Valtiosääntöoikeuden perusteet. Johannes Heikkonen Tohtorikoulutettava Turun Yliopisto

Transkriptio

1 Valtiosääntöoikeuden perusteet Johannes Heikkonen Tohtorikoulutettava Turun Yliopisto toimivuuden sillä ohjelmaversiolla, jolla esityksen tulet pitämään Luentoja Ti klo C2 Ke klo 8-12 C2 ja klo AU100 Aiheena kolme kokonaisuutta: 1. Julkisen vallan lohkot ja niiden tehtävät, l. vallanjako 2. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta l. normikontrolli 3. Perusoikeudet 1

2 Eräitä kysymyksiä joihin luentojen eri osioissa pyritään vastaamaan: 1. Julkisen vallan lohkot: - Mitä on julkinen valta, ja mikä on perustuslain merkitys sen määrittelemisessä? - Mihin lohkoihin julkinen valta jakautuu? - Miksi julkinen valta on jaettu eri lohkoihin? - Mitä tehtäviä eri julkisen vallan lohkoille kuuluu? 2. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta: - Miksi lakien perustuslainmukaisuutta valvotaan? - Kuka perustuslainmukaisuutta valvoo? - Missä tilanteissa ja millä edellytyksin perustuslainmukaisuutta valvotaan? 3. Perusoikeusjärjestelmä - Miksi perusoikeudet ovat demokraattisessa oikeusvaltiossa keskeisiä? - Mitä perusoikeuksia Suomen valtiosääntö suojaa? - Miten yksilöiden perusoikeuksia voidaan rajoittaa? 2

3 Valtiosääntöoikeus: 1. juristin yleistieto: julkisen vallan (valtio) järjestäytymissääntö 2. sovellettava normisto: erityisesti perusoikeudet -oikeuden valtiosääntöistyminen/konstitutionalisoituminen 1. Julkisen vallan lohkot: - Mitä on julkinen valta, ja mikä on perustuslain merkitys sen määrittelemisessä? - Mihin lohkoihin julkinen valta jakautuu? - Miksi julkinen valta on jaettu eri lohkoihin? - Mitä tehtäviä eri julkisen vallan lohkoille kuuluu? Julkinen valta: - julkisella vallalla tarkoitetaan ylintä valtaa päättää tietyn valtion asioista: valtiovalta - valtio on tietyt rajat omaava alue, joka koostuu sen alueella asuvista kansalaisista - valtiot ovat suvereeneja l. täysivaltaisia päättämään asioistaan PeL 1 1 mom. Suomi on täysivaltainen tasavalta. 3

4 Julkinen valta - kaikki julkinen valta on lähtökohtaisesti johdettavissa perustuslaista: lakien laki - perustuslaki on valtiosäännön kannalta merkittävin oikeuslähde: sääntelee valtioon liittyviä peruskysymyksiä PeL 1 2 mom. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Kansanvalta - Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle: kansanvalta - Kansanvaltaisuus edellyttää mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan: yksilön oikeus PeL 2 Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. (1 mom.) Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen (2 mom.) Demokratia - edustuksellisessa demokratiassa kansalle kuuluvaa valtaa käyttävät kansan valitsemat edustajat - eduskunta edustaa kansaa PeL 2 1.mom Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. - suora demokratia toteutuu Suomessa neuvoa antavilla kansanäänestyksillä (PeL 53 ): käytännössä harvinaisia - vain neuvoa antavia - ei velvollisuutta järjestämiseen - edustuksellisuuden ensisijaisuus 4

5 Oikeusvaltio - kansanvaltaisuuden lisäksi Suomen valtiosäännön toinen keskeinen periaate on oikeusvaltioperiaate - oikeusvaltiossa julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin: laki rajoittaa julkisen vallan käyttöä PeL 2 3 mom. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. a. julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin b. julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia Perusoikeudet - Perustuslain 2. luvussa säädetyt perusoikeudet ovat yksilöiden kannalta merkittävimpiä perustuslaissa säädettyjä julkisen vallan käytön rajoja määrittäviä normeja - jako yksityiseen ja julkiseen julkinen (valta) = valtio = oikeusvaltio yksityinen = yksilö = vapauspiiri = oikeudet - institutionaaliset normit vs. perusoikeudet Vallanjako: - vallanjaolla viitataan ajatukseen, jonka mukaan julkinen valta tulee vallan keskittymisen ja lainmukaisuuden turvaamiseksi jakaa eri lohkoihin, joille kullekin kuuluu tietty rajattu tehtäväkenttä Montesquieu: Lakien henki usein puhutaan Montesquien vallan kolmijako-opista - itse vallanjako jo tätä aikaisempi periaate 5

6 Eli: 1. Lainsäädäntövalta l. valta säätää lakeja 2. Hallitusvalta (toimeenpanovalta) l. valta toimeenpanna lakien säännöksiä 3. Tuomiovalta l. valta tuomita lakien mukaisesti Vallanjako: PeL 3 Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Vallanjako: - Miksi pidettävä erillään: 1. lainsäädännöstä päätetään edustuksellisesti - kansanvalta 2. se pannaan hallinnossa täytäntöön lain mukaisesti, irrallaan edustuksellisuuteen liittyvistä intresseistä - parlamentarismi = kansanvalta 3. lakien toteutumista ja niin julkisen kuin yksityisen toiminnan lainmukaisuutta valvotaan irrallaan niin lainsäätäjän kuin hallinnon intresseistä - oikeusvaltio = riippumattomuus -tietty lohko ei saa puuttua toisen toimintaan 6

7 OKA 90/1/2010 ja 109/1/2010 Arvioidessaan sitä, oliko Koskinen ollut erityisesti oikeusministerin asema huomioon ottaen - varomaton antaessaan yksittäistä rikosasiaa koskeneen sellaisen haastattelun, joka oli ymmärrettävissä syyttömyysolettaman loukkaukseksi, oikeuskansleri viittasi Koskisen oikeudenkäyntiasioiden julkista kommentointia koskeneeseen ratkaisuunsa (dnro 195/1/05, OK:n kertomus 2008 s ). Ratkaisussa punnittiin ja arvioitiin muun muassa yhtäältä sananvapauden sekä toisaalta lainkäytön riippumattomuuden ja oikeudenkäynnin asianosaisten oikeusturvan kannalta niitä oikeudellisesti merkityksellisiä vaaroja, joita oikeusministerin asemassa olevan henkilön yksittäisten rikosasioiden julkisesta kommentoinnista saattaa aiheutua. Oikeuskansleri katsoi, että valtionsyyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen liittynyt Koskisen haastattelulausuma voitiin ymmärtää syyttömyysolettaman vastaiseksi, vaikka sitä ei sellaiseksi olisi tarkoitettukaan. Lausuma oli jälkikäteen arvioiden ollut objektiivisesti tarkastellen ainakin väärinkäsityksille altis ja siinä mielessä varomaton. Oikeuskansleri totesi, että oikeusministerin asemassa olevan valtioneuvoston jäsenen on perusteltua noudattaa erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä lausuessaan arvioita konkreettisista lainkäyttöasioista ja rikostutkinnoista julkisuudessa 1.Lainsäädäntövalta - lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle - PeL 3 luku : Eduskunta ja kansanedustajat - PeL 4 luku : Eduskunnan toiminta - lainsäädäntövalta sisältää yleisen ja ylimmän vallan säätää ja kumota lakeja ja muita oikeudellisia säädöksiä - kompetenssi-komptenssi: kyky säätää kaikkien valtion alueella valtaa käyttävien orgaanien ja viranomaisten toiminnasta, myös omasta toimivallastaan - perustuslainsäätämisvalta - tämän lisäksi lainsäädäntövaltaa käyttävälle eduskunnalle kuuluu myös budjettivalta: valta päättää valtion taloudesta Eduskunta ja kansanedustajat: Eduskunnan kokoonpano ja sen valitseminen (PeL 24 ja 25 ) - eduskunta kostuu sinne valituista 200 kansanedustajasta - neljä vuotta kerrallaan: toimikausi 4 vuotta - oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa on rekisteröidyillä puolueilla ja laissa säädetyllä määrällä äänioikeutettuja - jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus - valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla - äänestäminen vaalipiireittäin -tarkempi sääntely vaalilailla 7

8 Kansanedustajan asema: Vaalikelpoisuus ja kelpoisuus edustajantoimeen (Pel 27 ) -vaalikelpoisia kansanedustajaksi jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen - ei kuitenkaan sotilasvirassa olevat - kansanedustajana ei myöskään voi toimia oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallintooikeuden jäsen, valtakunnansyyttäjä tai tasavallan presidentti Kansanedustajan asema: Keskeytyminen, vapauttaminen ja erottaminen (PeL 28 ) - edustajantoimi keskeytyy Euroopan parlamentin jäsenyyden ja asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi - voidaan hyväksyttävästä syystä vapauttaa omasta pyynnöstä - 2/3 enemmistöllä voidaan erottaa tehtävien olennaisen laiminlyönnin vuoksi joko kokonaan tai määräajaksi - 2/3 enemmistöllä voidaan tahallisesta rikoksesta vankeuteen tai vaalirikoksesta tuomittu vapauttaa (tehtävästään) rikoksen luonteesta riippuen Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeiset - imperatiivisen mandaatin kielto l. kielto sitoa edustajan toimet ja päätöksenteko esimerkiksi puolueen tai parlamenttiryhmän päätöksen, tai toisaalta esimerkiksi hänen antamiinsa vaalilupauksiin PeL 29 Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset 8

9 Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeiset: - kansanedustajan immuniteetti l. koskemattomuus - turvaa edustajia potentiaaliselta poliittiselta vainolta PeL 30 Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. jatkuu.. Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeiset: Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut. Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeiset: - puhevapaus - poliittisen sananvapauden käytön korostettu asema PeL 31 1 mom. Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. 9

10 Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeiset: - rajoitettu esteellisyys: vain henkilökohtaisuus - poliittisen toiminnan luonne PeL 32 Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täysistunnossa käytävään keskusteluun. Valiokunnassa kansanedustaja ei saa myöskään osallistua virkatointensa tarkastamista koskevan asian käsittelyyn. -aloiteoikeus -kysely- ja tiedonsaantioikeus Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeiset: - aloiteoikeus (PeL 39 2 mom.) = kansanedustajan oikeus tehdä: 1) lakialoite, joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä; 2) talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä; sekä 3) toimenpidealoite, joka sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä. Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeiset: - kyselyoikeus PeL 45 1 mom. Kansanedustajalla on oikeus tehdä ministerin vastattavaksi kysymyksiä tämän toimialaan kuuluvista asioista. Kysymysten tekemisestä ja niihin vastaamisesta säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. 10

11 Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeiset: - tiedonsaanti-oikeus PeL 47 1 mom. Eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot. 3 mom. Kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole salassa pidettäviä eivätkä koske valmisteilla olevaa valtion talousarvioesitystä. että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla turvataan kohtuulliset palvelut kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta, ja ohjeistaa suunnittelijoita ottamaan huomioon myös kansalaisille aiheutuvat menot ja sisällyttämään suunnitelmiinsa maaseutuvaikutusten arvioinnin. Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2012 Reijo Tossavainen /ps 11

12 Eduskunnan tärkeimmät tehtävät: a. Lainsäädäntövallan käyttäminen b. Valtion talousarviosta päättäminen l. budjettivalta c. Pääministerin valinta d. Hallituksen valvonta (esim. välikysymykset, kysymykset, tiedonannot, selonteot, kertomukset, oikeudellinen ministerivastuu (valtakunnanoikeus eduskunta syytteen nostajana) - parlamentarismi Eduskunnan tärkeimmät tehtävät: jatkuu.. d. Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen e. Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen (jos kuuluu lainsäädännön alaan) - yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asiat, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan - muussa tapauksessa asetuksella f. Osallistuminen EU-asioiden kansalliseen valmisteluun - Suuri valiokunta +yleinen poliittinen keskustelu!! Eduskunnan toimielimet Puhemiehistö - Eduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä - valvoo istunnon perustuslaillisuutta ja johtaa eduskuntatyötä (PL 42 ) - Puhemiesneuvosto: puhemiehistö ja valiokuntien puheenjohtajat - Puhemiesten ajateltu perinteisesti olevan ns. päivänpolitiikan yläpuolella 12

13 Eduskunnan toimielimet Valiokunnat: - pysyvät valiokunnat (säädetty perustuslaissa): Suuri valiokunta (PeL 35 ) -25 jäsentä - käsittelee Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan - käsittelee asiaa tilanteessa, jossa eduskunta muuttaa erikoisvaliokunnan ehdotusta jos suuri valiokunta ei yhdy eduskunnan kantaan, siirtyy asia uuteen täysistuntokäsittelyyn Eduskunnan toimielimet Perustuslakivaliokunta (PeL 74 ) -17 jäsentä -perustuslainmukaisuuden valvonta, sekä valvonta suhteessa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin - valmistelee perustuslakia ja sen kanssa läheisessä yhteydessä olevaa lainsäädäntöä koskevat asiat -merkittävä rooli myös perustuslaillisissa ministerivastuukysymyksissä (PeL 115 ) - tutkii syytekynnyksen ylittymisen: a. jos ylittyy, eduskunta voi nostaa/olla nostamatta syytteen b. jos ei ylity, eduskunta ei voi nostaa syytettä Eduskunnan toimielimet Ulkoasiainvaliokunta (PeL 35 ) -17 jäsentä - käsittelee merkittävät valtiosopimukset sekä yleistä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä, kansainvälisiä järjestöjä ja suomalaisten rauhanturvajoukkojen asettamista koskevia asioita samoin kuin Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat 13

14 Eduskunnan toimielimet Valtiovarainvaliokunta (PeL 35 ) -21 jäsentä - käsittelee muun muassa valtiontalouden kehykset, valtion talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitykset sekä verolait ja valtion lainanottoa koskevat asiat Eduskunnan toimielimet Tarkastusvaliokunta (PeL 35 ) - vähintään 11 jäsentä - käsittelee mm. eduskunnalle annettavat valtion tilinpäätöskertomuksen, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen toiminnastaan ja eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset sekä valmistelee valtion taloudenhoidon valvontaa koskevat asiat - perustettiin 2007 yhdistämällä valtiontilintarkastajien tehtävät sekä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston parlamentaarinen tarkastustoimi Eduskunnan toimielimet Eduskunnan työjärjestyksessä määrätyt muut valiokunnat: Hallintovaliokunta, Lakivaliokunta, Liikenne- ja viestintävaliokunta, Maa- ja metsätalousvaliokunta, Puolustusvaliokunta, Sivistysvaliokunta, Sosiaali- ja terveysvaliokunta, Talousvaliokunta, Työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta, Ympäristövaliokunta, Tulevaisuusvaliokunta -tilapäiset valiokunnat -eduskunta voi päättää tarvittaessa 14

15 Eduskunnan toimielimet Eduskunnan muut toimielimet: Kansliatoimikunta Eduskunnan pankkivaliokunta Valtiontilintarkastajat Eduskunnan oikeusasiamies (+ kaksi apulaisoikeusasiamiestä) Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskuntaryhmät -virallinen status liittyy erityisesti hallituksen muodostamiseen -epävirallisesti erittäin merkittäviä toimijoita esim. puheenvuorojen jaot Miten lakeja säädetään? Lakien säätäminen: - perustuslain 6. luku 1. Lainvalmistelu 2. Lakiehdotuksen vireilletulo 3. Lähetekeskustelu ja asian lähettäminen valmistelevasti käsiteltäväksi valiokuntaan (mietintövaliokunta) ja mahdollisesti lausuntoa varten muuhun valiokuntaan (lausunnon antava valiokunta) 4. Valiokuntakäsittely valmistelupakko (PeL 40 ) 5. Lakiehdotuksen 1. käsittely täysistunnossa 6. Lakiehdotuksen 2. käsittely täysistunnossa 15

16 Lakien säätäminen: 7. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen tai eduskunnan kirjelmä lakialoitteen hyväksymisen johdosta hylkääminen 8. Vahvistaminen 9. Vahvistamatta jääneen lain käsittely 10. Lain allekirjoittaminen ja varmentaminen 11. Julkaiseminen 12. Voimaantulo Lakien säätäminen: 1. Lainvalmistelu - riippuu siitä, mistä lakialoite tulossa - yleisin HE - lain sisällön muotoutumisen kannalta merkittävin - kuullaan intressiryhmiä - päävastuu kullakin ministeriöllä omalla toimialallaan - usein mukana erinäisiä komiteoita, toimikuntia, työryhmiä - laeilla nykyisin usein EU-tausta - työlaeissa mukana työmarkkinaosapuolet Lakien säätäminen: 2. Lakiehdotuksen vireilletulo - kolme eri tapaa a. Hallituksen esitys (PeL 70 ) - ennen tasavallan presidentti antoi valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen - oli sidottu valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen (PL 58 2.mom) - nykyisin valtioneuvosto antaa itse eduskunnalle hallituksen esityksen b. Kansanedustajan lakialoite (PeL 70 ja 39 2.mom) 16

17 Lakien säätäminen: 2. Lakiehdotuksen vireilletulo c. Kansalaisaloite (PeL 53 ) - vähintään äänioikeutetulla kansalaisella - voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. - voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista - kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa - kerätään paperilla tai sähköisesti tietoverkossa Lakien säätäminen: 3. Lähetekeskustelu JA asian lähettäminen valmistelevasti käsiteltäväksi valiokuntaan (mietintövaliokunta) ja mahdollisesti lausuntoa varten muuhun valiokuntaan (lausunnon antava valiokunta) - ensimmäinen lain sisältöä koskeva keskustelu - kansanedustajat tuovat ilmi näkökulmia, jotka valiokunta voi ottaa huomioon valmistellessaan mietintöään - hallitus voi tässä vaiheessa vielä täydentää esitystään (PeL 71 ) - voi myös perua esityksen - siirto tarkempaan käsittelyyn valiokuntiin - vetovastuu yhdellä valiokunnalla: mietintö - muut antavat omaa erityisalaansa koskevia lausuntoja Lakien säätäminen: 4. Valiokuntakäsittely valmistelupakko (PeL 40 ) - valiokunnan mietintö hallituksen lakiesityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai kansalaisaloitteesta -sisältää ehdotuksen lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdollisista muutoksista - valiokunnalla mahdollisuus päättää kuulemisten laajuudesta - oikeuslähteenä valiokuntien mietinnöt erityisen tärkeitä 17

18 Lakien säätäminen: 5. Lakiehdotuksen 1. käsittely täysistunnossa (PL 72 ) - yleiskeskustelu lakiehdotuksesta - lakiehdotuksen yksityiskohtainen käsittely - päätetään lakiehdotuksen sisällöstä pykälittäin - lakiehdotus voidaan lähettää 1.käsittelyn aikana Suureen valiokuntaan, jonka jälkeen käsittelyn pohjana on sen mietintö - vapaaehtoinen - on lähetettävä Suureen valiokuntaan, jos 1.käsittelyssä päätetään muutoksista valiokunnan mietintöön - pakollinen Lakien säätäminen: 6. Lakiehdotuksen 2. käsittely täysistunnossa (PL 72 ) - käsittelyn kohteena ei enää lakiehdotuksen sisältö - aikaisintaan kolmantena päivänä 1. päättymisestä - päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä (PeL 72 2 mom.) - tavallisesti yksinkertainen enemmistö - PeL 87 :n poikkeus (talousarvion ulkopuolinen rahasto) - puhemies ei osallistu Lakien säätäminen: 7. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen tai eduskunnan kirjelmä lakialoitteen hyväksymisen johdosta hylkääminen - eduskunnan vastaus tarkoittaa lain hyväksymistä - vastaus voi sisältää ponnen (lausuman), joka yleensä sisältää hallitukselle suunnatun toivomuksen ryhtyä johonkin toimenpiteeseen käsitellyssä asiassa. - ponsi on usein asiaa valmistelleen erikoisvaliokunnan ehdotus, jolloin sen hyväksyminen on todennäköistä, mutta ponsia voivat ehdottaa myös yksittäiset kansanedustajat 18

19 Lakien säätäminen: 8.Vahvistaminen - kuuluu tasavallan presidentille - presidentin on päätettävä vahvistamisesta 3kk kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi - sisältää usein päätöksen lain voimaantulon ajankohdasta - presidentti voi pyytää lausunnon Korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta (PeL 77 1 mom.) - ei ole sidottu näiden kantaan Lakien säätäminen: 10.Lain allekirjoittaminen ja varmentaminen - presidentti allekirjoittaa ja ministeri varmentaa (PeL 79 2 mom.) 11.Julkaiseminen - Valtioneuvosto julkaisee lain säädöskokoelmassa (PeL 79 2 mom.) - julkaiseminen on voimaantulon edellytys Lakien säätäminen: 12.Voimaantulo - laki tulee voimaan siinä säädettynä voimaantuloajankohtana säädetään erikseen - erityistapauksessa voimaantuloajankohta voidaan jättää riippumaan asetuksen antamisesta - jollei lakia ole julkaistu voimaantuloajankohtaan mennessä, tulee laki voimaan julkaisupäivänä 19

20 Mistä löytyy tietoa laeista ja niiden käsittelystä? Vallanjako: PeL 3 Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. 2. Hallitusvalta PeL 3 2 mom. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. - PeL 5 luku: Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto 20

21 2. Hallitusvalta - käytetään synonyyminä myös käsitettä toimeenpanovalta - hallitusvallan käytössä on kyse tehtävästä panna toimeen eduskunnan säätämät lait - hallitusvalta käyttää yksityisiin kohdistuvaa julkista valtaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi 2. Hallitusvalta - Suomessa voimassa eräänlainen puoliparlamentaarinen tai semi-presidentialistinen järjestelmä -hallitusvalta jakautunut kahdelle elimelle a. valtioneuvosto ja b. tasavallan presidentti - hallitusvallan käyttö perustuu parlamentarismiin, eli ajatukseen jonka mukaan hallitusvaltaa käyttävien elinten tulee nauttia lakeja säätävän elimen luottamusta - erityisesti suhteessa valtioneuvostoon 2. Hallitusvalta - presidentin asema Suomessa ollut historiallisesti merkittävä, mutta nykyisellään suhteellisen vähäinen - parlamentarismin vahvistuminen - ei kuitenkaan puhtaasti edustuksellinen instituutio, vaan yhä merkittäviä tehtäviä 21

22 2. Hallitusvalta - käytännössä hallitusvallan käyttäjillä, erityisesti valtioneuvostolla merkittävä rooli myös lainsäädännössä - hallituksen esitykset lainsäädännön keskeisimpänä syntymisväylänä Tasavallan presidentin valinta (PeL 54 ) - syntyperäinen Suomen kansalainen - valitaan välittömällä vaalilla - 1. kierroksella enemmän kuin puolet annetuista äänistä - 2. kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas - kuuden vuoden toimikausi - sama henkilö enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi - oikeus asettaa rekisteröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja - kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla Tasavallan presidentin tehtävät (PeL 57 ) Tasavallan presidentti hoitaa hänelle tässä perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät. 22

23 Tasavallan presidentin tehtävät (PeL 57 ) Mitä presidentti tekee? Tasavallan presidentin tehtävät (PeL 57 ) 1. Ulkopolitiikka 2. Sisäpolitiikka 3. Säädösvalta 4. Puolustusvoimien ylipäällikkö 5. Virkanimitykset Tasavallan presidentin päätöksenteko (PeL 58 ) - tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta (presidentin esittely) - jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi - valtioneuvosto voi tällöin antaa eduskunnalle asiasta selonteon - asiasta päätetään eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän kannanoton mukaisesti, jos valtioneuvosto tätä ehdottaa - ei koske lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä 23

24 Tasavallan presidentin päätöksenteko (PeL 58 ) - päättää kuitenkin ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta: 1.valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle; 2.ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä; 3.armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä; 4.Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista; sekä 5.valtioneuvostossa ratkaistavissa sotilaskäskyasioissa ja presidentin kansliaa koskevissa asioissa Tasavallan presidentin tehtävät 1. Ulkopolitiikka - johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa". (PeL 93 1 mom.) - päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta - jos valtioneuvosto ja presidentti ovat eri mieltä ulkopoliittisesta päätöksestä, asia viedään eduskunnan äänestykseen, jonka kanta ratkaisee toimintatavan. - nimittää diplomaatit sekä tapaa ulkomaiden valtionpäämiehiä Tasavallan presidentin tehtävät 1. Ulkopolitiikka - johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa". (PeL 93 1 mom.) - kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisasetukset ei lailla säätämistä edellyttäviä kv.velvoitteita - sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella. 24

25 Tasavallan presidentin tehtävät 2. Sisäpolitiikka -presidentille kuuluu sisäpoliittisesti lähinnä muodollisia, mutta sinänsä merkittäviä tehtäviä - näistä useimmista presidentti päättää ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta - koskevat nimenomaan valtioneuvostoa -unilukkari? Tasavallan presidentin tehtävät 2. Sisäpolitiikka Valtioneuvoston muodostaminen: - eduskuntavaalien jälkeen tai hallituksen muutoin erottua tasavallan presidentti ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaan eduskuntaryhmien neuvottelujen tuloksen perusteella ja eduskunnan puhemiestä kuultuaan - eduskunta valitsee tämän jälkeen pääministerin, jonka presidentti nimittää tähän tehtävään - muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Tasavallan presidentin tehtävät 2. Sisäpolitiikka Ennenaikaiset eduskuntavaalit: -voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettaviksi 25

26 Tasavallan presidentin tehtävät 2. Sisäpolitiikka Valtioneuvoston jäsenen vapauttaminen: - voi vapauttaa koko ministeristön tehtävistään pääministerin esitettyä hallituksen eronpyynnön - yksittäisen ministerin tämän omasta pyynnöstä tai pääministerin aloitteesta - eronpyyntö voi johtua eduskunnan ilmaisemasta epäluottamuksesta tai hallitusyhteistyön jatkumisedellytysten päättymisestä - vapauttaa hallituksen tai yksittäisen ministerin tehtävistään ilman eronpyyntöä tai pääministerin aloitetta eduskunnan ilmaistua, ettei hallitus tai asianomainen ministeri nauti eduskunnan luottamusta Tasavallan presidentin tehtävät 3. Säädösvalta - vahvistaa lait ja hänellä on käytössään lykkäävä vetooikeus - laki palautuu eduskunnalle, ellei presidentti vahvista sitä kolmessa kuukaudessa - jos eduskunta hyväksyy saman lain uudelleen ilman muutoksia, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta 26

27 Tasavallan presidentin tehtävät 4. Puolustusvoimien ylipäällikkö - päättää keskeisimmät Suomen puolustuspoliittiset päätökset ja linjavedot - päättää esimerkiksi sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista - nimittää puolustusvoimain komentajan sekä päättää muista sotilaallisista nimitysasioista - ns. kabinettiesittely: ei valtioneuvoston ratkaisuehdotusta -puolustusvoimain komentajan esittelystä pää- ja puolustusministerien myötävaikutuksella Tasavallan presidentin tehtävät 5. Virkanimitykset - presidentin kanslian kansliapäällikön ja esittelijät - oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin - valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän edustustojen päälliköt - Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajat - Suomen Pankin pääjohtajan - puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerit -korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ja jäsenet; - hovioikeuksien presidentit ja jäsenet - muut vakinaiset tuomarit Valtioneuvosto= - on presidentin ohella toinen Suomessa hallitusvaltaa käyttävä taho 1. ministeriö eli pääministeri ja muut ministerit l. valtioneuvoston yleisistunto (= hallitus) 2. valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostama kokonaisuus 27

28 Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) - eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti (muodollisesti) nimittää Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) - hallitusneuvotteluissa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta - hallitusneuvotteluissa pyritään löytämään pääministeriehdokas -presidentti antaa neuvotteluiden tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä, eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta, josta äänestetään eduskunnassa Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) - jos pääministeriehdokas ei saa eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi ehdokas - jos tämäkään ei tuota pääministeriä, suoritetaan avoin äänestys eli vaali, jossa eniten ääniä saanut valitaan pääministeriksi 28

29 Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) - muut ministerit tasavallan presidentti nimittää pääministerin esityksestä -ministerin kelpoisuusedellytyksenä rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu (PeL 60 1 mom.) - kun hallitus on muodostettu, annetaan eduskunnalle tiedonanto hallitusohjelmasta, ja tämän jälkeen suoritetaan eduskunnassa äänestys hallituksen luottamuksesta (PeL 62 ) Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) Ministerin sidonnaisuudet (PeL 63 ) - ei voi olla 1. julkista virkaa tai 2. muuta tehtävää, - joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamuksen - annettava eduskunnalle selvitys: 1. elinkeinotoiminnastaan, 2. omistuksistaan yrityksissä, 3. varallisuudestaan - sekä virkatoimiin kuulumattomista tehtävistä ja muista sidonnaisuuksistaan, jos niillä voi olla merkitystä arvioitaessa toimintaa Valtioneuvoston tai ministerin ero - parlamentaarinen luottamus on hallintovallan toiminnan edellytys = eduskunnan luottamuksen nauttiminen - presidentti myöntää eron niin koko valtioneuvostolle kuin yksittäiselle ministerille - ks. presidentin tehtävät 29

30 Valtioneuvoston tai ministerin ero -epäluottamuslause voidaan esittää eri yhteyksissä -erityisesti a. välikysymyksen (PeL 43 ) TAI b. hallituksen tiedonannon (PeL 44 ) yhteydessä -poikkeuksellisesti selontekomenettelyn (PeL 44 ) kohdalla luottamuksesta ei kuitenkaan voida äänestää Valtioneuvoston tehtävät 1. Perustuslaissa tai muussa laissa säädetyt tehtävät 2. Yleistoimivalta PeL 65 1 mom. nojalla 3. Tasavallan presidentin päätösten täytäntöönpano (PeL 65 2 mom.) 4. Tasavallan presidentin päätösten valmistelu ja ratkaisuehdotusten tekeminen presidentille (PeL 58 ) 5. Asetuksenantovalta (PeL 80 ) 6. Ulkopoliittiset tehtävät 7. EU:ssa tehtävien päätösten kansallinen valmistelu 8. Valtioneuvoston alaisen hallinnon valvonta (PeL 68) 9. Virkanimityksiä koskeva yleistoimivalta (PeL mom.) 10. Yhteydenpito eduskuntaan ja eduskunnan informointi Valtioneuvoston tehtävät 1. Perustuslaissa tai muussa laissa säädetyt tehtävät 2. Yleistoimivalta PeL 65 1 mom. nojalla 3. Tasavallan presidentin päätösten täytäntöönpano (PeL 65 2 mom.) PeL 65 Valtioneuvoston tehtävät Valtioneuvostolle kuuluvat tässä perustuslaissa erikseen säädetyt tehtävät sekä ne muut hallitus- ja hallintoasiat, jotka on säädetty valtioneuvoston tai ministeriön päätettäväksi tai joita ei ole osoitettu tasavallan presidentin taikka muun viranomaisen toimivaltaan. Valtioneuvosto panee täytäntöön presidentin päätökset. 30

31 Valtioneuvoston tehtävät 4. Tasavallan presidentin päätösten valmistelu ja ratkaisuehdotusten tekeminen presidentille (PeL 58 ) -presidentti sidottu valtioneuvoston esitykseen Valtioneuvoston tehtävät 5. Asetuksenantovalta (PeL 80 ) -valtioneuvoston yleisistunnolla yleistoimivalta -teknisluontoiset asiat voidaan siirtää ministeriöiden asetuksenantovaltaan Valtioneuvoston tehtävät 6. Ulkopoliittiset tehtävät (PeL 93 ) -yhteistoimintavelvoite suhteessa presidenttiin - ulkoasiainministeriö - huom. EU asiat kuuluvat valtioneuvostolle - muodostettaessa kantaa Eurooppa-neuvostossa esille tuleviin merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin unioniasioihin valtioneuvosto toimii läheisessä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa - (UTVA) + TP 31

32 Valtioneuvoston tehtävät 7. EU:ssa tehtävien päätösten kansallinen valmistelu (PeL 93 2 mom.) - Perustuslakivaliokunnan määrittelemä linja toimivallasta unioniasioissa (PeVM 10/1994vp) 1.Valtioneuvosto määrää kansallisesta valmistelusta asioissa, joista päättäminen kuuluu EU:n toimielimille, yleensä EU:n neuvostolle 2.Valtioneuvoston valmisteluvallasta ei erotu mitään asiaryhmää - huom. myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka 3.Valtioneuvosto määrittelee Suomen kannan, määrää Suomen edustajien toiminnasta ja osallistumisesta EU:n lopulliseen päätöksentekoon ja sitä edeltäviin valmisteluvaiheisiin. Kahden lautasen ongelma: -Mikä oli ns. kahden lautasen ongelma? - Missä asioissa presidentin voisi ajatella olla mielekästä osallistua huippukokouksiin? Uusi Suomi -verkkolehti Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomea edustaa EU-huippukokouksissa jatkossa ainoastaan pääministeri, kertoo Yle Uutiset. Kanta perustuu perustuslakiin. STT:n mukaan linjaus kuitenkin koskee niitä tilanteita, joissa vain yksi kutsu on tullut Suomelle. Näin ollen tilanne ei käytännössä muutu miksikään, sillä tähänkin asti pääministeri on ollut ensisijainen kokouksiin lähtijä. Hallituksen ja presidentti Halosen kanssa sovittiin asiasta hetki sitten. Suomessa on kiistelty, voivatko sekä pääministeri että presidentti Tarja Halonen osallistua ensi viikon huippukokoukseen Brysselissä. Joulukuun alussa voimaan tullut Lissabonin sopimus korostaa entisestään pääministerin roolia EU-politiikassa. Halonen on sanonut aikovansa osallistua seuraavaan huippukokoukseen. Aiemmin tänään tuli tieto, että Ruotsista on lähetetty vain yksi kutsu huippukokoukseen. Presidentti Tarja Halonen on tähän asti osallistunut kokouksiin silloin, kun siellä on hänen mielestään käsitelty presidentin toimivaltaan kuuluvia asioita. Käytännössä hän on matkustanut kokouksiin lähes aina. Halonen itse on pitänyt keskustelua lautaskiistasta hämmentävänä. Hän sanoi pari viikkoa sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että kukaan muu presidentti ei ole joutunut sitä kokemaan, että osallistuminen huippukokouksiin kyseenalaistetaan joka ikinen kerta. Valtioneuvoston tehtävät 8. Valtioneuvoston alaisen hallinnon valvonta (PeL 68) - sisältää myös laillisuusvalvonnan - kuuluu kullekin ministeriölle - kunnallinen itsehallinto rajoittaa kuntien itsenäisen päätöksenteon kontrollointia 32

33 Valtioneuvoston tehtävät 9. Virkanimityksiä koskeva yleistoimivalta (PeL mom.) Valtioneuvosto nimittää valtion virkoihin, jollei nimittämistä ole säädetty tasavallan presidentin, ministeriön tai muun viranomaisen tehtäväksi. Valtioneuvoston tehtävät 10. Yhteydenpito eduskuntaan ja eduskunnan informointi a. valtioneuvoston tiedonanto (PeL 44 ) -luottamuksen mittaus b. selonteko (PeL 44 ) -ei luottamuksen mittausta c. pääministerin ilmoitus (PeL 45 ) d. hallituksen toimenpidekertomus -vuosittainen selvitys siitöä mihin toimiin hallitus on ryhtynyt eduskunnan päätösten perusteella e. välikysymys (PeL 43 ) f. kysymykset (PeL 45 ) Valtioneuvoston päätöksenteko (PeL 67 ) - toimivalta jaettu valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden kesken Yleisistunto - laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii (PeL 67 1 mom. - muodollinen päätöksentekofoorum: iltakoulu epävirallinen valmistelu- ja neuvotteluforum - pienempiä valiokuntia tiettyjen asioiden valmistelussa Ministeriöt - asioiden valmistelu - päällikkönä ministeri 33

34 Pääministerin tehtävät (PeL 66 ) - Pääministerin asema jatkuvasti vahvistunut (suhteessa myös presidenttiin) - vastaa hallituspolitiikan kokonaiskoordinoinnista - johtaa valtioneuvostoa - johtaa EU asioiden hoitoa Kunnallinen itsehallinto - hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon: demokraattisuus, - luottamusmieshallinto (PeL mom.) joka järjestetty kunnissa kunnanvaltuuston muodossa - kunnallinen äänioikeus on perusoikeus (PeL 14 2 mom.) - kunnan hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille asetettavista tehtävistä säädetään lailla (PeL mom) -uusia tehtäviä voidaan antaa vain lailla - verotusoikeus (PeL mom.) - kuntajaon perusteista säädetään lailla (PeL mom.) Muu hallinto - lähtökohtana ministeriöhallinto: kunkin ministeriön tehtävänä vastata toimialallaan hallinnon asianmukaisesta toiminnasta (PeL 68 ) - muuten perustuslaki asettaa varsin väljät puitteet hallinnon järjestämiselle - valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista säädettävä lailla, jos tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä 34

35 Hallintotehtäviensiirto muille kuin viranomaisille (PeL 124 ) - kyse siis yksityistämisestä tai ns. välillisestä julkishallinnosta - lähtökohtana viranomais- tai virkamieshallinto - julkinen hallintotehtävä voidaan kuitenkin lailla tai lain nojalla siirtää muulle kuin viranomaiselle, a. jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi EIKÄ b. se vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai hyvän hallinnon vaatimuksia - merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle -yksityinen pysäköinninvalvonta! Muu hallinto - Ahvenanmaan itsehallinto (PeL 120 ) -Ahvenanmaan itsehallintolailla ja maanhankintalailla on erityinen valtiosääntöoikeudellinen status -Ahvenanmaan oma lainsäädäntökompetenssi: jaettu valtakunnan ja maakunnan välillä - Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto (PeL mom.) - Lailla säädetään itsehallinnosta kuntia suuremmille alueille (PeL mom.) -läänit, maakunnnat Hallintotehtävän antaminen yksityiselle: Yksityinen pysäköinninvalvonta: PeVL 57/2010 vp Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kysymys eduskunnan säätämiin lakeihin perustuvien säännösten tai niiden perusteella annettujen määräysten noudattamisen valvonnasta ja niiden rikkomisesta johtuvien seuraamusten määräämisestä. Toimintaan liittyy hallituksen esityksen perusteluidenkin mukaan (s. 39) perustuslain 124 :ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän piirteitä, ja käytännössä toiminta rinnastuu monin tavoin julkiseen pysäköinninvalvontaan. Lakiehdotusta on arvioitava perustuslain 124 :n kannalta, jonka mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Tarkoituksenmukaisuusvaatimus perustuslain 124 :ssä on oikeudellinen edellytys, jonka täyttyminen jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi. Tällöin on otettava huomioon muun muassa hallintotehtävän luonne (Ks. PeVL 48/2010 vp, s. 4/I). Onko yksityisessä pysäköinninvalvonnassa mielestäsi kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä? 35

36 3. Tuomiovalta -tuomiovallan erillisyydellä pyritään takaamaan sen riippumattomuus: a. lainsäätäjästä b. hallintovallasta c. viranomaisista ja oikeusjutun osapuolista d. muista tuomioistuimista - yksittäisessä oikeusjutussa riippumattomuutta turvaavat esimerkiksi tuomarin esteellisyyssäännökset, ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset 3. Tuomiovalta - rakenteellista riippumattomuutta turvaataan a. organisaatioiden riippumattomuudella b. tuomarien nimitysmenettelyn ja aseman riippumattomuudella -korotettu virassapysymisoikeus (PeL103 ): vain tuomioistuimen tuomiolla - satunnaisten tuomioistuinten kielto (PeL 98 4 mom.) 3. Tuomiovalta - tuomiovalta ei saa toimia lainsäädäntövallan tai hallintovallan alueella - tuomarivaltio - tuomiovalta on lain käyttäjä (lainkäyttö), ei sen säätäjä - ennakkopäätösten merkitys tietyllä tavalla supistaa riippumattomuutta muista tuomioistumista - muita lainkäyttäjiä ohjaava päätös uudesta tai epäselvästä oikeuskysymyksestä - tapauksissa, joissa lain tulkinta on epäselvää tai ei anna suoraa vastausta 36

37 3. Tuomiovalta - tuomiovalta ei saa toimia lainsäädäntövallan tai hallintovallan alueella - tuomarivaltio - tuomiovalta on lain käyttäjä (lainkäyttö), ei sen säätäjä - ennakkopäätösten merkitys tietyllä tavalla supistaa riippumattomuutta muista tuomioistumista - muita lainkäyttäjiä ohjaava päätös uudesta tai epäselvästä oikeuskysymyksestä - tapauksissa, joissa lain tulkinta on epäselvää tai ei anna suoraa vastausta KHO:N PRESIDENTTI VAARALLISELLA TIELLÄ HELSINGIN SANOMAT Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg kirjoitti kirjeen Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksille. Hän esitti, että kahden käännytyspäätöksen saaneen isoäidin käännytystä ei ole syytä kiirehtiä. Seuraavana päivänä poliisi kertoi, että käännytysten toimeenpano on toistaiseksi jäissä. Poliisijohto arvioi, että Hallbergin kirje helpotti päätöstä muttei sitä kuitenkaan ratkaissut. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi maaliskuun alussa egyptiläisen isoäidin valituksen hallinto-oikeuden käännytyspäätöksestä ja epäsi venäläiseltä isoäidiltä valitusluvan hallinto-oikeuden käännytyspäätökseen. Hallberg osallistui egyptiläisen isoäidin käännytyksen ratkaisuun ja äänesti esittelijän kanssa käännytystä vastaan. KHO:n päätös synnytti kiivaan keskustelun. Presidentti Tarja Halonen totesi sen sotivan yleistä oikeustajua vastaan. Maahanmuuttoasioiden ministeri Astrid Thors arvioi sen antaneen aiheen muuttaa ulkomaalaislakia. Pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti, että hallitus esittää pikaista lainmuutosta. Hallberg kirjoitti poliisille omasta aloitteestaan, että "tuomioistuimen kannalta esitän, ettei ole perusteita kiirehtiä päätöksen täytäntöönpanoa". Hänellä oli kirjettä kirjoittaessaan tiedossaan, että hallitus aikoo muuttaa lakia. Hallbergin toimintaa voi selittää kahdesta näkökulmasta. Toinen on oikeudenmukaisuus: jos lakia ollaan pian muuttamassa, oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole hyväksyttävää kiirehtiä käännytyspäätöksen toimeenpanoa. Toinen tapa selittää Hallbergin toimintaa on hänen pyrkimyksensä toimia KHO:n presidenttinä siten, ettei korkeimman oikeusasteen ja poliittisten päätöksentekijöiden välille syntymässä ollut jännite kärjistyisi käännytyspäätöksen toimeenpanon seurauksena enempää. Inhimillisesti Hallbergin tarkoitusperät ovat kyllä ymmärrettävissä: muun muassa tämä lehti on arvostellut käännytyspäätöksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä Hallberg kuitenkin ylitti tärkeän roolijaon. Kirjeellä pyrittiin ensinnäkin vaikuttamaan siihen, että lainvoimaisen oikeuden päätöstä ei pantaisi toimeen. Lisäksi kirje herättää kysymyksen korkeimman hallinto-oikeuden tuomareiden asemasta. Onko niin, että kaikki korkeimman hallintooikeuden tuomarit voivat kyllä vuorollaan osallistua päätöksentekoon mutta oikeuden presidentti päättää, mitkä päätökset pannaan toimeen? Hallberg astui vaaralliselle tielle. 3. Tuomiovalta - tuomiovalta jakautuu Suomessa a. yleistuomioistuimiin Korkein Oikeus (KKO) Hovioikeudet Käräjäoikeudet JA b. hallintotuomioistuimiin Korkein Hallinto-oikeus (KHO) Hallinto-oikeudet 37

38 3. Tuomiovalta - yleiset tuomioistuimet käsittelevät riita- ja rikosasioita (sekä tiettyjä hakemusasioita) - siviili- ja rikosprosessi - hallintotuomioistuimet käsittelevät hallintoasioita - hallintoprosessi 3. Tuomiovalta - lisäksi tuomiovaltaan kuuluu tietty lailla säädetty joukko erityistuomioistuimia markkinaoikeus 2002 työtuomioistuin 1947 vakuutusoikeus 1942 valtakunnanoikeus näitä jatkuvasti vähennetty 3. Tuomiovalta Valtakunnanoikeus - KKO:n presidentti (pj), KHO:n presidentti ja kolme virassa vanhinta HO:n presidenttiä, sekä viisi eduskunnan valitsemaa jäsentä - syytteet ministeriä, oikeuskansleria ja oikeusasiamiestä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa - syyte presidenttiä vastaan maan- ja valtionpetosrikoksesta tai rikoksesta ihmisyyttä vastaan - syyttäjänä valtakunnansyyttäjä 38

39 3. Tuomiovalta Eurooppalaiset tuomioistuimet - tosiasiallisesti merkittävän roolin tuomiovallan käytössä omaavat nykyisin myös keskeisimmät Eurooppalaiset tuomioistuimet a. Euroopan unionin tuomioistuin b. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin 3. Tuomiovalta - Ylimmät laillisuusvalvojat: a. Valtioneuvoston oikeuskansleri b. Eduskunnan oikeusasiamies - hallinnosta riippumattomia toimielimiä - yksilöiden tekemät kantelut - tärkeä tehtävä erityisesti perusoikeuksien toteutumisen valvonnassa 3. Tuomiovalta - Ylimmät laillisuusvalvojat: Molemmat - valvovat, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa - valvovat perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. lisäksi Valtioneuvoston oikeuskansleri - valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta - antaa pyydettäessä presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä. 39

40 2. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta: - Miksi lakien perustuslainmukaisuutta valvotaan? - Kuka perustuslainmukaisuutta valvoo? - Missä tilanteissa ja millä edellytyksin perustuslainmukaisuutta valvotaan? 2. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta - puhutaan myös normikontrollista tai perustuslakikontrollista - pyritään normien yhdenmukaisuuteen perustuslain kanssa -normihierarkia - jakautuu Suomessa a. ennakolliseen: ennen normin säätämistä b. jälkikäteiseen: normia sovellettaessa a. Lakien perustuslainmukaisuuden ennakollinen valvonta -säädettävien lakien perustuslainmukaisuutta valvotaan osana lainsäädäntöprosessia PeL 74 Perustuslainmukaisuuden valvonta Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. -perustuslakivaliokunnan lausunto sitoo käytännössä eduskuntaa ja muita valiokuntia: ei nimenomaista oikeudellista sitovuutta 40

41 a. Lakien perustuslainmukaisuuden ennakollinen valvonta - keskeinen tavoite on estää normiristiriitojen syntyminen säädettävän lain ja perustuslain välillä l. säädettävä laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa - JOS näin on, on lakiehdotusta muutettava vastaamaan perustuslain vaatimuksia tai luovuttava lainsäädäntöhankkeesta + poikkeuslaki - yleisesti lainsäätäjän tulisi myös pyrkiä purkamaan ristiriitoja jo säädettyjen lakien ja perustuslain välillä -lakia muutettava tai kumottava a. Lakien perustuslainmukaisuuden ennakollinen valvonta - ennakollinen valvonta perustuslakivaliokunnassa asiantuntijavetoista - lähinnä valtiosääntöoikeuden tutkijat - sen esittämien arvioiden oikeudellisen luonteen takia valiokunnan rivijäsenten rooli jää tosiasiassa suhteellisen vähäiseksi - toisaalta taas perustuslakivaliokunta on voinut poliittisesti erityisen tärkeiksi koettujen hankkeiden kohdalla myös sivuuttaa asiantuntijoiden näkemykset - lex nokia Poikkeuslaki: - poikkeuslailla tarkoitetaan lakia, jolla poiketaan perustuslaista (PeL 73 ) - säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä - rinnastuu siinä mielessä tavalliseen lakiin, että sitä voidaan muuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä 41

42 Poikkeuslaki: a. hyväksytään äänten enemmistöllä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin b. hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä vaihtoehtoisesti kiireellisenä: a. julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä b. ei jätetä lepäämään, vaan voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä Poikkeuslaki: - ennen poikkeuslakien käyttö Suomessa varsin yleistä - nykyään lähtökohtana poikkeuslakien välttämisen periaate: siihen tulisi turvautua vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavasta syystä - vain rajattu poikkeus - erityisesti puhtaasti kansallisia poikkeuksia syytä välttää b. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta -jälkikäteisellä valvonnalla viitataan perustuslain merkitykseen oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa l. ennen kaikkea tuomioistuimissa sekä viranomaisissa -oikeudellisen ratkaisutoiminnan kannalta perustuslain säännöksistä erityistä merkitystä omaavat erityisesti 2.luvun perusoikeudet 42

43 b. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta -tuomioistuinten ja viranomaisten oikeus jälkikäteiseen valvontaan perustuu ennen kaikkea PeL 106 ja 107 :iin 106 Perustuslain etusija Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. 107 Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. b. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta soveltuu vain tuomioistuimiin: vain ne voivat arvioida lain suhdetta perustuslakiin soveltuu niin tuomioistuimiin kuin muihin viranomaisiin: näiden kaikkien tulee arvioida asetuksen suhdetta perustuslakiin :n osalta edellytetään ilmeistä ristiriitaa, kun taas 107 :n kohdalla riittää pelkkä ristiriita b. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta - tuomioistuimen on siis ilmeisen ristiriidan ollessa käsillä syrjäytettävä laissa oleva säännös perustuslain säännöksellä - Ilmeisyysvaatimus tarkoittaa sitä, että lain säännöksen ristiriita PeL:n kanssa on selvä ja riidaton, ja siksi helposti havaittavissa, eikä esimerkiksi oikeudellisena kysymyksenä tulkinnanvarainen (PeVM 10/1998) -ilmeisen ristiriidan vaatimus asettaa korkean kynnyksen: - ainakin jos perustuslakivaliokunta on katsonut lain olevan perustuslain mukainen - PeV:n säätämisvaiheen kannanotoilla tässä mielessä keskeinen merkitys 43