Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet 2016 Luento 1 Oikeustieteen perusteet OTM Saara Jämes Lakiasiaintoimisto Sjlaw www.sjlaw.fi
Kuka minä olen? Saara Jämes, lakimies Lakiasiaintoimisto SJlaw www.sjlaw.fi Kaikki yleisimmät yksityishenkilöiden ja yritysten juridiset tarpeet Erikoistuminen: rikosoikeus,rakentamiseen liittyvä juridiikka, sopimusoikeus, vahingonkorvausoikeus, immateriaalioikeus Väitöskirja Aallossa palveluliiketoimintakonseptin suojauksesta
Juridiikan opiskelusta
Juridiikan opiskelun lyhyt oppimäärä Oikeustieteessä vaaditaan varsin eksaktia ilmaisua pienillä nyanssieroilla asia muuttuu helposti aivan toiseksi Esim. lakitekstien muotoilu on usein pitkän työn tulos, ja muotoilua on mietitty tarkkaan ja hartaasti Muotoilujen omatoiminen muuttaminen muuttaa siten usein itse asiaakin, joka usein tiivistyy hyvin lyhyeen tilaan Älä siis tee tätä virhettä tentissä
Teknisiä seikkoja Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset) Säännös = säädöksen kohta Huom!: Säädöksessä (eli myös laissa) säädetään (ei määrätään) Myös EU-lainsäädäntö säätää
Laki = eduskunnan hyväksymä säädös Laki jakaantuu Lukuihin Jotka jakautuvat pykäliin Jotka voivat jakautua momentteihin o Jotka voivat jakautua kohtiin EU:n asetukset puolestaan jakautuvat Lukuihin Jotka jakautuvat artikloihin (lyh. art) Jotka jakautuvat kohtiin
Asetus (eri kuin EU:n asetus) Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai ministeriön hallinnollinen säädös. Täsmentävät ja täydentävät lakia. Määräys / Päätös Esim. Valtioneuvoston, ministeriön tekemä tai muun viranomaisen.
Oikeudellisen tiedon haku
Mistä haen juridista tietoa? www.finlex.fi Lainsäädäntö Mm. Ajantasainen lainsäädäntö Käytä aina ajantasaista ellet jostain syystä Tarvitse säädöksen aikaisempaa versiota. Oikeuskäytäntö Viranomaiset Valtiosopimukset Hallitukset esitykset www.edilex.fi
Lakikirjasarjat Editan lakikirjasarjat Suomen laki I, II ja III kirjat (Talentum)
Kirjastot Kaupungin kirjastot Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto Eduskunnan kirjasto
Oikeuden jaotteluja
Oikeuden perusjako / yksityisoikeus oikeus voidaan jakaa yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen yksityisoikeus sääntelee yksityisten (luonnolliset henkilöt ja yritykset ym.) välisiä suhteita.
Oikeuden perusjako / julkisoikeus julkisoikeus sääntelee julkisyhteisönja yksityisten/toisten julkisyhteisöjen välisiä suhteita Julkisyhteisöjä esim.valtio, kunnat, valtion liikelaitokset, kirkko, KELA, eläketurvakeskus jos yksityisellä organisaatiolla on julkista valtaa, voidaan tätä pitää jaottelussa myös julkisena osapuolena Tyypillistä esimerkiksi se, että suhteessa on kaksi osapuolta: hallintoviranomainen ja hallintoalamainen (-asiakas) vertikaalisuhteessa.
perinteiset tausta-arvot Julkisoikeus: Yhteisten ja yleisten etujen ajaminen, ns. julkisen intressin edistäminen Ohjaa sääntelyä Yksityisoikeus: Yksityisten etujen oikeudenmukainen yhteensovittaminen ja yksityisautonomian korostaminen
Keskustelutehtävä Missä tilanteissa joudutte tekemisiin julkisen vallan kanssa siviilissä / työelämässä?
