PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvalautakunta 31.3.2010 liite nro 5 Perusturvatoimialan kolmannen vuoden painopisteenä oli palvelujen toiminnallinen linjaaminen ja sisältöjen kehittäminen. Toimialalla työstettiin käsittelyvaiheeseen saakka viisi strategia/ohjelma-asiakirjaa, jotka olivat Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (Lanupo), Vammaispoliittinen ohjelma, Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma, Päihdestrategia ja Vanhuspoliittinen ohjelma. Ohjelmien käsittely aloitettiin kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa, mutta varsinainen päätösvaihe siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Koko kaupungin yhteisessä tavoitteistossa läpileikkaavana haasteena oli talouden vakauttaminen, missä perusturvatoimialalla on toimialan suuruudesta johtuen keskeinen rooli. Toimialan käyttötalousbudjettia korjattiin vakauttamistavoitteilla sekä kuluvaa vuotta että tulevia vuosia varten. Kuluneen vuoden osalta tavoitteen toteuttamisessa onnistuttiin, ja perusturvatoimiala pysyi vakautetussa budjetissaan. Vakauttamisohjelman käsittelyn yhteydessä yksi keskeinen linjaus koski Suolahden uutta terveysasemaa. Uudisrakennuksen suunnittelu keskeytettiin, ja Suolahden terveysasema päätettiin jonkin verran nykyistä tiiviimmin toiminnoin sijoittaa Kisakatu 4 kiinteistöön toteuttamalla tarvittavat tilamuutostyöt. Kaupunki oli edelleen mukana useissa maakunnallisissa kehittämishankkeissa, mm. Kastehankkeissa, joissa kehitettiin lasten ja perheiden palveluja (ns. Lapsi-Kaste), vanhuspalveluja (Vanhus-Kaste) ja terveyden edistämistä ja kansansairauksien preventiivistä toimintaa (Kanerva-Kaste). Lisäksi osallistuttiin mm. sairaanhoitopiirin koordinoimiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyöryhmiin. Lasten ja perheiden palveluissa tärkein muutos oli uuden Mikonpuiston päiväkodin valmistuminen lokakuussa. Jousimiehen päiväkodin toiminta lopetettiin. Myös Louhelan päiväkoti on toistaiseksi suljettuna mm. kiinteistön peruskorjaussuunnittelun johdosta. Uusi päiväkoti toteutettiin ns. monitoimipäiväkotina, jossa normaalien päiväkotiryhmien lisäksi toimii ympärivuorokautinen vuorohoito. Perhepäivähoidon varahoidon ja kerhotoiminnan aloittaminen uuden päiväkodin resurssien yhteiskäyttöä hyödyntämällä valmisteltiin vuoden lopussa. Erityisenä painopisteenä aikuispalveluissa oli edelleen terveydenhuollon palvelujen saatavuuden, sujuvuuden, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen. Kaupunginhallitus asetti työryhmän, jonka tulee kesää 2010 mennessä esittää toimenpiteet em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Alkuvuodesta 2009 aloitettiin vastaanottopalveluissa hoitaja-lääkäri-työparityö, ja parannettiin yhteyden saamista ja hoidontarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyä. Vuoden aikana toteutettiin myös asteittain terveyskeskuksen vuodeosaston muuttaminen 50-paikkaiseksi akuuttisairaanhoidon osastoksi. Syyskuussa muutos saatiin toteutettua siten, että siihen mennessä vanhuspalvelujen puolelle oli saatu käyttöön 20 pitkäaikaispaikkaa toistaiseksi ostopalveluna. Sosiaalityössä alkoi talouslaman vaikutuksena näkyä toimeentulotukimenojen kasvu ja aktivointityön vaikeutuminen, kun työmarkkinoille pääsy hidastui. Vastuualueella ryhdyttiin 1
Talous tavoitteen mukaisesti valmistelemaan lastensuojelun uutta palvelurakennetta ja keinoja tehostaa varhaisen tuen mahdollisuuksia niin, että voitaisiin vähentää raskaan lastensuojelun tarpeen syntymistä. Toimenpide-esitykset tulevat käsittelyyn v. 2010 puolella. Vanhuspalveluissa keskeisimmät muutokset olivat yllä mainittu palvelurakenteen muutokseen liittynyt hoivapaikkojen siirtyminen sairaalasta vanhuspalveluihin ja kotihoidon vahvistaminen saatujen uusien vakanssien myötä. Kotiuttamishoitaja aloitti työnsä keväällä 2009. Näillä keinoilla pystyttiin aikaisempaa paremmin vastaamaan keskussairaalan tarpeeseen siirtää potilaat mahdollisimman nopeasti kotikuntaan perustason palveluihin, ja ns. kitkalaskutus väheni oleellisesti. Perusturva toimialan vuoden 2009 alkuperäisen talousarvion kokonaismenot olivat 68,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 22.6.20009 63 ja 64 hyväksynyt vakauttamisohjelman ja lisätalousarvion, joissa perusturvan toimialan määrärahoja karsittiin 712.000 euroa, mutta toisaalta myönnettiin yhteensä 1.370.000 euron lisämäärärahat (nettolisäys yhteensä 658.000 euroa). Tämän jälkeen menomäärärahojen yhteissumma oli 68,8 milj. euroa. Lisätalousarvissa myönnettiin lisämäärärahat sairaanhoitopiirin palveluihin 1 milj. euroa ja toimeentulotukeen 370.000 euroa. Perusturvan toimialueen kokonaistulot olivat alkuperäisessä talousarviossa 8,4 milj. euroa ja lisätalousarvioiden hyväksymisen jälkeen 8,6 milj. euroa. Perusturvan vastuualueiden menojen osuus kokonaismenoista ilmenee alla olevista kaavioista. 2
Perusturvan eri vastuualueiden tulojen osuus kokonaistuloista ilmenee alla olevista kaavioista 3
4 Vuoden 2009 talousarvion toteutuminen Koko perusturvan talousarviomenojen ja tulojen toteutuminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvio sisältää myös lisätalousarviot. Talousarvion toteutuminen Perusturvan toimiala yhteensä menot tulot 66 319 271 68 815 400 69 105 640 4,2 8 906 066 8 652 900 9 152 893 2,8 Koko perusturvan menot kasvoivat 4,2, mutta eri vastuualueiden kasvu vaihteli 2,5-8,8 prosenttiin. Eniten kasvua oli vanhuspalveluissa.
