Kaupunginhallitus 4.4.2016 Liite 1 119 MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015



Samankaltaiset tiedostot
Kaupunginhallitus MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Kaupunginvaltuusto Liite 7 MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Henkilöstöraportti 2014

Käsittely: Työyhteisötoimikunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Henkilöstöraportti 2015

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI JOHDANTO

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖRAPORTTI

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

SYSMÄN KUNTA Kvalt Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

Henkilöstökertomus 2014

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

TAMMELAN HENKILÖSTÖ- RAPORTTI 2015

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

SUONENJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET


Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstöraportti 2014

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Henkilöstökertomus 2015

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

TASA- ARVOSUUNNITELMA

Henkilöstösuunnitelma 2016

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Henkilöstöraportti 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Liisi Gråstén-Weckström

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

Henkilöstökertomus 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstökertomus TAULUKKOKIRJA

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

HENKILÖSTÖRAPORTTI. Mäntsälän kunta. Kunnanhallitus Yhteistyöryhmä Kunnanvaltuusto touko-kesäkuu

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS 2015

Henkilöstösuunnitelma Yhteenveto

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

Yhtymävaltuusto

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

Yhtymähallitus , liite 3 Yhtymävaltuusto , liite 4. Henkilöstöraportti 2013

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

Sisällysluettelo. Hyväksytty Kokkolan kaupunginvaltuustossa

Henkilöstö- raportti 2014

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS. Yhteistyöryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kh Kv

JOENSUUN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta

Henkilöstökertomus

Lahden kaupungin henkilöstöluvut

NGIN. Kuva 1. pieneni

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS. Yhteistyöryhmä Kaupunginhallitus xx.xx.2016 / Liite xx Kaupunginvaltuusto xx.x.

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015

Henkilöstösuunnitelma 2016

Transkriptio:

Kaupunginhallitus 4.4.2016 Liite 1 119 MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupungin johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus 4.4.2016

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 2.2 SELITE ORGANISAATIOMUUTOKSISTA SEKÄ TÄSMENNYS TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄÄN... 6 2.3 HENKILÖTYÖVUODET... 9 2.4 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...10 2.5 HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...10 2.6HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN...11 2.7 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS V. 2015...11 3. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT...12 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT...14 5. ELÄKÖITYMINEN...14 5.1 MÄÄRÄAIKAISET KUNTOUTUSTUET...16 5.2 ELÄKEMAKSUT...16 5.3 KAUPUNGIN MAKSAMAT ELÄKKEET...17 5.4 ELÄKÖITYMISENNUSTEET...17 6. HENKILÖSTÖN UUDELLEENSIJOITTUMINEN...20 7. PALKKAUS...21 7.1 PALKKAUKSEN RAKENNE VUODELTA 2015...21 8. PAIKALLISET SOPIMUKSET...21 9. HENKILÖKUNNAN MUISTAMISJÄRJESTELMÄ PALVELUVUOSISTA...21 10. HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA...21 2

1. Johdanto Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2015. Henkilöstöraportti sisältää tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa henkilöstövoimavarojen nykytilaa ja kehitystä sekä henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutta. Henkilöstöraportti kuvataan vuosittain vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2014 talousarviosta päättäessään tavoitteeksi vähentää henkilöstömäärää vuosina 2013 2016 yhteensä vähintään 200 henkilöä. Henkilöstömäärä on vähentynyt vuoden 2015 toteuman mukaan yhteensä 174 henkilöllä. Talouden tasapainottamiseksi otettiin käyttöön myös harkinnanvaraiset palkattomat vapaat. Muita toimenpiteitä olivat muun muassa: henkilöstömäärän kasvun hillitseminen (täyttölupamenettely yli vuoden kestäviin määräaikaisuuksiin ja toistaiseksi voimassa oleviin tehtäviin) tukipalveluiden uudelleenorganisoinnin toteuttaminen aloitettiin KuntaERP:n käyttöönotto uuden palkanlaskentaohjelmiston ja taloushallintaohjelmiston käyttöönotto Henkilöstön kehittämisen osalta painopisteenä vuonna 2015 oli edelleen esimiestyö. Esimiesinfoja pidettiin säännöllisesti kuukausittain, myös valtakunnallinen esimiesten ja keskijohdon (EKJ) valmennusohjelma jatkui vuonna 2015. Ohjelmaan osallistuu 11 esimiestä eri toimialoilta. Ohjelman tavoitteena on, että valmennuksen myötä esimiehellä on osaamista asiakas- ja henkilöstölähtöiseen johtajuuteen, jolla saadaan aikaan laadukkaita kuntapalveluita, onnistuneita muutoksia ja hyviä työyhteisöjä. Vuonna 2015 koulutuksen tulokset ovat näkyneet muun muassa verkostoyhteistyön sekä verkostojohtamisen kehittymisenä, jolloin hyödynnetään sekä sisäisten että ulkoisten verkostojen parhaita käytänteitä. Ohjelma jatkuu vuodelle 2016. Lisäksi esimiehillä ja asiantuntijatehtävissä toimivilla oli edelleen mahdollisuus suorittaa johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) oppisopimuskoulutuksena. Vuonna 2015 JET-koulutukseen osallistui yhteensä 7 henkilöä. Työsuojelutoiminta vuonna 2015 painottui työn vaarojen arvioinnin, psykososiaalisen kuormittumisen, työajan kuormittavuuden sekä sisäilmaongelmien aiheuttamien riskien hallintaan. Työterveyshuollon tekemillä työpaikkakäynneillä ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksissa oli todettavissa, että esimiesten osaaminen työsuojelulain työnantajaa koskevista velvoitteista on entistä paremmalla tasolla. Henkilöstöraportin määrää kuvaavien lukujen lähteenä on käytetty kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Tiedot ovat osittain koko vuodelta, osittain poikkileikkauspäivältä 31.12.2015. Henkilöstöraportin muoto on kolmatta vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi raporttipohjan kanssa. Näin ollen tiedot ovat vertailukelpoisia muihin kuntiin nähden. 2. Henkilöstön lukumäärä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden 2015 lopussa oli kaupungin palveluksessa kaikkiaan 3441 henkilöä (2014: 3463), joista vakituista henkilökuntaa oli 2858 (2014: 2923) ja määräaikaisia 556 (2014: 511). Työllistettyjä kaupungin palve- 3

