Juridiikan lähtökohdat RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava

Transkriptio

1 Juridiikan lähtökohdat RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava

2 Sisällys 1. Juridiikan opiskelusta 2. Oikeuslähteet 3. Tuomioistuimet ja oikeuslaitos 4. Oikeushenkilöt 5. EU-oikeus 6. Julkisoikeus ja yksityisoikeus 7. Oikeudenala 8. Yksityisoikeus 9. Julkisoikeus 10. Ympäristöoikeus oikeudenalana 2

3 Juridiikan opiskelusta

4 Juridiikan opiskelun lyhyt oppimäärä Oikeustieteessä vaaditaan eksaktia ilmaisua Esim. lakitekstien muotoilu mietitty tarkkaan ja hartaasti Ks. Esim. tiettyjen konjunktioiden käyttö Muotoilujen omatoiminen muuttaminen muuttaa siten usein itse asiaakin Viranomaisilla on laissa säädetty toimivaltansa, eivätkä ne voi päättää muista asioista 4

5 Teknisiä seikkoja Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset) Säännös = säädöksen kohta Huom!: Säädöksessä (eli myös laissa) säädetään (ei määrätään) Myös EU-lainsäädäntö säätää 5

6 Teknisiä seikkoja Laki = eduskunnan hyväksymä säädös Laki jakaantuu Lukuihin Jotka jakautuvat pykäliin - Laajoissa laeissa pykälät juoksevat luvuittain, esim. vesilain 1 luvun 3 (määritelmät) - Useimmiten pykälät juoksevat lain sisällä 1:stä viimeiseen, vaikka siinä olisi lukuja, esim. maankäyttö- ja rakennuslain 117 (rakentamiselle asetettavat vaatimukset, on lain 17 luvussa) Jotka voivat jakautua momentteihin Jotka voivat jakautua kohtiin 6

7 Teknisiä seikkoja EU:n asetukset puolestaan jakautuvat Lukuihin - Jotka jakautuvat artikloihin (lyh. art) - Jotka jakautuvat kohtiin 7

8 Teknisiä seikkoja Asetus (eri kuin EU:n asetus) Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai ministeriön hallinnollinen säädös. - Täsmentävät ja täydentävät lakia. Asetuksissa ei voida asettaa sellaisia velvollisuuksia, joiden perusteista ei ole säädetty laissa - Nykyisin suurin osa on valtioneuvoston asetuksia. Määräys / Päätös Esim. Valtioneuvoston, ministeriön tekemä tai muun viranomaisen. 8

9 Oikeuslähteet

10 Oikeusnormien hierarkia Vahvasti velvoittavat EU-oikeus Perustuslaki Eduskuntalaki Asetukset Heikosti velvoittavat Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut Lakien esityöt (Hallituksen esitykset komiteamietinnöt ym. ) Sallitut Oikeuskirjallisuus reaaliset argumentit eli tarkoituksenmukaisuusargumentit 10

11 Mistä haen juridista tietoa? EUR-Lex.eu Edilex.fi Finlex.fi Ministeriöiden nettisivut esim. ym.fi Alma Talent Pro Verkkokirjahylly 11

12 Ennakkotapaukset (oikeuskäytäntö) Korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden ja EU:n tuomioistuimen ratkaisut Kun lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisällöltään tulkinnanvaraisia oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla. Common law-maissa vielä suurempi merkitys 12

13 Lakien esityöt Komiteanmietinnöt, työryhmämietinnöt/raportit Valiokuntien mietinnöt Hallituksen esitykset eduskunnalle Aikaisemmin näillä ei niin paljon merkitystä - Oikeuslähdeoppi oli legalistisempi ja korosti lain sanamuotoa, sen objektiivista tarkoitusta Nykyään ne ovat tärkeää tulkinta-aineistoa kirjoitetun lain normeille - Mm. korkein oikeus viittaa niihin varsin usein päätöstensä perusteluissa 13

14 Oikeusnormien tulkinta Lähtökohtana kaikessa oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on kirjoitettu laki Tuomioistuin tulkitsee oikeusnormeja ratkaisutoiminnassaan Oikeusnormien tulkinnassa: Muistettava tuomioiden yhteneväisyys Käytetään eri oikeuslähteitä Säädöksen laatijoiden tarkoituksen merkitys vähenee normin vanhetessa 14

15 Oikeusnormien ristiriidat On varsin mahdollista, että voimassa on keskenään ristiriitaisia oikeusnormeja Tällaisessa tilanteessa Ylempiasteinen normi syrjäyttää alempiasteisen Uusi normi syrjäyttää vanhan Erityisnormi syrjäyttää yleisnormin 15