5 Talousarviomenot ylittivät lisämäärärahalla korjatun talousarvion n. 290 000 euroa. Toisaalta myös tulot ylittyivät n. 500 000 euroa, joten nettomenojen alitus oli n. 210 000 euroa. Koko perusturvan nettomenojen toteutumisaste oli 99,7 Koko perusturvan henkilöstömenot olivat 29,5 milj. euroa ja niihin varatut määrärahat riittivät, toteutumisprosentti oli 96,1. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 prosenttia. Palveluiden ostoon käytettiin 31,3 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 18,9 milj. euroa. Palveluiden ostosta aiheutuvat menot olivat n. 1,2 milj. suuremmat kuin mitä lisätalousarviolla korjatussa talousarviossa oli arvioitu ja 4,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat ylitykset palveluiden ostoihin tarkoitetuissa määrärahoissa syntyivät päivystyksen lääkäripalveluiden ostoista (ylitys 0,3 milj. euroa), hammaslääkäripalveluiden (0,2 milj. euroa) ja psykiatristen hoitokotipalvelujen ostoista (0,4 milj. euroa). Tarvikkeisiin käytettiin n. 2,2 milj. euroa, mikä oli 1,6 enemmän kuin edellisenä vuonna.avustuksiin käytettiin 6,0 milj. euroa ja määrärahat ylittyivät hieman. Avustuksissa kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,1. Avustuksissa kasvoivat ennen kaikkea toimeentulotukimenot, joiden kasvu oli 18,6. Muiden toimintakulujen osuus oli vajaa 0,1 milj. euroa.
Eri menolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee seuraavista kaavioista 6
Perusturvan toimialan tulot olivat 9,1 milj. euroa, mikä oli n.0,5 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu ja 2,8 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eri tulolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee alla olevasta kaaviosta. 7
8 HALLINTO Pesuturva toimintaa johtaa vuoden 2007 alusta perustettu perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuului 15 jäsentä. Lautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) sekä tartuntalain tarkoittamana toimielimenä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa ja käsitteli 105 asiaa. Yksilöjaos käsittelee sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvia, yksilöä koskevia asioita silloin kun niitä ei ole siirretty viranhaltijoille sekä asiakasasioissa annettujen päätösten oikaisuvaatimukset ja valitukset. Yksilöjaokseen kuului 5 jäsentä. Vuonna 2009 se kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 33 varisnaista asiaa. Perusturvan toimialajohtajana ja lautakunnan esittelijän toimi perusturvajohtaja. Yksilöjaoksen esittelijänä toimi sosiaalityön johtaja. Hallinnon ja tukipalveluiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen menot tulot Perusturvan hallinto 419 529 675 100 474 872 13,2 1 097 0 1 220 11,2 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT
9 Lasten ja perheiden palvelualueelle sijoittuvat päivähoito ja esiopetus, neuvola- ja terapiapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä perheneuvola. Lasten ja perheiden palveluihin varatut määrärahat riittivät kokonaisuutena, menot jäivät 0,4 milj. euroa alle talousarvion ja tulot ylittyivät hieman. Lasten ja perheiden palveluiden menoista n. 72,3 on henkilöstömenoja ja niiden kasvu oli 0,3. Henkilöstömenoihin varattujen määrärahojen käyttöaste oli 94,7 Lisäksi säästöä jäi tarvikemäärärahoista. Kotihoidon tuen 1,3 milj. euron menot olivat talousarvion mukaiset. Lasten ja perheiden palveluiden ja sen eri tulosalueiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen menot tulot Lasten ja perheiden palvelut Johto- ja 139 741 459 700 135 964-2,7 20 448 0 0-100,0 tukipalvelut Lasten päivähoito 6 382 993 6 421 300 6 576 940 3,0 1 099 249 1 070 100 1 104 618 0,5 Esiopetus 1 071 553 1 148 700 1 059 905-1,1 50 516 1 200 16 811-66,7 Terapia- ja 734 622 906 200 764 670 4,1 9 743 6 500 24 579 152,3 neuvolapalvelut Perheneuvola 227 376 236 200 231 909 2,0 36 263 41 800 38 525 6,2 Lasten ja perheiden palvelut yhteensä 8 556 286 9 172 100 8 769 388 2,5 1 216 219 1 119 600 1 184 534-2,6 Vastuualueelle asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.12.2008 seuraavat lasten ja perheiden palveluiden tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2009: Tavoitteet: Vahvistetaan perhepalveluiden palvelukokonaisuutta edelleen siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito ja esiopetus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteella. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaisia lapsi- ja perhelähtöisiä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Lapsivaikutusten arviointi kuntamuutoksessa - prosessin jatkaminen poikkihallinnollisesti. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistuminen ja täytäntöönpano. Uuden päiväkodin käyttöönotto ja siihen liittyvien päivähoidon rakennemuutos toteutettu. Erityisen tuen tarpeen kriteerit määritelty, palveluprosessi mallinnettu ja toimintatapa
