Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena



Samankaltaiset tiedostot
KH 38 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Asemakaavan muutosehdotus sekä kaavaselostus liitteineen

Tekninen lautakunta

Teppo Puhakaisen valtuustoaloite koskien Leirin Opintien alueen kaavoitusta. Perustelu valtuustoaloitteesta:

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro

Kailon asemakaavamuutos AK 364 Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Suojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, MIRIENSIS OY TIURUNIEMEN ETELÄOSAN ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10

ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KIVIRANNAN KAAKKOISKULMAAN

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Säästetään Kauppi-Niihaman metsät luonnolle ja virkistyskäytölle. Vertaissuunnittelutyöpaja

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

Vanhusneuvoston nimeäminen ja vanhusneuvoston toimintasäännön vahvistaminen

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/ Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO , 24.2.

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Valtuusto Sivu 1 / 1

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia. Luonto-ja eläinavusteinen toiminta Sanna Peltola

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , koskee koko suunnittelualuetta.

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sopiva paikka asuinrakentamiselle. Yleiskaavakyselyn tuloksia 1 (13) 2018

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Edellä mainitusta johtuen, on etsittävä myös muita keinoja ja ratkaisuja, jotta rakennukset saadaan tuottavimmiksi.

Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta

LOVIISA, LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Transkriptio:

Kaupunginhallitus 108 14.03.2016 Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena 515/00.02.04.00/2014 KH 108 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lausunto 2.6.2014 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausunto 12.5.2015: "SEUYMPLA 56 Valmistelija/lisätiedot: ympäristötarkastaja Toni Pöntelin, puh. 040 529 8480 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lappeenrannan kaupunki pyytää Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausuntoa Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteesta Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena. Aloite 31.3.2014: "Lappeenranta on uudessa strategiassaan ottanut yhdeksi elinkeinopolitiikkansa painopisteeksi kansainvälisen matkailun. Erityisesti lähialueen venäläisten matkailijoiden toivotaan viihtyvän lappeenrantalaisten palvelujen äärellä, mutta matkailijoita houkutellaan myös muualta Euroopasta ja kotimaasta. Perinteisesti Suomi on mielletty maaksi, jossa on puhdas luonto, ja luontomatkailu onkin alati kasvava ala. Kansallispuistoissa ja muissa luonto- ja retkeilykohteissa käy vuosi vuodelta enemmän ihmisiä, paitsi ulkomaisia myös kotimaisia matkailijoita, ja heistä on todettu olevan merkittävää hyötyä paikallisille yrittäjille ja elinkeinonharjoittajille. Tällä hetkellä Etelä-Karjala ei ole kovin kilpailukykyinen luonto matkailun markkinoilla. Suomessa on paljon alueita, joilla on kauniita järviä ja luontoa ympärillä, sekä paljon retkeilyyn sopivia maasto ja. Etelä-Karjala on maakunnista ainoa, jolla ei ole kansallispuistoa, eikä maakunnan retkeilyreitistö pärjää esimerkiksi Pohjois-Karjalan reitistölle (katso esim. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivustot, jossa

