MITÄ KUVANTAMINEN MAKSAA? AKU-projekti

MITÄ KUVANTAMINEN MAKSAA? AKU-projekti Johanna Lehtisalo Lasse Kärki Kari Hakari Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2004

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2004 MITÄ KUVANTAMINEN MAKSAA? Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskusten, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Valkeakosken aluesairaalan sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan kuvantamisen kustannukset vuonna 2002 sekä arvio tulevaisuuden kustannuksista kolmessa vaihtoehtoisessa tuotantomallissa. Johanna LEHTISALO, Lasse KÄRKI, Kari HAKARI Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Yleishallinto Tampere 2004

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-088-1 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2004

KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: AKU-projekti Mitä kuvantaminen maksaa? Tekijä/tekijät: Johanna Lehtisalo, Lasse Kärki, Kari Hakari Julkaisun numero: 4/2004 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-088-1 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Kokonaissivumäärä: 111 s. Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Kansallisen terveysprojektin mukaisesti sähköinen potilaskertomus tulee ottaa käyttöön vuonna 2007. Sähköisen potilaskertomuksen yhtenä edellytyksenä ovat potilastietoja täydentävät digitaalisessa muodossa olevat radiologiset kuvat. Radiologiassa ollaan siirtymässä filmittömään toimintaan. Muutosta voidaan perustella myös kuvien saatavuuden ja laadun näkökulmista. Samalla on tullut harkittavaksi, tulisiko kuvantamisen toimintoja keskittää ja mitä hyötyä siitä voitaisiin saada. Jokaisen kunnan tulee ratkaista, miten se järjestää kuvantamisen tulevaisuudessa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä perustettiin syksyllä 2002 alueellisen kuvantamisen projekti, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kuvantamiskeskukseksi. AKU-projektin johtoryhmä hyväksyi tehtäväksi myös kustannusselvityksen, joka aloitettiin kesäkuussa 2003. Kustannusselvityksen tavoitteena oli selvittää, mitä kuvantaminen maksaa nykyisin ja miten kustannukset muuttuvat digitalisoinnin vaikutuksesta. Kustannusselvitys laajennettiin käsittämään myös toiminnallista puolta, jotta kustannustietoja voidaan tarkastella tuotannontekijöiden ja tuotosten valossa. Kustannusselvityksen kohteiksi valikoituivat viisi keskenään erilaista kuvantamisyksikköä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Nykyhetkeksi kiinnitettiin vuosi 2002, josta oli saatavissa viimeisimmät tilinpäätöstiedot. Kustannuslajit käytiin läpi ja yhtenäistettiin vertailukelpoisiksi sovittujen perusteiden mukaan. Toiminnalliset tiedot kerättiin mm. tutkimusmääristä, laitteistoista ja henkilöstöstä sekä hyväksytettiin laskentakohteissa. Saatujen tietojen perusteella määritettiin toiminnot ja tuoteryhmät, joille laskettiin kokonaiskustannukset kohdistusperusteiden avulla. Tuoteryhmille määritettiin keskimääräiset yksikkökustannukset tutkimusmäärien avulla. Vuoden 2002 yhtenäistettyjen kustannusten lisäksi laskettiin kolmen vaihtoehtoisen digitaalisen tuotantomallin kustannukset. Kaksi tuotantomallia eroavat toisistaan arkistoinnin järjestämisen osalta. Kolmas tuotantomalli on liikelaitoksena toteutettu alueellinen kuvantamiskeskus. Laskennassa on huomioitu aiheesta aiemmin tehtyyn selvitykseen pohjautuva keskittämistä seuraava kuvantamisyksiköiden väheneminen. Merkittävimpiä kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat potilaiden hoitoisuusaste, päivystyksen osuus tutkimuksista ja vuorokautinen toiminta-aika. Selvitys osoitti, että kuvantamisen kustannukset kasvavat digitalisoinnin seurauksena. Tuotantomallin valinnalla ei juurikaan ole merkitystä suoriin kuvantamisen kustannuksiin. Tuotantomallia valittaessa tulee kuitenkin huomioida toiminnallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti sähköisen potilaskertomuksen vaatimukset. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu tilattavissa osoitteesta: http://www2.juvenes.fi/verkkokauppa/ Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...7 TAUSTA...8 1 KUSTANNUSSELVITYSPROJEKTI...9 2 KUSTANNUSSELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA...10 2.1 YHTEISTYÖTAHOT JA TIETOLÄHTEET...10 2.2 KUSTANNUSTIETOJEN KERÄÄMINEN...10 2.3 AJANKÄYTÖN SELVITYS...10 2.4 KUSTANNUSLAJIT JA LASKENTAPERUSTEET...10 2.5 TOIMINNALLISTEN TIETOJEN KERÄÄMINEN...11 3 KUSTANNUKSET V. 2002...12 3.1 ALKUPERÄISET KUSTANNUKSET...12 3.2 YHTENÄISTETYT KUSTANNUKSET...12 3.2.1 Henkilöstökustannukset...12 3.2.2 Palvelujen ostot...12 3.2.3 Muut toimintakulut...13 3.2.4 Poistot...13 3.3 TOIMINTOKOHTAISET KUSTANNUKSET...13 3.4 TUOTERYHMÄKOHTAISET KUSTANNUKSET...15 3.4.1 Tuoteryhmäkohtaiset kokonaiskustannukset...15 3.4.2 Tuoteryhmäkohtaiset keskimääräiset yksikkökustannukset...16 4 TUOTANTOMALLIT DIGITALISOINNIN JÄLKEEN...18 5 HAJAUTETUN TUOTANTO- JA ARKISTOMALLIN KUSTANNUKSET...20 5.1 KUVAUS TUOTANTOMALLISTA...20 5.2 ENNALLAAN PYSYVÄT JA MUUTTUVAT KUSTANNUKSET...21 5.2.1 Ennallaan pysyvät kustannukset...21 5.2.2 Muuttuvat kustannukset...22 5.3 TOIMINTOKOHTAISET KUSTANNUKSET...23 5.4 TUOTERYHMÄKOHTAISET KUSTANNUKSET...23 6 HAJAUTETTU TUOTANTO, YHTEINEN ARKISTO - MALLIN KUSTANNUKSET...26 6.1 KUVAUS TUOTANTOMALLISTA...26 6.2 ENNALLAAN PYSYVÄT JA MUUTTUVAT KUSTANNUKSET...27 6.2.1 Ennallaan pysyvät kustannukset...27 6.2.2 Muuttuvat kustannukset...27 6.3 TOIMINTOKOHTAISET KUSTANNUKSET...28 6.4 TUOTERYHMÄKOHTAISET KUSTANNUKSET...28 7 KUSTANNUKSET AKU-MALLISSA...30 7.1 KUVAUS TUOTANTOMALLISTA...30 7.2 ENNALLAAN PYSYVÄT JA MUUTTUVAT KUSTANNUKSET...31 7.2.1 Ennallaan pysyvät kustannukset...31 7.2.2 Muuttuvat kustannukset...31 7.3 TOIMINTOKOHTAISET KUSTANNUKSET...31 7.4 TUOTERYHMÄKOHTAISET KUSTANNUKSET...32 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...34