10 käytössä. Esiopetussuunnitelma yhdenmukaistettu. Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelma laadittu. Asiakaspalaute toteutettu ja tulokset analysoitu. Päivähoidon käyttö- ja täyttöasteseuranta kehitetty siten, että vertailukelpoisuus toteutuu. Tavoitteiden toteutuminen Lapsivaikutusten arviointia tehdään myöhemmin päätettävällä tavalla Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen toteutumisen arvioinnin yhteydessä ja samojen työryhmien toimesta. LÄSNÄ - Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelma vuosille 2009-2012 laadittiin koko kaupungin toimialojen yhteiseksi asiakirjaksi. Tavoitteena oli löytää painopisteet ja linjaukset, joita toteuttamalla luodaan edellytyksiä ja edistetään lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Ohjelmassa nousi esiin kolme keskeistä teemaa, joiden sisällä työryhmä määritteli tarvittavat toimenpiteet ja vastuutukset. Keskeiset painopistealueet ovat: vanhemmuuden tukeminen, sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen sekä yhteisöllisyys ja turvallisuus. Uusi Mikonpuiston päiväkoti valmistui lokakuussa Äänekosken keskustaan. Alle 3-vuotiaiden lasten ympärivuorokautinen hoito siirtyi vuorohoitajina toimineilta perhepäivähoitajilta Mikonpuiston päiväkotiin, tällä järjestelyllä lasten päivähoitopaikka vakiintui ja hoitajien työpäivät noudattavat työaikamääräyksiä Äänekosken varhaiserityiskasvatuksen linjaukset vahvistettiin perusturvalautakunnassa 26.1.2008. Palveluprosessin mallintamista on työstetty, ja jatketaan edelleen vuonna 2010 yhtenäistämällä päiväkotien toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä Uusi Äänekosken esiopetussuunnitelma laadittiin ja hyväksyttiin toukokuussa opetusja perusturvalautakunnassa Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelma laatiminen aloitettiin perhepalvelujen esimiesten voimin loppuvuonna 2008. Koko perhepalveluiden henkilöstölle järjestettiin yhteinen koulutuspäivä maaliskuussa 2009. Varhaiskasvatussuunnitelmaa työstettiin perhepalveluiden tiimeissä. Suunnitelma valmistuu alkukesällä 2010. Päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä yksikkökohtaisesti. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä myös erillisissä esiopetusryhmissä ja niitä analysoitiin yksikkökohtaisesti. Päivähoidon käyttö- ja täyttöasteseurantaa on kehitetty niin, että eri yksiköt olisivat vertailukelpoisia. Työ jatkuu vuonna 2010 kun monimuotoista päivähoitopalvelua tarjoava Mikonpuiston päiväkoti toimii ensimmäistä kokonaista toimintavuottaan. Lasten päivähoito Päivähoitoa järjestettiin siten, että kaikissa kunnan taajamissa oli saatavana sekä perhepäivähoitoa että päiväkotihoitoa. Suolahdessa toimi Katvelan ja Alkulan päiväkodit,
Konginkankaalla Konginkankaan päiväkoti sekä Äänekosken keskustassa Häränvirran, Karhunlähteen ja Piilolan päiväkodit sekä osan vuotta Mikonpuiston, Jousimiehen, Louhelan ja Teknologiakeskuskusen päiväkodit. Mikonpuiston päiväkoti toimi ympärivuorokautisesti ja myös viikonloppuina. Alkulan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa järjestettiin vuorohoitoa (klo 5.30 22.30) ja Louhelan päiväkoti toimi ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautinen hoito on aloitettu 1.8.2007. Uusi Mikonpuiston päiväkoti sai nimensä Mikko Niskasen mukaan ja valmistui lokakuussa Äänekosken keskustaan Keskuskoulun ja Liikuntatalon viereen. Teknologiakeskuksen väliaikaisissa tiloissa vuodesta 2005 alkaen toimineet ryhmät ja Louhelan ympärivuorokautinen päivähoito saivat 0-6-vuotaille lapsille hyvin suunnitellut ja toimivat tilat. Alle 3-vuotiaiden lasten ympärivuorokautinen hoito siirtyi vuorohoitajina toimineilta perhepäivähoitajilta Mikonpuiston päiväkotiin. Tällä järjestelyllä lasten päivähoitopaikka vakiintui ja hoitajien työpäivät noudattavat työaikamääräyksiä. Mikonpuiston päiväkodissa on kaikkiaan 121 hoitopaikkaa, joista vuorohoitopaikkoja on 46. Kirjoilla on n. 150 lasta. Vuorohoidon linjaukset päätettiin perusturvalautakunnassa marraskuussa 2009. Äänekosken vakauttamisohjelman yhtenä toimenpiteenä oli, että kerhotoiminta lopetettiin toukokuun lopussa 2009. Vakauttamisohjelman mukaisesti 21-paikkainen Jousimiehen päiväkodin toiminta lopetettiin toukokuussa. Louhelan päiväkoti suljettiin lokakuussa kiinteistön kuntokartoituksen ja uuden päiväkodin valmistumisen vuoksi. Alkulan päiväkodin yhteydessä toiminut määräaikainen ryhmäperhepäiväkoti suljettiin toukokuun lopussa. Vakituinen henkilöstö sijoitettiin avoinna olleisiin päivähoidon muihin yksiköihin. Mikonpuiston päiväkotiin suunniteltiin tilat kerhotoiminnalle ja perhepäivähoidon varahoidolle. Nämä toiminnat käynnistettiin tammikuussa 2010. Ääneseudun työllisyystilanteen heikkeneminen näkyi myös lasten päivähoidon tarpeessa ja käytössä. Päivähoitoryhmät täytettiin laskennallisesti täyteen niin, että samaa hoitopaikkaa käyttää kaksi sopimuspäivälasta. Päivähoidon käyttö- ja täyttöastetta seurattiin kuukausittain. Käyttöaste (läsnä olevien lasten ja henkilöstön suhde) oli yhteensä koko vuoden aikana päiväkodeissa 82,97 ja perhepäivähoidossa 81,11. Vuoden lopussa perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa oli 142 lasta (v. 2008 179 ), päiväkodeissa 545 lasta (v. 2008 554 lasta). Läsnäolopäiviä perhepäivähoidossa oli kokopäiviä 24 376, osapäiviä 792 ja yhteensä 25 168 (v. 2008 27 646) ja päiväkodeissa kokopäiviä 73 824, osapäiviä 13 289 ja yhteensä 87 113 (v. 2008 88 934). Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä yksikkökohtaisesti ja kukin yksikkö analysoi saatuja tuloksia ja vapaasti kirjoitettuja kommentteja. Perhepäivähoidossa kyselyjä jaettiin 146 ja palautettiin 78, vastausprosentti 53,42. Keskiarvo kyselystä hyvä, 4,07. Päiväkodeissa kyselyjä jaettiin 490 ja palautettiin 242, vastausprosentti 49,39. Keskiarvo hyvä, 3,81. Keskimäärin asiakkaat olivat tyytyväisiä päivähoidon palveluihin. 11 Esiopetus Esiopetusta annettiin päivähoitoa tarvitseville lapsille kaikissa päiväkodeissa. Asemakadun, Hietaman, Keskuskoulun, Mämmen koulujen, Konginkankaan ja Sumiaisten päiväkotien