16 Oikeushenkilöt

17 Oikeushenkilöt Henkilöoikeuden keskeiset käsitteet Luonnolliset henkilöt Juridiset henkilöt Voivat omata oikeuksia ja velvollisuuksia niiden oikeudellisessa mielellä 17

18 Luonnolliset henkilöt Ihmiset Oikeudellisessa mielessä alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan Luonnollisilla henkilöillä on oikeuksia, ja he voivat saada velvollisuuksia, jos heillä on Oikeuskelpoisuus Käytännössä kaikki nykyään, enää ei julisteta ketään lainsuojattomaksi Oikeustoimikelpoisuus Voi olla rajoitettu muun muassa iän tai henkisen tilan perusteella 18

19 Juridiset henkilöt Rekisteröidyt yhteisöt Osakeyhtiö Asunto-osakeyhtiö erityinen osakeyhtiö Rekisteröity yhdistys Osuuskunta Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Säätiö Edellytykset määrätty laissa jokaista eri rekisteriyksikköä varten 19

20 Tuomioistuimet ja oikeuslaitos

21 Julkishallinnon rakenne Lähde: 21

22 Oikeuslaitos Tuomioistuimet Syyttäjälaitos Ulosottoviranomaiset Vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos Asianajolaitos ja muu oikeusapu 22

23 Lähde: h(p://opinnot.interne1x.fi/

24 Lähde: h(p://opinnot.interne1x.fi/

25 Yleiset tuomioistuimet (yksityisoikeus)

26 Käräjäoikeudet 27 käräjäoikeutta Käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita Päällikkö on laamanni Muut tuomarit ovat käräjätuomareita Maallikkojäsenet ovat lautamiehiä Kokoonpanot yhden tuomarin istunto lautamieskokoonpano kolmen tuomarin kokoonpano 26

27 Hovioikeudet Viisi hovioikeutta Suurin osa asioista on valituksia käräjäoikeuksien ratkaisuista Käsittelevät ensimmäisenä asteena valtio- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkasyyte-asioita Valvoo yleisellä tasolla piirinsä käräjäoikeuksien toimintaa Presidentti, laamanni, neuvos, asessori, viskaali 27

28 Korkein oikeus (KKO) Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa (Suomen perustuslaki 3 ). Tärkein tehtävä ennakkoratkaisujen antaminen. Valituslupajärjestelmä (OKK 30 luvun 3 1 momentti) Presidentti ja oikeusneuvoksia 28

29 Valituslupa korkeimmalta oikeudelta Ennakkopäätösperuste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava; Painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy. 29

30 Hallinnollintotuomioistuimet (julkisoikeus)

31 Hallintotuomioistuimet Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tulee noudattaa tarkoin lakia Henkilö tai yhteisö, joka pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä Ratkaisevat muun muassa ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioita 31

32 Hallinto-oikeudet Kuusi alueellista hallinto-oikeutta Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet Lisäksi Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Vaasan hallinto-oikeus ratkaisee ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset lupa- ja hallintopakkoasiat koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa 32

33 Korkein hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin Johtajana toimii presidentti 21 ratkaisuja tekeviä oikeusneuvoksia Peruskokoonpano 5 tuomaria 33

34 Korkein hallinto-oikeus Käsittelyajat Rakentaminen n. 9kk Ympäristö n. 13kk valituslupa-asiat n. 10 kk Käsittelyn kulku Esivalmistelu Selvityksiä, lisäperusteluja ja täsmennyksiä Esittelijän päätösesitys Ratkaisu oikeuden istunnossa 34

35 Valituslupa korkeimpaan hallintooikeuteen Ei yleistä valituslupajärjestelmää Valituslupaa on kuitenkin haettava mm. ulkomaalaisasioissa toimeentulotukiasioissa useimmissa veroasioissa osassa maankäyttö- ja rakennuslain alaan kuuluvista asioista 35

36 Erityistuomioistuimet Markkinaoikeus mm. kilpailuasiat, hankinta-asiat ja teollis- ja tekijänoikeudelliset riita-, hakemus- ja valitusasiat Työtuomioistuin Vakuutusoikeus Valtakunnanoikeus käsittelee mm. valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä tai korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nostetut syytteet 36

37 EU-oikeus

38 EU-oikeus Kirjoitettu EU-oikeus jakaantuu primaari- ja sekundaarioikeuteen primaarioikeutta ovat EU:n perustamissopimukset muutoksineen jäsenmaiden liittymissopimukset EU:n yleiset oikeusperiaatteet oikeusvarmuusperiaate luottamuksen suoja yhdenvertaisuusperiaate suhteellisuusperiaate 38

