w
Sisällys Perustiedot... 4 Selvityksestä... 5 Tiivistelmä... 6 Pari vuosikymmentä suunnittelua... 6 Osittain toteutunut kulttuuri- ja hallintokeskus... 6 Teatteritalon arvoista ja säilymistavoitteista... 7 Suunnittelu ja rakentaminen... 8 Kaupunki tarvitsee teatterin... 8 Teatterin paikka... 8 Arkkitehtuurikilpailu 1961... 9 Toimeksianto Alvar Aallolle 1964... 10 Luonnosvaiheet 1964 1971... 10 Hallintokeskus 1964 1965... 10 Teatteri toukokuussa 1965... 11 Luonnosvaihe 1969 71... 13 Toteutussuunnittelu 1977 1982... 15 Kavennukset Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun julkisivuilla... 16 Rakennuksen hahmo ja julkisivut... 17 Rakennuslupahistoria... 21 Rakennustyöt... 21 Toteutuneet sisätilat...24 Teatterisali...24 Lämpiö...28 Aula...33 Pääsisäänkäynti...35 Pieni näyttämö...37 Toimintatilat...38 Näyttämön aputilat...43 Autohalli...44 Taideteoshankinnat...45 Lämpiön taideteokset...45 Julkisivun karyatidit...46 Haastatteluja...47 Rakennuksen arvoista...48 Seurattavat kohdat...49 Lämpiön ja aulan välinen yhteys...49 Suuri näyttämö: katsomo ja esirippu...49 Suuri näyttämö: akustiikka...49 Huoneteatteri...49 Lämpiön ja henkilökunnan kanttiinin keittiöt...49 Sisäänkäyntiaulan yleisöpalvelut...50 Erikseen suunnitellut valaisimet...50 Teatterin sisustukset ja kalustukset...50 Julkisivujen erityiset pinnat...50 Lähteet...51 Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 3
Kohde Osoite Suunnittelijat Arkkitehti Rakennesuunnittelija Sähkö- ja teatteri- tekninen suunnittelu LVI-suunnittelija Äänitekninen suunnittelu Rakentajat Pääurakka ja maalaustyöt Ilmastointityöt Sähkötyöt Teatteritekniset työt ja hissit Vesi- ja lämpöjohtotyöt Sprinklertyöt Äänitehoste- ja vahvistinlaitetyöt Erikoispiirretyt valaisimet Valaistuslaitetyöt Valaistusohjaus ja himmenninlaitetyöt Kalustehankinnat PERUSTIEDOT Jyväskylän kaupunginteatteri Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä Kaupunginosa 1, kortteli 3, tontti - Luonnosvaihe: Alvar Aalto avustajinaan mm. Eric Adlercreutz, Olli Kari, Kai Liestalo, Vezio Nava, Matti Pöyry ja Jaakko Suihkonen. Toteutusvaihe: Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. Elissa Aalto avustajinaan Masateru Asano, Sverker Gardberg, Tide Hüsser, Seppo Kanerva, Marjatta Kivijärvi, Michele Merckling, Vezio Nava, Pirkko Söderman Esirippu: Irma Kukkasjärvi Insinööritoimisto Helander & Nirkkonen. Pekka Helander, Taisto Voipio Insinööritoimisto Eero Rönkkö Ky. Esko Lehtiö, konsulttina Birger Grönholm LVI-insinööritoimisto Chyneius & Vainio. Raimo Chydenius, Esko Kettu Insinööritoimisto Mauri Parjo Oy Jyväskylän kaupunki, rakennusvirasto, vastaava mestari Reino Ikävalko Ilmateollisuus Oy Are Oy Oy Kone Ab Jyväskylän kaupunki, vesihuoltolaitos Sammutinputkitus Oy Lahti-Sound Valaisinpaja Ky Finn-tuonti Oy Helvar Oy SOK Vaajakoski, Herman Lassi Oy, OTK-Kalusteosasto, Plan-Kaluste Oy Kerrostyö Oy, Kerroselementti Jyväskylän kaupunki Julkisivuelementit Rakennuttaja Suunnitteluvuodet luonnosvaihe 1964 1971 toteutussuunnittelu 1978 1982 Rakennuslupa lupanumero 179-1980-9, päätös 16.1.1980 rakentamisenaikaiset muutokset 179-1982-20124, päätös 15.9.1982 Rakennustyöt töiden aloitus 11/1980 peruskiven muuraus 22.8.1980 harjannostajaiset 2.10.1981 pääurakan vastaanottotarkastus 31.8.1982 vihkiäisjuhla 12.11.1982 Suurimmat muutokset ja 1995 sähköinen ACS-akustiikkajärjestelmä suureen peruskorjaukset saliin, Oy Hedcom Ab Omistus Jyväskylän kaupunki Kaavatilanne kaavatunnus 179 01:136 lainvoimaiseksi 18.11.1998 Yleisten rakennusten korttelialue. Laajuustiedot Kerrosala Tilavuus Suojelutilanne Aiemmat selvitykset Kerrosala 8 100 k-m², josta autohallin ja ajoväylän osuus 1 290 m² * Kokonaishyötypinta-ala 5 826 m² * Kokonaistilavuus 46 750 m³, josta autohallin ja ajoväylän osuus 4 120 m³ * Rakennus on Valtioneuvoston päätöksellä osa Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (www.rky.fi). Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa. Kaupunki omistajana käsittelee rakennusta kuten suojeltua. Muutoksia ohjaa Alvar Aalto -säätiö. Kuntoselvitys 29.9.2003, Engel Rakennuttamispalvelut Oy * Arkkitehtitoimiston laskelman mukaan (Alvar Aalto & Co. 1983. 53). Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 4
SELVITYKSESTÄ Jyväskylän teatteritalon rakennushistoriallinen selvitys on ensimmäinen Aalto-säätiössä tehtävä Alvar Aallon kuoleman jälkeen toteutuneen kohteen lavea katsaus. Selvityksessä sivutaan suunnittelun ajoituksen mukana esille nousevia tekijyyskysymyksiä, mutta periaatteessa rakennukseen on tämän selvityksen tekemisessä suhtauduttu samoin kuin mihin tahansa Aallon toimiston tuotantoon kuuluvaan teokseen. Aallon toimistossa on ollut jo 1930-luvulta alkaen Alvar ja Aino Aallon ohella runsaasti muita arkkitehteja, eikä yksittäisen suunnittelijan osuutta kollektiivisesti tehtyjen suunnitelmien tai arkkitehtonisten kokonaisuuksien osalta ole mahdollista tai kenties tarpeellistakaan erottaa. Teatteritalo on selvityksen tekemishetkellä kohtuullisen nuori rakennus, ja siten se on säilynyt arkkitehtuuriltaan ja yksityiskohdiltaan erittäin hyvin. Arkkitehtuuriin keskeisesti vaikuttaneita muutoksia ei ole tehty, ja suuri osa pintamateriaaleistakin on alkuperäisiä. Rakennus on Aallon myöhäiselle arkkitehtuurille tyypillinen, ja siinä on käytetty runsaasti aiemmilta vuosikymmeniltäkin tuttuja aiheita, materiaaleja ja yksityiskohtia. Tästä selvityksestä on tilauksen yhteydessä rajattu pois kattavat inventoinnit tilojen, pintojen, yksityiskohtien ja kalusteiden osalta. Näitä on Aalto-säätiön näkemyksen mukaan perusteltua tehdä ennen varsinaisen peruskorjauksen ja restauroinnin suunnittelun alkua. Tällöin voidaan saada suunnittelun ja kustannusten kannalta keskeisiä tarkempia tietoja esimerkiksi talotekniikan kunnostuksiin muun muassa alakattojen, niiden valaisinten ja rakenteiden kiinnistystapojen osalta. Rakennuksen kalustukseen ja varustukseen kuuluu myös runsaasti nimenomaan tässä rakennuksessa arvokkaita yksityiskohtia ja esineitä, joita on esimerkkien omaisesti nostettu esille tässä selvityksessä. Näidenkin kannalta kattavat tilainventoinnit tulevat kysymykseen. Tekijät ja lähteet Selvityksen on laatinut Alvar Aalto -säätiöllä arkkitehti, FM Jonas Malmberg avustajanaan FM Mari Murtoniemi. Työtä on ohjannut Alvar Aalto -säätiön johtaja arkkitehti, TkL Tommi Lindh. Selvityksen keskeisinä lähteinä ovat Alvar Aalto -museon arkistot, joissa on kattava kokoelma piirustuksia, kirjallisia suunnitelmia, pienoismalleja, valokuvia ja lehtileikkeitä teatteritalon eri vaiheista. Näiden lisäksi museoon on talletettu Artekin piirustuskokoelma. Näiden lisäksi käytettyjä arkistolähteitä ovat Jyväskylän kaupungin arkisto sekä rakennusvalvontaviraston arkisto. Selvityksen yhteydessä on myös kuultu ja haastateltu joitakin rakennuksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:ssa työskennelleitä suunnittelijoita sekä kaupunginarkkitehtina hallintokorttelin arkkitehtuurikilpailusta ajoista 1980-luvun loppuun palvellutta Erkki Kantosta. Tilaaja Selvityksen tilaaja on Jyväskylän kaupungin tilapalvelu edustajanaan suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo. Helsingissä 16.10.2014. Rakennushistoriallisen selvityksen rinnalle on viimeaikoina nostettu esille erityinen säilyttämisen hallintasuunnitelma. Tällainen on pitkäjänteisen arvorakennuksen ylläpitämisen keskeinen väline, ja siinä määritellään kokonaisvaltaisia periaateita ja tavoitteita muutoksille siten, että rakennuksen kulttuuri- ja rakennushistorialliset merkitykset tulevat riittävällä tavalla huomioitua ja säilytettyä. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole laadittu kattavaa säilyttämisen hallintasuunnitelmaa, mutta selvityksen lopussa olevassa luvussa on esitetty tehtävien suunnitelmien yhteydessä erikseen seurattavia rakennukseen liittyivä seikkoja, joihin liittyviä ratkaisuja on erityisesti pohdittava, vaihtoehtoja punnittava ja valintoja perusteltava. Tätä tarvetta varten selvityksen lopussa on erilliset seurantaan liittyvät kysymykset, joiden avulla käsillä olevassa hankesuunnittelussa ja tulevassa peruskorjaussuunnittelussa sekä varsinaisen rakennustyön aikana esille tulevia tietoja saadaan kirjattua tulevan ylläpidon ja seuraavien korjaussuunnittelujen taustatiedoiksi. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 5
TIIVISTELMÄ PARI VUOSIKYMMENTÄ SUUNNITTELUA Jyväskylän kaupunginteatteri liittyi kulttuuri- ja hallintokeskuksen suunnitelmaan, joka Alvar Aallolta tilattiin kesällä 1964. Korttelin suunnitelmasta oli järjestetty muutamaa vuotta aikaisemmin arkkitehtuurikilpailu, johon Aalto toimistoineen ei ilmeisesti osallistunut. Kaupunki lienee ollut toimeksiannossa aktiivinen osapuoli. Aallon toimistossa luonnosteltu suunnitelma käsitti koko korttelin, ja korttelin nurkka, johon teatteri sittemmin rakennettiin, oli varattu ohjelmaltaan monikäyttöiseksi tarkoitetulle kulttuurielämää palvelevalle rakennukselle. 1960-luvun puolivälissä laadituissa suunnitelmissa tämä kulttuurirakennus vakiintui teatteriksi ja haki muotoaan. Suunnitelmien yhteisenä kantavana ajatuksena oli näkymä Kirkkopuistosta hallinto- ja kulttuurirakennusten välistä Jyväsjärvelle. tehdyt muutokset ovat sittemmin osoittautuneet ongelmallisiksi: esimerkiksi harjoitusnäyttämöstä luovuttiin sekä liikuntaesteisten yhteyksiä vähennettiin. OSITTAIN TOTEUTUNUT KULTTUURI- JA HALLINTOKESKUS Kulttuuri- ja hallintokeskuksesta toteutui ainoastaan osa: poliisitalo vuonna 1970, virastotalo vuonna 1978 ja teatteri vuonna 1982. Korttelisuunnitelman kannalta keskeinen osa, eli teatterin vierelle suunniteltu Kansalaistori jäi puolikkaaksi, kun torin toiselle puolelle kaavailtu kaupungintalon laajennus sekä siihen liittynyt, torin keskeinen elementti valtuustotorni, jäivät toteutumatta. Teatteritalon lähiympäristö rajautuu varsinkin kaupungintalon suuntaan keskeneräisesti. Jyväsjärven suunta jäi myös osittain jäsentymättömäksi, kun teatterin suunnitelmat muuttuivat ja Kansalaistorin alle suunniteltu teatterin ja kaupungintalon yhteinen ravintola ulkoterasseineen ja niihin liittyneine kulkureitteineen poistuivat suunnitelmasta. Teatteritalon ulkoarkkitehtuuri sai huhtikuussa 1970 laadituissa luonnoksissa toteutunutta vastaavan hahmonsa. Toteutussuunnittelun aikana tehdyistä monista muutoksista huolimatta voidaan perustellusti sanoa, että teatteritalon keskeiset arkkitehtoniset ratkaisut syntyivät 1970-luvun alussa. Rakennuksen hahmo ja julkisivujen jäsentelyt muotoutuivat viimeistään tuolloin. Suunniteltu rakennus rajautui tiivisti Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun nurkalle, ja lämpiö avautui suuren lasiseinän kautta Kirkkopuistoon ja Kansalaistorille. Kadunvarren pohjoisnurkka muotoutui aulan rinnalla olleiden tilojen vuoksi tuolloin varsin umpinaiseksi ja lämpiöstäkin kaavailtiin vain yläikkunoita, vaikka lämpiö oli jo tässä vaiheessa avattu koko Vapaudenkadun julkisivun mittaiseksi tämä piirre siirtyi myös toteutuneeseen rakennukseen, vaikka tilaratkaisut rakennuksen sisällä muuttuivat. Toteutuneessa rakennuksessa aulakin ulottui aina Kilpisenkadun varteen asti. Alvar Aallon kuoltua 11.5.1976 arkkitehtitoimisto jatkoi toimintaansa Elissa Aallon johdolla. Hän toimi myös teatteritalon suunnittelusta vastanneena arkkitehtina ja allekirjoitti Jyväskylän teatteritalon 29.11.1978 päivätyt pääpiirustukset sekä näiden täydennykset. Teatteritalon suunnitelmaa muutettiin runsaasti vielä pääpiirustusten laatimisen jälkeen. Rakennuksen tilavuutta leikattiin ja rakennuksen kokonaisuutta kavennettiin Kilpisenkadun suunnalta siten, että toteutunut rakennus asettuu korttelirakenteessa eheästi jatkaen poliisitalon julkisivulinjaa. Monet tässä vaiheessa kustannusten säästämiseksi Jyväskylän kulttuuri- ja hallintokeskus ilmakuvassa syksyllä 1982, teatterin ulkotyövaiheessaan keskellä (AAM ar 147). Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 6
TEATTERITALON ARVOISTA JA SÄILYMISTAVOITTEISTA Teatteritalon käyttö on jatkunut alkuperäistä vastaavana, joten kohtuullisen nuori rakennus on säilynyt pintamateriaalejaan myöten varsin kattavasti. Yksittäisten tilojen käyttötarkoituksia on työhuoneosassa vaihdettu ja joitakin väliseiniä on rakennettu. Uudet seinätkin on tehty rakennusta säilyttäen siten, etteivät ne ulotu alakattopintoihin asti. Rakennukseen yksilöllisesti suunnitellut valaisimet ovat säilyneet kattavasti, kuten eri tilojen monenlaiset irto- ja kiintokalusteet. Osa tiloista varsinkin näyttämöiden yhteydessä on ollut kovalla kulutuksella, mikä näkyy pintamateriaaleissa, mutta suuri osa pinnoista on säilynyt erittäin hyvin. Se kielii rakennuksen asianmukaisesta ja pitkäjänteisestä hoidosta. Hyvin säilyneiden tilojen ja pintojen osalta Alvar Aalto -säätiön näkemyksen mukaan on perusteltua tavoitella mahdollisimman kattavaa säilyttämistä, ja mahdollisesti purettavien osien tilalle tehtävissä on perusteltua ylläpitää rakennuksen eheää vaikutelmaa. toteutettu monista varhaisemmista Aallon toimistossa suunnitelluista esikuvistaan poiketen elementtitekniikalla. Varsinkaan tällaisen kauttaaltaan hyvin säilyneen rakennuksen kannalta tilojen suojeluluokitusten esittäminen ei ole Alvar Aalto -säätiön näkemyksen mukaan tavoiteltavaa. Mahdollisesti tehtävillä luokitusrajoilla on valitettava taipumus piirtyä näkyväksi osaksi arkkitehtuuria. Rakennukseen suunniteltavat ja toteutettavat muutokset tulee pohtia luonteviksi osiksi säilytettävää kokonaisuutta siten, ettei rakennuksesta välittyvä yhtenäinen vaikutelma häiriinny. Taloteknisiä järjestelmiä on tarpeen uudistaa ja kohentaa, mutta varsinkaan työtilojen osalta suuria ongelmia ei ole ollut. Alvar Aalto -säätiö pitää tavoitteena tutkia olemassa olevien kanavistoja hyödyntämistä mahdollisimman laajasti, jolloin säilyneitä ja vaurioitumattomia pintoja ja alakattoja pystyttäisiin vaalimaan ja toimenpiteiden kokonaismäärää rajoittamaan. Keskeisen sisätilan, suuren näyttämön salin, akustiikka on osoittautunut ongelmaksi. Erityisesti salin paikkojen väliset kuuluvuuserot ovat suuret, minkä lisäksi akustiikka ei tyydytä varsinkaan talossa säännöllisesti esiintyvän sinfoniaorkesterin tarpeita. Akustiikkaa on koetettu parantaa käyttämällä teknisiä järjestelmiä sekä muokkaamalla salin seinien akustisia heijastimia, mutta tämä ei ole tuottanut toivottua muutosta. Sali seinien väritystä muutettiin myös hieman alkuperäistä tummemmaksi 1987. Muutoksista huolimatta sali on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä, ja muiden muassa professori Irma Kukkasjärven rakennusta varten suunnittelema esirippu on säilynyt joskin osin kulutuksesta vaurioituneena. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilynyt alkuperäistä vastaavana. Ainoastaan tilapäisen oloisia mainoslaitteita on kiinnitetty Kilpisenkadun puoleiselle julkisivulle. Rakennuksen keskeiset materiaalit: luonnonkivi, keraamiset sauvat ja kuparikatteet ovat osoittautuneet pitkäikäisiksi. Yksittäisissä paikoissa luonnonkivipinnoissa on merkittäviä mekaanisesti aiheutettuja vaurioita. Keraamisella sauvalla verhoillut julkisivut on Teatteri Kirkkopuiston suunnalta keväällä 2014 (AAM / Malmberg). Ulkoarkkitehtuurin osalta näkyvät, suuret muutokset eivät Alvar Aalto -säätiön mukaan tule kysymykseen. Rakennuksen ajatus kivetyltä Kansalaistorin tasolla olevasta, osin vapaamuotoisesta kokonaisuudesta tulee säilyttää alkuperäisen toteutuksen mukaisena. Kansalaistorin taso sen sijaan toteutui vain osittain, ja tason jatkaminen sekä mahdolliset lisä- ja täydennysrakennukset sen alla ovat teatteriinkin liittyen varsin mahdollisia kenties joskus toteutuva kaupungintalon laajennus ja valtuustorni ovat luonnollisesti eri rakennuksia. 1 1 Jonas Malmberg laati tämän tiivistelmän tekstin rakennusperintöä ja säilyttämisen tavoitteita käsitteleväksi hankesuunnitelman osuudeksi 19.8.2014. Kieliasua on tämän raportin oikolukuvaiheessa kohennettu. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 7
SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Suomessa rakennettiin erityisen paljon teattereita 1960 80-luvuilla. Suomalaista teatteriarkkitehtuuria tutkineen Timo Kohon mukaan ilmiö liittyy yhteiskunnan muutoksiin, kuten kaupungistumiseen, lisääntyneeseen vapaa-aikaan sekä valtion kulttuuripolitiikkaan, joka linjasi kulttuurin osaksi julkisia palveluita. 2 Perinteisesti Suomessa teattereita olivat perustaneet yhteisöt, kuten harrastajaryhmät tai aatteelliset yhteisöt. Valtio ja kunnat ryhtyivät tukemaan olemassa olevia teattereita taloudellisesti jo 1930-luvulla, mutta pitkään teatteri merkitsi pikemminkin toimintaa kuin paikkaa: varsinaisia teatterirakennuksia Suomessa oli vähänlaisesti. Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema Suomen kansallisteatterin Pieni näyttämö muodostikin ennakkotapauksen valmistuessaan vuonna 1954, sillä se oli moderni teatterirakennus jolla oli itsenäinen, julkinen identiteetti. 3 Valtio ryhtyi 1960-luvun alussa määrätietoisesti organisoimaan teatteria julkiseksi kulttuuripalveluksi ja sen myötä kunnille myönnettiin rakentamisavustuksia teatterirakennuksiin. Uusia teattereita suunniteltiin ja rakennettiin 1960-luvun nosteessa ainakin Turkuun, Ouluun, Kuopioon, Helsinkiin ja Tampereelle. Aallon toimiston Seinäjoelle, Rovaniemelle ja Jyväskylään suunnittelemat teatterit ovat osa samaa ilmiötä, vaikkakin lopullinen toteutus valmistui vasta 1980-luvulla. korostivat teatterirakennuksille tunnusomaista näyttämötornia, kun taas esimerkiksi Sirenit ja Alvar Aalto häivyttivät näyttämötornin osaksi rakennusta ja korostivat enemmän teatterin kaupunkikuvallista ilmettä. 4 KAUPUNKI TARVITSEE TEATTERIN Ammattiteatterin juuret Jyväskylässä ovat vuodessa 1911, jolloin Jyväskylän Työväen Näytelmäseura esiintyi ensimmäistä kertaa. Vuosikymmenten mittaan teatteritoiminta kasvoi ja ammattimaistui, ja vuonna 1943 nimeksi otettiin Jyväskylän Työväen Teatteri. 5 Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin vuonna 1961 jolloin Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Työväenyhdistys ja Jyväskylän Työväenteatterin kannatusyhdistys muodostivat Jyväskylän Teatteri Oy:n. 6 Teatterirakennuksena palveli edelleen Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1925 valmistunut Työväentalo. Rakennus oli kuitenkin ammattiteatterille vaikea toimintaympäristö, sillä sali oli pieni, ja teknisten tilojen puuttuessa puvustus ja lavasteet jouduttiin valmistamaan muualla. Asianmukaiselle teatterirakennukselle oli siis suuri tarve. TEATTERIN PAIKKA Aalto esitteli korttelin suunnitelmaa kaupunginvaltuustolle kesäkuussa 1965. Hän perusteli teatterin sijaintia ja hahmoa: Koko kaupungintalokorttelin tuohon Vapaudenkatu Kilpisenkatu kulmaan olen sijoittanut kaupunginteatterin. Se oli kaupunginjohtajan toivomus. Ainakin kannattaisi kokeilla, sopiiko se siihen. [-- Teatteri] on suunniteltu lähtemällä siitä minkälainen teatteri tai teatteritalo-konserttitaloyhdistelmä tähän sopisi. 7 Arkkitehti-lehti esitteli valmistuneen teatterin laveasti sivuillaan sekä kannessa. Teatterin sijainnin valikoitumista kuvailtiin artikkelissa: Timo Penttilän suunnittelema Helsingin kaupunginteatteri (vas.) sekä Marjatta ja Martti Jaatisen suunnitteleman Oulun kaupunginteatterin suunnitelman havainnekuva (oik.) Arkkitehti-lehden teatterinumerossa 10 11/1967. Moderni teatteri rakennustyyppinä oli haaste, jota 1960-luvun arkkitehdit ratkoivat eri tavoin. Tyypillisiä yhteisiä piirteitä olivat arvokkuus, juhlavuus ja edustavuus. Laadukkaat julkisivumateriaalit korostivat rakennuksen julkista luonnetta, samoin arkadisisäänkäynnit sekä lämpiöiden avaaminen julkisivuun suurilla ikkunapinnoilla. Useat arkkitehdit 2 Koho 1991. 19. 3 Koho 1991. 15. Kaupungin päättävissä elimissä haluttiin tarkastaa, löytyisikö kaupungin alueelta tilavampi tontti teatteria varten. Lopputulokseksi kuitenkin tuli, että Jyväskylän kokoisessa kaupungissa teatterin sijoittaminen sydänkeskukseen palvelee parhaiten asukkaita. 8 4 Koho 1991. 25. 5 Jyväskylän kaupunginteatterin juhlajulkaisu. 4. 6 Jyväskylän kaupunginteatterin juhlajulkaisu. 8. 7 Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja 21.6.1965. Yleisliite asia n:o 210. Jyväskylän kaupunginarkisto. 8 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. 1983. 46. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 8
