.3. Nakki- ja grillikiskeilta tuttu legendaarinen Prilainen syntyi Satakunnan Osuusteurastamn ja Helsingin Ylipistn Ylippilaskunnan Ylippilastuen yhteisessä aivriihessä Prissa 1958. Tukiyhdistys keräsi 1950-luvulla varja ylippilaiden stipendejä varten ja rahitusta myös Dmuksen Crakennuksen rakentamiseen. Viipurissa 1933 syntynyt ja sdan jalista ensin Kajaaniin, ja edelleen Priin muuttanut Yrjö Kkk li piskelun myötä helsinkiläistynyt, mutta Pri li edelleen lähellä sydäntä. Runnlaulajaheimn edustajana hän sepitti myös runn Prilaisen synnystä. Urheilujhtaja ja lehtimies Parhaiten Yrjö Kkk tunnetaan kuitenkin mnessa mukana lleena urheilumiehenä ja pitkäaikaisena APU-lehden ja A-lehtien jhtajana. - Oma urheilulajini li telinevimistelu, se li hyvin susittua lapsuudessani ja nuruudessani eikä vähiten Sumen huiman lympiamenestyksen takia. Vimistelunpettajat livat sillin ammattinimikkeensä verisia. Kajaanissa minulla li innstava ja mtiviva vimistelunpettaja, muistaakseni Pentikäinen, jka sai minutkin innstumaan vimistelusta Kajaanin yhteiskulun ensimmäisestä lukasta alkaen. Olin 12-vutiaana 1945 ensimmäistä kertaa ppikulujen Sumen mestaruuskilpailuissa, sarja li alle 14-vutiaat ja sijitus 24. Vimisteluharjittelu jatkui myös Priin muutettuamme, ja vunna 1947 lin ppikulujen Sumen mestari tussa samassa sarjassa. Harjittelu li tiivistä. Meitä li Prin Tarmssa klme hyvää vimistelijaa, ja lin Pekka Ojsen ja Paav Kerttulan kanssa vuden 1952 lympiavalmennettavien ryhmässä. Kisihin meistä valittiin Pekka Ojnen varamieheksi, mutta vitin matkan varrella 1948 Vimisteluliitn Sumen mestaruuden alle 16-vutiaiden sarjassa, ja lin yleisessä sarjassa 1949 njapuilla SM-prnssilla. Aikuisiän harrastuksiini kuului myös maratn, jnka len jussut muutaman kerran, ensimmäisen v. 1972 Ateenassa ja viimeisen v. 1983 Helsingissä. Tässä iässä harrastukseni n lähinnä glf Sumessa ja Espanjassa. Yleisurheilu ja HKV tutuksi - Prin ympyrät vaihtuivat 50-luvun alussa Helsinkiin, kun alitin piskeluni kauppakrkeakulussa, jsta valmistuin eknmiksi 1955. Yleisurheiluun ja Kisa-Veikkihin yhteys syntyi HKV:n järjestämien Maailmankisjen kautta. Idean Maailmankisista li HKV:lle esittänyt vunna 1959 APU-lehden markkinintipäällikkö Juha Heimla. Ensimmäiset kilpailut HKV järjestikin j samana vunna hyvänä yhteistyökumppaninaan APU-lehti. Tulin APUun 1962, aluksi talusjhtajaksi ja sitten timitusjhtajaksi 1967-78, ja sen jälkeen A-lehtien hallituksen puheenjhtajaksi 1978-90. Vunna 1963 järjestetyt klmannet Maailmankisat yhdistivät minut HKV:n kanssa jäsenyyttä myöten. Sumen Urheiluliitn (SUL) puheenjhtajaan Jukka Uunilaan, jnka 14 kanssa len vusikymmenet reissannut yleisurheilukilpailuissa, tutustuin 1967 kertausharjituksissa Santahaminassa, minä yliluutnanttina ja Jukka vanhempana yliluutnanttina. SUL-kuviihin lähdin mukaan, kun APU-lehti alki 1972 spnsrida 1415 -vutiaiden SM-kisja, VetApukisja. SUL:n puheenjhtajana lin 1975-76 ja liittvaltuustn puheenjhtajana 1983-86. Sumen Olympiakmitean hallituksen jäsen lin 1975-76. HKV:n puheenjhtajaksi 1981 - HKV:n puheenjhtaja Olavi Lehtisal alki 1970-luvun lpulla ksiskella