Etelä-Karjalan ainoa retkikohde on Siikalahti). Tämä onkin suuri ongelma, kun alue kilpailee muiden maakuntien kanssa matkailijoiden vierailuista. Lappeenranta on panostanut viime vuosina vahvasti Rauha-Tiurun matkailualueen kehittämiseen, ja alue onkin lähtenyt kehittymään hyvin. Useat alueelle saapuvat matkailijat kertovat hakevansa nimenomaan puhdasta ja aitoa luontoa. Rauha-Tiurun alueella ja sen edustan saaristossa on vanhojen kulttuuriarvojen lisäksi myös paljon kaunista luontoa, ja upean Saimaan rannan lisäksi alueen metsät ovat suurilta osin säästyneet hyvin monimuotoisina ja lähes luonnontilaisina (katso Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tekemä luontoselvitys alueesta: http://www.ekay.net/fi/instituutti/ Tiuruniemen luonto luontoselvitys2013). Potentiaalia luontomatkailun kehittämiseen on siis paljon. Esitämmekin, että Rauha-Tiurun ja sen edustan saarten luontoalueista tehdään Lappeenrantaan pilottihanke, jossa yhdistetään pääosin kaupungin omistamien metsien käyttö luontomatkailun tarpeisiin. Alueen metsiä hoidetaan ottaen mallia Suomessa olevista luontomatkailukohteista, vaikkapa kansallispuistoista, kohteista tehdään esitteitä ja merkittävät alueet tuodaan matkailijoille tutuiksi myös kylttien avulla, alueelle tehdään useiden kilometrien retkeilyreitit opasteineen ja lepopaikkoineen, jne. Samalla seurataan alueen käyttöä ja matkailuelinkeinon kehittymistä, sekä selvitetään luontomatkailun taloudellisia vaikutuksia. Hankkeesta on hyötyä myös lappeenrantalaisille asukkaille, joiden lähiretkeilymahdollisuudet paranevat. Luontoliikunnan lisääntymisellä on tutkimusten mukaan merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia." Lausunto: Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tiedossa ei ole Rauha-Tiurun alueelta sellaisia luonnonesiintymiä, uhanalaisia lajeja tai elinympäristöjä, jotka estäisivät alueen käyttöä aloitteen mukaiseen luontomatkailuun. Mikäli hanke etenee se tulee suunnitella huolellisesti. Retkeilyreittien, mahdollisten ajourien, luontopolkujen ym. kulku maastoon on suunniteltava siten, etteivät alueen luontoarvot oleellisesti heikkene. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on kartoittanut luontoselvityksessään alueen metsien luonto- ja virkistysarvot. Kartoitustyö on tehty 6-10.9.2013. Selvityksen mukaan alueelta löytyy useita arvokkaita metsäkohteita. Nämä ja muut arvokkaat luontokohteet tulisi kuvioida ja rajata tarkasti kun reitti- ja polkuverkostoja suunnitellaan, jotta estetään kohteiden kuluminen ja vahingoittuminen.

Reittiverkosto edellyttää hyviä opasteita, sekä rakenteiden ylläpitoa. Alueelta on tullut ympäristötoimeen yhteydenottoja erityisesti koskien maastoajoa off road-autoilla, mönkijöillä ja moottoripyörillä. Ympäristötoimen käsityksen mukaan toiminnalle ei ole ollut maanomistajan lupaa. Mikäli tällaista toimintaa tullaan jatkamaan, tulee sen osalta erityisesti huomioida turvallisuus ja yhteensovittaminen muiden liikkumistapojen kanssa. Toiminnan on myös oltava maastoliikennelain mukaista. Moottoriajoneuvoilla maastossa ajo edellyttää maanomistajan lupaa. Maastoliikennelain mukainen lupa tarvitaan toistuvien harjoitusten tai kilpailujen järjestämiseen. Ympäristölupa tarvitaan ulkona sijaitsevalle moottoriurheiluradalle. Lupaviranomaisena molemmissa luvissa toimii Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta. Moottoriurheilun lisääminen rata- tai harjoitushankkeilla Rauha-Tiurualueella ei edistä luontomatkailun kehittämistä. Sähkökäyttöisten moottoriajoneuvojen käyttö voisi olla yksi mahdollisuus yhteensovittaa luontomatkailua ja maastossa tapahtuvaa moottoriurheilua. Yj Ympla Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta antaa yllä olevan lausunnon Rauha-Tiuru luontomatkailualueen kehittämisestä. Hyväksyttiin." gosaimaa Oy:n lausunto 17.5.2015: Luontomatkailu on tärkeä osa-alue Etelä-Karjalan matkailualueen tarjonnan kannalta niin paikallisille ihmisille kuin matkailijoillekin. Pelkkä puhdas luonto ja kaunis maisema ei riitä palvelemaan matkailijaa, vaan matkailija kaipaa tietoa alueen mahdollisuuksista, sekä karttamateriaalia ja opasteita luonnossa. Tällä hetkellä maakunnan luontomatkailua ei ole merkittävästi tuotteistettu. gosaimaan yhteismarkkinointiringissä ei ole yritystä, joka tarjoaisi esim. opastettuja patikointi- ja marjastus- tai sienestysretkiä kansainvälisille matkailijoille. Mm. ohjattuja melontapalveluja alueelta löytyy. Matkailuneuvonta ei pysty tällä hetkellä palvelemaan kansainvälistä matkailijaa olemassa olevalla luontomatkailu/retkeilyreitistö materiaalilla. gosaimaa vastaa maakunnan matkailun yhteismarkkinoinnista ja suhtautuu positiivisesti Lappeenrannan ja Imatran seudun luontomatkailun kehittämiseen. gosaimaan markkinointialue kattaa koko Etelä-Karjalan ja toivomme, että kehityksessä voisi huomioida mahdollisuuksien mukaan laajempia alueita kuin pelkkä