Teatterin paikalla sijaitsi hirsitalo, joka purettiin ennen rakennustöiden alkua marraskuun alussa 1979. 9 Ongelman ratkaisemiseksi Jyväskylän kaupunki järjesti vuonna 1961 yleisen arkkitehtuurikilpailun kaupungin hallintokorttelin suunnittelemisesta. 12 Kilpailuohjelmassa oli kaupungin hallinto- ja virastotilojen lisäksi poliisilaitos sekä kaupunginkirjasto. Teatterirakennuksen tarpeesta oli keskusteltu, mutta kilpailuohjelmasta se jätettiin pois. Olemassa oleva kaupungintalo tuli säilyttää. 13 Aalto tai hänen toimistonsa eivät ilmeisesti osallistuneet Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailuun. Alvar ja Elissa Aallon kanssa yhteistyötä muun muassa teatterin, poliisitalon ja kaupunginmuseon rakennusten toteuttamisen yhteydessä tehnyt kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen pitää myös ilmeisenä, ettei Aallon toimistosta osallistuttu kilpailuun. Hänen mukaansa Aallon ehdotus olisi kyllä ollut varsin todennäköisesti tunnistettavissa kilpailuehdotusten joukosta, eikä hän muista Alvar tai Elissa Aallon kanssa puhutun arkkitehtuurikilpailusta. 14 Teatterin paikalta purettu puutalo (AAM 110311). Kilpailuun saapui kaikkiaan 26 ehdotusta. Jäppisen mukaan tuomaristo korosti Rantapuiston ja Kirkkopuiston yhdistämistä sekä järvimaiseman liittymistä suunnitelmaan. 15 Järven korostaminen ei nykyisessä kaupunkirakenteessa vaikuta enää yhtä perustellulta, sillä rantaviivaa on siirretty noin 100 metriä Rantaväylän rakentamisen yhteydessä 1980- luvulla. Lisäksi näkymään vaikuttaa rautatien sähköjohdot pilareineen. 16 Kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen piti jo tuolloin valikoitua paikkaa, tai vähintäänkin sijaintia keskustassa, ainoa mahdollisena. Hänen mukaansa tuolloin kaupungin keskustan arvoa ei pidetty samalla tavalla keskeisenä kuin nykyisin. Tavoitteena tuolloisessa keskustelussa oli myös esikaupunkien elävöittäminen. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa tämä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole eikä ollut mahdollista rajallisten yleisömäärien ja muun muassa julkisen liikenteen järjestelyjen vuoksi. 10 ARKKITEHTUURIKILPAILU 1961 Jyväskylän kaupungin ensimmäinen vahvistettu asemakaava vuodelta 1837 määrittelee kaupungin hallintorakennuksen paikan kirkkopuiston eteläiselle puolelle, keskimmäiselle kolmesta tontista. Ilmeisesti maapohjatutkimusten perusteella kaupungintalo päätettiin kuitenkin rakentaa korttelin kulmatontille. Se valmistui vuonna 1899. 11 Vuosikymmenten mittaan kaupungin hallinto kasvoi ja virastot alkoivat levittäytyä kaupungintaloa ympäröiviin puutaloihin. Toimitilojen puute kävi vähitellen vaikeaksi niin kaupungin omilla virastoilla kuin valtion toiminnan piiriin kuuluvalla poliisilaitoksellakin. 9 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja 10.10.1979. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 10 Erkki Kantonen tekijälle Jyväskylässä 28.8.2014. 11 Rossi 1997. 7. Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus hallinto- ja kulttuurikeskukseksi vuodelta 1961 (Arkkitehti 1/2011. 58). 12 Rossi 1997. 15 16. 13 Rossi 1997. 15 16. 14 Erkki Kantonen tekijälle Jyväskylässä 28.8.2014. 15 Jäppinen 2005, 225. 16 Jäppinen 2005, 229. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 9
Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus Porrastori voitti kilpailun. Kilpailulautakuntaa miellytti ehdotuksen väljä diagonaalisuus, joka jätti kunnioittavasti tilaa vanhan kaupungintalon ympärille sekä säilytti pitkän näkymän kirkkopuistosta kohti järveä. 17 TOIMEKSIANTO ALVAR AALLOLLE 1964 Jyväskylän kaupunki sivuutti Timo ja Tuomo Suomalaisen kilpailuvoiton vain pari vuotta myöhemmin. Suomen arkkitehtiliitto SAFAN puheenjohtaja Rainer Mahlamäki viitannee juuri Jyväskylän hallintokorttelin tapaukseen arkkitehdin ammattietiikkaa käsittelevässä Arkkitehti-lehden 1/2011 artikkelissaan, koska artikkelin kuvituksessa on rinnastettu Suomalaisten ja Aallon hallintokorttelin pienoismallit. Mahlamäki kirjoittaa: On kerrottu, että itse Alvar Aalto ei aina muistanut korrekteja ammatilliseen käyttäytymiseen liittyviä tapoja. Hän saattoi mennä kollegan ja tilaajan väliin ja näin houkutteli itselleen työtehtävän. Mene ja tiedä. 18 Kaupunginarkistosta ei löydy dokumentteja tehtävän annosta Aallolle, mutta Jäppisen mukaan kaupungin tavoitteena oli kaupungin imagon kohottaminen. 19 Myös kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen mukaan tämä oli ilmeinen tavoite. 20 Aallon arkistossa säilyneestä aineistosta ei voi päätellä, oliko aloitteen tekijä kaupungin johdosta vai arkkitehtitoimistolta, mutta kesäkuussa 1964 asia on ollut vireillä ja kaupunginjohtaja Veli Järvinen vieraili Aallon toimistossa. Aalto kirjoitti tälle neljä päivää myöhemmin: Viitaten vierailuunne luonamme 2.6.1964 ja sen yhteydessä käymiimme neuvotteluihin minulla on kunnia ilmoittaa, että puolestani katson voivani ottaa vastaan Jyväskylän kaupungintalon suunnittelutehtävän. Kuten keskusteluissamme ilmeni, tulisi tehtävän ensimmäinen osa olemaan nähdäkseni 1:200 kokonaisluonnos kaupungintalokorttelin järjestelyksi, jonka jälkeen seuraisi poliisija oikeustoimen rakennuksen toteuttaminen hankkeen ensimmäisenä rakennusvaiheena. Ennen kyseisten luonnosten tekemistä on ennenaikaista arvioida rakennuskustannuksia edes karkeasti, koska alueelle tulevat rakennuksetkaan eivät ole vielä täysin määriteltyjä (teatteri, kirjasto) puhumattakaan mahdollisen maasto- ja istutustyön osuudesta. 21 Osasyy Suomalaisten suunnitelman hylkäämiseen lienee ollut kaupungin uusi linjaus tilaohjelmasta. Kirjastoa ei rakennettaisikaan hallintokeskukseen, vaan sille etsittäisiin paikka muualta kaupungista. Sen sijaan hallintokeskukseen tulisi teatteri, joka voisi toimia 17 Rossi 1997. 17. 18 Mahlamäki 2011. 55. 19 Jäppinen 2005, 225. 20 Erkki Kantonen tekijälle Jyväskylässä 28.8.2014. 21 Alvar Aallon kirje Veli Järviselle 6.6.1964. Allekirjoittamaton jäljennös. AAM dokumenttiarkisto, Jyväskylän hallintokorttelin aineistot. myös kongressi- ja edustuskäytössä. Aalto itse puolsi tätä muutosta, koska näki teatterin sopivan paremmin edustavaan kokonaisuuteen. 22 Teatteria oli sitä paitsi harkittu jo arkkitehtuurikilpailun yhteydessä, joten muutos oli helppo hyväksyä. Sen sijaan kiivasta poliittista keskustelua käytiin siitä, oliko soveliasta sijoittaa poliisilaitos hallinto- ja kulttuurikeskukseen. Vaihtoehdoksi poliisitalolle esitettiin kirjastoa, mutta Aalto vakuutti että poliisitalon olisi sijaittava nimenomaan kaupungin keskustassa. Paine poliisien toimitilapulan ratkaisemiseen oli myös niin kova, että kirjastosta korttelissa luovuttiin ja poliisitalo jäi tilaohjelmaan. 23 Kaupunginarkkitehtina ja kilpailuvaiheessa suunnittelulautakunnassa toiminut Erkki Kantonen muistelee, ettei suunnittelijavaihdos tullut kaupungin rakennusviraston tietoon vielä valmisteluvaiheessa. Aallon toimiston tulo suunnittelijaksi esiteltiin valmiina päätöksenä, ja valinta tehtiin siis muualla kuin rakennusvirastossa, mikä ei ollut tavallinen käytäntö. Toisaalta hanke oli ollut muutoinkin poikkeuksellinen, sillä vielä tuolloin pääperiaate oli, että kaupungin rakennushankkeet suunnitellaan ja rakennetaankin kaupungin omina töinä. Kantonen arvelee, että kaupunginjohtaja Veli Järvisen ohella professori Päivö Oksala oli valinnan taustalla. Oksala oli myöhemminkin Aallon arkkitehtuurin tukija ja vaikutti muun muassa Alvar Aalto -museon perustamiseen. 