Juridiikan Lähtökohdat

Transkriptio

1 Juridiikan Lähtökohdat RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann OTM Sisällysluettelo 1. Juridiikan opiskelusta 2. Oikeudellisen tiedon haku 3. Oikeuslähteet 4. Oikeudellinen ratkaisutoiminta 5. Oikeusnormien hierarkia 6. Oikeuslaitos 7. EU-oikeus

2 Juridiikan opiskelusta Juridiikan opiskelun lyhyt oppima a ra Oikeustieteessa vaaditaan varsin eksaktia ilmaisua pienilla nyanssieroilla asia muuttuu helposti aivan toiseksi Esim. lakitekstien muotoilu on usein pitkän työn tulos, ja muotoilua on mietitty tarkkaan ja hartaasti Muotoilujen omatoiminen muuttaminen muuttaa siten usein itse asiaakin, joka usein tiivistyy hyvin lyhyeen tilaan A la siis tee taẗa virhetta tentissa Viranomaisilla on laissa säädetty toimivaltansa, eivätkä ne voi päättää muista asioista muista tämäkin

3 Teknisia seikkoja Sa a do ksen ja sa a nno ksen ero: Sa a do s = yleisnimi kaikille sa a do skokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministerio iden pa a to kset) Sa a nno s = sa a do ksen kohta Huom!: Sa a do ksessa (eli myo s laissa) saä detaä n (ei maä raẗaä n) Myo s EU-lainsa a da nto sa a ta a Teknisia seikkoja Laki = eduskunnan hyva ksyma saä do s Laki jakaantuu Lukuihin Jotka jakautuvat pyka liin Laajoissa laeissa pykälät juoksevat luvuittain, esim. vesilain 1 luvun 3 (määritelmät) Useimmiten pykälät juoksevat lain sisällä 1:stä viimeiseen, vaikka siinä olisi lukuja, esim. maankäyttö- ja rakennuslain 117 (rakentamiselle asetettavat vaatimukset, on lain 17 luvussa) Jotka voivat jakautua momentteihin Jotka voivat jakautua kohtiin EU:n asetukset puolestaan jakautuvat Lukuihin Jotka jakautuvat artikloihin (lyh. art) Jotka jakautuvat kohtiin

4 Teknisia seikkoja Asetus (eri kuin EU:n asetus) Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai ministerio n hallinnollinen sa a do s. Ta smenta vaẗ ja taÿdenta vaẗ lakia. Asetuksissa ei voida asettaa sellaisia velvollisuuksia, joiden perusteista ei ole säädetty laissa Nykyisin suurin osa on valtioneuvoston asetuksia. Ma a raÿs / Pa a to s Esim. Valtioneuvoston, ministerio n tekema tai muun viranomaisen. Oikeudellisen tiedon haku

5 Mista haen juridista tietoa? ja Lainsa a da nto Mm. Ajantasainen lainsa a da nto Kaÿta aina ajantasaista ellet jostain syysta tarvitse sa a do ksen aikaisempaa versiota. Aallon verkossa toimii Edilex.fi, jossa on mm. lainsäädäntö ajantasaisena Oikeuskaÿta nto Viranomaiset Valtiosopimukset (SopS) Hallitukset esitykset Eduskunnan sivuilta Muut lainvalmisteluasiakirjat (työryhmämietinnöt yms.) ministeriöiden nettisivuilta Mista haen juridista tietoa? Lakikirjasarjat Editan lakikirjasarjat Suomen laki I, II ja III kirjat (Talentum) Edilex Finlex

6 Mista haen juridista tietoa? Kirjastot Kaupungin kirjastot Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto Eduskunnan kirjasto Oikeuslaḧteet: säädökset, esityöt, oikeuskäytäntö, oikeuskirjallisuus

7 Eri oikeusla hteet Suomessa keskeinen oikeusla hde on kirjoitettu laki eli ennalta asetettu kirjoitettu oikeusnormi Kirjoitetut oikeusnormit = lait, asetukset jne, myo s EU-oikeus. Kirjoittamattomat oikeusnormit = tavanomainen oikeus Lakien esityo t Komiteanmietinno t, työryhmämietinnöt/raportit Valiokuntien mietinno t Hallituksen esitykset eduskunnalle Aikaisemmin na illa ei niin paljon merkitysta Oikeusla hdeoppi oli legalistisempi ja korosti lain sanamuotoa, sen objektiivista tarkoitusta Nykya a n ne ovat ta rkea a tulkinta-aineistoa kirjoitetun lain normeille Mm. korkein oikeus viittaa niihin varsin usein pa a to stensa perusteluissa

