RAPORTTI TYÖSKENTELYSTÄ FYSIOTERAPEUTTINA RDBF:N NIMISSÄ ILEMBULASSA TANSANIASSA AJALLA 17.4-1.6.2014 fysioterapeutti Irma Tarvainen Olin neljännen kerran fysioterapeuttina Tansaniassa, Ilembula Lutheran Hospitalissa sekä vammaisten lasten kuntoutuskeskuksessa INUKAssa, Southern highlands rehabilitation, RDBF:n kustantamana. Suomessa olen 38 vuotta työskennellyt Päijät- Hämeen keskussairaalan fysioterapeuttina. Lastenneurologian työryhmässä olen ollut 27 vuotta ja työtoverinani on ollut lastenneurologi Ulla Maija Ritanen, Dr. Ulla ja pitkään myös puheterapeutti Riitta Luukkonen. Riitta oli mukana ensimmäistä kertaa pääosin omin kustannuksin. Tällä kertaa saimme kolmen hengen moniammatillisen työryhmämme puitteissa kouluttaa ja opastaa sekä paikallisia että italialaisia työntekijöitä, jotka koostuivat vastavalmistuneista, jo enemmän kokeneista ammattilaisista sekä enemmän ja vähemmän kokeneista maallikko-ohjaajista. Vaikka taas oli suurin osa uusia työntekijöitä, oli todella innostavaa nähdä että kuitenkin paljon oli nähtävissä meidän ohjauksemme jälkiä työssä, johon oli helppo taas ryhtyä toimeen. Tutkittuja ja hoidettuja potilaita oli kaikkiaan 100, joista kaikki olivat Ulla Maijan tutkimia. Minä osallistuin suurimpaan osaan tutkimuksia ja niihin liittyviin ohjauksiin ja teimme yhteistyötä kolmistaan puolin ja toisin. Riitta toteutti itsenäisesti erinomaisen ansiokkaasti niin syömis- kuin erilaisia kommunikaatioharjoitusohjauksia. Suomessa etukäteen Ulla Maija Ritanen oli koonnut kirjallisen suunnitelman vammaisten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämiseksi Ilembulan sairaalan vaikutusalueella. Katso tarkemmin Ulla Maija Ritasen raportti liitteineen. Suunnitelma oli todella tärkeä, jotta se saatiin läpivietyä vain sen vajaan kuuden viikon aikana jonka lomiemme puitteissa voimme tällä kertaa olla. Etukäteen olimme työstäneet mukaan jälleen erilaisia oppaita ja osaa työstettiin vielä paikan päällä Ilembulassa (liitteenä).
Lastenneurologinen konsultaatiopoliklinikka Ilembula Lutheran Hospitalissa Joka aamu oli edelleen aamuraportti johon pääasiallisesti osallistuimme. Vähintäänkin yksi aina edusti meitä raportilla, sillä saattoi olla usein jokin konsultaatio sairaalassa. ILH:n poliklinikkapäivä oli jälleen maanantai. Potilaat tulivat maallikko-ohjaajien kanssa ja muutama tuli suoraan sairaalan potilaskonsultaationa, sekä sairaalan orpolan yksi vaikeasti vammainen kaksivuotias. Fysioterapeutti Jozack hoiti sairaalan potilaat. Jozack on myös yhteyshenkilö Inukassa kuntoutusjaksoilla käyvien lasten asioissa. Dr Ulla tutkii vieressään lapsen äiti ja maallikko-ohjaaja Faraja Osa potilaista oli jo tuttuja minulle ja Ulla Maijalle, mutta Riitalle kaikki tapaamiset olivat uusia ja haastavia. Kun Ulla Maija oli tutkinut, minä hoitanut ohjauksen ja tarvittavat apuvälineasiat, saattoi Riitta vielä jatkaa puheterapia-asioissa.. Kenkien sovitusta Seisomaannousuharjoitus Kaikissa paikoissa ohjauksen aluksi aina pyysin vanhempia näyttämään, mitä ovat tehneet lapsen kanssa auttaakseen häntä elämään vammansa kanssa. Paljolti se oli edelleen rivakkaa joka nivelen venyttelyä, mutta myös eri alkuasennoissa olemista. Nivelten liikeratojen aukivenyttelyt ja lihasten rentouttelut ovat tärkeitä jatkossakin, mutta tarpeeksi hidas eteneminen asiasta toiseen vasta auttaa lasta tekemään ja toimimaan itsenäisesti. Omalla esimerkillä oli tärkeää vielä näyttää ja sitten ohjata manuaalisesti vanhempia niin että he antaisivat tilaa lapsen itse tehdä mahdollisimman paljon siirtymisissä eri asentoihin ja myös ohjata leikki asennoissa. Helpoin tapahan olisi nostaa lapsi eri asentoihin. Asian selittäminen ja näyttäminen ei ole riittävää, vaan vanhemman itse koettava ohjauksessa miten sen tekee, koska harjoittelu jää jatkossa täysin vanhempien varaan. Ei ole kotona käyviä fysioterapeutteja edelleenkään.