luksessa oli yhteensä 27 henkilöä. Kokonaislukumäärään eivät sisälly kansalaisopiston tuntiopettajat (136 henkilöä tilanteessa 31.12.2015), muiden oppilaitosten sivutoimiset tuntiopettajat (10), oppisopimussuhteiset (15) ja puolivakinaiset sammutusmiehet (sopimuspalokuntalaisia 522) sekä sivutoimiset Otavan Opiston verkko-opettajat (25). Toimialoista henkilöstöä sijoittui sivistystoimeen 1317 henkilöä ja sosiaali- ja terveystoimeen 1244. Kuvio 1: Henkilöstön prosentuaalinen jakauma palvelussuhteen luonteen mukaan 31.12.2015 Henkilöstön prosentuaalinen jakauma palvelussuhteen luonteen mukaan 83% vakinaiset määräaikaiset 16% työllistetyt 1% Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus Mikkelin kaupungilla on 16 % (2014 15 %). Kuvio 2: Koko- ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä 31.12.2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 KOKO- JA OSA-AIKAISET 31.12.2015 3414 2972 2858 2514 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä 458 556 344 442 98 kokoaikaiset osa-aikaiset Yhteensä Kuviossa ei ole mukana työllistettyjä. 4

Taulukko 1: Henkilöstön vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä sekä palkkatukityöllistetyt ja koko henkilöstö yhteensä 2011 2015 (tilanne 31.12.2015) VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 Kaupunginhallitus 230 242 272 256 246 41 35 54 47 40 Konsernipalvelut 230 242 272 256 246 41 35 54 47 40 Ympäristölautakunta 20 20 23 22 21 4 3 2 5 7 Sosiaali- ja terveystoimi 1187 1281 1024 1046 1025 232 234 224 179 218 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 1020 1046 1023 224 179 217 Johtamisen tukipalvelut 16 27 12 15 11 3 3 0 0 0 Sosiaalipalvelut 142 133 92 34 27 29 Lapsiperheiden palvelut 459 461 0 0 0 84 78 0 0 0 Psykososiaaliset palvelut 54 69 0 0 0 13 18 0 0 0 Terveyspalvelut 157 157 272 289 268 19 27 31 38 35 Vanhusten palvelut 501 563 594 609 0 113 108 159 114 0 Vammais- ja vanhuspalv, 652 153 Mlin seudun sos. ja terv. ltk 4 4 2 0 0 1 Sivistystoimi 622 628 1114 1102 1102 105 112 210 171 200 Sivistystoimen tukipalvelut 25 23 17 16 6 1 3 2 1 3 Opetuslautakunta 475 481 963 956 959 79 86 180 150 165 Varhaiskasvatus 413 407 406 87 60 49 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 550 549 553 93 90 116 Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. 122 124 134 130 137 25 23 28 20 32 Tekninen toimi 200 188 190 185 179 42 38 38 12 33 Tekninen lautakunta 69 73 73 75 69 5 5 1 2 4 Rakennuslautakunta 13 10 11 11 15 1 1 0 0 1 Maaseutu- ja tielautakunta 118 105 106 99 95 36 32 37 10 28 Liikelaitokset ja taseyksiköt 300 310 360 312 285 78 105 104 97 58 Mikkelin Vesiliikelaitos 31 30 33 27 30 5 9 8 8 11 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 34 38 45 45 0 5 8 1 5 0 Otavan Opiston liikelaitos 49 49 56 59 62 24 44 49 49 25 Etelä-Savon pelastuslaitos 168 175 208 163 176 43 42 45 33 21 Tilakeskus 18 18 18 18 17 1 2 1 2 1 2559 2669 2983 2923 2858 502 527 632 511 556 5