minua seuran puheenjhtajaksi ja timin 1981-85 puheenjhtajana. Kunniapuheenjhtajaksi minut kutsuttiin 1985. Suuri seuraylpeys - Olen ylpeä siitä, että len llut puli vusisataa HKV:ssa. HKV n ylivimaisesti paras yleisurheiluseura Sumessa ja sen menestys n jatkunut seuran kk yli 100-vutisen lemassaln ajan. Seurassa n siis sattu tehdä ikeita asiita. Ja se HKV-henki - KisaVeikissa n kaikkien tdella hyvä lla. Jhtasema säilytetään tukemalla valmentajia ja hulehtimalla urheilijiden hyvinvinnista ja rekrytimalla mista junireista menestyviä aikuisurheilijita aina kansainväliselle huipulle saakka. Ja lemalla avin - HKV:hen vi tulla, mutta emme värvää. Kululiikunta hulenaiheena - Kululiikunnan tilasta len hulissani mnen muun lasten ja nurten peruskunnsta hulestuneen tavin. Ymmärtävätköhän nykyliikunnanpettajat tilanteen - Helsingin ylipistn vimistelulaitksella li pettajakulutuksessa selkeä tehtäväjak, Jyväskylän Liikunnasta en tiedä. Tisaalta n tietysti käsittämätön tilanne, että petussuunnitelmissa liikuntatuntien määrä n päästetty näin alas. Aina tie tästä n ylöspäin. Seuratiminta ei pysty paikkaamaan kululiikunnan jättämiä aukkja. Haastattelu: Erkki Hirvnen Kari Rahkam 80 vutta 30.5. Pitkän uran yhteiskunnallisessa ja urheiluelämässä tehnyt yliprmestari Kari Rahkam täyttää 80 vutta 30.5. Kari li kuusinkertainen Sumen ennätysmies klmilikassa, parhaallaan hän hyppäsi kansainvälisestikin listtulksen 16,40 vunna 1960, ja sijittui kahdeksanneksi samana vunna Rman lympiakisissa. Kaksi kertaa hän saavutti kuudennen sijan EM-kisissa (1954 ja 1958), ja yleisen sarjan Sumen mestaruuksia Karilla n neljä 3-likasta ja yksi 4 x 100 metriltä. Lukuisten kunnallisten luttamustehtävien lisäksi hän li Helsingin kaupunginjhtajana 1991-96. HKV:n puheenjhtajana hän ehti timia 1963-65 ennen kuin lupui puheenjhtajuudestaan tultuaan valituksi Helsingin kaupunginvaltuutetuksi. HKV nnittelee lämpimästi! Kuva: Sumen Urheilumuse 15
Jukka Uunila - ikinuri 90-vutias - Js menestystä halutaan, niin pienen maan resursseja ei kannata hukata kk lajikirjn, vaan kylmästi miettiä, missä lajeissa haetaan tai vidaan saavuttaa menestystä. San Jukka Uunila, jka täyttää 90 vutta 4.6.2013. Jukka Uunila n tuttu näky eri pulilla maata urheilutapahtumien katsmssa. Helsingissä hänet näkee usein kesäisin Eltsussa tai muilla kentillä seuraamassa kilpailuja ja antamassa asiantuntevia kmmentteja. Resurssit menestyslajeihin - Sumi paras phjismaa 2020? Huippu-urheilun muutsryhmän tavite mietityttää kvastikin, ja millähän mittareilla sitä mitattaisiin, lympiamenestyksellä, MM- vai EMmenestyksellä. Menestymisnäkökulmasta katsttuna rajalliset resurssit n huippu-urheilussa pakk suunnata vain tiettyihin lajeihin. Painpiste n väkisin yksilölajeissa, jääkiekka, ja ehkä varauksella lentpalla lukuun ttamatta. On vaikea, kva kannantt, kun tehdään päätös tukien suuntaamisesta vain lajeihin, jissa mahdllisuus menestyä. Vastuullisten päättäjien n kestettävä päätöksiä seuraava kritiikki. Menestyminen laajalla rintamalla läntisten naapureiden tavin edellyttäisi mnikertaista yritysten spnsrintitukea ja siihen ei meillä le