Rauha-Tiuru. gosaimaa tarjoaa luontomatkailupalveluiden markkinoinnille ja tiedottamiselle alustan maakunnan virallisessa matkailuportaalissa www.gosaimaa.com:ssa. Teknisen lautakunnan lausunto 9.3.2016: "TEKLA 71 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh. 040 653 0745 Kaavoitusarkkitehti Matti Veijovuori, puh. 040 660 5662 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Valtuustoaloitteen keskeinen sisältö Lappeenranta on uudessa strategiassaan ottanut yhdeksi elinkeinopolitiikkansa painopisteeksi kansainvälisen matkailun. Venäläisten matkailijoiden ohella matkailijoita houkutellaan myös muualta Euroopasta ja kotimaasta. Luontomatkailu on alati kasvava ala. Luonto- ja retkeilykohteissa käy vuosi vuodelta enemmän matkailijoita, ja heistä on todettu olevan merkittävää hyötyä paikallisille yrittäjille ja elinkeinonharjoittajille. Tällä hetkellä Etelä-Karjala ei ole kovin kilpailukykyinen luontomatkailun markkinoilla. Etelä-Karjala on maakunnista ainoa, jolla ei ole kansallispuistoa eikä maakunnan retkeilyreitistö pärjää esimerkiksi Pohjois-Karjalan reitistölle. Tämä on suuri ongelma, kun alue kilpailee muiden maakuntien kanssa matkailijoiden vierailuista. Lappeenranta on panostanut viime vuosina vahvasti Rauha-Tiurun alueeseen ja alue on lähtenyt kehittymään hyvin. Rauha-Tiurun alueella ja sen edustan saaristossa on paljon kaunista luontoa, ja upean Saimaan rannan lisäksi alueen metsät ovat suurilta osin säästyneet hyvin monimuotoisina ja lähes luonnontilaisina. Rauha-Tiurun ja sen edustan saarten luontoalueista on tehtävä Lappeenrantaan pilottihanke, jossa yhdistetään pääosin kaupungin omistamien metsien käyttö luontomatkailun tarpeisiin. Alueen metsiä hoidetaan ottaen mallia Suomessa olevista luontomatkailukohteista, kohteista tehdään esitteitä ja merkittävät alueet tuodaan matkailijoille tutuiksi myös kylttien avulla, alueelle tehdään useiden kilometrien retkeilyreitit opasteineen ja lepopaikkoineen, jne. Samalla seurataan alueen käyttöä ja matkailuelinkeinon kehittymistä sekä selvitetään luontomatkailun taloudellisia vaikutuksia. Hankkeesta on hyötyä myös lappeenrantalaisille asukkaille, joiden lähiretkeilymahdollisuudet paranevat. Luontoliikunnan lisääntymisellä on tutkimusten mukaan merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Valtuustoaloitteen käsittelyvaiheet