TYÖLLISTETYT KOKO HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 Kaupunginhallitus 28 33 3 13 11 299 310 329 316 297 Konsernipalvelut 28 33 3 13 11 299 310 329 316 297 Ympäristölautakunta 24 23 25 27 28 Sosiaali- ja terveystoimi 20 18 5 1 1 1439 1533 1253 1226 1244 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 1529 1244 1225 1240 Johtamisen tukipalvelut 2 21 30 12 15 11 Sosiaalipalvelut 176 160 121 Lapsiperheiden palvelut 8 10 551 549 0 0 0 Psykososiaaliset palvelut 2 67 89 0 0 0 Terveyspalvelut 176 184 303 327 303 Vanhusten palvelut 10 6 624 677 753 723 0 805 Mlin seudun sos. ja terv. ltk 4 Sivistystoimi 43 32 14 12 15 770 772 1338 1285 1317 Sivistystoimen tukipalvelut 26 26 19 17 9 Opetuslautakunta 25 21 579 588 1143 1106 1124 Varhaiskasvatus 500 467 455 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 643 639 669 Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. 18 11 165 158 162 150 169 Tekninen toimi 1 0 1 2 0 243 226 229 199 212 Tekninen lautakunta 1 0 75 78 74 77 73 Rakennuslautakunta 14 11 11 11 16 Maaseutu- ja tielautakunta 154 137 143 109 123 Liikelaitokset ja taseyksiköt 1 0 0 1 0 379 415 464 410 343 Mikkelin Vesiliikelaitos 36 39 41 35 41 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 39 46 46 50 0 Otavan Opiston liikelaitos 73 93 105 108 87 Etelä-Savon pelastuslaitos 1 212 217 253 196 197 Tilakeskus 19 20 19 20 18 YHTEENSÄ 93 83 23 29 27 3154 3279 3638 3463 3441 Henkilöstömäärä on vähentynyt vuoden 2015 aikana yhteensä 22 henkilöllä. 2.2 Selite organisaatiomuutoksista sekä täsmennys työllistettyjen määrään Sosiaali- ja terveystoimi: Sosiaalipalveluiden henkilömäärä on lisääntynyt vuoden 2015 aikana 18 työntekijällä. Sisäisinä muutoksina vanhuspalveluiden henkilöstömäärä kasvoi vammaispalveluiden vanhuspalveluihin yhdistämisen myötä. Terveyspalveluiden henkilömäärä pienentyi 24 työntekijällä (fysioterapeutit siirtyivät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen). Sivistystoimi: Sivistystoimen tukipalveluiden henkilömäärä pienentynyt, koska henkilöt ovat jakaantuneet 1.1.2015 alkaen mm. Perusopetuksen, Lukion ja Varhaiskasvatuksen hallintoon. Tekninen toimi: Teknisen lautakunnan henkilömäärä on pienentynyt ja Rakennuslautakunnan kasvanut, koska Pysäköintipalveluiden henkilökunta siirtyi 1.1.2015 alkaen Teknisen lautakunnan alta Rakennuslautakunnan alle. Etelä-Savon työterveys liikelaitos: Etelä-Savon työterveydestä muodostettiin osakeyhtiö 1.1.2015 alkaen. 6

Taulukko 2: Työllistettyjen vertailu toimialoittain Toimiala Palkkatukityöllistetyt 2014 Yksikön omalla rahalla palkatut 2014 Palkkatukea saavat oppisopimuskoulutettavat 2014 Palkkatukityöllistetyt 2015 Yksikön omalla Palkkatukea rahalla palkatut saavat 2015 oppisopimuskoulutettavat 2015 Konsernipalvelut 38 1 1 30 2 Sivistystoimi 44 5 1 41 1 2 Sosiaali- ja terveystoimi 11 1 8 11 2 11 Tekninen 9 1 1 3 2 1 Otavan Opisto 2 2 2 Pelastuslaitos 1 1 Yritykset 10 1 Järjestöt 2 2 117 11 11 88 9 14 Työllistettävien työllistämisessä kaupungin tehtäviin vaikutti vuoden 2015 aikana TE-toimiston tiukentuneet palkkatukilinjaukset, joiden vuoksi työllistämisprosesseissa ilmeni epävarmuutta. Tilanne helpottui loppuvuodesta. Kaupungin työllistämispalveluiden kautta työllistettiin yhteensä 90 henkilöä ja työllistämiskuukausia oli yhteensä 218. Työllistäminen kohdistui nuoriin 27 %, pitkään työttömänä olleisiin tai muuten vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleviin 52 % ja muihin (esim. työpajaohjaajat) 21 %. Näiden lisäksi oppisopimuskoulutukseen ohjautui 8 työtöntä. Työllistämistoiminnan tuloksena Mikkelin maksaman työmarkkinatukiosuuden kehitys oli maltillisempi moneen muuhun kaupunkiin verrattuna. Kuvio 3: Määräaikaisten lukumäärä ja perusteet 31.12.2015 Määräaik. lkm ja perusteet 31.12.2015 300 265 250 200 150 100 50 0 19 22 23 11 6 210 Määräaik. lkm ja perusteet 31.12.2015 7