12 yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä esiopetusta annettiin niille lapsille, joilla ei ollut päivähoidon tarvetta. Suolahteen perustettiin toimikaudeksi 2009-2010 13 lapsen esiopetusryhmä. Lisäksi toimi aikaisemmin Asemakadun koululla ollut esiopetusryhmä. Molemmat ryhmät aloittivat toimintansa vanhan kaupungintalon puutalolla elokuussa 2009. Suolahden, Sumiaisten ja Äänekosken esiopetussuunnitelmien pohjalta laadittiin uusi Äänekosken esiopetussuunnitelma ja hyväksyttiin toukokuussa opetus- ja perusturvalautakunnassa. Se otettiin käyttöön esiopetuksessa toimintakauden 2009 alusta. Esiopetukseen osallistui lähes koko ikäluokka. Kaikkiaan esiopetuksen piirissä oli keväällä 217 ja syksyllä 252 lasta. Esiopetustunteja annettiin 14 022 ( v. 2008 13 376). Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä myös erillisissä esiopetusryhmissä ja niitä analysoitiin yksikkökohtaisesti. Perhe- ja terapiapalvelut Neuvola- ja terapiapalvelut käsittää Äänekosken ja Suolahden taajaman perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä puhe- ja toimintaterapian. Konginkankaan ja Sumiaisten taajamien neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö sisältyi hoitajien vastaanoton toimintaan aikuispalvelujen vastuualueelle. Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolat toimivat supistetusti ajalla 29.6. 2.8.2009. Terveysasemien kesäsulun aikana Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan neuvoloiden vauvaikäisten määräaikaistarkastukset ja odottavien äitien seurannat keskitettiin Äänekosken neuvolaan. Supistetun toiminnan aikana Äänekosken ja Suolahden taajaman neuvolapalveluihin syntyneet jonot saatiin puretuksi vuoden 2009 loppuun mennessä, vaikka syyskauteen ajoittui myös raskaana olevien naisten ja alle kouluikäisten lasten pandemiarokotuskampanja. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa toimii kolme kokoaikaista terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla äitiys- ja perhesuunnittelutyö sisältyi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Vuonna 2009 lapsia syntyi 217. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 3 745, lääkärikäyntejä 742, perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä 2 172 ja lääkärikäyntejä 522. Kaikille raskaana oleville äideille tehtiin neuvolassa alkuraskauden ultraäänitutkimus raskauden keston määrittämiseksi. Perhevalmennusta järjestettiin neuvolakäyntien yhteydessä, vanhemmilla oli mahdollisuus osallistua myös sairaanhoitopiirin järjestämään ryhmävalmennukseen. Kotikäyntejä vastasynnyttäneiden perheisiin tehtiin edellisten vuosien tapaan. Perhesuunnitteluneuvolan toiminnassa noudatettiin paikallista raskaudenehkäisyn toimintaohjelmaa. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevät irtosoluseulonnat toteutettiin säädetyissä ikäryhmissä. Vuonna 2009 irtosoluseulontoihin osallistui 698 naista. Lastenneuvolassa toimii 3,5 terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla lastenneuvolatyö sisältyi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Vuoden lopussa lastenneuvolan kirjoissa oli 1 542 lasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 4 131, lääkärikäyntejä 945. Neuvolatyön painopisteenä oli ennaltaehkäisevä työ, johon sisältyy laaja-alainen terveysneuvonta, lasten säännölliset määräaikaistarkastukset ja seulontatutkimukset sekä rokotustoiminta osana tartuntatautien ehkäisyä. Neurologista
kehitystä arvioiva LENE -tutkimus tehtiin kaikille 3 6-vuotiaille lapsille. Lapsuusiän rokotusohjelmaan sisältyvien rokotusten lisäksi lastenneuvolat vastasivat myös lasten kausi-influenssa- ja pandemiarokotuksista sekä FinnIp-rokotustutkimuksen toteuttamisesta. Pandemiarokotuskampanjan aikana lastenneuvoloiden muuta vastaanottotoimintaa jouduttiin supistamaan. Supistetun toiminnan vuoksi siirtyneet määräaikaistarkastukset saatiin hoidetuksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Moniammatillisia toimintakäytäntöjä kehitettiin yhteistyössä muiden lapsi- ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen yhteinen koulutuspäivä toteutettiin 14.3.2009. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon painopiste oli ennaltaehkäisevässä, lasten ja nuorten sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Yksilöllisten oppilas-/opiskelijakohtaisten työmuotojen ohella oppilas- ja opiskelijahuollollinen yhteistyö ja moniammatillinen verkostotyö olivat keskeisiä työmuotoja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Syyskuun alussa täytettiin opiskeluterveydenhuollon uusi toimi, jolloin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa oli yhteensä 5,8 terveydenhoitajan vakanssipohja. Sumiaisissa ja Konginkankaalla kouluterveydenhuoltotyö sisältyi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajakohtaiset oppilasmäärät olivat lähes valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaisia. Laajennettu terveystarkastus toteutettiin viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Seitsemännelle luokalle suunnatut kesätapaamiset toteutuivat vain Äänekoskella. Erityisesti keväällä 2009 kouluterveydenhuollon palvelujen järjestämistä vaikeutti pätevien terveydenhoitajasijaisten puute. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen painopiste oli nuorisoasteen opiskelijoiden palveluissa. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tarjottiin kaikille opintonsa aloittaneille nuorisoasteen opiskelijoille. Psykologin palvelujen puute heijastui sekä koulu- että opiskelijaterveydenhuoltoon lisääntyvinä psyykkisen tuen tarpeen vastaanottokäynteinä. Oppilas- ja opiskelijahuollollista verkostoyhteistyötä tehtiin olemassa olevien resurssien puitteissa. Pandemiarokotuskampanjan aikana koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vastaanotot toimivat supistetusti ja määräaikaistarkastuksia jouduttiin siirtämään kevätkaudelle 2010. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärivastaanotot toteutettiin olemassa olevien resurssien puitteissa. Vuonna 2009 kouluterveydenhuollossa toteutui 5 779 terveydenhoitajakäyntiä ja 807 lääkärikäyntiä, opiskeluterveydenhuollossa 1 940 terveydenhoitajakäyntiä ja 251 lääkärikäyntiä. Puheterapian henkilöstönä on yksi kokoaikainen puheterapeutti, joka vastaa Äänekosken ja Konginkankaan alueen sekä aikuisten palveluista ja yksi osa-aikainen (20 h/vk) puheterapeutti, toimialueena Suolahti ja Sumiainen sekä kehitysvammapalvelut. Puheterapian tavoitteena on puheen ja kielen kehityksellisten pulmien varhainen tutkiminen ja hoito. Tutkimukset käynnistyvät viimeistään kahden kuukauden sisällä yhteydenotosta, mutta resurssit eivät ole mahdollistaneet säännöllisen terapian järjestämistä kaikille tarvitseville, vaan terapioita on jaksotettu tai järjestetty harvakseltaan. Muutamalle säännöllistä terapiaa tarvitsevalle puheterapia on ostettu lääkinnällisenä kuntoutuksena. Puheterapia pyritään nivomaan tiiviisti yhteen asiakkaan arkiympäristön, kuten kodin ja päivähoidon kanssa, minkä vuoksi puheterapeuttien työaikaa kohdentuu entistä enemmän yhteisneuvotteluihin ja yhteisten hoitosuunnitelmien laatimiseen. Puheterapeutit osallistuvat myös erityispäivähoidon kehittämiseen sekä kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin. Vuonna 2009 13
14 puheterapiakäyntejä toteutui 1 293. Neuvola- ja terapiapalveluissa toimii yksi osa-aikainen (50 ) toimintaterapeutti, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, päivähoidon, koulujen ja perheneuvolan kanssa tuoden oman asiantuntemuksensa eri työryhmiin. Toimintaterapeutin työ painottui lasten havaintomotoriikan arviointiin, perheiden ohjaukseen ja eri tahojen konsultointiin. Arvioinnin lisäksi toimintaterapeutti teki suosituksia lasten toimintaterapiatarpeesta sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena annettaviin että Kansaneläkelaitoksen kustantamiin terapioihin. Toimintaterapeutin arviointiin tulevat lapset olivat pääosin 4 6-vuotiaita. Vuonna 2009 toimintaterapiakäyntejä toteutui 205. Neuvola- ja terapiapalvelut toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. Perheneuvola Perheneuvola on toiminut Äänekosken kaupungin lasten ja perheiden palveluiden yhtenä tulosalueena, joka myy erityistason kasvatus- ja perheneuvolapalveluita myös Konnevedelle. Työvoimana on kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. Keväällä psykologian opiskelija suoritti perheneuvolassa psykologiharjoittelunsa. Perheneuvolatyö on koostunut asiakastyöstä sekä konsultaation, työnohjauksen, koulutuksen, lausuntojen ja erilaisten neuvottelujen/työryhmien kautta tarjottavasta asiantuntija-avusta. Toiminta on tilastoitu suoritteina (= 45 min annettua palvelua), joita oli yhteensä 3 164 (v. 2008 3 231). Pääpaino tilastoidussa työssä on ollut asiakastyössä (92 ). Lasten oppimisvaikeuksien erityispalvelut (esim. jatkotutkimukset, ryhmäkuntoutukset) on ostettu Jyväskylän perheneuvolasta. Lastenlääkäripalvelut on hankittu yksityiseltä lastenpsykiatrilta. Asiakkaaksi ilmoitettiin yht. 175 asiakasta ja kokonaisasiakasmäärä oli 438, joista alle 18-vuotiaita 175. Asiakkaaksi ilmoittautuneiden lukumäärän kehitys ilmenee alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1 Ilm. Asiakkaita Suoritteet asiakkaita yhteensä 2005 177 463 4070 2006 173 473 3875 2007 184 449 3444 2008 189 470 3231 2009 175 438 3164 Ajanvaraajista on oma-aloitteisesti hakeutunut perheneuvolaan 38, koulun kautta 31 ja loput pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen aloitteesta. Tärkeimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt olivat perhe- ja parisuhdeongelmat ja lasten käyttäytymiseen liittyvät ongelmat (taulukko 2).