Valtuustoaloitteesta antoivat lausuntonsa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 2.6.2014 ja tekninen lautakunta 21.1.2015. Kaupunginhallitus merkitsi aloitteen ja siihen saadut lausunnot tiedoksi 23.3.2015 ja päätti, että asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuustossa 30.3.2015 asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Virpi Junttila esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että aloitteeseen pyydetään lausunnot kaikilta asiaan liittyviltä tahoilta, sisältäen ympäristötoimen ja Wirma Lappeenranta Oy:n ja selvitetään hankkeen toteuttamissuunnitelma, budjetti ja rahoitussuunnitelma. Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian edellä mainitulla perusteella uudelleen valmisteltavaksi. Teknisen toimen kaavoitus on jatkanut valtuustoaloitteen käsittelyä vuonna 2015 ja käynnistänyt kesällä 2015 Rauha-Tiurun alueen reitistösuunnitelman laatimisen. Reitistön suunnittelua jatketaan vuoden 2016 aikana. Valtuustoaloitteesta saadut lausunnot Valtuustoaloitteesta ovat antaneet lausuntonsa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 2.6.2014 ja tekninen lautakunta 21.1.2015. Aloitteen 30.3.2015 tapahtuneen valtuustokäsittelyn jälkeen on saatu lausunnot Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnalta 12.5.2015 ja GoSaimaa Oy:ltä 17.5.2015. Wirma Lappeenranta Oy on osallistunut valtuustoaloitteen virkamiesvalmisteluun eikä sen vuoksi ole antanut erillistä lausuntoa. Saadut lausunnot ovat tämän asiakohdan liitteenä. Rauha-Tiurun alueen potentiaali luontomatkailualueena Rauha-Tiurun alueen luontomatkailulliset arvot liittyvät erityisesti alueen geomorfologiaan ja maisemaan. Keskeiset luonnonelementit ovat Ensimmäinen Salpausselkä rinteineen ja suppamastoineen sekä siihen rajautuva Eteläisen Saimaan saaristo. Alueella on myös laajoja piha- ja puistoalueita sekä rakennettua kulttuuriympäristöä, jotka ovat syntyneet alueella pitkään jatkuneen majoitus- ja sairaalatoiminnan sekä huvila-asutuksen tuloksena. Rauha-Tiuru -alueen metsiä on käsitelty pääosin talousmetsinä ennen niiden siirtymistä Lappeenrannan kaupungin hallintaan. Varsinaiset luontokohteet, kuten metsälain perusteella rauhoitetut arvokkaat elinympäristöt, ovat Rauha-Tiurun alueella pienialaisia. Kaupungin toimesta laadituissa metsäsuunnitelmissa alueet on hoitoluokiteltu taajamametsien hoitoluokkiin ja talousmetsiä alueella ei ole lainkaan. Saariston lähikohteena toimii tällä hetkellä Lappeenrannan kaupungin omistama Masteensaari, jonka kaakkoisosa on vuokrattu ohjelmapalveluyritykselle. Lappeenrannan kaupungin omistuksessa ovat myös Ruokolahden puolella sijaitsevat Ruissaari ja