Mitä oikeudenaloja kuuluu julkisoikeuteen? Julkisoikeuden alat Hallinto-oikeus Valtiosääntöoikeus Finanssioikeus - verot Kansainvälinen oikeus valtioiden väliset sopimukset Osittain: eurooppaoikeus ympäristöoikeus rikosoikeus Prosessioikeus (hallintoprosessi)
Oikeudenalojen jaottelusta Yksityis- ja julkisoikeuden välisen erottelun merkitys on mm. siinä, että oikeusperiaatteet poikkeavat toisistaan Esim. sopimusoikeuden säännöt ja periaatteet eivät sellaisenaan välttämättä sovellu sopimuksiin, joissa määrätään julkisen vallan käyttämisestä
Yksityisoikeuteen on tullut yhä enemmän julkisoikeudellisia piirteitä, koska yhteiskunnallinen intressi vaatii heikomman osapuolen tai vähemmistön suojaamista kuluttajansuoja työsuhde huoneenvuokra
Julkisoikeus / sääntelyn kohteet 1. Julkisen vallan käytön sääntely yksityisten oikeusturva julkinen valta on tietynlaista pakkovaltaa julkisen vallan avulla yksityinen voidaan määrätä tekemään jotakin, oikeuksia voidaan supistaa tai laajentaa yksipuolisesti, sopimatta asiasta Esim. lunastus säännellään esim. poliisin voimankäytön rajat tai lakien ja hallintopäätösten sisällölliset rajat ja oikeusturvakeinot (esim. valitusoikeus)
1. Toimielimien 2. Valtion keskinäisten suhteiden sääntely Julkista valtaa käyttävät elimet esimerkiksi kuntien ja valtion väliset suhteet esimerkiksi eri ministeriöiden väliset tehtävät ja toimivalta suhdetta muihin valtioihin
Oikeuslähteet
Eri oikeuslähteet Suomessa keskeinen oikeuslähde on kirjoitettu laki eli ennalta asetettu kirjoitettu oikeusnormi Kirjoitetut oikeusnormit = lait, asetukset jne, myös EU-oikeus. Kirjoittamattomat oikeusnormit = tavanomainen oikeus
Lakien esityöt komiteanmietinnöt Valiokuntien mietinnöt hallituksen esitykset eduskunnalle Aikaisemmin näillä ei niin paljon merkitystä Oikeuslähdeoppi oli legalistisempi ja korosti lain sanamuotoa, sen objektiivista tarkoitusta Nykyään ne ovat tärkeää tulkinta-aineistoa kirjoitetun lain normeille Mm. korkein oikeus viittaa niihin varsin usein päätöstensä perusteluissa
Ennakkotapaukset annetaan yleensä sellaisissa asioissa, joissa lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisällöltään tulkinnanvaraisia oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla. Ei niin paljon merkitystä kuin common law-maissa Oikeuskäytännön merkitys oikeuslähteenä on kuitenkin lisääntynyt
Ennakkotapaukset eivät ole samanasteisesti sitovia kuin kirjoitettu laki Kyse lähinnä korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätöksistä KKO:n ennakkotapausten sitovuusaste on noussut ratkaisujen perustelut parantuneet Lisäksi oikeuslähteitä yleiset oikeusperiaatteet arvostuskysymykset
Oikeudellinen ratkaisutoiminta
Oikeusnormien tulkinta Lähtökohtana kaikessa oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on kirjoitettu laki Tuomioistuin tulkitsee oikeusnormeja ratkaisutoiminnassaan Oikeusnormien tulkinnassa: muistettava oikeusvarmuus (mm. tuomioiden yhteneväisyys) käytetään eri oikeuslähteitä ei pyritä vain selvittämään sitä, mitä säädöksen laatijat ovat tarkoittaneet Varsinkin jos oikeusnormi on vanha, saattavat muuttuneet olosuhteet merkitä sitä, että sen laatijoiden tarkoitus menettää merkitystään
Oikeusnormien ristiriidat On varsin mahdollista, että voimassa on keskenään ristiriitaisia oikeusnormeja Tällaisessa tilanteessa Ylempiasteinen normi syrjäyttää alempiasteisen Uusi normi syrjäyttää vanhan Erityisnormi syrjäyttää yleisnormin
Oikeusnormien hierarkia Luento 2
normien hierarkia Oikeusnormien hierarkia Normihierarkia (kansallinen) perustuslaki eduskuntalaki TP asetus VN asetus M asetus muu viranomaisnormi (valtion tai kunnan) Normihierarkia (kansallinen > < EU) EU-oikeus kansallinen oikeus EU-oikeuden sisäinen normihierarkia primaarioikeus johdannainen oikeus 31