taludellisia mahdllisuuksia eikä tarjttavana leva huippu-urheilututekaan le kilpailukykyinen. Kestävyysurheilun tila - Kestävyysurheilumme tila n suurimpia hulenaiheitani. Hiihdn MM-kisissa er parhaisiin maihin tuli selvästi esiin. Paras naishiihtäjämme Kerttu Niskanen kerti harjittelevansa vudessa 600 tuntia, nrjalaiset lähes 900 tuntia, mitä Nrjassa pidetään välttämättömänä tasna. Samantyyppinen tilanne li 1960-luvulla kestävyysjuksussamme ennen Arthur Lydiardin tula vunna 1967. Kilmetrimäärät livat juksijillamme maksimissaan nin 5000 vudessa. Vaatimustas nstettiin npeasti 10000 kilmetriin, minkä muun muassa seuraavan vusikymmenen menestyjät Juha Väätäinen, Lasse Virén, Pekka Vasala ja Tapi Kantanen kestivät tunnetuin seurauksin. Meillä ei le enää käytettävissä samanlaista jukka situtuneita, palavasieluisia, inthimisia, tiukan linjan valmentajia kuten Rlle Haikkla, Juk Elevaara, Jussi Saarela, Kari Sinkknen, Sepp Nuuttila, Leevi Seppänen tai Paav Meskus. Myönnän tki, että lähtötilanne n nyt selvästi hunmpi, kska lasten ja nurten arkeen ei enää kuulu lunnllinen fyysinen rasitus. Nyt judutaan ensin vusikausia harjittelemaan, että päästäisiin fyysisesti taslle, jlla vidaan alittaa varsinainen harjittelu, llaan j parikymppisiä, ja n hukattu elimistön kehityksen kannalta elintärkeitä vusia. Mitä teitte ikein? - Vanhja asiita ei tietysti pidä liikaa muistella ajatellen ennen li paremmin - aikakausi n nyt tinen, mutta kunakin aikakautena vi tehdä ikeita ratkaisuja. Jhtamissani rganisaatiissa, erityisesti Olympiakmiteassa (OK) ja Sumen Urheiluliitssa (SUL), len tyytyväinen siihen, että hain tietisesti parhaat asiantuntijat tarvittaviin tehtäviin. Asiantuntijiden kanssa sparratessa päätösesitykset hiutuivat ja puheenjhtajana pystyin sitten varmistamaan niiden läpimenn. Urheilujärjestöissä n viime vusikymmenet menty pääasiassa byrkratia - ei timinta - edellä. 1960-luvulla palkkasimme Olympiakmiteaan ensiksi valmennuspäällikön, ja vasta paljn myöhemmin pääsihteerin. Kallu Tuminen li ehtinyt timia valmennuspäällikkönä j kahdeksan vutta ennen kuin Ksti Rasinperä valittiin OK:n pääsihteeriksi. En ikein ymmärrä nykykeskustelua lajien välisen yhteistyön puutteesta, vai nk siinä llut jkin katks, sillä lajien välistä hyvää yhteistyötä n tehty vusikymmenet, muun muassa 1970-80 -luvuilla eri lajien päävalmentajat ja valmentajat kkntuivat Ellivureen yhteisiin seminaareihin ja myös käytännön yhteydet lajien välillä timivat hyvin. Urheilujhtaminen ei nnistu, js urheilujhtaja kkee mukanalnsa velvllisuutena - n ltava makhtainen sisäinen pal, ait innstus ja kiinnstus, sekä ymmärrys urheiluun. En väheksy kansainvälistä timintaa, mutta nykyisin näyttää siltä, että vähänkään merkittävämpien urheilurganisaatiiden puheenjhtajilla päätavite n päästä kansainvälisiin tehtäviin. Mutta, yksiselitteisesti, järjestöjen timintaphja ja päätyö tehdään ktimaassa. Js sitä ei ke ykkösasiaksi, n väärässä paikassa. Painpiste seuratimintaan - Seuratiminnan merkitys n jäänyt teissa liian vähälle paintukselle. Mitä n tapahtunut mnelle takavusien maineikkaalle yleisurheiluseuralle, jita näkee enää