Kuvio 4: Palkattomat virka- ja työvapaat 31.12.2015 8

2.3 Henkilötyövuodet Taulukko 3: Vuosityöaika 2014 2015 Vakinaiset ja Työllistetyt Yhteensä määräaikaiset 2014 2015 2014 2015 2014 2015 Kaupunginhallitus 229,05 220,30 11,81 10,65 240,86 230,95 Keskushallinto 229,05 220,30 11,81 10,65 240,86 230,95 Ympäristölautakunta 21,53 21,29 21,53 21,29 Sosiaali- ja terveystoimi 916,65 898,04 3,18 3,76 919,83 901,80 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 914,13 895,27 3,18 3,76 917,31 899,03 Johtamisen tukipalvelut 9,42 7,88 9,42 7,88 Sosiaalipalvelut 122,86 91,04 122,86 91,04 Terveyspalvelut 246,93 219,60 246,93 219,60 Vanhusten palvelut 534,92 0,00 534,92 0,00 Vammais- ja vanh.palv. 576,75 576,75 Mlin seudun sos.- ja terv.ltk 2,52 2,77 2,52 2,77 Sivistystoimi 1072,36 1041,96 11,52 11,81 1083,88 1053,77 Sivistystoimen tukipalvelut 14,31 5,23 14,31 5,23 Opetuslautakunta 941,77 917,90 941,77 917,90 Varhaiskasvatus 353,18 350,93 353,18 350,93 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 588,59 566,97 588,59 566,97 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntaltk 116,28 118,83 116,28 118,83 Tekninen toimi 150,60 150,01 2,26 1,05 152,86 151,06 Tekninen lautakunta 56,09 60,17 2,26 1,05 58,35 61,22 Rakennuslautakunta 9,11 12,74 9,11 12,74 Maaseutu- ja tielautakunta 85,40 77,10 85,40 77,10 Liikelaitokset ja taseyksiköt 303,77 275,36 0,00 0,00 303,77 275,36 Vesilaitos 30,73 28,56 30,73 28,56 Etelä-Savon työterveys 35,82 0,00 35,82 0,00 Otavan Opisto 63,36 67,78 63,36 67,78 Pelastustoimi 158,10 164,03 158,10 164,03 Tilakeskus 15,76 14,99 15,76 14,99 YHTEENSÄ 2693,96 2606,96 28,77 27,27 2722,73 2634,23 Kaupungin henkilöstön laskennallinen työpanos vuosityöaikana oli kertomusvuonna 2 634,23 (2014: 2722). Vuonna 2015 henkilötyövuosien suhde henkilöstömäärään oli 76,5 %. Vuonna 2014 luku oli 78,6 %. Laskennallisen työpanoksen aleneminen selittyy paljolti henkilöstömäärässä tapahtuneilla muutoksilla. Työajan jakautumista ei vuoden 2015 osalta raportoida. 9

2.4 Henkilöstön ikärakenne Kuvio 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2015 Vuonna 2015 Mikkelin kaupungin työntekijöiden keski-ikä oli 47,75 vuotta. Vuonna 2014 keski-ikä oli 48,0 vuotta. 2.5 Henkilöstön sukupuolijakauma Taulukko 4: Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2015 Naiset Miehet Yhteensä Vakinaiset 2284 574 2858 Määräaikaiset 427 129 556 Yhteensä 2711 703 3414 Sukupuolijakauma ei sisällä työllistettyjä. Koko henkilöstömäärästä vuonna 2015 oli naisia 79,4 % ja miehiä 20,6 %. 10