15 Taulukko 2 Ilmoittautumisen syyt Oppimisvaikeudet Perhe- ja parisuhdeongelmat Lasten käyttäytymi songelmat 2005 29 32 19 20 2006 22 30 25 23 2007 26 32 23 19 2008 27 30 25 18 2009 17 33 33 17 Muut Jonotusajat lähes puolittuivat edellisiin vuosiin verrattuna (nyt 3,8 viikkoa / 2008 6,2 viikkoa). Ajansaamisen nopeutuminen liittyy pääasiassa oppimisvaikeuksien osuuden vähenemiseen. Ilmoittautuneiden asiakkaiden määrä hieman laski edellisestä ennätyksellisestä vuodesta. Vuonna 2009 oli kaiken kaikkiaan työntäyteinen vahvasti perheneuvolan perustehtävään asiakastyön kautta paneutuva vuosi. Palveluiden myynnin osuus oli 15. Vuodelle 2009 asetettu suoritetavoite (3 164/3 300) toteutui lähes arvioin mukaisena. Äänekosken perheneuvolan sopimuskuntaa (Konnevesi) laskutettiin 73,00 /suorite ja muilta käyttäjiltä 84,00 /suorite. Palveluiden myyntitulot olivat 38 525. Palveluja on myyty Konneveden lisäksi 5 kunnalle. Perheneuvolalle arvioidussa budjetissa pysyttiin. AIKUISPALVELUT Aikuisväestön palveluiden vastuualueella on noin 225 viranhaltijaa ja työntekijää, jotka paitsi palvelevat kuntalaisia painottuen aikuisväestöön, muodostavat eräitä keskitettyjä, ikäkaaresta riippumattomia erityisosaamiskokonaisuuksia. Vastuualueelta valvotaan ja valmistellaan myös erikoissairaanhoidon toteuttamista. Erikoissairaanhoidon menot eivät sisälly aikuisväestön palveluiden talousarvioon, vaan ovat perusturvan talousarviossa omana kohtanaan. Aikuispalveluiden tulosalueet ovat vastaanottotoiminta, sairaala, suun terveydenhuolto, sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu johto- ja tukipalvelut, sisältäen muun ohella sairaanhoitopiirin tuottamat laboratoriopalvelut sekä sairaankuljetuksen. Kuntafuusioprosessin myötä on korostettu selkeimpinä odotuksina vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon hoitojatkumoihin osallistumista, lasten ja nuorten palveluiden varhaisen puuttumisen mahdollistamista, vammaispalveluiden laaja-alaisempaa koordinoivaa ja suorittavaa työotetta, ottaen huomioon maakunnallisten palvelurakenteiden samanaikainen murros. Erityisesti on korostettu omalääkärijärjestelmän moniammatillisten, alueellisten tiimien toiminnan vakiinnuttamista. Kaikilla osa-alueilla on vuoden 2009 aikana saavutettu edelleen laaja-alaista edistymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistettyjen voimavarojen merkitys ja mahdollistavuus yhteistyölle on ollut konkreettista. Vastuualueen henkilöstö on ennakkoluulottomasti syventänyt uusia mahdollisuuksia kuntalaisten palvelemisessa. Kuntatalouden
16 vakauttamisohjelman puitteissa ryhdyttiin selvittämään erityisesti avoterveydenhuollon tuottavuuden lisäämistä, myös ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Aikuispalveluiden budjetoidut 25,9 milj. euron kokonaismenot ylittivät 0,7 milj. eurolla lisätalousarviolla korjatun talousarvion. Alkuperäiseen talousarvioon tehtiin yhteensä 62 000 euron menomäärärahojen lisäykset vuoden aikana. Määrärahoja lisättiin mm. toimeentulotukeen, mutta vähennettiin muista toiminnoista esim.. työmarkkinatuen kuntaosuudesta, palveluiden ostoon ja henkilöstökuluihin varatuista määrärahoista. Budjetoidut 4,1 milj. euron kokonaistulot alittuivat 87 000 euroa. Kokonaisuutena vastuualueen määrärahaylitys kohdentuu muutamiin kohteisiin: sosiaalityön tulosalueen kokonaisylitys n. 0,5 milj. euroa, psykiatrisen asumispalveluiden ylitys n. 0,4 euroa, terveyskeskuksen päivystyksen n. 0,3 milj. euron ylitys sekä lääkinnällisen kuntoutuksen hoidollisten päätösten aiheuttama ylitys noin 100 000 euroa. Toisaalta suun terveydenhuollon ja työterveyshuollon nettomenot alittuivat selvästi. Aikuispalveluiden talousarviomenoista 46,6 oli henkilöstökuluja ja ne kasvoivat 2,1. Henkilöstökuihin