Inuka Tiistaisin, keskiviikkoisin tutkimme ja ohjasimme kaikki cp-, moni- ja kehitysvammaiset sekä muut vammaiset lapset Inukan kuntoutuskeskuksessa. Kuntoutuskeskuksen toimesta on kartoitettu lähes kaikki eri lähikylien vammaiset lapset ja siten sieltä pystyttiin adekvaatisti kutsumaan viikottain keskimäärin viisitoista lasta tutkimuksiin ja joka viikko tutkittavat Oma hoitaja ohjaa kuntoutusjaksolla lasta lapset jäivät viikon intensiiviselle kuntoutusjaksolle. Torstaisin ja perjantaisin kävimme Ulla Maijan kanssa Inukan kuntoutuspisteessä Makambakossa tutkimassa ja ohjaamassa kerrallaan noin viisi lasta. Kerran kävimme tutkimassa myös Inukan kauempana olevan Mtwangon kuntoutuspisteessä lapsia. Inukassa oli vaihtunut työntekijöiksi tansanialaiset vastavalmistuneet fysioterapeutti Namnyaki sekä toimintaterapeutti Jacob. He olivat englanninkielen taitavia, kuten myös tansanialainen sosiaalityöntekijä ja toimistotyöntekijät. Sairaanhoitaja Sister Elsan lisäksi oli tullut toinen nunna joka vastasi Inukan taloudesta, hän oli myös Intiasta. Italiasta oli vuodeksi tullut myös viisi vapaaehtoistyötekijää mutta he lähtivät jo kahden viikon tapaamisen jälkeen lomalle Italiaan. Käytännön kieli oli englanti, vaikkakin dr.ulla jo paljon pystyi swahiliksikin kommunikoimaan. Minä selvisin useilla swahilin kielen knoppi sanoilla ja konkreettisesti manuaalisesti ohjaamalla lasten äitejä tai isiä. Käytännössä tutkiminen ja ohjaus tehtiin yhdessä niin, että Ulla Maija suoritti oman osuutensa ensin ja tarvittaessa osin yhdessä. Sitten selvittelimme ft Namnyakin tai tt Jacobin kanssa vanhemmille(usein oli vain äiti), kotiharjoitusten sisältöä ja käytännössä myös äiti harjoitteli niitä. ft Namnyaki toimi tulkkina
Avoterapiaryhmät Parokiassa toimi edelleen maallikko-ohjaajien vetämä ryhmä keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kävimme Riitan kanssa ohjaamassa siellä parina lauantaina. Mtwangon ja Makambakon maallikko-ohjaajia opastimme, kun kävimme tutkimassa siellä. Käytännön ohjaus ja terapia toteutuivat samalla periaatteella kuin Inukassa tai sairaalalla, manuaalisesti ohjaamalla ja laittamalla terapeutit tai äidit tekemään. Apuvälinehuolto Apuvälineasioissa toimittiin kuten viime vuonnakin: Viimevuoden jälkeen paikallinen puuseppä James oli tehnyt jo paljon seisomatelineitä, tuoleja ja niiden yhdistelmiä. Osalla lapsista oli niitä jo käytössäkin, mutta paljon oli vielä lapsia joilla ei ollut mitään. Kokeilimme yhdessä ensin kokeilutelineellä käytännössä, miten lapsi asettuu seisomaan seisomatelineeseen tai tuoliin istumaan ja kun tarvittavat säädöt olivat sopivasti, ft Namnyaki ja tt Jacob huolehtivat jatkotoimenpiteistä ja paljon he jo mittasivat niitä itsenäisestikin. Uutena asiana sovittiin, että kokonaisvastuu apuvälineiden luokittelusta(who ISO 2000), merkkaamisesta, kartoituksesta, tilastoinnista, ja huollosta jää Jacobille. Kaikki päätökset, toteutukset, toimitukset ja syyt toteutumattomuuteen päivämäärineen kirjataan ylös. Lähettämiämme käytöstä poistettuja tukikenkiä oli tarpeen antaa hyvin monelle, mutta työjaksomme loppuvaiheessa alkoivat tietyt koot olla loppu.
