Talouden tilanne ja näkymät Seppo Honkapohja Hämeenlinnan Paasikivi-Seura 23.4.2009
Esityksen rakenne Suomen Pankki tänään Rahoituskriisin syyt ja tilanne Talouden tilanne Kansainvälinen talous Suomi
Suomen Pankki tänään
Miten Suomen Pankki toimii osana eurojärjestelmää? Neljä ydintoimintaa: Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto
Rahapolitiikka Keskeiset tehtävät Pääjohtaja on EKP:n neuvoston jäsen ja päättää tässä tehtävässä euroalueen rahapolitiikasta Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston tehtävänä arvioida tapahtumien vaikutuksia kansantalouden kehitykseen, osallistuu EKP:n rahapolitiikan komitean työhön Rahamarkkinoiden, rahoitusmarkkinoiden ja siirtymätalouden, ennen kaikkea Venäjän tutkimus kuuluu tähän osastoon.
Pankkitoiminta Keskeiset tehtävät rahamarkkinoiden kannalta EKP:n rahapolitiikan toteuttaminen Suomessa Pankkijärjestelmän maksuvalmiuden turvaaminen Pankkitoimintaosasto osallistuu EKP:n markkinaoperaatioiden komitean työhön; EKP:n neuvosto päättää pitkän aikavälin markkinaoperaatioihin ja delegoi hienosäätöoperaatiot johtokunnalle; Markkinaoperaatiot toteutetaan hajautetusti; Pankkitoimintaosaston tehtävänä on seurata ja analysoida markkinainformaatiota.
Rahoitusvalvonta Keskeiset tehtävät Edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta ja tehokkuutta Suomen Pankki seuraa rahoitusjärjestelmää ja sen vakautta kokonaisuutena, rahoitusmarkkinaosasto osallistutaan EKP:n pankkivalvonnasta vastaavan komitean työhön Finanssivalvonta on Suomen Pankin yhteydessä ja valvoo yksittäisiä toimijoita kuten pankkeja Vastuut korostuvat rahoitusmarkkinoiden kriisitilanteissa Suomen Pankki on mm. hätärahoituksen lähde 4/16
Rahahuolto Keskeiset tehtävät Setelien ja kolikkojen liikkeeseenlasku Suomessa. Turvata osaltaan käteisen kunto ja aitous Suomen Pankki toimii yhteistyössä pankkien ja rahahuoltoon erikoistuneiden yritysten kanssa Tavoite Kehittää kustannustehokkaasti koko rahahuoltojärjestelmää kuluttajien ja koko talouden eduksi.
Rahoituskriisin syyt ja tämänhetkinen tila
Luo ja hajauta -malli sekä sen kannustinjärjestelmä Aika... 01 02 03 04 05... 14 15 16 17 25 26 27 28 29 30 Kotitalous - Perii palkkion - Ei pysyvää suhdetta Luottoriskivakuuttaja - Antaa vakuutuksella lisäturvaa - Perii palkkion Asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin, liikkeeseen laskettujen arvopapereiden arvo laskee INVESTOINTIPANKKI Luottoluokittaja Erillisyhtiö - Paketoi luoton muiden vaateiden kanssa - Siirtää erillisyhtiöön - Investointipankin johto kerää muhkeat palkkiot - Perii palkkion konsultoinnista ja luottoluokituksista - Voi muuttaa luokituksia myöhemmin - Laskee liikkeeseen omaisuusvakuudellisia jvk-lainoja Jvk-viipale 1 Jvk-viipale 2... Jvk-viipale n ASUNTOLUOTTO- PANKKI - Myöntää luoton - Perii palkkion - Myy luoton eteenpäin Asuntolaina- myyntimies - Ottaa luoton - Sitoutuu velanhoitoon hyvin pitkäksi ajaksi Sijoittajat - Kantavat tappiot arvopapereiden arvon laskusta
Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä ylivelkaantui ja sen riippuvuus markkinarahoituksesta kasvoi Varat Velat 100 Arvopaperit Markkinarahoitus 95 Varat Velat Markkinarahoitus 30 Arvopaperit 30 100 Lainat Talletukset 90 70 Lainat Talletukset 60 Oma pääoma 10 Riskien alihinnoittelu => omat pääomat suhteessa saamisiin pienenivät. Markkinavarainhankinnan osuuden huomattava kasvu (arvopaperistaminen ym.) Oma pääoma 15
Mikä epäonnistui rahoitusinnovaatioissa? Alhaiset korot ja riskilisät lisäsivät uusien vähäriskisten, mutta korkeatuottoisten sijoitustuotteiden kysyntää. Subprime-markkinat ja monimutkaiset lainatuotteet vastaus tähän kysyntään Arvopaperistaminen (ja siihen liittynyt johdannaisten käyttö) vääristivät kannusteita Mahdollisti riskien myymisen edelleen. Luoton alkuperäiselle myöntäjälle ei jäänyt pysyvää suhdetta velalliseen, Palkkiot sidottiin lainojen volyymiin, ei lopulliseen arvoon. Seurauksena luotonannon kriteerien murentuminen
Subprime- ongelmat laukaisivat korjausliikkeen ylivelkaantuneessa rahoitusjärjestelmässä Luottamus romahti; kaikkia lainapapereita, joissa oli subprime -luottoja, kartettiin; likviditeetti kuivui, Vahvasti velan lisäämiseen perustuvan liiketoimintamallin ongelmat paljastuivat: 1) Ohuet riskipuskurit, 2) Epätietoisuus tappioiden suuruudesta 3) Liiallinen turvautuminen markkinarahoitukseen
Tappiot ja markkinarahoituksen ongelmat alkoivat rajoittaa pankkien antolainausta ENNEN: JÄLKEEN: Varat Velat Varat Velat 100 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 90 80 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 72 Oma pääoma 10 Oma pääoma 8 Tappio 2 alentaa omaa pääomaa, uusi oma pääoma = 8. Jos pankilla 10% tavoitepääomasuhde, edellyttää taseen pienentämistä 10 kertaa tappioiden määrällä eli 20:llä.
Esimerkki tappioiden ja riskinkarttamisen vaikutuksesta pankin taseen tavoitekokoon ALUKSI TAPPIOT SYÖVÄT OMAA PÄÄOMAA RISKIEN KASVU NOSTAA VAKAVARAISUUS- TAVOITETTA Taseen supistus- tarve=36 100 LAINAT Arvopaperisijoitukset Vieras pääoma 90 Tappio=2 80 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 72 64 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 56 Oma pääoma 10 Oma pääoma 8 Oma pääoma 8 Varat Velat Varat Velat Varat Velat Alentunut oma pääoma= 8. Muuttumattomalla tavoitepääomasuhteella tavoiteltu taseen koko = 80. Tavoitepääomasuhde nousee 12.5 prosenttiin. Uusi tavoiteltu taseen koko = 64.
Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä 23.3.2009 mennessä Wells Fargo ( Wachovia) US valtio Citigroup Bank of America ( Merrill Lynch) CH valtio UBS JPMorgan Chase ( Washington Mutual) US valtio Bank of America HSBC US valtio JPMorgan Chase UK valtio Lloyds TSB ( HBOS) PNC Bank ( National City) US valtio Wells Fargo US valtio Morgan Stanley UK valtio RBS Deutsche Bank Lehman Brothers CH valtio Credit Suisse Barclays NL valtio ING Groep Lone Star rahasto IKB FR valtio Societe Generale BE, NL ja LU valtio Fortis FR valtio Credit Agricole Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä 23.3.2009 mennessä 0 20 40 60 80 100 120 Oman pääoman lisäykset Alaskirjaukset Mrd. USD Lähde: Bloomberg. Alaskirjaukset kaikki yhteensä n. 1259 mrd. USD ja oman pääoman lisäykset n. 1042 mrd. USD
Finanssisektorin vakauttamistoimenpiteet Likviditeetti ja varainhankinta: Pankkien keskuspankkilikviditeetin turvaaminen (EKP) Pankkien muun rahoituksen turvaaminen (hallitukset) Talletussuojan nosto Valtion takaukset pankkien velkakirjoille Vakavaraisuus (hallitukset): Valtion pääomasijoitukset elinkelpoisiin pankkeihin Taseiden puhdistaminen ongelmallisista omaisuuseristä Omaisuudenhoitoyhtiö, valtion tappiovakuutukset Kriisipankkien pelastaminen / uudelleenjärjestely
Keskeiset sääntelyn kehittämiskohteet Pankkisääntelyn suhdanteita vahvistavien piirteiden (myötäsyklisyyden) vähentäminen (Basel II, IFRS) Kattavuuden laajentaminen (hedge rahastot, OTCmarkkinat) Informaation ja läpinäkyvyyden lisääminen (markkinakuri) Ylikansallisten instituutioiden valvonnan tehostaminen Kriisinhallintavalmiuksien parantaminen Varhainen väliintulo, talletussuoja, pankeille erityinen selvitystilamenettely
De Larosiére ryhmän ehdotus uudeksi EUrahoitusvalvontarakenteeksi EKP:n yleisneuvoston jäsenet (varajäseninä valvonnan johtajat) European Systemic Risk Council (ESRC) (pj. EKP:n pääjohtaja) EBA:n, EIA:n ja ESA:n pj:t + + EU:n komission edustaja Tehtävät - Makrovakausanalyysi ja politiikkapäätökset - Signallointi riskeistä valvojille Valvontatieto Riskivaroitukset European System of Financial Supervision (ESFS) European Banking Authority (EBA, nyk. CEBS) European Insurance Authority (EIA, nyk.ceiops) European Securities Authority (ESA, nyk. CESR) Tehtävät - Valvontastandardit - Valvontakollegioiden koordinointi - Kriisinhallinnan koordinointi Juridinen sitovuus! Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat Tehtävät - Päivittäinen valvontatyö
4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 Rahoitusmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa suhteessa keskimääräisiin markkinaolosuhteisiin vuosina 1992-2009 Indeksi Kokonaisindeksi raha-, jvk- ja osakemarkkinoiden tilasta* 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Bloomberg. * Indeksi kuvaa kuinka monta keskihajontaa vallitseva markkinatilanne poikkeaa vuosien 1992-2008 keskiarvosta.
EKP:n politiikkakorko ja euribor - korkojen kehitys 1 kk:n euriborkorko 3 kk:n euriborkorko 12 kk:n euriborkorko EKP:n ohjauskorko 6.0 Prosenttia 5.5 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 01/2005 07/2005 01/2006 07/2006 01/2007 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009 Lähde: European Banking Federation, Suomen Pankki. PTMO
% 6.00 Pitkät korot Yhdysvalloissa, euroalueella ja Isossa-Britanniassa Iso-Britannia 10 v. Euroalue 10 v. Yhdysvallat 10 v. 5.50 5.00 4.50 4.00 3.50 3.00 2.50 2.00 02/2007 08/2007 02/2008 08/2008 02/2009 Lähde: Bloomberg
Pankkien luottoriskin hintoja Raiffeisen UBS Barclays Deutsche Bank Banco Santander Societe Generale 5.50 Prosenttiyksikköä 5.00 4.50 4.00 3.50 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 07/07 09/07 11/07 01/08 03/08 05/08 07/08 09/08 11/08 01/09 03/09 Lähde: Bloomberg
4.0 %-yksikköä Valtioiden luottoriskin hintoja 3.5 3.0 2.5 2.0 Irlanti Kreikka 1.5 1.0 0.5 0.0 01/2008 03/2008 05/2008 07/2008 09/2008 11/2008 01/2009 03/2009 05/2009 Lähde: Bloomberg Itävalta Italia Ruotsi Belgia Suomi Saksa PTMO
Osakemarkkinoiden kehitys (indeksoitu) 1.20 S&P 500 Euro Stoxx Euroopan rahoitussektori USA:n rahoitussektori 1.10 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.30 0.20 0.10 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 Lähde: Bloomberg
1.65 1.60 1.55 1.50 1.45 1.40 1.35 1.30 1.25 1.20 1.15 1.10 Euron dollarikurssi EUR Liukuva keskiarvo (100 pvää) 01/2006 07/2006 01/2007 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009 Lähde: Bloomberg PTMO/JH
1.4 Indeksoituja euron valuuttakursseja Ison-Britannian punta Ruotsin kruunu Unkarin forintti Puolan zloty Tsekin koruna Indeksi 2.1.2004 = 1 1.3 1.2 1.1 1 0.9 0.8 0.7 0.6 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 Lähde: Bloomberg. PTMO
Reaalitalous: kansainvälinen tilanne
Teollisuustuotanto keskeisillä talousalueilla Yhdysvallat Euroalue Japani 150 Indeksi, 1995 = 100 140 130 120 110 100 90 80 70 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: Bloomberg ja Eurostat.