normien hierarkia Perustuslaki, laki ja asetus Säädösten ristiriitatilanteet: laki perustuslaki (ilmeinen ristiriita) tuomioistuin jättää soveltamatta lakia, PL 106 alempi normi PL tai laki viranomainen tai tuomioistuin ei saa noudattaa alempaa normia, PL 107 ristiriidan poistaminen tulkinnalla ensisijaisesti Perusoikeusmyönteinen laintulkinta EU-oikeusmyönteinen laintulkinta 32
Vallan kolmijako-oppi
Montesquieu Kehitti filosofi Charles-Louis de Secondat, baron de la Brède et de Montesquieu kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija tunnetuimmat teokset Persialaisia kirjeitä (1721) ja De L esprit des lois (1748, Lakien henki), jota pidetään hänen pääteoksenaan. laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. esittelee vallan kolmijako-opin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle
Valtiovallan kolmijako-oppi Lainsäädäntövalta Hallitusvalta (toimeenpanovalta) Tuomiovalta 35
Vallan kolmijako-oppi vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan Joissakin Täydellistä vallan kolmijakoa harjoittavassa maassa kaikki kolme vallankäytön elementtiä on hajotettu. Tällöin jokaisella elementillä on oma tehtävänsä. tapauksissa tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että kyseiset instituutiot toimivat eri kaupungeissa.
Kolmijako Suomessa Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919 Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.
Kolmijako Suomessa - lainsäädäntövalta Se Suomessa lainsäädäntövalta on pääosin kansan neljän vuoden välein valitsemalla eduskunnalla, joka säätää lait. voi kuitenkin delegoida sitä muille. Joitain lainsäädäntövallan elementtejä on siirretty myös presidentille ja valtioneuvostolle.
Kolmijako Suomessa - toimeenpanovalta Toimeenpanovallan käsite on Suomen perustuslaissa korvattu sanalla hallitusvalta. Tämä johtuu siitä, että osa presidentin ja valtioneuvoston tehtävistä ei ole suoranaista toimeenpanoa. Klassiseen toimeenpanovaltaan kuuluu lainsäätäjän tahtoon perustuvan hallinnon järjestäminen ja päätösten toimeenpano.
Kolmijako Suomessa - tuomiovalta Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
Oikeuslaitos, tuomioistuimet ja tuomioistuinjärjestelmä
Oikeuslaitos: Tuomioistuimet Syyttäjälaitos Ulosottoviranomaiset Vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos Asianajolaitos ja muu oikeusapu 42
tuomioistuimet Yleiset tuomioistuimet KO HO KKO Hallintotuomioistuimet Alueelliset hallinto-oikeudet KHO Erityistuomioistuimet Mao Työtuomioistuin Vakuutusoikeus valtakunnanoikeus
muita Erilliset. asunto-oikeudet on lakkautettu vuoden 2003 alusta lukien. Huoneenvuokrauksesta johtuvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeuksissa muiden riita-asioiden tapaan. Maaoikeudet itsenäisinä erityistuomioistuimina on lakkautettu 1.3.2001, ja niiden tehtävät on siirretty kahdeksaan käräjäoikeuteen. Vesioikeudet on lakkautettu 1.3.2000 lukien. Niiden tehtävät ovat siirtyneet neljän aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle 1.1.2010.
Tuomioistuinten riippumattomuus Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet (PL 3 3 mom.) Tuomioistuinten riippumattomuus: Lainsäätäjästä Hallintovallan käyttäjästä Viranomaisista ja oikeusjutun osapuolista (tuomarinjäävit) Alempi TI ylemmästä
Tuomioistuinten riippumattomuus Rakenteellinen riippumattomuus: Tuomioistuinten organisatorinen riippumattomuus hallinnosta Tuomarin korostettu virassapysymisoikeus, PL 103 Tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla. Häntä ei saa myöskään ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä. Lautamiesten asema Yksittäisessä jutussa esim. tuomarin esteellisyyssäännökset ja muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset (PL 21 ) turvaavat riippumattomuutta.