2.6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Taulukko 5: Koulutuksen ja valmennuksen jakautuminen vuonna 2015 Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Päiviä Päiviä/ osallistuja Ammatillinen henkilöstökoulutus, 1994 6422 3,2 josta lakisääteistä sosiaali- terveydenhuollon täydennyskoulutusta 321 691 2,2 Johtamis- ja esimieskoulutus/valmennus 58 114 2,0 Muu osaamisen kehittäminen 1615 5617 3,5 Opintovapaalla olevien lukumäärä 71 Osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksen avulla painottui ammatilliseen henkilöstökoulutukseen. Ammatilliseen henkilöstökoulutukseen on laskettu kuuluvaksi täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukset. Johtamis- ja esimieskoulutukseen sisältyy Johtamisen erikoisammattitutkinnot (JET) sekä muut esimiestyön ja johtamisen erikoisammattitutkinnot (EAT). Koulutus on yksi osa-alue osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa. Osaamisen kehittämistä on myös perehdyttäminen, työssäoppiminen, mentorointi, työkierto, projektitehtävät sekä palautteen perusteella opitut asiat (esimies-alaiskeskustelut, työtyytyväisyyskyselyiden palaute yms.) Näin ollen muun muassa perehdyttäminen tulee suunnitella hyvin etukäteen ja varsinaisen perehdyttämisen on tapahduttava osaavasti ja laadukkaasti. Työkiertoa toteutetaan sovittujen toimintamallien mukaisesti ja hiljaisen tiedon siirtoon varaudutaan suunnitelmallisesti ennakolta. Parhaimmillaan osaamisen kehittämisen toimenpiteet näkyvät vaikuttavuutena käytänteissä: osaamisemme on ajanmukaista ja palvelu laadukasta ja osaamistarpeet on suunniteltu muuttuvia palvelutarpeita ennakoiden. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet heijastuvat sekä työtyytyväisyyteen että asiakaspalautteeseen. 2.7 Henkilöstön vaihtuvuus v. 2015 Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 162 5,54 Päättyneet palvelussuhteet 176 6,02 Henkilöstön vaihtuvuuden osalta vertailulukuja aiempiin vuosiin ei ole käytettävissä. 11

3. Terveysperusteiset poissaolot Kuvio 6: Palkattomat ja palkalliset poissaolot kalenteripäivien mukaan SAIRAUSPOISSAOLOT 2015, KAAVIO Sairauspoissaolot kalenteripäivinä 2015 60000 50000 40000 30000 20000 10000 2013 2014 2015 0 hlölkm palkalliset sairauspäivät palkattomat sairauspäivät yhteensä Vuoden 2015 palkattomat ja palkalliset poissaolotiedot on tuotettu palkkajärjestelmän kautta. Tiedot sisältävät kaikkien työterveyshuollon palvelun tuottajien kirjoittamat sairauslomapäivät. Laskennallisia sairauspoissaolopäiviä kertyi 15,8 päivää työntekijää kohden. Vuonna 2014 työntekijää kohden laskennallinen sairauspoissaolomäärä kalenteripäivinä oli 14,5. Yleisin syy työntekijän sairauspoissaoloon oli vuonna 2015 tuki- ja liikuntaelinten sairaus, toiseksi eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset olivat 2 276 152 euroa. Luvussa on huomioitu Kelan maksamat sairauspäivärahakorvaukset, 1 116 916 euroa. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat 1 766 079,01 euroa. Työterveyshuollon kustannukset nousivat 189 318,47 euroa, mikä on 12 %:n nousu vuoden 2014 kuluihin. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (luokka I) kustannukset ovat olleet 43,9 % (775 688,44 euroa), ja sairaanhoidon (luokka II) kustannukset olivat 56,1 % (990 390,57 euroa). Kustannusten nousu on painottunut ennaltaehkäisevän työterveyshuollon puolelle (nousu 12,9 %), sairaanhoidon kustannukset ovat nousseet 8,9 % edellisvuoteen verrattuna. 12

Taulukko 6: Terveysperusteisten poissaolojen jakaumat poissaolon pituuden ja kustannusten mukaan Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv 10542 4-29 pv 26896 30-60 pv 12289 61-90 pv 2222 91-180 päivää 2551 Yli 180 päivää 183 Yhteensä 54683 2276 1,96 Keskimäärin/henkilötyövuosi 17 Em. poissaoloista erikseen *työtapaturmat ja työmatkatapaturmat 2224 *ammattitaudit tai -epäilyt 2 Taulukossa työtapaturmat sisältävät myös työmatkatapaturmista aiheutuneet sairauslomapäivät. 13

4. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Taulukko 7: Kokonaispalkkasumma, henkilöstöhankinnan kustannukset ja osa muista henkilöstöön käytetyistä investoinneista 1000 euroa 2014 2015 Työvoimakustannukset yhteensä josta 1 Palkat yhteensä 118 806 116 236 josta * vuosiloma-ajan palkat (sis. lomarahavapaat) 10 512 10 105 * terveysperusteisten poissaolojenpalkat netto (Kela korvaukset vähennetty) 2 160 2 276 * perhevapaiden palkat, netto * muut lakisääteisten poissaolojen palkat 2 Työnantajan eläke- ja muut 26 888 26 746 sosiaalivakuutusmaksut 3 Muut * vuokratyövoiman kustannukset 299 351 4 Henkilöstöinvestoinnit * työterveys, netto 1 565 1 766 * koulutus ja muu kehittäminen 370 *) 214 * kuntoutus 10 8 * muut yhteensä 815 sis. Työpaikkaruokailu, virkistystoiminta) *) Sisältää vain henkilöstön koulutuskustannukset. Taulukko 7 osoittaa, että palkkakustannuksista vain marginaalinen osa muodostuu muusta kuin varsinaisesta työn tekemisestä johtuvasta palkkakustannuksesta. 5. Eläköityminen Kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin Kevan kautta (KuEL). Osalla kaupungin palveluksessa olevien peruskoulun ja lukioiden opettajien ja rehtoreiden eläketurva on järjestetty Valtiokonttorin kautta (VaEL). Vuonna 2015 eläketapahtumia oli yhteensä 135 kpl. Vanhuuseläkkeelle jäi 98 ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle 2 työntekijää, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 15 ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 11 työntekijää. Osa-aikaeläkkeen aloitti 9 työntekijää. 14

Kuvio 7: Eläkkeelle jääneet 2011-2015, palvelussuhde voimassa eläkkeelle jäädessä (ei sisällä määräaikaisia täyden työkyvyttömyyseläkkeen eikä osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisia kuntoutustukipäätöksiä) Vanhuuseläke Työkyvytt.eläke Osatyök.eläke Osa-aikaeläke Varhenn. vanh.eläke Yhteensä 160 140 131 131 135 135 120 100 80 60 66 65 113 79 92 98 40 20 0 22 1821 1820 9 4 22 15 15 1816 15 8 11 9 1 0 1 2 2011 2012 2013 2014 2015 Taulukko 8: Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikävertailu keski-ikä 2013 keski-ikä 2014 keski-ikä 2015 2013 2014 2015 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet yhteensä 79 93 100 63,5 63,7 63,5 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 22 8 9 60,3 62,2 61,6 Nykyisen eläkelainsäädännön mukaan vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Mahdollisuutta jäädä vanhuuseläkkeelle myöhemmin kuin omassa henkilökohtaisessa eläkeiässä on käytetty varsin vähän, mutta mahdollisuus jatkaa työuraa tuo kuitenkin henkilöstölle lisää valinnanvaraa työkyvyn sen salliessa. Vuoden 2017 alusta tulevan eläkeuudistuksen myötä vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkeiän alaraja tulee nousemaan asteittain. 15

Taulukko 9: Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, joista o osatyökyvyttömyyseläkkeelle o kuntoutustuelle (alkanut v. 2015) o täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle Lukumäärä 2014 2015 41 34 16 7 18 11 8 15 % koko henkilöstön määrästä 2014 2015 1,18 0,90 0,46 0,20 0,52 0,32 0,23 0,44 Keski-ikä 2014 2015 58,2 50,4 58,2 52,6 50,5 57,4 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet jatkavat yleensä osa-aikaisessa palvelussuhteessa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai muuhun eläketapahtumaan saakka. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet muodostavat edelleen suurimman työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyn. 5.1 Määräaikaiset kuntoutustuet Vuonna 2015 uusia määräaikaisia täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisia kuntoutustukia myönnettiin 8 työntekijälle (2014: 7,2013: 9) ja määräaikaisia osatyökyvyttömyyseläkkeiden suuruisia kuntoutustukia 8 työntekijälle (2014: 5, 2013: 5). Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki myönnetään silloin, kun henkilön työkyvyn arvioidaan voivan palautua hoidon tai kuntoutuksen avulla. Osakuntoutustuen tarkoituksena on tukea työntekijää jatkamaan työssä esim. työjärjestelyjen ja osaaikaisuuden turvin. Samoin työntekijä voi saada osakuntoutustukea palatessaan kuntoutuksen jälkeen takaisin työhön. Edellytys täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisen kuntoutustuen myöntämiselle on muun muassa se, että työkyvyttömyys on kestänyt tai arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä ei myönnetä ennen kun on selvitetty työntekijän kuntoutumismahdollisuudet. Kuntoutustuki saattaa jatkua useamman vuoden ajan. 5.2 Eläkemaksut Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005. Kevan antaman arvion mukaan lopullinen maksu vuodelta 2015 tulisi olemaan 7 393 127,37 euroa (v.2014; 7 849 066,50 euroa). Varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua kaupunki maksaa sellaisista työntekijöistään, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli ovat alkaneet saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Varhe-maksua ei myöskään aiheudu omais- tai perhehoitajista eikä työllistämisvaroilla työskentelevistä henkilöistä. Mikkelin kaupunki pyrkii pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista varhaisen välittämisen keinoin. Vaihtoehtoina varhaiseläkkeen sijaan ovat mm. oman työn keventäminen, osa-aikatyö, työtehtävien uudelleen järjestäminen, tehtäväkierto. Varhe-maksua aiheutuu vain maksussa olevista eläkkeistä, joten määräaikaiselta kuntoutustuelta työhön paluuta tukemalla voidaan saavuttaa kuntoutushyvitystä, joka pienentää lopullista varhe-maksua. Tärkeimpänä tavoitteena on varhe-maksujen alentaminen. 16