sattumalta tulsluettelissa - Kuvlan Urheilijat, Vaasan Vasama, Mäntsälän Urheilijat, Lahden Urheilijat, Rvaniemen Lappi, Kaavin Kaiku, vain muutamia mainitakseni. Seuratiminnan kehittämisessä, sen vaikuttavuudessa, lisi SUL:lla nyt ryhtiliikkeen paikka. SUL tarvitsisi myös kykyjenetsintärganisaatin, jka haravisi kylittäin lahjakkuuksia, sillä kansainvälisesti menestyneet urheilijamme, muun muassa Harju, Parviainen, Ruuskanen, vat useimmiten lähtöisin pieniltä paikkakunnilta. Tämä ei le epäluttamuslause isjen paikkakuntien hyvin timiville seurille, mutta maaseutu tarvitsee apua. Lpuksi: Olet kkenut uskmattmia sumalaisia urheilun huippuhetkiä, mitkä nstaisit niistä Tp5-listallesi? 1. Münchenin 1972 kultainen puli tuntia, Virénin ja Vasalan lympiavitt 2. Sarajev 1984, Marja-Liisa Hämäläisen klme lympiakultaa 3. Pertti Karppisen klme lympiakultaa 1976-84 4. Sumi-Rutsi miesten yleisurheilumaattelu Helsingin Olympiastadinilla 1951, jllin Sumi sai ensimmäisen maatteluvitn sdan jälkeen ja lin itse jukkueenjhtajana ensimmäistä kertaa 5. Paav Nurmen saapuminen sihdun kanssa Helsingin Olympiastadinille 1952 avajaisissa Haastattelu: Erkki Hirvnen JUKKA UUNILA SUOMALAINEN URHEILUVAIKUTTAJA Jukka Uunilan persna ei le jäänyt tuntemattmaksi kenellekään, jka n elänyt viime vusikymmeninä mukana urheilun järjestötiminnassa. Tästä hulimatta Antti O. Arpsen kirja Jukka Uunila sumalainen urheiluvaikuttaja avaa uusia näkökulmia niihin haasteisiin, jihin Jukka Uunila pitkän elämänsä aikana n jutunut. Stavudet jättivät jälkensä Uunilaankin. Mnen sdan jälkeisen ajan nuren miehen tilannetta Arpnen kuvaa Uunilan salta sattuvin sanin: Himangalle palasi marraskuun lpussa 1944 staveteraani Jukka Uunila, ikää 21 vutta. Speutuminen siviilielämään ei llut kaikille helppa. Uunilan khdalla jatk meni päällisin pulin katsen helpsti: löytyi piskelupaikka, työ SUL:n aluevalmentajana ja ympärille kasvi perhe. Runsaat 44 vutta kestäneen työuran aikana Uunila tarttui kärkkäästi uusiin haasteisiin ja työpaikat vaihtuivat mnta kertaa, kunnes vunna 1973 löytyi eläkevirka Oy Veikkaus Ab:n timitusjhtajana. Palkkatyö li sa elämää, jhn urheilun järjestötiminta ti uutta sisältöä. Sumen Urheiluliitn jhtkuntaan Jukka Uunila li valittu 27-vutiaana vunna 1951. Sitä pestiä kesti vuteen 1974 saakka, jsta ajasta puheenjhtajana vudesta 1965 alkaen. Uunilan aika Urheiluliitssa li pääsin menestyksen aikaa, jnka kulminaatipisteinä livat Arthur Lydiardin palkkaaminen Sumen kestävyysjuksun pelastajaksi 1967 sekä 1970-luvun arvkisavudet. Uunilan nusu Olympiakmitean jhtn li samin nnistunut peraati, vaikka vunna 1969 vastaehdkkaana li Kekksen luttmiehiin kuulunut Olavi J. Mattila. Arpnen käsittelee khteensa Kekks-suhdetta laajasti luvussa Uunila ei hakeutunut Kekksen susin. Hankalaa sinne lisi llut hakeutuakin, sillä asennitumisessaan Sumen Urheiluliittn ja SVUL:ään Kekknen li ajautunut presidenttinä mintakeiselle linjalleen, puuttuen jpa yksittäisiin arvkisa- ja maatteluvalintihin. Ptku SVUL:n nilkkaan li myös se, että hän anti valita itsensä TUL:n kunniapuheenjhtajaksi. Jukka Uunilan suuriin pnnistuksiin kuului ajatus