Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma

Transkriptio

1 Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma Liisa Tyrväinen MMT, prof., Metla Eeva Koivula MH, yhteyspäällikkö Lusto Tutkijoiden metsäpalaveri VII

2 Virkistäytyminen metsäluonnossa! Vakinaisen asunnon läheisyydessä virkistysalueilla ja taajamametsissä! Vapaa-ajan asuntojen ympäristössä talousmetsissä! Kansallispuistoissa ja muilla luontomatkailun kohdealueilla

3 Luontomatkailu ja virkistyskäyttö! Virkistyskäytöllä tarkoitetaan luonnossa liikkumista ja oleskelua vapaa-aikana virkistäytymistarkoituksessa (LVVI 2001).! Luontomatkailulla tarkoitetaan kaikkea luontoon tukeutuvaa matkailua (VILMAT/YM 2002)! Luontomatkailu on matkailua, jonka vetovoimaisuus ja aktiviteetit perustuvat oleellisilta osiltaan luonnon-ympäristöön ja siellä toteutettavaan toimintaan (Saarinen 2002)! Suppeimmillaan luontomatkailu rinnastuu ekomatkailuun, jossa tarkat ekologiaan ja etiikkaan perustuvat kriteerit sekä ympäristölle että siellä liikkumiselle (esim. Condit 1995)

4 VILMAT KAUPUNKI- MATKAILU MATKAILU- KESKUKSET VESISTÖ- MATKAILU KALASTUS -MATKAILU EKO- MATKAILU LÄHIVIRKISTYS- KÄYTTÖ MAASEUTU- MATKAILU MÖKKEILY METSÄSTYS- MATKAILU METSÄ- MATKAILU Kuva: Olli Saastamoinen 2005

5 Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun nykytila! Suomalaiset ulkoilevat luonnossa keskimäärin 150 kertaa vuodessa (LVVI 2001)! Noin puolet kaikista ulkoilukerroista kohdistuu jokamiehenoikeudella käytettyihin metsäalueisiin.! Lähiulkoilusta valtaosa keskittyy kuntien ja kaupunkien omistamille alueille! Suomessa vapaa-ajan asuntoa

6 Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun nykytila, jatkuu! Yöpymisen sisältäviä luontomatkoja, joiden tarkoitus on jokin ulkoiluharrastus (LVVI 2001)! vuosittain 40 % aikuisväestöstä! keskimäärin 9 kertaa vuodessa! yhteensä 14 miljoonaa matkaa! Vuonna 2003 kotimaisista yöpymisen sisältävistä vapaa-ajan matkoista mökkimatkoja noin 16%! Vuonna 2004 Suomeen tuli 4,9 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, joista noin 1/4 ulkoilmaaktiviteettien harrastajia

7

8 Talous- ja työllisyysvaikutusten arviointi! Talous- ja työllisyysvaikutuksia vaikea tilastoida tai arvioida, koska siihen sisältyy useiden eri toimialojen palvelua (matkustus, majoitus, ravitsemus vähittäiskauppa). Lisäksi mukaan lasketaan valtion ja kuntien sekä järjestöjen työpanokset! Luontomatkailun tilastointi on puutteellista, eikä pienten palveluyritysten toimintaa ja laajuutta tunneta riittävästi! Matkailun satelliittikirjanpito (KTM)! VILMAT 2002 <-> Valtioneuvoston periaatepäätös toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi; 30 kohtaa sisältävä ohjelma

9 Talous- ja työllisyysvaikutukset! VILMAT! luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön työllisyysvaikutukset v noin htv, josta kotimaisen kysynnän tuottamia oli htv ja ulkomaisen 7500 htv! Tulevaisuuden metsäfoorumin luontomatkailutyöryhmä:! luontomatkailun työllisyysvaikutus v htv! Luontomatkailun tuoma arvonlisäys vuonna 2002 arviolta 562 milj. euroa; Metsätalouden (hakkuut yms., ei sis. metsäteollisuutta) arvonlisäys samana vuonna oli 2499 milj. euroa ("luontomatkailu noin 22% metsätalouden arvonlisäyksestä)

10 The relative signifigance of restaurant and accommodation business in finnish counties 2003 Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso P ohjois-p ohjanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Finland Itä-Uusimaa Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kainuu Ahvenanmaa Etelä-Savo Lappi Finnish average 1,6 % Finnish average 4,2 % Percent (%) % of total employment % of total turnover Source: Statistics Finland