varatut määrärahat alittuivat n. 1,0 milj. euroa. Palveluiden osuus oli 31,4 ja kasvua oli 2,5. Palveluihin vartut määrärahojen ylitys oli n.1,3 milj. euroa. Avustuksiin käytettiin 2,7 edellisvuotta enemmän, mutta siihen vaikutti elatusturvan siirtymien valtiolle. Ilman tätä kasvu olisi ollut 12,4, mikä johtui ennen kaikkea toimeentulotuen kasvusta. Talousarvion toteutuminen menot tulot Aikuispalvelut Johto- ja 1 178 513 1 111 500 1 083 038-8,1 43 939 42 600 41 064-6,5 tukipalvelut Terveydenhuollon 6 383 071 6 592 900 6 685 650 4,7 1 189 624 1 344 400 1 201 674 1,0 vastaanottopalvelut Sairaala 4 355 738 4 223 900 4 257 106-2,3 588 018 490 700 539 280-8,3 Suun terveydenhuolto 1 858 422 2 034 000 1 858 544 0,0 483 241 546 200 537 165 11,2 Sosiaalityö 9 254 856 9 042 300 9 517 548 2,8 1 841 397 1 891 700 1 820 266-1,1 Mielenterveysja 2 548 654 2 593 000 2 984 797 17,1 386 161 356 600 444 790 15,2 päihdepalvelut Sairaankuljetus 268 958 279 000 198 006-26,4 0 0 0 0 Aikuispalvelut yhteensä 25 848 212 25 876 600 26 584 503 2,8 4 532 380 4 672 200 4 584 239 1,1 Vastuualueelle asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.12.2008 aikuispalveluiden vastuualueen tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2009. Alla on kuvattu tavoitteet ja niiden toteutuminen. Vastaanottopalvelut: Tavoitteet: Yhteydensaannin ja hoidon tarpeen arviointiin pääsyn helpottaminen Asiakkaan hoitopolkujen ja asiakasohjauksen kehittäminen ja koordinointi
17 Moniammatillisen aluetyön toimintamallin laatiminen Lääkärityövoiman käyttöön ja saatavuuteen panostaminen rekrytoimalla, lääkärikoulutuksen kehittämistoimin sairaanhoitopiirin ja koulutusyksikköjen kanssa sekä soveltuvin toimenkuva-arvioinnein Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Hoidon saatavuus säädettyjen aikarajojen puitteissa Vastaanoton uudelleenjärjestelyt suunniteltu ja otettu käyttöön Käyntimäärät yksiköittäin ja henkilöstöryhmittäin Työterveyshuollon asiakasyritysten henkilökunnan määrät Potilas/asiakastyytyväisyyskyselyt Sotkanet-vertailutiedot Tavoitteiden toteutuminen: Pääsy kolmen työpäivän kuluessa terveydenhuollon ammattihenkilön hoidontarpeen arviointiin on toteutunut kattavasti ja tasa-arvoisesti kaikissa vastaanottopisteissä. Lääkärin ajanvarausvastanotoille pääsy on vaihdellut soluittain voimakkaasti alle viikosta 4 viikkoon vuoden aikana, riippuen lääkärimiehityksestä. Leimallista on ollut vaikeus järjestää sijaisuuksia, mitä osaltaan on alkanut helpottaa sairaanhoitopiirin alueen yhteinen lääkäreiden perusterveydenhuollon lisäkoulutusohjelma. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaanottoprosesseja ja hoidon saatavuutta on kehitetty siten, että hoitotyön osuutta vastaanottotoiminnassa on lisätty. Vastaanottotoimintaa organisoitiin uudelleen järjestämällä omalääkärialueille lääkäri-sairaanhoitaja / terveydenhoitajatyöparit ja vastaanottoavustajien tehtäviin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Toiminta aloitettiin vuoden 2009 helmikuun alusta. Tärkeimpien kansansairauksien paikalliset hoitoketjut on päivitetty ja kehitetty sairaanhoitopiirin maakunnallista koordinaatiotukea hyödyntäen. Terveydenhuollon avopalveluiden tuottavuuden parantamiseen tähtäävä kehittämisohjelma käynnistettiin vuoden aikana. Kehittämistyössä hyödynnetään myös ulkopuolisia erityisasiantuntijoita. Työterveyshuollon kokonaisasiakasmäärä aleni hienoisesti, mutta toisaalta kokonaishoidollisten sopimusten kattavuus lisääntyi selvästi. Useissa työpisteissä/tulosyksiköissä on tehty asiakkuuteen ja toisaalta työn järjestämiseen liittyneitä kyselyselvityksiä. Keskeisenä työkaluna kehittämistyössä käytetään käyntimäärien ja henkilöstötietojen ohella valtakunnallisia sekä verrokkikuntien tilastotietoja.