24 LUONNOSVAIHEET 1964 1971 Hallinto- ja kulttuurikeskuksen luonnosvaiheen ehdotuksessa Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun nurkka oli varattuna ohjelmaltaan monikäyttöiseksi tarkoitetulle kulttuurielämää palvelevalle rakennukselle. 25 Korttelin toisella reunalla Vapaudenkadun varrella sijaitsi kaupungintalo. Näiden väliin muodostui torialue, jota suunnitelmissa kutsutaan Kansalaistoriksi. Tämä korttelin suunnittelua ohjannut periaate säilyi ja muotoutui luonnosvaiheiden aikana. HALLINTOKESKUS 1964 1965 Varhaisin päivätty suunnitelma Jyväskylän hallintokeskuksesta on 11.11.1964 päivätty asemapiirustus. Siinä korostettiin erikseen kirkon edestä avautuvaa näkymää rakennusten sommitelmaa ohjaavana tekijänä. Teatteri ja hallintorakennukset rajasivat näkymää, jonka oikeaan reunaan sijoittui valtuustotorni. Teatterin ja kaupungintalon välinen alue kivettiin Kansalaistoriksi, jolle valtuustotorni asettui. Rakennusten välistä lähti tuolloisessa asemakaavassa esitetty jalankulkusilta Hannikaisenkadun yli. Jalankulkusilta liittyi yleiskaavaa laatineen professori Olli Kivisen suunnitelmiin. 26 22 Rossi 1997. 18. 23 Lampén 2000. 32. 24 Erkki Kantonen tekijälle Jyväskylässä 28.8.2014. 25 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. 1983. 46. 26 Jäppinen 2005. 225. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 10
Jalankulkusilta jätettiin luonnosvaiheessa pois jo vuonna 1965, mutta se palasi suunnitelmiin jälleen toteutussuunnittelun 10.8.1977 päivätyssä sarjassa. Tällöin laaditussa Kansalaistorin tasoa esittelevässä piirustuksessa on edelleen näkyviä työstöjälkiä sillan leveyden ja tason liittymisen osilla. Asemakaava-arkkitehti Vainio ilmoitti kirjeessään Aallon toimissa työskennelle arkkitehti Heikki Tarkalle 22.8.1978, että jalankulkusilta sekä samalla myös korttelin läpi tapahtuva jalankulku on poistunut kuviosta. 27 Sillasta luovuttiin pian, sillä uudessa asemakaavassa ei sitä enää ole, eikä sitä ole enää 19.9.1978 päivätyissä piirustuksissa. Ensimmäiset päivätyt pohjapiirustukset ovat tammikuulta 1965. Tällöin rakennuksen sisätilojen suunnitelmaan liittyi edellä kuvatun lämpiön avautumissuunnan ohella toinenkin erityisen kiinnostava kaupungintalon laajennukseen liittynyt aihe. Teatterin ja kaupungintalon suunnitelma nivoutui yhteen Kansalaistorin alapuolella, jossa sijaitsi Jyväsjärven suunnan näkymiin avautunut ravintola. Ravintolan rinnalla, kaupungintalon puolella, oli kaavailtu tiloja valtuustoryhmille ja kaupunginhallitukselle niinikään järven suuntaan avautuvina. Varhaisissa luonnoksissa poliisitalon yläosaltaan myöhemmin vapaamuotoiseksi muuttunut muuri mutkitteli ainoastaan pohjapiirustuksen tasolla. Muoto liittyi teatterin Kansalaistorin puoleiseen julkisivuun, joka jatkui lämpiön suurena ikkunaseinänä. 1960- luvun suunnitteluvaiheissa teatterirakennuksen tilojen suuntaukset poikkesivat toteutuneeseen verrattuna siten, että lämpiön pääjulkisivu avautui suunniteltua kaupungintaloa ja Kansalaistoria kohti. Hallintokeskuksen 11.11.1964 päivätty asemapiirustus (AAM 45 2526). 27 Vainio 22.8.1978. Kirje Heikki Tarkalle. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. Hallintokeskuksen 12.1.1965 päivätty asemapiirustus (AAM 45 2536). TEATTERI TOUKOKUUSSA 1965 Toukokuussa 1965 päivätyssä sarjassa sisätilan arkkitehtoniset teemat ovat selkiytyneet. Teatterin aulasta päästiin useita portaita ylös Kansalaistorin tasolla olevaan lämpiöön. Yhteys torin alla oleviin baariin ja ravintolaan kabinetteineen sekä näiden vierellä olevaan, nyt lounashuoneeksi nimettyyn, kaupungintalon edustustoimintaan liittyneeseen tilaan oli sisätilan kannalta erityinen aihe. Siinä toistui Aallon arkkitehtuurissa jo vuosikymmeniä ilmenneitä piirteitä, kuten valoisien ja hämärien tilojen liittyminen toisiinsa sekä arkkitehtonisen huipennuksen saavuttaminen kontrastin avulla. Näissä Kansalaistorin alapuolella olleissa tiloissa ravintola komeine järvinäkymineen oli tällainen huipentuma sisääntulokerroksessa, ja sen saattoi saavuttaa sekä teatterin että kaupungintalon suunnasta. Aalto esitteli tiloja kaupunginhallitukselle kesäkuussa 1965 seuraavasti: Tänne puutarhamaisiin alaosiin on laitettu ravintolatilat, jotka yhtenäisesti voivat palvella kaupungin hallintoa ja teatteri konserttitaloa. Ne on käytettävä aina reservinä silloin kun Jyväskylän kaupunki tahtoo edustaa tai olla esim. kongressien ja kokouksien paikkana. Tällä lailla saamme yhteyden pysymään vaikka aukko Jyväsjärveen on auki. [--] Torin alla on teatterin ja kaupungin hallintokeskuksen välillä ravintola, joka terassi- Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 11
maisesti liittyy Jyväsjärveen päin. [--] Kaupunginvaltuuston istuntosali ja teatteri toimivat yhtenä elementtinä silloin kuin niin tarvitaan. [--] Toivoisin, että arvollisille herroille on käynyt selväksi se pääasia, että erilliset yksiköt voivat toimia yhdessä ja ne voivat muodostaa yhden kokonaisuuden. 28 Teatterin seinän muoto muuttui taitteiseksi ollen ehkä ennemminkin teema pohjapiirustuksessa kuin todellinen rakennuksen näkyvä arkkitehtoninen aihe. Pienoismalli tammikuussa 1965 päivättyjen suunnitelmien mukaisesti (AAM esinekokoelma: pienoismalli 02E103). Kansalaistorin suuntaan lämpiö esitettiin tässä luonnosvaiheessa aiempaa suljetummaksi siten, että suuret ikkunat olivat lämpiön järven puoleisessa päädyssä. Aiemmin aina Vapaudenkadulle asti ulottunut vapaamuotoinen seinäaihe katkesi jo Kansalaistorille sijoittuneeseen rakennuksen suorakulmaiseen nurkkaan, mutta tässä luonnosvaiheessa se kääntyi alemmalla tasolla teatterin ja poliisitalon välistä Kilpisenkadun julkisivuksi. 28 Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja 21.6.1965. Yleisliite asia n:o 210. Jyväskylän kaupunginarkisto. Hallintokeskuksen 10.5.1965 päivätty teatterin sisäänkäynnin tason pohjapiirustus (rajattu AAM 45 2549). Varhaisissa luonnoksissa teatterin ulkohahmo oli vielä huomattavan erilainen kuin lopulta toteutunut. Rakennus vetäytyi Vapaudenkadun katulinjalta ja Kansalaistorilta porrastuen usessa vaiheessa. Kattotasot olivat selkeästi erilliset ja niiden hahmossa korostui mahdollisesti betonirakenteeksi suunniteltu katon poimutettu muoto. Kansalaistori kiersi teatterin lämpiötä pitkälle näyttäytyen kaiteena aina pääsisäänkäynnin yläpuolelle saakka, eli Kansalaistori jatkui tavallaan lähes Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaukseen asti. Kaupunkikuvassa tämä nurkka ei siis luonnosvaiheessa vielä ajateltu kadun kulmausta korostavaksi. Kansalaistorin alle ravintolan ja edustustilojen rinnalle pimeään jääneet tilat Vapaudenkadun katulinjaan asti täyttyivät alakellarissa autohallilla. Ylemmällä tasolla laaja pilaristruktuurin rytmittämä tila nimettin keskusvarastoksi. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 12