6 LIITTEET 40-111 1. TIETOLÄHTEET 2. TOIMINNALLISET TIEDOT 3. TULOSLASKELMAN MUKAISET KUSTANNUKSET V. 2002 4. A. YHTENÄISTETYT KUSTANNUKSET V. 2002 B. YHTENÄISTÄMISTOIMENPITEET YKSITYISKOHTAISESTI 5. AJANKÄYTÖN SELVITYKSET 6. KOHDISTUSPERUSTEET 7. A. TOIMINTOKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET V. 2002 B. TOIMINNON "MUU TYÖ" SISÄLTÖ 8. TUOTERYHMÄKOHTAISET KOKONAIS- JA YKSIKKÖKUSTANNUKSET V. 2002 9. HAJAUTETTU TUOTANTO JA ARKISTO MALLIN KUSTANNUKSET 10. HAJAUTETTU TUOTANTO JA ARKISTO TOIMINTOKOHTAISET KUSTANNUKSET 11. HAJAUTETTU TUOTANTO JA ARKISTO TUOTERYHMÄKOHTAISET KUSTANNUKSET 12. HAJAUTETTU TUOTANTO JA YHTEINEN ARKISTO MALLIN KUSTANNUKSET 13. HAJAUTETTU TUOTANTO JA YHTEINEN ARKISTO TOIMINTOKOHTAISET KUSTAN- NUKSET 14. HAJAUTETTU TUOTANTO JA YHTEINEN ARKISTO TUOTERYHMÄKOHTAISET KUS- TANNUKSET 15. AKU-MALLIN KUSTANNUKSET 16. AKU-MALLIN TOIMINTOKOHTAISET KUSTANNUKSET 17. AKU-MALLIN TUOTERYHMÄKOHTAISET KUSTANNUKSET 18. YHTEENVETO TUOTANTOMALLIEN KOKONAISKUSTANNUKSISTA KUSTANNUSLA- JEITTAIN