8 Ennakkotapaukset (KKO ja KHO sekä EUTI) annetaan yleensa sellaisissa asioissa, joissa lait ja asetukset eivaẗ anna selva a vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisa llo lta a n tulkinnanvaraisia oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle pyrita a n varmistamaan, etta tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla. Ei niin paljon merkitysta kuin common law-maissa Oikeuskaÿta nno n merkitys oikeusla hteena on kuitenkin lisa a ntynyt Ennakkotapaukset Ennakkotapaukset eivaẗ ole samanasteisesti sitovia kuin kirjoitettu laki Kyse la hinna korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallintooikeuden (KHO) ennakkopa aẗo ksista KKO:n ennakkotapausten sitovuusaste on noussut ratkaisujen perustelut parantuneet EUTI:n ratkaisut EU oikeuden tulkinnasta Erityisesti ennakkoratkaisupyyntöihin perustuvat

9 Muut oikeuslähteet Oikeuskirjallisuus Oikeudenalan yleiset oikeusperiaatteet Oikeusvertailu Reaaliset argumentit eli tarkoituksenmukaisuusargumentit Oikeudellinen ratkaisutoiminta

10 Oikeusnormien tulkinta La hto kohtana kaikessa oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on kirjoitettu laki Tuomioistuin tulkitsee oikeusnormeja ratkaisutoiminnassaan Oikeusnormien tulkinnassa: muistettava oikeusvarmuus (mm. tuomioiden yhteneva isyys) kaÿteta a n eri oikeusla hteita ei pyrita vain selvitta ma a n sita, mita sa a do ksen laatijat ovat tarkoittaneet Varsinkin jos oikeusnormi on vanha, saattavat muuttuneet olosuhteet merkita sita, etta sen laatijoiden tarkoitus menetta a merkitysta a n Oikeusnormien ristiriidat On varsin mahdollista, etta voimassa on keskena a n ristiriitaisia oikeusnormeja Ta llaisessa tilanteessa Ylempiasteinen normi syrjaÿtta a alempiasteisen Uusi normi syrjaÿtta a vanhan Erityisnormi syrjaÿtta a yleisnormin

11 Oikeusnormien hierarkia Oikeusnormien hierarkia EU-oikeus Primaarioikeus Johdannainen (sekundaari) oikeus perustuslaki eduskuntalaki Tasavallan presidentin asetus Valtioneuvoston asetus Ministeriön asetus muu viranomaisnormi (valtion tai kunnan)

12 Oikeusnormien hierarkia Vahvasti velvoittavat EU-oikeus Perustuslaki Laki Asetukset Maan tapa Heikosti velvoittavat Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut Lain esityöt (Hallituksen esitykset komiteamietinnöt ym. ) Sallitut Oikeuskirjallisuus Reaaliset argumentit Perusoikeudet Perusoikeudet ovat perustuslaillisen valtion kulmakiviä Perustuslaillinen valtio = demokraattinen valtio, jonka toiminta perustuu lakiin Perusoikeudet löytyvät Suomen perustuslaista (731/1999) Esimerkiksi: yhdenvertaisuus (6 ), ympäristö (20 ), omaisuudensuoja (15 ), elinkeinovapaus (18 ), oikeusturva (21 ) Perusoikeudet turvataan kaikille Suomen oikeudenkäyttöalueella oleskeleville luonnollisille henkilöille

13 Perusoikeuksien vaikutus Perustuslain 22 Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Epäsuora vaikutus lain tulkinnan kautta Perusoikeusmyo nteinen laintulkinta EU-oikeusmyo nteinen laintulkinta Syrjäyttävä vaikutus, jos alemmanasteinen säädös (esim. laki tai asetus) on ristiriidassa perustuslain kanssa Tähän turvaudutaan, jos perusoikeusmyönteinen tulkinta ei riitä Perusoikeudet vaikuttavat julkisoikeuden lisäksi myös yksityisoikeudessa Oikeuslaitos, tuomioistuimet ja tuomioistuinja rjestelma

14 Julkishallinnon rakenne Lähde: Oikeuslaitos: Tuomioistuimet Syytta ja laitos Ulosottoviranomaiset Vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos Asianajolaitos ja muu oikeusapu

15 Lähde: Lähde:

16 Ka ra ja oikeudet Ka sittelevaẗ rikos-, riita- ja hakemusasioita Pa a llikko on laamanni Muut tuomarit ovat ka ra jaẗuomareita Maallikkoja senet ovat lautamiehia Kokoonpanot yhden tuomarin istunto lautamieskokoonpano seka kolmen tuomarin kokoonpano Hovioikeudet Kuusi hovioikeutta. Suurin osa asioista on valituksia ka ra ja oikeuksien ratkaisuista. Ka sittelevaẗ ensimmaïsena asteena valtio- ja maanpetosasioita seka era ita virkasyyte-asioita. Valvoo yleisella tasolla piirinsa ka ra ja oikeuksien toimintaa. Presidentti, laamanni, neuvos, asessori, viskaali.