Valtuustotorni oli korttelisuunnitelman ehdoton kiinnekohta. Se suunniteltiin verhoilluksi osin mustalla luonnonkivellä, mikä korosti sen erityisasemaa korttelissa. Valtuustotornia luonnosteltiin varsin tarkoin jo kesällä 1965. Aalto perusteli tornia kaupunginvaltuustolle 21.6.1965 seuraavasti: Meillä on kaupungintaloja, joissa kansliat ovat 15-kerroksisia tai korkeampia. Kaupunginvaltuuston istuntosali on sitten pieni kilpikonna. Minun käsitykseni mukaan pitäisi olla päinvastoin. 29 Valtuustotornin 10.5.1965 päivättyjä luonnoksia (AAM piirustusarkisto: Hallintokorttelin suunnitelmat). Teatterin kannalta tässä toteutumattomassa suunnitelmassa on kiinnostava yksityiskohta. Istuntosalin leikkauspiirrokseen on hahmoteltu yläosastaan kaartuva, viuhkamainen pystysuuntainen sommitelma, kenties taideteos tai akustinen rakenne. Samantapainen aihe toteutettiin sittemmin teatterissa pari vuosikymmentä myöhemmin. LUONNOSVAIHE 1969 71 Teatteritalon suunnittelussa oli seesteinen vaihe vuosikymmenen loppupuolella. Ainoastaan yksittäisiä luonnoksia tai muita suunnitelmia on säilynyt. Eräs käsivarainen sommitelma teatteritalosta päivättiin heinäkuulle 1969. Siinä teatterin katsomon suunta on kääntynyt siten, että lämpiön ja aulan sijoittuminen Vapaudenkadun puoleiselle julkisivulla vahvistui. Hallintokeskuksen 12.1.1965 päivätty perspektiivi (AAM 45 2537). Korttelin pienoismalli vuodelta 1965, jolloin suunnitelmaan kuului myös Gummeruksenkadun ylittävä toimisto-osa (AAM esinekokoelma: pienoismalli 0E7). Korttelin luonnos 3.7.1969 (AAM 45 2564). 29 Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja 21.6.1965. Yleisliite asia n:o 210. Jyväskylän kaupunginarkisto. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 13
Toteutussuunnittelun aikana tehdyistä monista muutoksista huolimatta voidaan sanoa, että teatteritalon keskeiset arkkitehtoniset ratkaisut syntyivät 1970-luvun alussa. Huhtikuussa 1970 laadittiin seuraava varsinainen luonnossarja. Ulkoarkkitehtuurin osalta tämä sarja on erityisen kiinnostava toteutuneeseen rakennukseen rinnastettuna. Edellisen vuosikymmenen puolivälin luonnoksiin verrattuna suuri muutos liittyi rakennuksen vesikaton muotoon, joka nyt luonnosteltiin toteutuneen kaltaiseksi loivien kattojen yhdistelmäksi. Korttelin julkisivu Hannikaisenkadulle, jossa Valtuustotornin ja teatterin hahmo kohoavat puiston ja poliisitalon takana (AAM 45 2608). Sisäarkkitehtuurissa lämpiö muotoutui jo hyvin lähelle toteutunutta rakennusta. Lämpiön pitkä sivu oli nyt selkeä suora seinä Vapaudenkadun julkisivussa. Yleisöaulan keskelle sijoittui suuri portaikko, josta noustiin lämpiöön ja siitä edelleen teatterisalin yläosaan. Salin katsomon vasen reuna saavutettiin siis kerrosta ylempää kuin oikea reuna. Näin lämpiöön saatiin hyvin teatterin juhlavaan asiakastilaan sopiva suuri avoporras. Sen yläpäädyssä sijaitsi teatterin johdolle suunniteltu väliajan viettotila ja niiden rinnalla olivat johtajien työhuoneet. Toteutuneessa teatterissa tämä lämpiön porrasaihe jäi lopulta pois, ja lämpiö toteutui yhdessä tasossa muistuttaen enemmän varhaisia hahmotelmia. Lämpiön päätasolla, Kilpisenkadun päädyssä oli jo tässä luonnosvaiheessa keittiö ja sen toisella puolella taiteilijoiden lämpiö periaatteessa toteutuneen ratkaisun mukaisesti. Toteutuneesta rakennuksesta jäi pois harjoitussali, joka sijoittui tässä vaiheessa taiteilijoiden lämpiön vierelle. Teatterin yleisötilat ja lämpiö avautuivat tässä vaiheessa aiempaa enemmän kohti Vapaudenkatua ja Kirkkopuistoa samalla, kun näköyhteys lämpiöstä Jyväsjärvelle katkesi. Tämäkin piirre säilyi toteutuneessa rakennuksessa. Lämpiön ylätason pohjapiirustus 20.4.1970 (AAM 42 2591). Sisäänkäyntitasolla yhteys järven suuntaan säilyi vielä tässä vaiheessa. Teatterin aulasta pääsi edelleen Kansalaistorin alle suunniteltuun ravintolaan. Aiempiin luonnoksiin verrattuna tämä arkkitehtoninen aihe jopa hieman korostui, kun teatterin aula sijoittui noin metrin ravintolan lattiaa ylemmäs. Näin aulasta saatiin siirtymää korostava tasoero, joka samalla lisäsi ravintolan korkeutta ja tilakokemuksessa muutoksen merkitystä matalasta ja hämärästä aulasta kapeikon kautta maisemaan avautuvaan ravintolaan. Ravintolaan pääsi myös Jyväsjärven suunnalta eli korttelin keskelle jääneestä puistosta, johon muodostui ravintolan edustalle monitasoinen terassisommitelma portaikkoineen. Portaikko jatkui myös ravintolan katolle eli Kansalaistorille. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 14
Lämpiön ylätason ja Valtuustotorin kokoussalin tason pohjapiirustus 20.4.1970 (AAM 42 2598). Sisäänkäyntitalon pohjapiirustus 20.4.1970 (rajattu AAM 45 2589). Näitä teemoja kehitettiin edelleen ja esimerkiksi edellä kuvattu tilasarja muodostui edellistä luonnosvaihetta hienostuneemmaksi marraskuun lopulla 1970 päivättyihin suunnitelmiin. Varsinkin aulan ja ravintolan tilaratkaisut kehittyivät yhä monipuolisemmiksi tasoeron siirryttyä lähemmäs ravintolasalia. Aulaa lähimmäs jäänyt ravintolan salin osa nimettiin baariksi, josta myös sisänäkymä ravintolaan ja sen läpi maisemaan korostuivat. Kansalaistorilla huomio kiinnittyy tässä suunnitteluvaiheessa viuhkamaiseen muotoon, joka täyttää huomattavan osan torista. Muodon todellinen tarkoitus jää hieman hämäräksi ja se saattoi olla ainoastaan valtuustotornia korostava kiveysteema, jolla saatiin motivoitua sangen suurta kivettyä aukiota. Lämpiön ikkunat käsittivät tässä vaiheessa noin puolet koko teatterin Kansalaistorin puoleisen julkisivun mitasta. Loppuosa jäi sivu- ja takanäyttämöiden julkisivuiksi, ja siten yleisön kokemuksen kannalta avustavan ja tavallaan merkityksettömän teatterin osan ilmentymäksi. Suunnitelmista laadittiin 29.1.1971 huolellisesti piirretty sarja, joka esitteli koko hallintokeskuksen kokonaisuuden suunnitelman sellaisena kuin se Aallon toimistossa tuolloin ajateltiin. TOTEUTUSSUUNNITTELU 1977 1982 Tässä selvityksen luvussa käsitellään toteutussuunnittelun muutokset rakennuksen kokonaisuuden ja ulkoarkkitehtuurin osalta. Toteutussuunnitteluvaiheen sisätilojen ja tilaryhmien ratkaisuja käsitellään tarkemmin tilaryhmittäin luvussa Toteutuneet sisätilat, jossa sivutaan myös tiloissa tapahtuneita muutoksia. Toteutussuunnittelusta laadittiin uusi suunnittelusopimus Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n ja Jyväskylän kaupungin välillä. Sopimus päivättiin 14.4.1978. Sopimuksessa todettiin, että työn pohjaksi otetaan teatteritalon ja hallintokeskuksen 20.4.1970 ja 20.5.1972 päivätyt alustavat luonnokset, 12.10.1977 päivätty arkkitehtitoimiston ohjelmaluonnos ja näiden pohjalta kaupungin 21.11.1977 täsmentämä huonetilaohjelma sekä suunnittelutoimikunnan edellisiin mahdollisesti tekemät vähäiset muutokset. 30 Arkkitehti-lehden esittelyssä kuvailtiin toteutussuunnittelun etenemistä tiivistetysti: 30 Rakennussuunnittelun toimeksiantoa koskeva sopimus 14.4.1978. Jyväskylän kaupunginarkisto: Teatteritalon suunnittelutoimikunnan kokousten pöytäkirjat. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 15