Kiilatyynyjä asentohoitoon ja terapiakäyttöön sahasimme Riitan kanssa taas montakymmentä Ulla Maijan lahjoitusvaroin ostamasta patjasta ja sairaalan ompelija teki niinikään lahjoitusvaroin ostetusta kernikankaasta päälliset. Ompelijana sairaanhoitaja-nimikkeen rinnalla toimiva Sister Elsa sai samalaisen urakan niinikään lahjoitusvaroilla. Kiilatyynyt ovat hyvin monikäyttöisiä niin asentohoidoissa kuin kotiterapiatilanteissa ja suositellaan käyttöön lähes jokaiselle ei kävelevälle liikunta- ja monivammaiselle lapselle. Kuljetusväline- ja pyörätuolitilanne on edelleen hyvin puutteellinen. Kaikilla teillä ei pyörätuoli edes ole käytännöllinen, mutta liikkuminen edes kotioloissa itsenäisesti toisi ulottuvuutta ja itsenäisyyttä lapsen/nuoren elämään. Ovelta ovelle kuljetus
Koulutus Järjestetimme Inukassa kolmen päivän seminaarin paikallisille terapeuteille ja maallikko-ohjaajille. Myös Mbeyasta oli fysioterapeutti mukana. Kaikkiaan 25 osallistujaa. Ohjelma koostui pääasiallisesti Ulla Maijan, Riitan ja minun koulutusosuuksista, mutta oli pari paikallista luennoitsijaakin; psykologi ja ravitsemusterapeutti. Katso tarkemmin Ulla Maija Ritasen raportti. (ohjelma liitteenä). Ensin opastettiin Sitten harjoiteltiin Koulutus/opetus/materiaalimme: 1.Lapsen käsittelyohje, swahili-englanti kielisenä. Väripainos. Liite 2. Opas lapsen toiminnallisista harjoituksista englannin kielisenä terapeuteille. Väripainos. Liite 3. Opas lapsen toiminnallisista harjoituksista swahilinkielisin otsakkein maallikko-ohjaajille. Väripainos. Liite 4. Yhteistyössä ILH:n orpolan, minun ja Ulla Maijan kanssa toteutettu video lapsen käsittelystä hoitojen yhteydessä ja lapsen ohjaaminen ja aktivoiminen siirryttäessä asennoista toiseen. Materiaalit jäivät sekä Inukan, että Ilembula Lutheran Hospitalin terapeuttien käyttöön jo viime vuonna. 5. Seminaariohjelma_Inukassa_26.-28.5.2014.pdf 6. Kuvataulut jokaiseen työskentelypisteeseen Inuka, Makambako, Mtwango, ILH sairaala, Mbeya
LAHJOITUSVAROISTA Lahjoitusvaroista sain lähetettyä muutaman 30 kg paketin etukäteen jo Inukaan ja sairaalaan odottamaan tuloamme. Lisäksi sain 200 mukaani, joilla sain maksettua useita apuvälineitä (mm. seisomatelineitä, erityistuoli ja vastaavaseisomateline/tuoli yhdistelmä). Lahjoitettuja pikkuvauvan vaatteita veimme taas jaettavaksi ILH:on keskosille. Hyödyllisiä, käyttökelpoisia lahjoitusapuvälineitä kaivataan: rannetukia, tukisandaaleita ja ortooseja. Jatkossa olisi hyvä että apuväline lähetykset tehtäisiin suoraan INUKAAN. Rahaa ja apuvälineitä voisi lähettää myös menijöiden mukana. Yhden puisen apuvälineen omavastuuhinta on 15. Edullisinta on lähettää 5, 10, 15 ja 30kg erissä; 5kg 42,84, 10kg 67,97, 15 kg maksaa 93,08 ja 30kg maksaa n. 168,41. Hintoihin tulee lisäksi ALV%. Vastaanottaja (Inuka) joutuu maksamaan lisäksi vielä niistä tullin. INUKAN osoite: Mr. Stefano Cataldo, INUKA, PO Box 50, Ilembula, Via Iringa, Tanzania Itse olen edelleen halukas ja valmis lähtemään ensi vuonnakin jatkamaan työskentelyä siellä. Hollolassa 3.7.2014 Irma Tarvainen