Käräjäoikeudet Käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita Päällikkö on laamanni Muut tuomarit ovat käräjätuomareita Maallikkojäsenet ovat lautamiehiä Kokoonpanot yhden tuomarin istunto lautamieskokoonpano sekä kolmen tuomarin kokoonpano 47
Lautamiehet Kunnanvaltuusto valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan. 25-65v Suomen kansalainen Ei konkurssissa, ei holhouksen alaisena ja muutenkin sopiva lautamieheksi. Vannoo tuomarin valan. Ratkaisua tehtäessä jokaisella lautamiehellä on yksilöllinen äänioikeus. Osallistuvat enimmäkseen rikosjuttujen käsittelyyn. 48
Hovioikeudet Kuusi hovioikeutta. Suurin osa asioista on valituksia käräjäoikeuksien ratkaisuista. Käsittelevät ensimmäisenä asteena valtio- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkasyyte-asioita. Valvoo yleisellä tasolla piirinsä käräjäoikeuksien toimintaa. Presidentti,laamanni,neuvos,asessori,viskaali. 49
Korkein oikeus Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa (Suomen perustuslaki 3 ). Tärkein tehtävä ennakkoratkaisujen antaminen. Valituslupajärjestelmä (OKK 30 luvun 3 1 momentti) Presidentti ja oikeusneuvoksia 50
Valituslupa KKO:lta 1. Ennakkopäätösperuste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi 2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava; 3. Painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy.
Ennakkopäätösperuste on tärkein valitusluvan myöntämisperuste. Purkuperustetta ja painava syy -perustetta sovelletaan harvoin. lähinnä silloin, kun ilmenee tarvetta oikaista selvästi virheellisiä ratkaisuja.
Hallinto-oikeudet Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Käsittelevät yksityisten ihmisten ja yhteisöjen valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä. Mm. veroasioista, sosiaali- ja terveydenhuoltoasioista, ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioista, kuntien itsehallintoon kuuluvista asioista,erilaisista viranomaisten päättämistä maksuista. 53
Syyttäjälaitos Syyttäjä tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus. Syyttäjät kuuluvat itsenäisenä osana oikeuslaitokseen. Syyttäjän on oltava objektiivinen riippumaton ja itsenäinen. Paikalliset syyttäjäyksiköt kihlakunnansyyttäjineen ja valtakunnansyyttäjänvirasto. 54
Ulosottoviranomaiset Ulosottoviranomaiset ja ulosoton hallintoviranomaiset. Paikalliset ulosottomiehet ja avustavat ulosottomiehet. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Asiat: rikosoikeudellisten rahamääräisten seuraamuksien kuten sakkojen ja rikesakkojen perintä häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano 55
Suoraan ulosmitattavissa Tietyt saatavat, voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Kunnan/kuntayhtymien sairaalamaksut sekä terveyskeskusmaksut Päivähoitomaksut sekä muut sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut Televisiomaksut Pysäköintivirhemaksut ja joukkoliikenteen tarkastusmaksut Verot Pakolliset liikennevakuutusmaksut rikesakot ja rangaistusmääräysmenettelyssä määrätyt päiväsakot
Perustuslaki Luento 3
Suomen valtiosäännön perusteet (PL 1-3 ) Tasavaltainen valtiomuoto Valtiollinen täysivaltaisuus Ihmisarvon loukkaamattomuus Yksilön perusoikeuksien loukkaamattomuus Kansanvaltaisuuden periaate Valtiollisten perustehtävien jakaminen (vallanjako) Montesquin oppi vallan kolmijaosta taustalla Eduskunnan keskeinen asema Parlamentarismin periaate Hallitusvallan jakaminen TP:n ja VN:n kesken Tuomioistuinten riippumattomuus Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus
Perustuslaki Perusoikeudet turvataan perustuslaissa Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilöiden perustavanlaatuisia oikeuksia Turvattu valtion perustuslaissa Kuuluvat kansalaisille tai kaikille ihmisille valtion alueella
Perustuslaille ominaista Kvalifioitu Korostettu muodollinen lainvoima säätämis- ja muuttamisjärjestys ilmentävät ns. lakien laki -ajattelua. Yleisesti ottaen perustuslakien muuttaminen on vaikeampaa kuin tavallisten lakien. Yleensä tämä on toteutettu eri valtioissa esimerkiksi määräenemmistövaatimuksilla, vaatimalla useaa päätöksentekokertaa, joissain maissa perustuslain muuttamiseen vaaditaan kansanäänestys, ja liittovaltiomaissa myös osavaltioiden suostumus on saatava jollain tapaa.