11 Talous- ja työllisyysvaikutukset Lapissa! Alueellisesti selkeimmin luontomatkailu on kasvanut Lapissa, Kuusamossa ja Kainuussa.! Matkailutulo noin 400 milj. euroa vuodessa (2000 milj. euroa vuosina , Lapin liitto).! Metsäsektorin arvonlisäys Lapin metsäkeskuksen alueella 509 milj euroa (2002), josta metsätalouden osuus 162 milj. euroa (Metsätilastollinen vuosikirja)! Inarin kunnassa matkailun osuus työllisyydestä oli 20,0 %). (Metsäsektori 5,3 % ja porotalous 8,3 %, Vatanen ym. 2005)! Esim. Pallas-Yllästunturin alueella suora matkailutulo 21,2 milj. /v koko kansallispuiston piirissä yli 50 milj. /v (Metsähallitus 2005)

12 Matkailun kasvulukuja! WTO:n arvio: Kansainvälisen matkailun kasvu pitkällä aikavälillä 4%! suomalaisen aikuisväestön yöpymisen sisältävien matkojen määrä kotimaassa lisääntynyt keskimäärin 9,5%/v , luontomatkojen arviolta hieman enemmän! Lapissa ohjelmapalvelutoiminnan liikevaihdossa10 % keskimääräinen kasvu ! Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupoliittisista linjauksista v. 2001: matkailun vuotuinen kasvutavoite %! VILMAT-työryhmän arvio v.2002: esitetyin toimenpitein luontomatkailun kasvu 8%/v

13 Luontomatkailun kysyntä! Kotimaan luontomatkoilla on runsas kysyntä (Tyrväinen ym. 2001)! Valtakunnalliseen asiakaskyselyyn osallistui runsaat 900 suomalaista (15-75-vuotiaat). # 48 % arvioi lähtevänsä luontomatkalle vuoden sisällä # 26 % mahdollisesti lähivuosina! Luontokohteen tulisi löytyä keskimäärin 380 km:n etäisyydellä kotipaikkakunnalta! Luontokohteelta haetaan erityisesti rauhaa ja hiljaisuutta; myös palveluvarustus, kuten reitistöt ja erilaiset rakenteet arvostettuja! Luontomatkailu kiinnostaa erityisesti naisia ja seniorimatkailijoita! Kotimaisen kysyntä voi lisääntyä suhteellisesti eniten Etelä- Suomessa! Hyvät mahdollisuudet lisätä kansainvälistä kysyntää

14 Luontomatkailun kysyntään vaikuttavia tekijöitä! MEK 2005! Turvallisuus ja maailmatalouden kehitys! Muutostekijöitä! Väestön koulutustason kohoaminen! Työn ja vapaa-ajan lomittuminen! Asutuksen keskittyminen kasvukeskuksiin! Vapaa-ajan asuntojen kasvava käyttöaste! Terveys- ja ympäristötietoisuus! Ilmastomuutokset

15 Luontomatkailun trendejä! Kasvu! Demokratisoituminen! Polarisoituminen! Odotusten lisääntyminen! Kiinnostus osallistua, halu vaikuttaa

16 Luonto osana matkailupalvelua! Luontomatkailupalvelujen tuottamisessa korostuvat ympäristöarvot, paikallisuus ja elämyksellisyys.! Luontoympäristön laatua arvioidaan ensisijaisesti visuaalisesti.! Ulkomaisten matkailijoiden odotukset! turvallisuus, puhdas luonto, rauhaa,hiljaisuutta! liikunta- ja toimintamahdollisuuksia, jolloin ympäristön laatu vähemmän tärkeä

17 Eurooppalainen maisemayleissopimus! Voimaan alkuvuodesta 2006, ei edellytä muutoksia lainsäädäntöön! Maisema on tärkeä osa ihmisten elämänlaatua kaikkialla: kaupunkialueet/maaseutu, kauniit/tavanomaiset alueet! Velvoittaa sisällyttämään maisemanäkökohdat politiikkoihin (esim. kaupunki-,ympäristö-, maatalouspolitiikkaan), joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta maisemaan! Maisema on merkittävä taloudellisen toiminnan voimavara, jonka suojelu,hoito ja suunnittelu voi lisätä työpaikkoja! Maisema on Euroopan luonnon- ja kulttuuriperinnön perusosa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja lujittaa eurooppalaista identiteettiä