Kevan 13.1.2016 antaman seurantatietoarvion mukaan vuoden 2015 varhe-maksu tulee olemaan 1 181 573,15 euroa. Lopullinen maksu vahvistuu kesä-elokuussa 2016. Vuoden 2014 vastaava luku oli 1 198 958,58 euroa. Taulukko 10: Varhe-maksun määrä v. 2013 2015 ja osuus palkkakustannuksista maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Varhe-maksu 1370 1199 1182 1,144 1,009 1,017 Eläkemenoperusteinen 8562 7848 7393 - - - maksu Voidaan arvioida, että Mikkelin kaupungin, Kevan sekä työterveyshuollon yhteistyö näyttäytyy varhemaksujen pienenemisenä, joka kertoo työnantajan mahdollisuuksista puuttua työkykyä uhkaaviin tekijöihin jo varhaisessa vaiheessa. 5.3 Kaupungin maksamat eläkkeet Mikkelin kaupungin vanhan eläkesäännön perusteella kaupungin maksamia eläkkeitä kaupungin palveluksesta aikanaan siirtyneille henkilöille ja heidän omaisilleen (leskeneläke) maksettiin vuonna 2015 yhteensä 42 875,10 euroa 8 henkilölle. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 56 115,48 euroa 8 henkilölle. 5.4 Eläköitymisennusteet Alla olevissa Kevan ennusteissa ei ole otettu huomioon vuoden 2017 eläkeuudistuksen mahdollista vaikutusta eläköitymisiin. Ennusteissa ovat mukana vielä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2017 siirtyvät henkilöt. Kevan ennusteiden mukainen eläköityminen vastaa hyvin talouden tasapainottamisohjelman ennustetta. Eläköitymisen hallinnan keskeinen tekijä tulevina vuosina on korvausrekrytointien oikea kohdentaminen. Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. 17

Taulukko 11: Vakuutettujen eläköitymisennuste v. 2016 2035 (alla pylväskaaviona) 18

Taulukko 12: Vakuutettujen eläköitymisennuste ammattiluokittain v. 2016 2035 Muut ammattiluokat yhteensä sisältää mm. omaishoitajat, perhehoitajat ja luottamusmiehet. 19

6. Henkilöstön uudelleensijoittuminen Uudelleensijoittumisen tavoitteena on turvata Mikkelin kaupungin vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus silloin, kun työntekijän ei ole terveydellisistä syistä mahdollista jatkaa työtään entiseen tapaan. Terveydentilaa koskeva arvio tehdään työterveyden toimesta. Kaupungin toimintatavan mukaan järjestettävissä työterveysneuvotteluissa työntekijän, hänen esimiestensä ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa selvitetään kokonaisvaltaisesti työntekijän työkykyä silloin, kun terveydelliset syyt estävät häntä tekemästä työtään tai työterveys arvioi riskin työssä suoriutumisesta kasvavan. Neuvottelun tarkoituksena on selvittää, miten työssäoloa voitaisiin jatkaa. Ensisijaisesti selvitetään työntekijän mahdollisuus jatkaa omassa tehtävässään työjärjestelyjen avulla. Terveydentila saattaa kuitenkin rajoittaa tai estää oman työn tekemisen, jolloin uudelleensijoittuminen toisiin tehtäviin voisi tuoda ratkaisun jäljellä olevan työkyvyn säilyttämiseksi. Henkilöstöpalveluiden uudelleensijoituksen piirissä oli vuoden 2015 aikana 35 työntekijää, joista useiden kohdalla työssä jatkamiseen etsittiin ratkaisua ammatillisen kuntoutuksen kautta. Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa työkokeilua, työhön valmennusta, lisäkouluttautumista omalla alalla tai opiskelemista kokonaan uuteen ammattiin. Tämä tarkoittaa lähes aina yhteistyön käynnistämistä Kevan tai jonkun muun vakuutusyhtiön kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tukea hakenut ja siitä myönteisen päätöksen saanut henkilö voi tällä tavoin selvittää mahdollisuuksiaan jatkaa työelämässä. Selvittäminen käynnistyy useimmiten työkokeilun avulla. Työkokeilupaikan suunnittelussa pyritään löytämään paras mahdollinen ratkaisu uudelleensijoitettavan henkilön jatkotyöllistymisen kannalta. Vuoden 2015 aikana toteutui 8 kaupunkiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevan työntekijän työkokeilu. Uuteen ammattiin opiskeli neljä työntekijää, joista kaksi oppisopimuksella kaupungin omassa palveluksessa. Vuonna 2015 uudelleensijoituksen kautta siirtyi uusiin tehtäviin tai jatkoi omassa työssään/omalla toimialallaan pysyvästi 9 työntekijää. Kahdeksan työntekijän työsuhde päättyi työkyvyttömyyseläkkeen tai muun syyn johdosta. Vuoden 2015 lopussa oli 18 keskeneräistä uudelleensijoitusprosessia. Keskeneräisyyden syitä olivat mm. määräajaksi myönnetyt kuntoutustuet, terveydentilaan liittyvät selvittelyt/hoitovaiheet, kuntoutustoimenpiteet tai työllistymisen toteutuminen määräaikaisesti. Edellä mainitut luvut on koottu toimialojen ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä toteutetuista järjestelyistä, niihin ei sisälly toimialojen sisäiset siirrot. Keva palkitsee työnantajaa ns. kuntoutumishyvityksellä, jos kuntoutustuella oleva työntekijä palaa takaisin työhön tai alkaa saada osatyökyvyttömyyseläkettä kuntoutustuen päätyttyä. Työntekijästä aiheutuu varhemaksua vain siltä ajalta, jona hän oli kuntoutustuella. Kevan tilinpäätösseurannan mukaan kaupungin vuoden 2015 omalla vastuulla olevaan määrään vaikuttava kuntoutumishyvitysten määrä on 26 939,88 euroa. Vuoden 2014 toteutunut kuntoutumishyvitys oli 77 588,20 euroa (2013; 75 578,52). 20