Vuoden 2009 kasvuennusteita 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 2007 2008 2009 Lähteet: Consensus Economics, IMF, OECD ja Euroopan komissio. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 % Euroalue 2007 2008 2009
Luottamusindikaattorit Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäälliköiden indeksi Kuluttajien luottamusindikaattori Palvelualojen ostopäälliköiden indeksi 3 Skaalattu indeksi * 2 1 0-1 -2-3 -4-5 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 * Indeksi osoittaa standardipoikkeamina etäisyyden keskiarvosta. Keskiarvo ja standardipoikkeama on laskettu kuvion aikavälin havainnoista. Lähteet: Conference Board ja ISM.
Asuntomarkkinat Yhdysvalloissa 240 220 200 180 160 140 120 100 Asuntojen hinta, Case-Shiller (vasen ast.) Vanhojen asuntojen tarjonta / myynti (oikea ast.) Indeksi, tammikuu 2000 = 100 Case-Shiller futuuri Uusien asuntojen tarjonta / myynti (oikea ast.) 14 Kuukautta 12 10 8 6 4 80 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Bloomberg. 2
Teollisuustuotanto ja -tilaukset euro-alueella Teollisuuden tilauskanta, komission kysely Teollisuustuotanto (oikea asteikko) 10 Saldoluku %-muutos vuoden takaa 10 0-10 5-20 0-30 -40-5 -50-60 -10-70 1990 1995 2000 2005 Lähteet: Eurostat ja komissio. -15
IFO- ja ZEW-indeksien tulevaisuusodotukset 105 100 95 90 85 80 IFO Indeksi, 2000=100 ZEW (oikea asteikko) Saldoluku 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 75 1991 1996 2001 2006 Lähteet: IFO ja ZEW. -80 34
Inflaatio ja pohjainflaatio euroalueella YKHI YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 3 2 1 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: Tilastokeskus.
Reaalitalous: Suomi
30 20 10 0-10 -20-30 -40 Teollisuuden indikaattoreita Suomessa Teollisuuden indikaattoreita Tavaraviennin arvo Tuotannon volyymi-indeksi Uudet tilaukset Tuotanto-odotukset (oikea ast.) Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Saldoluku 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 2002 2004 2006 2008 Lähteet: Euroopan komissio, Tilastokeskus ja Tulli.
Yksityisen kulutuksen indikaattoreita Suomessa Ensirekisteröidyt henkilöautot (vasen asteikko) Vähittäiskauppa* (oikea asteikko) Yksityinen kulutus (oikea asteikko) 16 14 12 10 8 6 4 1000 kpl Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 10 8 6 4 2 0-2 2 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 *Kausitasoitettu määräindeksi, kolmen kuukauden liukuva keskiarvo. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. -4
YKHI-inflaation hajotelma Suomessa 6 Energia Jalostamattomat elintarvikkeet Jalostetut elintarvikkeet Teollisuustuotteet pl. energia Palvelut Kokonaisindeksi Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä 4 2 0-2 2005 2006 2007 2008 2009 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: Tilastokeskus.