Perustuslain säätämisjärjestys 1. Normaali 2. Kiireellinen 3.. menettely (PL 73 1 mom.) perustuslainsäätämisjärjestys (PL 73 2 mom.) Supistettu perustuslainsäätämisjärjestys (PL 95 2 mom.)
Perus- ja ihmisoikeudet Suomessa
Mitä perusoikeuksia jo tiedätte?
Yksilön oikeuksia Perusoikeudet ovat ensisijaisesti yksilön oikeuksia, eivät ryhmien. Tosin esimerkiksi kokoontumisvapaus voi toteutua vain yhteisössä. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet muuttuvat vasta yhteisön kautta merkittäviksi. Omaisuuden suojan on myös katsottu voivan koskea yrityksiä
Perusoikeudet ryhmitellään usein seuraavasti: vapausoikeudet ja oikeusturva (esim. kotirauhan suoja, uskonnon vapaus) osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet (esim. äänestäminen vaaleissa) yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin) hyvinvointioikeudet (esim. oikeus välttämättömään toimentuloon)
Perusoikeuksien vaikutus arkielämään vaikuttavat vahvimmin lainsäädäntötoimintaan ja sitä kautta suoraan ihmisten elämään. Perusoikeudet asettavat julkiselle vallalle velvoitteita. perusoikeussuojaa yksilö saa esimerkiksi kun säädetään lakeja, tehdään hallinnollisia päätöksiä tai annetaan tuomioistuinten päätöksiä. Kaikissa tilanteissa julkisen vallan on otettava huomioon, mitä perustuslain pykälät sanovat kansalaisten oikeuksista.
Ihmiset voivat vedota perusoikeuksiinsa myös tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Näiden tehtävänä on tulkita lakeja niin, että yksilön perusoikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Kansalaisten oikeuksien vastaparina ovat kansalaisvelvollisuudet. Perustuslaki ei kuitenkaan anna kattavaa luetteloa kansalaisten velvollisuuksista. Perustuslaissa säädetään mm. maanpuolustusvelvollisuudesta ja verovelvollisuudesta. Perustuslaki edellyttää myös, että yksilön velvollisuuksien perusteista säädetään lailla.
Kenelle perusoikeudet kuuluvat? perustuslaissa olevat perusoikeudet uusittiin vuonna 1995. Siitä lähtien niiden piirissä ovat olleet Suomen kansalaisten lisäksi Suomessa olevat ulkomaalaiset. Ainoat poikkeukset koskevat äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja valtakunnan rajat ylittävää liikkumisvapautta. Perusoikeudet kuuluvat kaikille esimerkiksi ikään katsomatta. Alaikäisten ja vajaavaltaisten kohdalla päätösvalta edunvalvojalla
Julkisen vallan tehtävä on turvata, että nämä oikeudet toteutuvat ja pysyvät voimassa. Maailman mittakaavassa valtiot ovat kuitenkin suurimpia ihmisten perusoikeuksien rikkojia. Yleisesti ottaen voi todeta, että kansanvaltaisesti hallituissa maissa myös yksilön oikeudet toteutuvat parhaimmin. Kansainvälisillä sopimuksilla luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja vahvistetaan ihmisoikeudet, joita jäsenvaltioiden tulee kunnioittaa.
Perusoikeuksien kollisio Monessa tilanteessa perusoikeus on perusoikeutta vastassa Kyseessä perusoikeuksien kollisio
Keskustelutehtävä Pohtikaa, mitkä perusoikeudet voivat joutua kollisioon toistensa kanssa
Perusoikeuksien rajoittaminen ja niistä poikkeaminen Perustuslaki nauttii ns. korotettua lainvoimaa Perustuslain säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen on vaikeampaa kuin tavallisen lain Perusoikeuksiin on kuitenkin mahdollisuus tietyin edellytyksin säätää rajoituksia tavallisella lailla
Perusoikeuksien rajoittaminen ja niistä poikkeaminen Erotettava toisistaan Perusoikeuden rajoittaminen = perusoikeuden rajoittaminen tavallisella lailla Tilapäinen poikkeus perusoikeuksiin = poikkeusoloissa tapahtuva välttämätön poikkeaminen Perusoikeuspoikkeus =poikkeuslaki-instituutio
Perusoikeuksien rajoitusedellytykset Vakiintuneet seitsemään vaatimukseen, joiden kaikkien täytyttävä yhtä aikaa jotta poikkeus hyväksyttävissä 1. Lailla säätämisen vaatimus 2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus 3. Rajoitusperusteen hyväksyttävyysvaatimus (esim. kuvaohjelmien ennakkosensuuri, kotirauha kotietsintä) 4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus Tavallisella lailla ei ytimeen kohdistuvia rajoituksia 5. Suhteellisuusvaatimus 6. Oikeusturvavaatimus 7. Ihmisoikeuksien noudattamisvaatimus
Poikkeuslaki-instituutio Syntyi Venäjän vallan alla autonomian aikana Edelleen voimassa Suomessa mahdollistaa poikkeusten tekemisen PL:iin. Poikkeuslaki rinnastuu tavalliseen lakiin, sitä voidaan muuttaa normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. -Nykyisin omaksuttu torjuva kanta poikkeuslakeihin, ts. poikkeuslakien välttämisen periaate. Poikkeuslaista säädetään PL 73 :ssä ( rajattu poikkeus ). PL:n säätämisjärjestyksessä voidaan säätää PL:iin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta. Poikkeuslakimenettelyyn tulee turvautua vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavasta syystä
Ihmisoikeudet Osa kansainvälistä oikeutta kansainvälisiä sääntöjä, jotka on määritetty kansainvälisillä sopimuksilla ja julistuksilla Valtioiden välisillä ihmisoikeussopimuksilla on perustettu kansainvälisiä elimiä, joille valtiot ovat tunnustaneet oikeuden tutkia valituksia ja tehdä arviointeja jäsenmaiden ihmisoikeusongelmista Erotettava perusoikeuksista, jotka ovat kunkin maan asukkailleen takaamia oikeuksia, joista säädetään perustuslaeissa.
Suomi kuuluu mm. EIS:n sekä YK:n KP- ja TSSsopimuksiin EIS:ta soveltaa EIT (ei ole EU:n toimielin)
Suomi ja EIT Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomi on saanut ihmisoikeustuomioistuimelta 128 tuomiota ja lisäksi 54 valitusta on päätynyt sovintoon tai hallitus on yksipuolisesti myöntänyt ihmisoikeusloukkauksen. Tuomioista 99 on ollut langettavia. Suomen jäsenyysaikana muut Pohjoismaat ovat yhteensä saaneet vuoden 2009 loppuun mennessä 54 langettavaa tuomiota. Vuonna 2009 Suomi sai 28 langettavaa tuomiota kun Ruotsi ja Norja saivat kumpikin vain kolme [
EU-oikeus
EU-oikeus Kirjoitettu EU-oikeus jakaantuu primaari- ja sekundaarioikeuteen primaarioikeutta ovat EU:n perustamissopimukset muutoksineen sekä jäsenmaiden liittymissopimukset. Ne ovat kansainvälisiä sopimuksia, joilla jäsenvaltiot ovat luovuttaneet osan suvereenia valtiovaltaansa EU:lle sekundaarioikeutta ovat EU:n itsensä tuottamat normit: asetukset, direktiivit ja päätökset EU-oikeuden toimeenpanee pääasiassa jäsenmaiden hallinto 80
EU-oikeus EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö EU-tuomioistuin ratkaisee EU-oikeuden tulkinnan ja johdannaisen EU-oikeuden laillisuuden Epäselvät kysymykset tulevat EU-tuomioistuimeen lähinnä komission (myös toinen jäsenvaltio) rikkomuskanteilla (jäsenmaita vastaan) tai ns. ennakkoratkaisupyynnöillä (jäsenmaan tuomioistuin kysyy kantaa) Ratkaisuja on pidetty sitovina, ao. kysymyksen pysyvästi ratkaisseina linjanvetoina, joita jäsenvaltioissa noudatetaan 81
EU-oikeus Perustamissopimukset ja EU-asetukset sitovat sinänsä kaikkia viranomaisia Direktiivit sitovat hallintoviranomaisia pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun ne on lailla tai asetuksella saatettu Suomessa voimaan 82
EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö on ollut EUoikeutta luova ja sen tulkinnat ovat sitovia EU-oikeuden oikeusperiaatteet, samoin kuin EU:n perusoikeudet, sitovat vain EU-oikeutta sovellettaessa