39 EU-oikeus Sekundaarioikeutta ovat EU:n itsensä tuottamat normit: asetukset direktiivit päätökset 39

40 EU-oikeus Perustamissopimukset ja EU-asetukset sitovat sinänsä kaikkia viranomaisia Direktiivit sitovat hallintoviranomaisia pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun ne on lailla tai asetuksella saatettu Suomessa voimaan 40

41 EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö EU-tuomioistuin ratkaisee EU-oikeuden tulkinnan ja johdannaisen EU-oikeuden laillisuuden Epäselvät kysymykset tulevat EU-tuomioistuimeen lähinnä komission (myös toinen jäsenvaltio) rikkomuskanteilla (jäsenmaita vastaan) tai ns. ennakkoratkaisupyynnöillä (jäsenmaan tuomioistuin kysyy kantaa) Oikeuskäytäntö on ollut EU- oikeutta luova ja sen tulkinnat ovat sitovia 41

42 Julkisoikeus ja yksityisoikeus

43 Oikeus'ede Yksityisoikeus Talousoikeus Ympäristöoikeus Julkisoikeus

44 Julkisoikeus - yksityisoikeus Julkisoikeus sääntelee Julkisen vallan ja yksityishenkilöiden välisiä suhteita Esim. kaavan hyväksyminen tai rakennusluvan myöntäminen on julkisen vallan käyttöä, kuuluvat julkisoikeuden piiriin Julkisen vallan välisiä suhteita Yksityisoikeus sääntelee Yksityishenkilöiden välisiä suhteita Esim. sopimuksissa myös yksityishenkilöiden ja julkisen vallan välisiä suhteita 44

45 Tausta-arvot Julkisoikeus: Yhteisten ja yleisten etujen ajaminen, ns. julkisen intressin edistäminen Esim. ympäristö Yksityisoikeus: Yksityisten etujen oikeudenmukainen yhteensovittaminen ja yksityisautonomian korostaminen 45

46 Oikeudenala

47 Mikä on oikeudenala? Ei oikeudellisesti sitova jaottelu Ei tarkkarajaista Luotu oikeustieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa Auttaa juristeja lain tulkinnassa ja soveltamisessa Oikeudenalat muuttuvat ja uudistuvat ajan myötä 47

48 Oikeudenala Jokaiseen oikeudenalaan kuuluu Tietty lainsäädäntö Mikä on lainsäädännön aihe? Mitä asioita lainsäädäntö sääntelee? Mistä näkökulmasta? Yleiset opit Keskeiset käsitteet Oikeusperiaatteet Oikeusteoriat 48

49 Yksityisoikeus

50 Yksityisoikeuden jaottelu Yleinen yksityisoikeus yksilöiden oikeudellinen asema Henkilöoikeus Varallisuusoikeus Esineoikeus Esim. kiinteistön kauppa Velvoiteoikeus Immateriaalioikeus Esim. patentti, tavaramerkki, tekijänoikeus Perhe- ja perintöoikeus 50

51 Yksityisoikeuden jaottelu Erityinen yksityisoikeus Kauppaoikeus Työoikeus Ympäristöoikeus Vain hyvin pieni osa ympäristöoikeudesta on yksityisoikeudellista (esim. ympäristövahinkolainsäädäntö on) 51

52 Julkisoikeus

53 Julkisoikeuden jaottelu Kansallinen julkisoikeus Ympäristöoikeus Valtionsääntöoikeus Hallinto-oikeus Finanssioikeus Rikosoikeus Prosessioikeus 53

54 Julkisoikeuden jaottelu Ylikansallinen julkisoikeus EU-oikeus Kansainvälinen oikeus 54

55 Julkisoikeus Suvereenin ja subjektin välinen suhde Sisältää idean siitä, että kansalaisia tulee suojella mielivallalta Viranomaisten väliset suhteet Valtion toiminta Kunta valtio ja tulevaisuudessa maakunta valtio sekä maakunta kunta EU - Suomi Kansainväliset suhteet Miten valtio toimii suhteessa muihin valtioihin 55

56 Julkisoikeuden oikeudenaloja Valtionsääntöoikeus Perusoikeudet Demokraattinen päätöksenteko ja valtion toiminta (sisäinen ja ulkoinen) Hallinto-oikeus Julkishallinnon toiminta Hallinnolliset menettelyt Oikeushenkilöiden ja hallinnon välinen suhde 56

57 Julkisoikeuden oikeudenaloja Finanssioikeus Valtion ja kuntien oikeus verottamiseen Rikosoikeus Kriminalisoi tiettyjä tekoja Julkisen vallankäytön äärimuoto Jopa perusoikeuksien rajoittaminen on mahdollista Prosessioikeus Sääntelee oikeudenkäyntimenettelyä tuomioistuimessa ja muita ns. oikeussuojan keinoja 57