urheilua yhdistävästä Valtakunnanliitsta. Se li esitys, jka ei kskaan saanut ilmaa esittäjänsä siipien alle. Tinen asia, jssa te Uunilasta riippumattmista syistä ei pitänyt, li yritys säilyttää Veikkauksen tutn jaksuhde urheilun suutta tistuvasti tapahtuvaa nakertamista vastaan. SVUL:n lppu ja sitä seurannut SLU:n synty vat tärkeä vaihe Sumen urheilussa. SVUL:n 1990- luvun talusasiat livat vaikea yhtälö myös Jukka Uunilalle, kuten mnelle muullekin taluden ja järjestöelämän jhtajalle. Kun kirjan nimi n Jukka Uunila sumalainen urheiluvaikuttaja, jää ajatteleva lukija miettimään, lik Uunila pelkkä kansallinen urheiluvaikuttaja, eräänlainen sivustasta tukea antava hahm vai ihan tdellisia päätöksiä tekevä ikea jhtaja. Itse uskn jälkimmäiseen. Kansainvälisesti hänen vaikutuksensa li rajallinen, sillä puuttuva kielitait esti hänen etenemisensä jhttehtäviin kansainvälisissä yhteyksissä. Puhujana Jukka Uunila li parhaimmillaan listava esiintyjä, jka mielellään tiivisti santtavansa sanihin: minä väitän. Ja kun Uunila jtain väitti, muut kuuntelivat. Jukka Uunilasta n 1979 ilmestynyt Kari A. Nurmelan kirjittama kirja Jukka Uunila urheilujhtaja. Antti O. Arpsen kirja n edeltäjäänsä verrattuna, j aikaperspektiivinkin vuksi, antisampi. Kirja tiivistää Sumen urheiluelämän suuriin vaikuttajiin kuuluvan urheilujhtajan vunna 1945 Kkklassa alkaneen ja edelleen ainakin Stadin-säätiön edustajistssa jatkuvan huikean elämänkaaren. Sepp Martiskainen Antti O. Arpnen: Jukka Uunila sumalainen urheiluvaikuttaja, Sumen Urheilumuse, 2012, 324 s. ISBN: 978-952-67019-8-1. 16 17
75-vutias Helsingin Olympiastadin juhlii Olympiastadin-päivää vietetään 12.6.2013 Presidentti Kyösti Kalli vihki Helsingin Olympiastadinin käyttöön 12. kesäkuuta vunna 1938. Syntymäpäiväjuhlaa vietetään stadinilla Helsinki-päivän yhteydessä 12.6.2013 kl 10 18, jllin stadin n avinna kaupunkilaisille ja muille vierailijille. Päivän aikana stadinilla Avimet vet kenttäalueelle. Tervetula liikkumaan ja tuhuamaan yhdessä! Kenttäalueella mahdllisuus juksuun ja kävelyyn sekä lisäksi mm. pituusja krkeushyppyä, turbkeihäänheitta, kuulantyöntöä ja jalkapalla. Sydänliitn terveysasema Pääsy trniin erikishinnin: aikuiset 2 ja lapset 1 (alle 7-v. maksutta) Maksuttmat pastetut kierrkset stadinilla alkaen kl 12.00, 14.00 ja 16.00. Kierrksella pääset tutustumaan stadinin salaperäisiin paikkihin ja kuulet tarinita stadinin histriasta. Lähtö kierrksille tapahtuu trniaulasta. Mukaan mahtuu 35 ensimmäistä. Tutteita myynnissä erikishintaan Olympia Bistrssa Helsinki-päivän lunas erikishintaan Päivän aikana Urheilumusessa Vapaa sisäänpääsy näyttelyihin. Musen vaihtuvan näyttelyn teemana n urheilumedia. Maksuttmia yleisöluentja: aiheena mm. 75-vutias Olympiastadin, urheilumedia sekä Helsingin lympialaisten sihdut ja sihtuviesti Maksuttmia yleisöpastuksia perusnäyttelyssä. Kierrksilla tutustutaan musen perusnäyttelyn khkhtiin ja kuullaan mnia mielenkiintisia tarinita sumalaisen urheilun histriasta. Lähtö kierrksille tapahtuu musen aulasta. Mukaan mahtuu 35 ensimmäistä. Mahdllisuus nähdä harvinainen vunna 1954 valmistunut Muistjen kisakesä