17 Korkein oikeus Korkein oikeus kaÿtta a ylinta tuomiovaltaa oikeusasioissa (Suomen perustuslaki 3 ). Ta rkein tehta va ennakkoratkaisujen antaminen. Valituslupaja rjestelma (OKK 30 luvun 3 1 momentti) Presidentti ja oikeusneuvoksia Valituslupa KKO:lta 1. Ennakkopa aẗo speruste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskaÿta nno n yhtena isyyden vuoksi on ta rkea a saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi 2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkaÿnti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava; 3. Painava syy -peruste: valitusluvan myo nta miselle on muu painava syy.

18 Hallintotuomioistuimet hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tulee noudattaa tarkoin lakia Henkilö tai yhteisö, joka pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä Ratkaisevat muun muassa ympa risto -, rakentamis- ja maankaÿtto asioita Hallinto-oikeudet Kuusi alueellista hallinto-oikeutta Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet Lisäksi Ahvenanmaan hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus ratkaisee ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset lupa- ja hallintopakkoasiat koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa

19 Korkein hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin Johtajana toimii presidentti 21 ratkaisuja tekeviä oikeusneuvoksia Peruskokoonpano 5 tuomaria Valituslupa-asioissa 3 tuomaria Tietyissä ympäristö- ja vesiasioissa tuomareiden lisäksi kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta Periaatteellisesti merkittävät asiat 7 tuomarin kokoonpanossa Poikkeuksellisesti kaikkien tuomarien täysistunto eli plenum Korkein hallinto-oikeus Käsittelyajat Keskimääräinen käsittelyaika on noin 1 vuosi valitusasiat käsitellään noin 14 kuukaudessa valituslupa-asiat 10 kuukaudessa Käsittelyn kulku Esivalmistelu Selvityksiä, lisäperusteluja ja täsmennyksiä Esittelijän päätösesitys Ratkaisu oikeuden istunnossa

20 Valituslupa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Ei yleistä valituslupajärjestelmää Valituslupaa on kuitenkin haettava ulkomaalaisasioissa toimeentulotukiasioissa useimmissa veroasioissa osassa maankäyttö- ja rakennuslain alaan kuuluvista asioista ampuma-aseasioissa. Muita Maaoikeudet itsena isina erityistuomioistuimina on lakkautettu Niiden tehta va t on siirretty kahdeksaan ka ra ja oikeuteen Vesioikeudet on lakkautettu lukien Niiden tehta va t ovat siirtyneet nelja n aluehallintoviraston ympa risto lupavastuualueelle Erilliset asunto-oikeudet on lakkautettu vuoden 2003 alusta lukien Huoneenvuokrauksesta johtuvat riita-asiat ratkaistaan ka ra ja oikeuksissa muiden riita-asioiden tapaan.

21 EU-oikeus EU-oikeus Kirjoitettu EU-oikeus jakaantuu primaari- ja sekundaarioikeuteen primaarioikeutta ovat EU:n perustamissopimukset muutoksineen seka ja senmaiden liittymissopimukset. Ne ovat kansainva lisia sopimuksia, joilla ja senvaltiot ovat luovuttaneet osan suvereenia valtiovaltaansa EU:lle sekundaarioikeutta ovat EU:n itsensa tuottamat normit: asetukset, direktiivit ja pa aẗo kset EU-oikeuden toimeenpanee pa a asiassa ja senmaiden hallinto Suurin osa sekundaarioikeudesta on direktiivejä (esim. luontodirektiivi, teollisuuspäästödirektiivi, päästökauppadirektiivi, jne.)

22 EU-oikeus Perustamissopimukset ja EU-asetukset sitovat sina nsa kaikkia viranomaisia Direktiivit sitovat hallintoviranomaisia pa a sa a nto isesti vasta sen ja lkeen, kun ne on lailla tai asetuksella saatettu Suomessa voimaan EU-tuomioistuimen oikeuskaÿta nto EU-tuomioistuin ratkaisee EU-oikeuden tulkinnan ja johdannaisen EUoikeuden laillisuuden Epa selvaẗ kysymykset tulevat EU-tuomioistuimeen la hinna komission (myo s toinen ja senvaltio) rikkomuskanteilla (ja senmaita vastaan) tai ns. ennakkoratkaisupyynno illa (ja senmaan tuomioistuin kysyy kantaa) Ratkaisuja on pidetty sitovina, ao. kysymyksen pysyva sti ratkaisseina linjanvetoina, joita ja senvaltioissa noudatetaan EY-tuomioistuimen oikeuskaÿta nto on ollut EU- oikeutta luova ja sen tulkinnat ovat sitovia

23 Kiitos!