58 Ympäristöoikeus oikeudenalana

59 Ympäristöoikeus oikeudenalana Ympäristöoikeuteen kuuluu monia eri sektoreita Maankäyttö ja rakentaminen Vesihuolto Ympäristönsuojelu Luonnonsuojelu Ilmastosääntely Monimutkainen ja hajanainen oikeudenala 59

60 Ympäristöoikeuden kehittyminen Perinteisesti luonnonvarojen käytön sääntely ja rakentamisen/maankäytön kontrolli sekä naapuruussuhteiden sääntely Myöhemmin maankäytön, vesioikeuden, kiinteistönmuodostamisen ja luonnonvarojen käytön korostuminen (teollisessa mielessä) 1970-luvulla keskivaiheella kehittyi ympäristönsuojeluoikeus Jätehuolto, yleinen ympäristönpilaantumisen torjunta, jne luvulla on kehittynyt erityisesti ilmastosääntely 60

61 Moderni ympäristöoikeus Ei keskity enää pelkästään ihmisten välisiin suhteisiin ja ihmisten välisten konfliktien selvittämiseen Luonnonarvojen merkitys on kasvanut Suuremmassa mittakaavassa: erilaisten intressien yhteensovittaminen ottaen luonto ja ympäristö laaja-alaisesti huomioon Kestävä kehitys eli ylisukupolvinen näkökulma mukaan luvun puolenvälin jälkeen 61

62 Ympäristöoikeuden oikeusperiaatteet Kestävän kehityksen periaate Tyydytetään nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella Läpäisyperiaate Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys otetaan huomioon myös sovellettaessa tai säädettäessä muuta kuin ympäristöoikeuden alaan kuuluvaa oikeutta 62

63 Ympäristöoikeuden oikeusperiaatteet Aiheuttamisperiaate eli pilaaja maksaa periaate jokainen, jonka toimet todennäköisesti aiheuttavat tai ovat aiheuttaneet vahinkoa ympäristölle, vastaa kokonaan ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä aiheutuvista kuluista Varovaisuusperiaate Mitä suuremmat riskit vahingosta ympäristölle sitä suurempi velvollisuus ennaltaehkäistä vahinkoa 63

64 Ympäristöoikeuden oikeusperiaatteet Muita ympäristöoikeuden oikeusperiaatteita Paras käyttökelpoinen tekniikka (Best available technology, BAT) Uudistuvien luonnonvarojen kestävän käytön periaate Säästävän käytön periaate Intressivertailun periaate Lähdeperiaate 64

65 Hyvän hallinnon periaatteet Yhdenvertaisuusperiaate Syrjimättömyys Objektiiviteettiperiaate Puolueettomuus Tarkoitussidonnaisuuden periaate Viranomaisen harkintavalta Suhteellisuusperiaate Toimet suhteessa päämäärään Luottamuksensuojaperiaate Luottamus lain noudattamiseen viranomaistoiminnassa ja viranomaispäätösten pysyvyyteen 65

66 Kuuluuko ympäristöoikeus yksityisoikeuteen? Riippuu tilanteesta ja lähestymistavasta Yhteisellä pihalla tapahtuvaa kitaransoittoa koskeva naapurusriita vaikuttaa yksityiseltä Toisaalta viranomaisillakin voi olla rooli naapurussuhteisiin liittyvässä riidassa Maankäyttöön liittyvä suunnittelu toisaalta kuuluu kunnille ja muille julkisille tahoille, joten kyse on julkisen vallan käytöstä Esim. asemakaavaa koskeva valitus käsitellään hallinto-oikeudessa 66

67 Kuuluuko ympäristöoikeus yksityisoikeuteen? Viranomaiset käyttävät julkista valtaa lupaprosesseissa ja maankäytön suunnittelua Ympäristöoikeudelliset menettelyt ovat hallinnollisia menettelyjä ja nojautuvat pääosin yleiseen hallinto-oikeuteen Ympäristöoikeus on tavallaan pitkälti erityistä hallinto-oikeutta, kun siinä on muusta hallinto-oikeudesta poikkeavaa sääntelyä 67

68 Ympäristöoikeus julkisoikeuden ja yksityisoikeuden välissä Riippuen asian luonteesta sekä yksityisoikeuden ja julkisoikeuden oikeusperiaatteilla on merkitystä Ympäristöoikeudella yhteys sekä yksityisoikeuteen että julkisoikeuteen 68

69 Kiitos!