7 Tiivistelmä Kansallisen terveysprojektin mukaisesti sähköinen potilaskertomus (EPR = electronic patient record) tulee ottaa käyttöön vuonna 2007. Sähköisen potilaskertomuksen yhtenä edellytyksenä ovat digitaalisessa muodossa olevat radiologiset kuvat, jotka täydentävät potilastietoja. Radiologiassa ollaan siten siirtymässä filmittömään toimintaan. Filmittömään toimintaan siirtymistä voidaan perustella myös kuvien saatavuuden ja laadun näkökulmista. Samalla on tullut harkittavaksi, tulisiko kuvantamisen toimintoja keskittää ja mitä hyötyä siitä voitaisiin saada. Jokaisen kunnan tulee ratkaista, miten se järjestää kuvantamisen tulevaisuudessa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä perustettiin syksyllä 2002 alueellisen kuvantamisen projekti, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kuvantamiskeskukseksi. Sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja kuntien päättäjät kaipasivat kuitenkin lisätietoa kuvantamisen järjestämisestä, sen nykyisistä ja tulevista kustannuksista päätöksenteon tueksi. AKU-projektin johtoryhmä hyväksyi tehtäväksi kustannusselvityksen, joka aloitettiin kesäkuussa 2003. Kustannusselvityksen tavoitteena oli selvittää, mitä kuvantaminen maksaa nykyisin ja miten kustannukset muuttuvat digitalisoinnin vaikutuksesta. Kustannusselvitys laajennettiin kattamaan myös toiminnallista puolta, jotta kustannustietoja voidaan tarkastella tuotannontekijöiden ja tuotosten valossa. Kustannusselvityksen kohteiksi valikoituivat viisi keskenään erilaista kuvantamisyksikköä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Nykyhetkeksi kiinnitettiin vuosi 2002, josta oli saatavissa viimeisimmät tilinpäätöstiedot. Kaikki kustannuslajit käytiin läpi ja yhtenäistettiin sovittujen perusteiden mukaan vertailukelpoisiksi. Toiminnalliset tiedot mm. tutkimusmääristä, laitteistosta, toimintaajoista ja henkilöstöstä kerättiin sekä hyväksytettiin laskentakohteissa. Saatujen tietojen perusteella määritettiin toiminnot ja tuoteryhmät, joille laskettiin kokonaiskustannukset kohdistusperusteiden avulla. Tuoteryhmille määritettiin lisäksi keskimääräiset yksikköhinnat tutkimusmäärien avulla. Vuoden 2002 yhtenäistettyjen kustannusten lisäksi laskettiin kolmen vaihtoehtoisen digitaalisen tuotantomallin kustannukset. Kaksi tuotantomallia eroavat toisistaan arkistoinnin järjestämisen osalta. Kolmas tuotantomalli on liikelaitoksena toteutettu alueellinen kuvantamiskeskus, joka eroaa aiemmasta tuotantomallista yhteisen hallinnon osalta. Lisäksi laskennassa on huomioitu aiheesta aiemmin tehtyyn selvitykseen pohjautuva keskittämistä seuraava kuvantamisyksiköiden väheneminen. Merkittävimpiä kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat potilaiden hoitoisuusaste, päivystyksen osuus tutkimuksista ja vuorokautinen toiminta-aika. Selvitys osoitti myös, että kuvantamisen kustannukset kasvavat digitalisoinnin seurauksena. Tuotantomallin valinnalla ei juurikaan ole merkitystä suoriin kuvantamisen kustannuksiin. Tuotantomallia valittaessa tulee kuitenkin huomioida toiminnallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti sähköisen potilaskertomuksen vaatimukset. Alueellisen yhteistyön tekeminen on joka tapauksessa kaikissa olosuhteissa suositeltavaa valittiinpa mikä tuotantomalli hyvänsä.