Vuonna 1978 saimme tehtäväksemme suunnitella nimenomaan teatterikäyttöön tarkoitetun rakennuksen vuoden 1972 keskustasuunnitelman pohjalta. Huolimatta laajentuneesta ohjelmasta nimenomaan päänäyttämön ja sen sivutilojen sijoittamisen osalta, olemme pyrkineet säilyttämään aikaisemman suunnitelmaan päämassoituksen sekä näyttämön ja katsomon diagonaalin sijoituksen suorakulmaiseen kortteliin. Verstastilat, jotka ovat samassa tasossa näyttämön kanssa, on sijoitettu toritason alle. Toimisto- ja pukuhuonetilat, ompelimo, harjoitushuone jne. on ryhmitetty Kilpisenkadun puolelle. Yleisön sisäänkäynti on Vapaudenkadun puolella arkadin alla. Se toimii, samoin kuin lämpiö, yhteisenä sekä pienelle että suurelle näyttämölle. 31 Pieni ristiriita Arkkitehti-lehdessä kerrottuun on se, että toimistossa laadittiin kaupunginteatterin suunnitelmia jo vuonna 1977. Rakennuksen kustannusten pienentäminen oli alkuvuonna 1979 suunnittelun keskeinen kysymys. Rakennuksen pienentämiseksi teatteritalon suunnittelutyöryhmä kirjasi 25.1.1979 pitämässään kokouksessa konkreettisia ehdotuksia muun muassa seuraavasti: todettiin: - Kilpisenkadun puolelta olisi mahdollista vetää rakennusta katuvierestä n. 3 m. Tämä aiheuttaisi kaikkien siinä reunassa olevien huonetilojen osittaista supistamista ja osittain uudelleenjärjestelyjä. Supistusvaikutus n. 1650 m 3 - että Vapaudenkadun puolelta voisi supistaa n. 150 m 2 :n verran, joka pienentäisi yleisötiloja kahdella tasolla. Supistusvaikutus n. 1430 m 3 32 Nämä kokouksessa esitetyt muutokset vietiin käytännössä suunnitelmiin seuraavien kuukausien aikana. Ne tarkentuivat ja jalostuivat matkan varrella, eikä suunnitteluprosessi edennyt kaikin osin ongelmattomasti. Rakennustoimikunnan kokouksissa lienee ollut tiukkasanaista keskustelua, joka välittyy pöytäkirjoistakin. 23.2.1979 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan kirjattiin: Puheenjohtaja [Olavi Hakala] totesi piirustuksista kuitenkin jo ilman yksityiskohtaista tarkastusta, ettei viime kokouksen päätöksen mukaisia suunnitelmamuutoksia niihin ollut tehty. Piirustukset osoittavat, ettei kellari- ja 1. kerroksen tiloihin ole tullut pienennyksiä, samoin on Vapaudenkadun puoleinen julkisivu. 33 Teatterin hanke ja siihen liittyneet kustannuskysymykset olivat jopa Yleisradion televisioohjelman aiheena 25. ja 26.2.1979. Siinä hanke oli esillä ilmeisen epäedullisessa valossa, ja suunnittelutoimikuntaan kuuluneet Kauko Tumanto, Pirkko Veijonen sekä Sirkka Valjakka lähestyivät heidän työtään jatkamaan perustettua rakennuslautakuntaa kirjeellään todeten muun muassa: Ohjelmassa haastatellut henkilöt, kaupunginjohtaja Jaakko Lovén, kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen ja teatterinjohtaja Ari Kallio toivat julki mielipiteensä teatterirakennuksen tilojen supistamisesta ja pitivät sellaista valitettavana. Rakennustoimikunnan puheenjohtaja sen sijaan oli pontevasti päinvastaista mieltä ja esitti myös paikkansapitämättömiä väitteitä. Hän antoi kuvan, että teatterin suunnittelutoimikunta oli pitänyt vaihtaa uuteen suunnittelu- ja rakennustoimikuntaan" sekä syytti edellistä toimikuntaa kustannusarvion tekemättömyydestä. [--] Valitettavasti myös Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto on joutunut epäasiallisen kohtelun alaiseksi. Työtä vaikeutetaan työrauhan takaamisen ja kunnioituksen asemesta. Suunnittelutoimikunnan jäseninä meillä on oikeus odottaa työtämme jatkavalta rakennustoimikunnalta ja sen puheenjohtajalta asiallista suhtautumista yhteisessä suuressa kaupunginteatterihankkeessamme. 34 KAVENNUKSET VAPAUDENKADUN JA KILPISENKADUN JULKISIVUILLA Rakennustoimikunnan kokouksessa 9.3.1979 todettiin keskeisiä rakennuksen kokonaisuuteen vaikuttaneita muutoksia tehdyiksi. Näiden tavoitteena oli pienentää rakennuksen tilavuutta. Nämä kirjattiin pöytäkirjaan seuraavasi: 1. Kellarin autopaikoitustila on siirtynyt Kilpisenkadun suuntaan poistaen varastotilaa. Autopaikkoja on muodostunut 32 kpl. 2. Teatterin ison salin katsojapaikkaluku on pudonnut 610:stä 552:een. 3. Vapaudenkadun puoleinen julkisivu on työntynyt sisäänpäin n. 2 m. 4. Huoneteatteri on siirtynyt Vapaudenkadun / Kilpisenkadun kulmasta ison salin katsomon viereen. 5. Kilpisenkadun näyttämökerroksen kerroskorkeutta on edellisen vuoksi kyetty alentamaan, joka on vähentänyt myös rakennuksen tilavuutta. 35 Edellä kuvatun kavennuksen lisäksi rakennuksen hahmoa kavennettiin myös Kilpisenkadun puolelta. Arkkitehti Mikko Merckling Aallon toimistosta esitti teatterin suunnittelukokouksessa 15.3.1979 rakennuksen madaltamista monesta kohdin vesikattoa sekä: 31 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. 1983. 46. 32 Teatteritalon suunnittelutoimikunnan pöytäkirja 25.1.1979. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 33 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja 23.2.1979. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 34 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja 14.3.1979. Liite. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 35 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja 9.3.1979. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 16
Mikäli erikoissuunnittelijoiden mahdollisuudet toteuttaa talo teknisesti säilyy, esittää arkkitehtitoimisto, että talon koko massaa voidaan kääntää Poliisitalon alaosan rakennusviraston puoleisen kulmapisteen säilyessä ennallaan ja Vapaudenkadun kaupungintalon puoleisen pisteen siirtyessä n. 3 metriä Kilpisenkadun suuntaan, koko em. välisen sektori aiheuttaisi noin 1 000 m3:n tilavuussäästön. Tällöin muuttuu tilajärjestely teatterin sisällä monessa suhteessa. 36 Rakennuksen tiivistäminen vaikutti varsinkin toiminnallisiin yhteyksiin kaavaillun kaupungintalon kanssa. Elokuussa 1977 päivätyissä suunnitelmissa ravintolan kokonaisuus alkoi jo etääntyä teatterista. Kansalaistorin alle jäävästä pysäköintihallista saatiin yhteys verstaaseen, pukuvarastoihin ja muihin teatteritoiminnan aputiloihin siten, että tämä yhteys ristesi aulan ja teatterin välisen, aiemmin varsin juhlavaksi suunnitellun yleisön kulkureitin kanssa. Ongelma tiedostettiin ja pohjapiirustukseen kirjattiin: lastausyhteys, ristikkäinen yhteys teatteriravintolaan. Seuraavan vuoden kesäkuussa päivätyissä suunnitelmissa yleisön yhteys kansalaistorin alle mahdollisesti tehtävään osaan katkaistiin. Suunnitelmassa ei enää sen jälkeen ollut ravintolaa, vaan ainoastaan lämpiökerroksen kahvio. Ravintola siis vaikuttaa siirtyneen aiempaa enemmän kaupungintalon hankkeen osaksi, eikä sitä enää liitetty teatterihankkeeseen. Tällä oli merkitystä aulan arkkitehtuurin ja toimintojen kehitykselle, joita kuvaillaan tarkemmin tilakohtaisissa esittelyissä. Teatterirakennus rajasi tiivisti Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun nurkan, kaupungintaloa kohti avautuva julkisivu oli Kansalaistorin yläpuolella polveileva. Rakennuksen alakerroksilla ei ollut varsinaista julkisivua lounaaseen, sillä tilat suunniteltiin jäävän torin kannen alle. Teatterin toiminnan kannalta oleellisin tila, suuri sali näyttämöineen, näkyi ulkoarkkitehtuurissa usean kaarevakattoisen, päällekkäisen osan muodostamana kokonaisuutena, joka kohosi rakennuksen tasakattoisen osan ylle monimuotoisena kattomaailmana. Tämä porrastuminen sovitti näyttämötornia kohti matalia rakennusosia, siten teatterin korkein osa jäi kaupunkikuvassa selkeästi alisteiseksi valtuustorniin verrattuna. Aallon toimisto kuvaili muutosta: Vaadittu näyttämötornin korkeus on vuoden 1970 luonnosvaiheen jälkeen kasvanut 6 metriä. Tämä on ratkaisu osaksi räystäitä korottamalla, osaksi painamalla näyttämön lattiataso kerroksen verran alas niin että verstaat ja kulissivarasto on voitu sijoittaa näyttämän tasoon toripinnan alle. 37 RAKENNUKSEN HAHMO JA JULKISIVUT Rakennuksen muoto ja kokonaishahmo säilyivät toteutussuunnittelun aikana, ja rakennus noudattelee myös toimiston kertoman mukaan 1970-luvun alussa tehtyjä linjoja. Teatterin 1:200-mittakaavaisia julkisivuja 6.6.1978 (AAM 45 2691). Teatterirakennus oli vielä ensimmäisissä pääpiirustuksissa toteutunutta leveämpi ja sen Kilpisenkadun rajauksessa se tuli poliisitalon ulkoseinää lähemmäs ajorataa (AAM esinekokoelma: pienoismalli AAM 12E12). Rakennuksen julkisivumateriaaleina korostuvat keraamiset sauvakaakelit ja luonnonkivet (ks. seuraava luku). Suuriin ikkunoihin liittyvät metallirakenteiset säleiköt korostuvat varsinkin Kirkkopuiston ja Kansalaistorin suunnassa. Säleikköteema esiintyi jo 1960-luvun lopun suunnitelmissa. 36 Teatteritalon suunnittelukokouksen pöytäkirja 15.3.1979. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 37 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. 1982. 7. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 17
Henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä on erityiset valaisimet portaiden yllä, ajoyhteyteen liittyvät valaisimet ovat tavanomaiset. Numerovalaisin on elegantisti kuparipinnoitettu, mutta lienee aikakauden vakiotuote (AAM / Malmberg). Teatterin julkisivuun liittyvät lämpiön ikkunoiden ulkopuolella olevat säleiköt (AAM 45 3550). Rakennuksen arkkitehtuuriin kuuluvat niin sisällä kuin ulkonakin rakennusta varten suunnitellut valaisimet. Näitä on sisäänkäyntien yhteydessä, Kansalaistorilla ja puiston pylväsvalaisimina. Pääsisäänkäynnin yhteydessä on kattopintaan kiinnitettyjä valaisimia (ks. luku toteutuneet sisätilat, pääsisäänkäynti) ja hieman hierarkiaa kunnioittaen yksinkertaisemmat kattoon upotetut valaisimet on henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä, jossa on myös elegantisti kupariverhoiltu rakennuksen numerovalaisin. Kansalaistorin puolella oleva seinävalaisin (kuva AAM / Malmberg) sekä valaisimen suunnitelma (AAM 45 3281). Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 18
Kalkkikivilaatoista keramiikkasauvoihin Toteutuneen rakennuksen julkisivuissa vaaleilla, keraamisilla sauvaklinkkereillä on merkittävä rooli. 29.11.1978 päivätyissä pääpiirustustasoisissa julkisivupiirustuksissa esitetään sanallisesti materiaalit: seinäpinnat kalkkikivestä, torniosa slammatusta tiilestä ja sokkelit graniitista. Keraaminen laatta ja kupari korvaavat kivi- ja tiilipinnat 9.4.1979 päivätyissä julkisivuissa. Elementtien yksityiskohdat päivättiin 21.8.1979.. Puiston pylväsvalaisin (AAM / Malmberg). Julkisivumateriaaleina slammattu tiili, kalkkikivi ja graniitti 29.11.1978 päivätyssä, Elissa Aallon allekirjoittamassa pääpiirustuksessa (rajattu AAM 45 2897). Kivilaatoituksia luonnosteltiin jo saumajakojen tarkkuudella (rajattu AAM 42 2785). Kirjallisten dokumenttien perusteella keraamisiin laattoihin päädyttiin jo aikaisemmin. Alustava rakentamistapaselostus 7.6.1978 esittää: Ulkoseinärakenne ulkoa lukien: - keraaminen laatta betonielementtiin kiinnitettynä - ilmarako - lämmöneristeenä 5 mineraalivillaa - kantava betoniseinä - rappaus ja maalaus tai tasoite ja maalaus 38 Toteutuneen kokonaisuuden pienoismalli (AAM esinekokoelma: pienoismalli AAM 0E24). 38 Teatteritalo, Jyväskylä. Alustava rakennustapaselostus. 7.6.1978. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 19
Toisaalta vielä 8.2.1979 rakennuksen kustannusten vertailussa insinööritoimisto Nirkkonen & Helander arvioi, että kalkkikivijulkisivusta luopumisella voitaisiin säästää 400 000 markkaa. 39 detaljeista, ja Gardberg kertoi, että klinkkerisauvojen välitilaan tuleva osuus on suunnitelmissa esitetty tehtäväksi titanidioksidia valkaisuaineena hyväksi käyttäen. 42 Julkisivuissa päädyttiin siis käyttämään keraamisia sauvoja, jotka olivat esiintyneet Aallon suunnitelmissa erilaisissa muodoissaan jo 1950-luvun alkupuolelta alkaen. Elementtirakenteet eivät Aallon tuotannossa olleet merkittävässä roolissa Alvar Aallon johtaessa toimistoa, mutta elementtijulkisivuja tehtiin vastaavilla keramiikkasauvoilla joskin koboltinsinisillä verhoiltuina ainakin Seinäjoen vuonna 1962 valmistuneessa kaupungintalossa. Siellä elementit olivat kuorielementtejä periaatteessa vastaavalla tavalla kuin teatteritalossa, joskin elementtitekniikka ehti kahdessa vuosikymmenessä muuttua tehokkaammaksi ja teollisemmaksi. Keraamisen laattajulkisivun elementtien yksityiskohtia (AAM 42 3324). Julkisivun elementtimitoituksia (AAM 45 3340). Sauvaklinkkerien kiinnitys elementtiin herätti toteutusvaiheessa epäilyksiä. Rakennusosasto oli pyytänyt arkkitehtia pohtimaan pinnaltaan suoremman laatan käyttöä elementeissä. Tämä ei kuitenkaan suostunut muutokseen, vaan esitti että elementtitehdas tekisi koe-elementin alkuperäistä laattaa hyväksi käyttäen. 40 Ratkaisua tutkittiin myös laattojen määrän mukaan, ja suunnittelukokouksessa 18.9.1980 arkkitehti Gardberg ilmoitti myös, että nykyiset harvennetut klinkkerijakojulkisivukuvat ovat lopullisia. 41 16.5.1980 pidetyssä suunnittelukokouksessa keskusteltiin vaaleiden pintojen Sauvakaakeleita sivutaan myös rakennuksen valmistuttua Arkkitehti-lehden artikkelissa: Julkisivumateriaalina ovat betonielementteihin kiinnitetyt keramiikkasauvat. Ne on muodoltaan jo aikaisemmin suunniteltu toimistossamme, mutta ne ovat olleet vuosia pois tuotannosta. Nyt Wärtsilän Turun Posliini valmisti niitä tähän tarkoitukseen. 43 Keraamiset sauvat eivät siis olleet tehtaan vakiomallistoa, vaan ne tehtiin erikseen. Tuotannosta käydyssä neuvottelussa todettiin, että värisävyjen vaihtelut pidetään mahdollisimman pieninä. Tilaajan kirjattiin todenneen että kohtuulliset sävyerot sallitaan mikäli erot toimitettavissa laattaerissä jakaantuvat tasaisesti. 44 39 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja 9.2.1979. Liite 4. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 40 Teatteritalon suunnittelukokouksen pöytäkirja 4.3.1980. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 41 Teatteritalon suunnittelukokouksen pöytäkirja 18.9.1980. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 42 Teatteritalon suunnittelukokouksen pöytäkirja 16.5.1980. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 43 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. 1983. 46. 44 Julkisivulaattakokous Turun Posliinilla 19.11.1980. Liite. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo 2014 20