18 6 artikla: Erityistoimenpiteet! A. Tietoisuuden lisääminen! osapuoli sitoutuu lisäämään kansalaisten ja viranomaisten tietoisuutta maisemien arvosta, merkityksestä ja muutoksista! B. Koulutus! a) lisätään maiseman asiantuntijoiden koulutusta;! b) maisemaan liittyvien poikkitieteellisten koulutusohjelmien järjestämistä mm. yksityisen ja julkisen sektorin ammattilaisille! c) lisätään maisemiin liittyviä arvoja sekä niiden suojeluun, hoitoon ja suunnitteluun liittyviä kysymyksiä käsittelevien koulu- ja yliopistokursseja soveltuvissa oppiaineissa.! C. Paikantaminen ja arviointi! sopimuspuoli sitoutuu analysoimaan maisemien ominaispiirteet ja niitä muuttavat voimat ja paineet

19 Metsien käsittelyn vaikutukset maisema-arvoon (Silvennoinen ym. 2002) 2 1 Kauneusarvon muutos Avohakkuu Siemenpuuhakkuu Ensiharvennus Taimikonhoito Kasvatusharvennus Polttorankojen teko alispuustosta Nuoren metsän kunnostus

20 Mitä virkistys- ja matkailukäytön lisääntyminen merkitsee tulevaisuudessa?! Matkailuelinkeinon ja virkistyskäytön kasvaessa! vaatimuksia metsäalueiden käsittelemisestä (käsittelemättä jättämisestä) matkailun ehdoilla.! toiveita laajentaa matkailun yritystoimintaa talousmetsissä ja yksityisten omistajien mailla! Etelä-Suomi <-> Pohjois-Suomi! Metsänomistus! Suojelutilanne! Metsätalouden intensiteetti

21 Matkailu ja yksityismetsät! Kysely eteläsuomalaisille luontomatkailuyrittäjille (Tyrväinen ym. 2002)! maiseman laatu, palveluvarustus ja liikkumisen helpottaminen tärkeintä! ulkopuolisten maa-alueiden käyttö tärkeää 80% yrittäjistä; sopimuksen tehnyt neljännes! puolet yrittäjistä arvioi käyttäneensä luonnon tarjoamat mahdollisuudet melko heikosti hyväkseen! uusia mahdollisuuksia erityisesti vesistöjen ja talousmetsien käytön lisäämisestä

22 Maanomistajien suhtautuminen maaalueidensa matkailukäyttöön korvausta vastaan Etelä-Suomessa (Tyrväinen ym. 2002) P ys ä kö in tip a ikka Moottorikelkkareitti Maastopyöräreitti R ats as tus reitti N u o tio ka to s ta i la a vu O h ja ttu re tke ily ja u lko ilu Lintutorni ym s. kevyt rakenne U lko ilu - ta i re tke ilyre itti H iih to re itti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % K yllä M a h d o llis e s ti En osaa sanoa Ei

23 Metsänomistajan valmius ympäristön ja maisemanhoitoon omalla tilallaan * Siirtäm ään päätehakkuuta Huolehtim aan kulkukelpoisuudesta Tekem ään ylim ääräisen harvennuksen Aikais ta m a an taim iko nho ito a Huolehtim aan luonnontilaisuudesta Huolehtim aan perinneym päristöstä Huolehtim aan kauneudesta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % K yllä Ma hdo llis es ti Ei osaa sanoa Ei *Yksittäinen, selvästi rajattu metsäalue

24 Kehittämistarpeita! Maisemanhoito! lähimaiseman lisäksi maisema-aluetaso! tietotaito metsäalalla! Maisema-arvokauppa ja virkistysarvokauppa?! Jokamiehenoikeuden täsmentäminen! Luontomatkailun, luonnonsuojelun ja metsätalouden yhteensovittaminen keskeisillä matkailualueilla! asiantuntemus! uusia malleja ja työkaluja esim. hankerahoitusjärjestelmä (Kemera?)! Matkailun ja muiden elinkeinojen tarkastelu osana paikallis/aluetaloutta! Toimijoiden yhteistyö

25 Metsämatkailu

26

27

28

29 Kiitokset!