Elintarvikkeiden hinnat Suomessa ja euroalueella Jalostamattomat elintarvikkeet, euroalue Jalostetut elintarvikkeet, euroalue Jalostamattomat elintarvikkeet, Suomi Jalostetut elintarvikkeet, Suomi 125 120 115 110 105 100 95 90 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Eurostat.
Ennuste: Suomi (SP:n ennuste 24.3.2009)
Ennusteen oletukset 2007 2008 2009 e 2010 e 2011 e Öljyn hinta, USD/barreli 72.7 97.6 48.2 55.5 60.2 Suomen vientimaiden vientihinnat euroina, prosenttimuutos 0.3-0.3-4.8-0.7 0.6 Euribor, 3 kk, % 4.3 4.6 1.7 1.9 2.6 Suomen 10 vuoden obligaatiokorko, % 4.3 4.3 4.1 4.4 4.7 Suomen nimellinen kilpailukykyindikaattori 2 104.0 107.0 110.5 110.7 110.9 2 Suppea, euroalueen mailla täydennetty, tammi-maaliskuu 1999 = 100 e = ennuste. Lähteet: Tilastokeskus, Bloomberg ja Suomen Pankki.
Ennusteen keskeisiä muuttujia 2008 2009e 2010e 2011e BKT, prosenttimuutos 0.9-5.0-1.1 1.5 Inflaatio,% 3.9 1.2 1.1 1.3 (yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi) Suomen vientimarkkinat, prosenttimuutos 5.0-7.1 0.5 4.2 Vaihtotase, % BKT:stä 2.5 1.2 1.0 0.2 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:stä 4.1-1.0-3.0-3.7
Suomen vienti, vientimarkkinat ja maailmankauppa 15 Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Maailmankauppa Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 10 5 0-5 -10-15 -20-25 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen 6 % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot** Yksityinen kulutus** 4 2 0-2 -4 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 * Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ** Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen 50 % Vienti Tuonti 45 40 35 30 25 2002 2004 2006 2008 2010 Tavarat ja palvelut. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
I Investointiaste Yksityiset investoinnit yhteensä Asuinrakennukset Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset 30 % BKT:stä 25 20 15 10 5 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Investointiasteet on laskettu nimellisistä luvuista. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Kysyntäerien vaikutus kasvuun Nettovienti Yksityinen kulutus 6 4 2 0-2 -4-6 Julkinen kysyntä Varastojen muutos ja tilastollinen ero Prosenttiyksikköä Yksityiset investoinnit BKT, määrän prosenttimuutos -8 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien 2009 2011 luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
2 700 Työllisyys ja avoimet työpaikat Työlliset (vasen asteikko) Avoimien työpaikkojen lukumäärä (oikea asteikko) 1 000 henkeä 1 000 kpl 60 2 500 50 2 300 40 2 100 30 1 900 20 1 700 10 1 500 1990 1995 2000 2005 2010 0 Suomen Pankin kausivaihteluista puhdistamat luvut. Lähteet: Tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen Pankki.
Julkinen talous Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka %BKT:stä 2005 2006 2007 2008 2009 e 2010 e 2011 e Nettoluotonanto 2.6 3.9 5.2 4.1-1.0-3.0-3.7 Velka 41.4 39.2 35.1 33.4 39.6 45.8 51.1 e = ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Kysyntä ja tarjonta Ennusteen keskeiset tulemat 2008 2008 2009e 2010e 2011e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 186.2 0.9-5.0-1.1 1.5 Tuonti 75.0-1.3-17.5-6.1 2.3 Vienti 82.2-1.1-19.6-5.0 0.4 Yksityinen kulutus 95.7 2.0-1.4 0.3 1.7 Julkinen kulutus 41.2 1.7 2.5 2.1 2.5 Yksityiset investoinnit 33.7 1.3-15.1-13.8 2.9 Julkiset investoinnit 4.7-1.3 3.8 3.8 4.9
KIITOS