7. Palkkaus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä lääkärien virkaehtosopimuksen alueilla jatkettiin paikallisten työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmien soveltamista. Tulospalkkiojärjestelmää ei ole käytössä kaupungilla. 7.1 Palkkauksen rakenne vuodelta 2015 Taulukko 13: Palkkakartoitus - joulukuu 2015 KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Muusikot Miesten keskiansio e/kk *) 2605,53 3811,95 2707,50 6301,45 2638,71 Naisten keskiansio e/kk *) 2324,62 3568,80 2985,49 5809,01 2315,51 Miesten teht.koht.palkka keskim. e/kk 2443,65 3070,90 2438,33 5601,75 2386,89 Naisten teht.koht.palkka keskim. e/kk 2154,13 2873,98 2690,91 5332,71 2232,29 *) Keskiansiot eivät sisällä säännöllisen työajan lisiä eikä lisä- ja ylityökorvauksia. 8. Paikalliset sopimukset Vuoden 2015 aikana ei solmittu uusia paikallisia sopimuksia. 9. Henkilökunnan muistamisjärjestelmä palveluvuosista Vuoden 2013 alusta lisättiin vuonna 2007 käyttöön otettuun henkilöstön palkitsemisjärjestelmään palkitseminen myös yhdenjaksoisen 40-vuoden palvelusajan perusteella. Päivitetyssä järjestelmässä palkitaan oman työnantajan 20, 30 ja 40 vuoden yhtäjaksoinen palvelu viiden päivän palkallisella vapaalla. Palkitsemisvapaan tavoite on työkyvyn ylläpitäminen joko omaehtoisesti tai yhteisille kuntoremonttikursseihin osallistumalla. Vuonna 2015 palkitsemisvapaalla oli 20 vuoden palveluksesta 24 henkilöä, 30 vuoden palveluksesta 65 henkilöä sekä 40 vuoden palveluksesta 18 henkilöä. 10. Henkilöstön virkistystoiminta Henkilöstön virkistystoimintaa tuettiin pääsääntöisesti SporttiPassin kautta. Vuonna 2015 etuuden arvo oli 100 euroa vakinaisilla, määräaikaisilla palvelusuhteen pituuden mukaan. SporttiPassiin ladattua saldoa on käytetty edellisvuosien tapaan mm. uimahalli-, kuntosali- ja liikuntamaksuihin. Kulttuuritarjonnassa suosituimpina kohteina olivat elokuvissa ja teatterissakäynnit. Vuoden 2015 aikana 2833 henkilöä käytti Sportti- Passia. Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin yhteensä 308 409 euroa (keskimäärin 89 euroa/henkilö). Tästä summasta noin 39 297 euroa käytettiin erilaisiin joulutilaisuuksiin. 21

Työnantajan osittain kustantamat kuntoremonttikurssit seurantajaksoineen sisältyvät henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintasuunnitelmaan. Vuonna 2015 oli kaksi viikon mittaista kurssia: painonhallintakuntoremonttikurssi keväällä, johon osallistui 9 henkilöä sekä peruskuntoremonttikurssi syksyllä, osallistujia 10. Molemmat kurssit pidettiin Vuokatin Urheiluopistolla. Lisätietoja henkilöstöraportista antaa heli.huopainen@mikkeli.fi. 22