Mietinsaaren Temoniemi. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöllä on Eteläisen Saimaan alueella yhdeksän kohdetta, joista kuusi on saarissa sijaitsevia retkisatamia ja kolme maitse tavoitettavia ranta-alueita. Verkostoa täydentävät Imatran kaupungin osittain omistamat virkistyskäyttöä palvelevat saaret Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari sekä Ruokolahden Kytösensaari. Luontomatkailun kehittäminen eteläisellä Saimaalla Luontomatkailun painopistealueena kehitetään Saimaan saaristoa. Alueen luontokohteita tuodaan nykyistä paremmin esiin opastuksen, viitoituksen ja markkinoinnin avulla. Matkailupalveluja tarjoavat saaristoalueella verkottuneet yksityiset yritykset. Saariston kohdeverkoston runkona toimivat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kohteet, joita täydentävät Imatran kaupungin osittain omistamat saaret Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari sekä Ruokolahden Kytösensaari ja Mietinsaaren Temoniemi. Saariston lähi- ja päiväretkikohteena kehitetään Lappeenrannan kaupungin omistamaa Masteensaarta, jossa parannetaan matkailua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Masteensaari voi toimia nykyistä laajemminkin pienimuotoisen matkailun alueena, sillä saaressa on matkailua varten yleiskaavassa varauksia muun muassa leirintäalueelle ja lomakylälle. Rauha-Tiurun manneralue toimii saaristoalueen ja mantereen välisenä porttina ja tukikohtana. Alueen monipuoliset matkailu- ja majoituspalvelut toimivat osaltaan lähtöpisteenä Saimaan saaristoalueelle suuntautuvalle liikkumiselle. Rauha-Tiurun laajat metsäalueet palvelevat puolestaan aktiviteetteja ja luonnossa liikkumista kaikissa eri muodoissaan. Eri liikkumismuodot sovitetaan toisiinsa varaamalla niille väylät parhaillaan laadittavassa Rauha-Tiuru -alueen reitistösuunnitelmassa. Rauha-Tiurun alueen metsiä hoidetaan teknisen lautakunnan vuonna 2012 hyväksymän metsäsuunnitelman pohjalta, joka on laadittu yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Suunnitelman toteuttamista jatketaan yrityksiltä, matkailijoilta ja asukkailta saadut palautteet huomioiden. Siinä osoitetuille toimenpiteille haetaan tarvittavin osin maisematyöluvat. Jatkotoimenpiteet Teknisen toimen kaavoitus jatkaa vuonna 2015 käynnistettyä Rauha-Tiurun alueen reitistösuunnitelman laatimista. Rauha-Tiurun manneralueelle luodaan erilaiset maastossa liikkumisen muodot käsittävä reitistö- ja palveluverkko. Suunnitelman pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan maastoon opasteet sekä levähdyspaikat ym. rakenteet. Ulkoilukartat ja muu reitistöön liittyvä materiaali päivitetään. Ulkoilureitit esitetään toteutettavaksi hankerahoituksella ja niiden ylläpidosta vastaa pääsääntöisesti kaupunki.

Reitistön suunnittelussa huomioidaan niin vakinaisten asukkaiden, matkailuyrittäjien, loma-asukkaiden kuin matkailijoiden tarpeet. Reitistösuunnittelun yhteydessä on kesällä 2015 tehty kattavasti alueella toimivien yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden haastattelut. Suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on alueen luonto- ja maisema-arvojen huomioiminen ja vahvistaminen. Työssä hyödynnetään paikallisten ympäristöalan toimijoiden, kuten Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin osaamista. Suunnitteluun voidaan liittää omana näkökulmanaan myös materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö hyödyntämällä reittien rakentamisessa ja viherrakentamisessa teollisuuden ja energiantuotannon sivutuotteita. Reitistösuunnitelman valmistuttua laaditaan siinä esitettyjen rakentamiskohteiden ja muiden hankkeiden budjetit ja rahoitussuunnitelma. Luontomatkailun toiminnallista kehittämistä jatketaan alueen kokonaiskehittämisen yhteydessä. Luontomatkailun pääasiallisena kohdealueena on eteläisen Saimaan saaristoalue. Luontomatkailupalveluja järjestävät alueella yksityiset ohjelmapalvelu- ja matkailuyritykset. Yhteismarkkinoinnista vastaavat Lappeenrannan kaupunki ja GoSaimaa Oy. Wirma Lappeenranta Oy avustaa luontomatkailupalvelua tuottavia yrityksiä tarpeen mukaan. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki ja Wirma Lappeenranta Oy ovat mukana parhaillaan tekeillä olevan Geopark-hankkeen suunnittelussa. Geopark-verkosto on Euroopan ja maailman laajuinen Unescon suojeluksessa oleva luontomatkailualueiden verkosto. Geopark-hankkeessa kehitetään luonto- ja elämysmatkailun toimintamalleja. Geopark-verkostoon on mahdollista ottaa kohteita myös Tiuru Rauhan alueelta ja lähisaaristosta. Kyseinen hanke etenee itsenäisesti, mutta sen kohteet huomioidaan alueen muussa kehittämissuunnittelussa. Tj Tekla Tekninen lautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin." (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus merkitsee valtuustoaloitteen, sen käsittelyvaiheet ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin.