Juridiikan Lähtökohdat. RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann OTM, muok. Janne Seppälä, OTM, FT

Transkriptio

1 Yhdyskuntajärjestelmien ja -suunnittelun oikeudelliset perusteet RYM-C1002 Luennot Harjoitukset ARI EKROOS TALOUSOIKEUDEN PROFESSORI AALTO YLIOPISTO Prof. Ekroos 1 Miksi juridiikkaa? Mihin tarvitsen sitä? riidat (riidanratkaisu, sovittelu, tuomioistuimet, välimiesmenettely) riitojen (ja viranomaisten kanssa tulevien ongelmien) välttäminen oikeudellisesti merkityksellisen erottaminen (vs. etiikka, business ja arjen normit) käytännössä merkityksellisen erottaminen (esim. vakuudet, yritysrakenteet, varattomuus) kommunikointi juristin kanssa (kaksikätinen, vastahankainen ja epämääräinen juristi) edunvalvonta, vaikuttaminen, tutkimus (vaikuttamisen rajat ja realistisuus, yhteiskunnan toimintaperiaatteiden tuntemus) Juridiikan Lähtökohdat RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann OTM, muok. Janne Seppälä, OTM, FT Miksi juridiikkaa? Mihin tarvitsen sitä? Tosielämässä joudutaan usein ajattelemaan, mitä tapahtuisi, jos tämä asia menisi käräjille. Kysymys voi olla myös, mitä saavutettaisiin, jos esimerkiksi tehtäisiin viranomaisen päätöksestä hallinto-oikeuteen Käytännön elämässä arvioinnissa on myös mukana oikeudenkäyntikuluriski, vakuutukset, vastapuolen resurssien arviointi, rahallinen intressi asiassa sekä todistustaakkasäännöt eli se, kumman kuuluu osoittaa mitäkin todeksi ja mitä käytännössä pystytään osoittamaan jne. Sovintoja tehdään riita-asioissa koko oikeusprosessin ajan, mm. käräjäoikeuden tuulikaapissa. Rikosta tehdessä lisäksi kiinnijäämisriskin arvioiminen ja seuraamusten arvioiminen Tältä pohjalta olennaista tietää, miten tuomioistuin ratkaisisi asian. Sisällysluettelo 1. Mihin juridiikkaa tarvitaan 2. Oikeuden perusjako ja sen tuomioistuimet 3. Oikeusnormien tulkinta ja hierarkia 4. Oikeuslaitos ja tuomioistuinjärjestelmä 5. Juridiikan opiskelusta tiedonhaku vastaustekniikka Oikeuden perusjako ja sen tuomioistuimet yksityisoikeus eli siviilioikeus -> käräjäoikeus -> hovioikeus -> korkein oikeus perusidea: tuomioistuin tutkii asian osapuolten esittämän aineiston perusteella. Asianajajat, suullinen käsittely. hallinto-oikeus -> (päätös -> itseoikaisu ->) hallinto-oikeus -> korkein hallinto-oikeus. Myös erilaisia lautakuntia muutoksenhakueliminä. perusidea: tutkii kirjallisessa menettelyssä, onko viranomainen toiminut lainmukaisesti. Käytännön kannalta mielekkyys voi olla toissijaista. rikosoikeus -> käräjäoikeuteen jne. eli yleisten tuomioistuinten linjaan perusidea: syyttäjä syyttää, puolustaja puolustaa, tuomioistuin ratkaisee onko syyttäjän esittämä rikos tapahtunut, voi alentaa tai korottaa rangaistusta, voi ratkaista korvausvaatimuksia.

2 Oikeusnormien ristiriidat Oikeusnormien hierarkia On varsin mahdollista, e ä voimassa on keskenään ris riitaisia oikeusnormeja Tällaisessa lanteessa Ylempiasteinen normi syrjäy ää alempiasteisen Uusi normi syrjäy ää vanhan Erityisnormi syrjäy ää yleisnormin Oikeusnormien tulkinta EU-oikeus Lähtökohtana kaikessa oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on kirjoitettu laki Tuomioistuin tulkitsee oikeusnormeja ratkaisutoiminnassaan Oikeusnormien tulkinnassa: muiste ava oikeusvarmuus (mm. tuomioiden yhteneväisyys) käytetään eri oikeuslähteitä ei pyritä vain selvi ämään sitä, mitä säädöksen laa jat ovat tarkoi aneet Varsinkin jos oikeusnormi on vanha, saa avat muu uneet olosuhteet merkitä sitä, e ä sen laa joiden tarkoitus mene ää merkitystään Kirjoitettu EU-oikeus jakaantuu primaari- ja sekundaarioikeuteen primaarioikeutta ovat EU:n perustamissopimukset muutoksineen sekä jäsenmaiden lii ymissopimukset. Ne ovat kansainvälisiä sopimuksia, joilla jäsenval ot ovat luovu aneet osan suvereenia valtiovaltaansa EU:lle sekundaarioikeu a ovat EU:n itsensä tuo amat normit: asetukset, direk ivit ja päätökset EU-oikeuden toimeenpanee pääasiassa jäsenmaiden hallinto Suurin osa sekundaarioikeudesta on direktiivejä (esim. luontodirektiivi, teollisuuspäästödirektiivi, päästökauppadirektiivi, jne.) Oikeusnormien hierarkia Vahvasti velvoittavat EU-oikeus Perustuslaki Lait Asetukset Maan tapa Heikosti velvoittavat Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut Lain esityöt (Hallituksen esitykset komiteamietinnöt ym. ) Sallitut Oikeuskirjallisuus Reaaliset argumentit EU-oikeus Kirjoitettu EU-oikeus jakaantuu primaari- ja sekundaarioikeuteen primaarioikeutta ovat EU:n perustamissopimukset muutoksineen sekä jäsenmaiden lii ymissopimukset. Ne ovat kansainvälisiä sopimuksia, joilla jäsenval ot ovat luovu aneet osan suvereenia valtiovaltaansa EU:lle sekundaarioikeu a ovat EU:n itsensä tuo amat normit: asetukset, direk ivit ja päätökset EU-oikeuden toimeenpanee pääasiassa jäsenmaiden hallinto Suurin osa sekundaarioikeudesta on direktiivejä (esim. luontodirektiivi, teollisuuspäästödirektiivi, päästökauppadirektiivi, jne.)

3 EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö EU-tuomioistuin ratkaisee EU-oikeuden tulkinnan ja johdannaisen EUoikeuden laillisuuden Epäselvät kysymykset tulevat EU-tuomioistuimeen lähinnä komission (myös toinen jäsenval o) rikkomuskanteilla (jäsenmaita vastaan) tai ns. ennakkoratkaisupyynnöillä (jäsenmaan tuomioistuin kysyy kantaa) Ratkaisuja on pide y sitovina, ao. kysymyksen pysyväs ratkaisseina linjanvetoina, joita jäsenval oissa noudatetaan EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö on ollut EU- oikeu a luova ja sen tulkinnat ovat sitovia Perusoikeuksien vaikutus Perustuslain 22 Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Epäsuora vaikutus lain tulkinnan kautta Perusoikeusmyönteinen laintulkinta EU-oikeusmyönteinen laintulkinta Syrjäyttävä vaikutus, jos alemmanasteinen säädös (esim. laki tai asetus) on ristiriidassa perustuslain kanssa Tähän turvaudutaan, jos perusoikeusmyönteinen tulkinta ei riitä Perusoikeudet vaikuttavat julkisoikeuden lisäksi myös yksityisoikeudessa Huom. kuitenkin väittämistaakka eli velvollisuus vedota johonkin seikkaan oikeudessa. Kansallinen oikeuskäytäntö ennakkoratkaisu annetaan yleensä sellaisissa asioissa, joissa lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisällöltään tulkinnanvaraisia ennakkoratkaisut oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle pyritään varmistamaan, e ä tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla. Ei niin paljon merkitystä kuin common law-maissa Oikeuskäytännön merkitys oikeuslähteenä on kuitenkin lisääntynyt, kun erityisesti KKO:n perustelut ovat parantuneet Muut korkeimpien oikeusasteiden ratkaisut ja alempien oikeusasteiden ratkaisut onko lainvoimainen (=ei-valitettu)? onko äänestysratkaisu? Miten ratkaisua on perusteltu? Tavalliset lait Ristiriitaisten lakien kohdalla muistettava edellä sanottu (yksityiskohtainen laki voittaa yleislain, uudempi vanhemman) Analogisen tulkinnan mahdollisuus (ei rikosoikeudessa) = kun tässä on näin, niin tuossakin on vastaavalla tavalla Vastakohtaispäätelmät Laillisuusperiaatteen (PL 80 ) mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Asetuksille, kunnallisille määräyksille ym on oltava siis aina laissa pohja. Perusoikeudet Perusoikeudet ovat perustuslaillisen valtion kulmakiviä Perustuslaillinen valtio = demokraattinen valtio, jonka toiminta perustuu lakiin Perusoikeudet löytyvät Suomen perustuslaista (731/1999) Esimerkiksi: yhdenvertaisuus (6 ), ympäristö (20 ), omaisuudensuoja (15 ), elinkeinovapaus (18 ), oikeusturva (21 ) Alemmanasteisia säädöksiä asetukset antaa yleensä valtioneuvosto, joskus ministeriö (vrt. rakentamismääräyskokoelman oikeudellinen rooli) kunnan rakennusjärjestys, ympäristönsuojelumääräykset, jätehuoltomääräykset... Perusoikeudet turvataan kaikille Suomen oikeudenkäyttöalueella oleskeleville luonnollisille henkilöille Taustalla kansainväliset sopimukset; huom. myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT), jolla ei tekemistä EU:n tai sen tuomioistuimen kanssa.

4 Lakien esityöt Komiteanmie nnöt, työryhmämie nnöt/rapor t Valiokun en mie nnöt Hallituksen esitykset eduskunnalle Aikaisemmin näillä ei niin paljon merkitystä Oikeuslähdeoppi oli legalis sempi ja koros lain sanamuotoa, sen objek ivista tarkoitusta Nykyään ne ovat tärkeää tulkinta-aineistoa kirjoitetun lain normeille Mm. korkein oikeus vii aa niihin varsin usein päätöstensä perusteluissa Sisältävät yleisperustelut ja pykäläkohtaiset perustelut Muut oikeuslähteet Oikeuslaitos: Oikeuskirjallisuus (merkitys nousussa) Oikeudenalan yleiset oikeusperiaatteet (pilaaja maksaa jne.) Oikeusvertailu ( Ruotsissakin on näin..., erityistä merkitystä ehkä direktiivien toimeenpanon vertailussa) Reaaliset argumentit eli tarkoituksenmukaisuusargumentit eri toimialojen käytännöt ja standardit (esim. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot eli YSE 1998) sekä maan tapa kansainvälinen (ja kansallinenkin) soft law (erilaiset sitomattomat julistukset ja kannanotot) Tuomioistuimet Syy äjälaitos Ulosottoviranomaiset Vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos Asianajolaitos ja muu oikeusapu Oikeuslaitos ja tuomioistuimet

5 Korkein oikeus Korkein oikeus käy ää ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa (Suomen perustuslaki 3 ). Tärkein tehtävä ennakkoratkaisujen antaminen. Valituslupajärjestelmä (OKK 30 luvun 3 1 momen ) Presidentti ja oikeusneuvoksia Käräjäoikeudet Valituslupa KKO:lta Käsi elevät rikos-, riita- ja hakemusasioita Päällikkö on laamanni Muut tuomarit ovat käräjätuomareita Maallikkojäsenet ovat lautamiehiä (Lautamiehet mahdollisesti katoamassa, enää rikosjutuissa ja maaoikeusasioissa) Kokoonpanot yhden tuomarin istunto lautamieskokoonpano sekä kolmen tuomarin kokoonpano 1. Ennakkopäätösperuste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saa aa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi 2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäyn - tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava; 3. Painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy. Hovioikeudet Kuusi hovioikeutta. Suurin osa asioista on valituksia käräjäoikeuksien ratkaisuista. Käsi elevät ensimmäisenä asteena val o- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkasyyte-asioita. Valvoo yleisellä tasolla piirinsä käräjäoikeuksien toimintaa. Presidentti, laamanni, neuvos, asessori, viskaali. Hallintotuomioistuimet hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tulee noudattaa tarkoin lakia Henkilö tai yhteisö, joka pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä hallinto-oikeus tutkii onko päätös lainvastainen Ratkaisevat muun muassa ympäristö-, rakentamis- ja maankäy öasioita esimerkkejä lainvastaisuudesta: jäävit tai muut virheet päätöksen syntymisjärjestyksessä, viranomainen ylittänyt toimivaltansa -> esimerkiksi kaava saa olla huono, kunhan se on lainmukainen.

6 Hallintotuomioistuimen ratkaisutoiminnan luonteesta Korkein hallinto-oikeus Jyrki Virolaisen blogi : Hallintotuomarin mielipide edustaa tyypillistä virkakoneiston näkymystä, jossa asioita tarkastellaan ylhäältä alaspäin eli yksinomaan järjestelmän ja olemassa olevan organisaation säilyttämisen näkövinkkelistä. Tässä tarkastelussa unohdetaan usein kokonaan se, miltä asiat näyttävät ja vaikuttavat "oikeusalamaisten" eli niiden ihmisten kannalta, jotka joutuvat turvautuman järjestelmään saadakseen oikeussuojaa. Käsittelyajat Keskimääräinen käsittelyaika on noin 1 vuosi valitusasiat käsitellään noin 14 kuukaudessa valituslupa-asiat 10 kuukaudessa Käsittelyn kulku Esivalmistelu Selvityksiä, lisäperusteluja ja täsmennyksiä Esittelijän päätösesitys Ratkaisu oikeuden istunnossa Hallinto-oikeudet Valituslupa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kuusi alueellista hallinto-oikeutta Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet Lisäksi Ahvenanmaan hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus ratkaisee ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset lupa- ja hallintopakkoasiat koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa Ei yleistä valituslupajärjestelmää Valituslupaa on kuitenkin haettava ulkomaalaisasioissa toimeentulotukiasioissa useimmissa veroasioissa osassa maankäyttö- ja rakennuslain alaan kuuluvista asioista ampuma-aseasioissa. Korkein hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin Johtajana toimii presidentti 21 ratkaisuja tekeviä oikeusneuvoksia Peruskokoonpano 5 tuomaria Valituslupa-asioissa 3 tuomaria Tietyissä ympäristö- ja vesiasioissa tuomareiden lisäksi kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta Periaatteellisesti merkittävät asiat 7 tuomarin kokoonpanossa Muita tuomioistuimia Vakuutusoikeudet erilaisten valitukset tukien saamattomuudesta ja valtiollisten vakuutusten korvauksista Työtuomioistuin työehtosopimuksen soveltamisasiat, erityinen kolmikanta-tuomioistuin Markkinaoikeus julkiset hankinnat/kilpailuttaminen, tekijänoikeusasiat, kilpailuasiat Maaoikeudet itsenäisinä erityistuomioistuimina on lakkaute u Niiden tehtävät on siirre y kahdeksaan käräjäoikeuteen Vesioikeudet on lakkautettu lukien Niiden tehtävät ovat siirtyneet neljän aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Erilliset asunto-oikeudet on lakkautettu vuoden 2003 alusta lukien Huoneenvuokrauksesta johtuvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeuksissa muiden riitaasioiden tapaan. Poikkeuksellisesti kaikkien tuomarien täysistunto eli plenum

7 Juridiikan opiskelusta Juridiikan opiskelun / vastaustekniikan lyhyt oppimäärä Oikeus eteessä vaaditaan varsin eksak a ilmaisua pienillä nyanssieroilla asia muu uu helpos aivan toiseksi Esim. lakitekstien muotoilu on usein pitkän työn tulos, ja muotoilua on mietitty tarkkaan ja hartaasti Muotoilujen omatoiminen muuttaminen muuttaa siten usein itse asiaakin, joka usein tiivistyy hyvin lyhyeen tilaan Älä siis tee tätä virhe ä ten ssä Viranomaisilla on laissa säädetty toimivaltansa, eivätkä ne voi päättää muista asioista muista tämäkin Mistä haen juridista etoa? (ilmainen) ja (maksullinen, toimii Aallon verkossa), lakikirjasarjat -> Lainsäädäntö Käytä aina ajantasaista ( Ajantasainen lainsäädäntö ) ellet jostain syystä tarvitse säädöksen aikaisempaa versiota. -> Oikeuskäytäntö -> Viranomaiset -> Valtiosopimukset (SopS) Hallitukset esitykset Eduskunnan sivuilta Tenttivastaustekniikasta Katso, mitä kysytään. Mieti, mitä ei kysytä. Älä kirjoita liikaa, mutta luo mielikuva siitä, että olet ymmärtänyt, mistä oikeasti on kyse ja millä on merkitystä (myös, toki, -han, -kin, -kaan...) Muut lainvalmisteluasiakirjat (työryhmämietinnöt yms.) ministeriöiden nettisivuilta Mistä haen juridista etoa? Teknisiä seikkoja Kirjastot Kaupungin kirjastot Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto Eduskunnan kirjasto Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, val oneuvoston ja ministeriöiden päätökset) Säännös = säädöksen kohta Huom!: Säädöksessä (eli myös laissa) säädetään (ei määrätään) Myös EU-lainsäädäntö säätää

8 Kiitos!