18 Terveyskeskussairaala: Tavoitteet: Osastojen onnistunut yhdistäminen yhdeksi 50-paikkaiseksi osastoksi vuoden 2009 loppuun mennessä ja profiloituminen akuuttisairaanhoidon yksiköksi Henkilöstömitoitus saatetaan lääninhallituksen edellyttämälle tasolle vuoden 2009 alusta osittain määräaikaisen henkilöstön turvin ja vuoden 2010 alkuun mennessä vakituisella henkilöstöllä Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Terveyskeskussairaala toimii yhtenä 50-paikkaisena osastona Hoitohenkilöstön määrä/sairaansija Kitkalaskutuspäivien määrä Tavoitteiden toteutuminen: Terveyskeskuksen sairaalassa toimi alkuvuodesta kaksi osastoa, sairaansijoja oli molemmilla osastoilla ajalla 1.1.-13.9.2009 30 ss, yhteensä 60 sairaansijaa. 14.9.2009 alkaen osastot yhdistettiin aiemmin tehtyjen päätösperiaatteiden mukaisesti yhdeksi osastoksi, jonka paikkaluku oli 50 sairaansijaa. Erikoissairaanhoidon kitkalaskutuspäivien lukumäärä oli 55, mikä oli neljännes edelliseen vuoteen verrattuna. Suun terveydenhuolto Tavoitteet: Kiireettömän hammashoidon järjestäminen siten, että jonotusaika jää alle puolen vuoden Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Suun terveydenhuollon käyntimäärätavoite 25 000 potilaskäyntiä, joka jakaantuu ikäluokittain hammashoidon kattavuutena: 0-17-vuotiaat 70 18-47-vuotiaat 35 yli 48-vuotiaat 40 Tavoitteiden toteutuminen: Vuoden aikana kaikille suun terveydenhuollon asiakkaille on järjestetty palvelu alle kuuden kuukauden kuluessa. Kokonaiskäyntimäärä pois lukien viikonloppupäivystyskäynnit oli 21 700. Sosiaalityö:
19 Tavoitteet: Eriytettyjen tehtävien (lasten-suojelu, vammaispalvelu, vanhussosiaalityö, työvoiman palvelukeskus) ja alueellisen työn (aikuissosiaalityö) yhteensovittaminen siten, että toimintatavat vahvistavat kansalaisten omia voimavaroja Toimeentulotukityön tarkoituksenmukaisesta työnjaosta sopiminen Lastensuojelun työprosessin ja työnjaon kehittäminen uuden lain vaatimusten mukaisena Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kuljetuspalvelua lukuun ottamatta kaikille vammaispalvelun asiakkaille Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat: kiireelliset 1 arkipv ja ei kiireelliset 1 vk Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat: kiireelliset välittömästi, ei kiireelliset 7 arkipäivän aikana arvio selvitystarpeesta Lastensuojelutarpeen selvittämisen kesto enintään 3 kk Jonotusajat perhetyön piiriin Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien lukumäärä (tavoite 30 asiakasta / vuosi) Hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä / vammaispalvelun eri asiakasryhmät Tavoitteiden toteutuminen: Kiireelliset toimeentulotukihakemukset pystyttiin käsittelemään 1 vuorokauden määräajassa käyttäen aikuissosiaalityön päivystysaikoja. Ei kiireellisten hakemusten osalta toteutui pääosin enintään 7 vuorokauden käsittelyaika, ajoittaista viivettä syntyi kevään työntekijävajeen aikana ja kesäkuussa (lomat, opiskelijat). Tarvittaessa käsittelyyn on käytetty päivystysaikoja. Lastensuojeluilmoituksen saavuttua tilannearvio on tehty välittömästi ja kiireellinen lastensuojelutarve on pystytty selvittämään ja hoitamaan välittömästi. Ei kiireellisten lastensuojeluilmoituksia on ajoittain ruuhkaantunut (2-3 kertaa vuoden aikana) jolloin 7 vrk tilannearvio on ylittynyt. Sama tilanne on ollut lastensuojelutarpeen selvitysten määräajan (max. 3 kk ) suhteen. Osa pystyttiin hoitamaan määräajassa, mutta ajoittain syntyi ylityksiä. Joissakin tilanteissa oli myös tarkoituksenmukaista jatkaa määräaikaa ja sen perusteella todeta, että asiakkuutta ei ole tarpeen aloittaa. Perhetyö voitiin pääsääntöisesti aloittaa suunnitelluissa aikatauluissa eikä merkittäviä jonoja syntynyt, vaikka asiakasmäärä kasvoi. Taustalla oli perhetyön prosessin kehittyminen ja myös vanhojen asiakkuuksien päättäminen suunnitellusti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakastavoite (30 asiakasta) ylittyi, asiakkaita oli 53.
20 Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessia kehitettiin ja toiminta keskittyi aikuissosiaalityön palveluohjaajalle. Vammaispalveluissa tuli 1.9. voimaan määräajat palvelutarpeen selvittämiselle (7 arkipäivää). Kiireelliset kriisitarpeet voitiin hoitaa välittömästi. Vammaispalveluja koskevien hakemusten osalta käsittelyajat (viimeistään 3 kk hakemuksesta) olivat palvelusta riippuen 1 5 viikkoa. Käsittelyaikojen venyminen liittyi hakemuksiin joissa tarvittiin paljon lisäselvityksiä. Palvelusuunnitelmat on laadittu lähes kattavasti kaikille asiakkaille ja aina uusille asiakkaille. Uusien asiakkaiden palvelusuunnitelmiin on erityisesti panostettu ja tarvittaessa on tingitty vanhojen asiakkaitten palvelusuunnitelmien tarkistuksesta, mikäli asiakkailla ei ole ollut muutostarpeita. Kuljetuspalveluasiakkaille ja asunnonmuutostyö asiakkaille palvelusuunnitelmat on laadittu tapauksissa joissa asiakas tarvitsee useita eri palveluja. Sosiaalityön tiimien välistä työnjakoa, yhteistyötä ja yhteensovittamista on työstetty edelleen. Aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan työtapojen määrittely osana sosiaalista kuntoutusta toteutettiin osana hanketyötä, johon osallistui koko aikuissosiaalityön tiimi. Tätä työtä jatkettiin hankkeen päätyttyä. Mielenterveys ja päihdepalvelut: Tavoitteet: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito ja kuntoutus sekä oikea porrastus suhteessa perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon Äänekoskella otetaan huomioon myös väestön henkinen hyvinvointi eri hallintokuntien päätöksenteossa Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman valmistuminen, kehittämistarpeiden listaus ja toimenpiteiden priorisointi tehty Käytössä yhteinen kirjallinen toimintasuunnitelma eri toimijatahojen kanssa Moni- ja päihdeongelmaisten asumiseen liittyvä toiminta- ja palvelusuunnitelma valmis Tavoitteiden toteutuminen: Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia ovat valmistuneet. Moni- ja päihdeongelmaisten asumiseen liittyvät toiminta- ja palvelusuunnitelmat tehdään yksilöllisesti eri sidosryhmien kanssa. Mielenterveyspotilaiden tarkoituksenmukaista erikoissairaanhoitoa on edelleen vahvasti ohjattu ammatillisella yhteistyöllä, jolloin palvelukotiasumisen suhteellinen osuus on toisaalta edelleen kasvanut näkyen vastuualueen nettomenoylityksissä.