Väridkumenttielkuva Helsingin lympialaisista (kest 45 min). Vapaa pääsy. Musen palvelut esittäytyvät Kirjja myynnissä erikishintaan Yleisöluentjen ja -pastusten sekä elkuvanäytös ten tarkempi aikataulu n myöhemmin nähtävissä musen verkksivuilla (www.urheilumuse.fi) ENERGIATORI ON NYT AUKI - Energian säästäminen eli energiatehkkuuden parantaminen n useimmiten npein ja kustannustehkkain kein ilmastnmuutksen hillinnässä. Internetin ja Helen-lehden lisäksi Kampin Sähkötaln Energiatri n yksi väylä jakaa tätä tieta. Helsingin Energian energiatehkkuuspäällikkö Raun Tlnen näkee Energiatrin sana laajempaa kknaisuutta, jnka tavitteena n energiatehkkuuden edistäminen kk energiaketjussa: energian tutannssa, siirrssa ja kulutuksessa. Energianäyttelyn painpiste n kdin energiatehkkuudessa. Siihen kuuluvat lämmitys, valaistus ja viihdeelektrniikka, jtka näkyvät nyt näyttelytilassa entistä selkeämmin. Neuvja saa kaikkiin kdin energiapulmiin. - Energianäyttelyn tavitteena n kerta, mitä energia n, miten sitä tutetaan ja jaetaan asiakkaille sekä millaisia vat kdin erilaiset energiaratkaisut. Tinen päätavite n esitellä Helsingin Energian uusia kehityshankkeita sekä energiatehkkaita tutteita ja palveluja, esimerkiksi ktiautmaatita, aurinkpaneeliratkaisuja ja sähköautn latausmenetelmiä, Tlnen selvittää. Näyttely perustuu entistä tehkkaammin vurvaikutteisuuteen ja käsin ksketeltavuuteen. - Kävijä vi esimerkiksi kkeilla, miltä lattialämmitys tuntuu eri lämpötililla tai laskea, miten parin asteen muuts hunelämpötilissa vaikuttaa kdin vusittaiseen energialaskuun. Täällä vi myös tutustua sähköautn lataustlppaan ja sen timintaan, Tlnen luettelee. Lisäksi Energiatrilla n pienismalli kk Helsingin energiajärjestelmästä. Asiakaspalvelupiste Uutta Energiatria hallitsee asiakaspalvelupiste, jka vastaanttaa kävijän. Sen ympärille levittäytyy näyttely ja uutuutena tapahtumatri. Laitteita ja svelluksia pääsee myös kkeilemaan. - Uudistuksessa n haluttu myös säilyttää perinteisen neuvnnan hella mnia tuttuja palveluita, kuten erilaisten mittarien lainaus. Paikan päällä saa edelleen pastusta niin Sävel Plussan kuin muidenkin Helsingin Energian palvelujen käyttöön. Energianeuvjien työkenttä n laajentunut melkisesti, ja asiakas saa heiltä entistä mnipulisempaa tieta. Energianeuvjat ilitsevat nnistuneesta uudistuksesta. - Täällä n nyt entistä enemmän välineitä, jilla vi havainnllistaa kävijöille kk kdin energiaratkaisuja. On helpp selvittää ihan käytännössä syitä erisuuruisiin energialaskuihin, kun asiakas ihmettelee, miksi samankkisessa asunnssa asuvan naapurin lasku n niin paljn pienempi kuin ma, tteavat Jhanna Reinistö, Eva Spiegel, Marja Einesal ja Sari Lukasmäki. Energiatri avinna: ma-ke ja pe kl 8.30-16, t kl 8.30-18 Kampinkuja 2 tai Malmirinne 6, 3.krs (Kampin metraseman vieressä) Puh. 09 617 2727 ja 09 617 2726 www.helen.fi 18 19
js unhdamme kerta keskittämisen eduista knttrissa, saat 50 pesämunan rahastn. Kun raha- ja vakuutusasiat keskittää saman katn alle, vudessa vi kertyä jpa satjen eurjen edestä OP-bnuksia. Niillä maksetaan mm. vakuutuksia, palvelumaksuja ja välityspalkkiita. 20