8 Tausta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti 27.9.2002 pitämässään kokouksessa käynnistää kehittämisprojektin alueellisen kuvantamisen järjestämiseksi Pirkanmaalla. Kehittämisprojektin tehtävänä oli valmistella ehdotus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimivaksi kuvantamiskeskukseksi (AKU-projekti). Hyvin varhaisessa vaiheessa kävi ilmi, että alueen terveyskeskukset ja kunnat ostajina kaipasivat lisää tietoa kuvantamisen nykyisistä ja tulevista kustannuksista, vaikka aiheesta on Suomessa tehty akateemisia opinnäytteitä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on niin ikään valmistunut aihetta käsittelevä raportti v. 2002. AKU-projektin johtoryhmä hyväksyi tehtäväksi uuden kustannusselvityksen projektipäällikkö Väinö Turjanmaan laatiman ehdotuksen Mitä kuvantaminen maksaa ja miten sitä tulisi arvioida pohjalta. Edellä mainittua ehdotusta tarkennettiin käsittämään varsin tarkalla tasolla myös toiminnallista osuutta työryhmässä, johon kuuluivat ylilääkäri Heikki Kolehmainen, röntgenhoitaja Jukka Mela, ylilääkäri Timo Paakkala, apulaisylilääkäri Eila Lantto sekä projektipäällikkö Väinö Turjanmaa. AKU-projektin johtoryhmä hyväksyi lopullisen projektisuunnitelman 15.5.2003 pitämässään kokouksessa. Kustannusselvitysprojektin valvojiksi johtoryhmä valitsi JHTT, HTM Lasse Kärjen (Oy Audiator Ab) ja strategiapäällikkö Kari Hakarin (Tampereen kaupunki). He valitsivat varsinaiseksi projektihenkilöksi tekn. yo Johanna Kareksen (myöhemmin Lehtisalo). Projektin kustannukset sovittiin katettaviksi AKU-projektista. Kustannusselvitys sovittiin tehtäväksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella esiintyville kaiken tyyppisille julkisen terveydenhuollon kuvantamisyksiköille. Oman suostumuksensa perusteella kohteiksi valikoituivat Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskukset, Valkeakosken aluesairaala, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä Tampereen yliopistollinen sairaala. Projekti toteutetaan siten, että kaikki osapuolet hyväksyvät perusteet etukäteen. Tiedon keruun jälkeen osapuolet hyväksyvät myös tietojen oikeellisuuden ennen tietojen julkistamista. Projektin jälkeen samoja menetelmiä on tarkoitus käyttää kaikkien muidenkin alueen terveydenhuoltoyksiköiden kuvantamisen kustannusten arviointiin.

9 1 Kustannusselvitysprojekti Kustannusselvityksen teko alkoi kesäkuun 2003 alussa, jolloin laadittiin suunnitelma kustannusselvityksen toteuttamiseksi. Suunnitelman laati Johanna Lehtisalo. Suunnitelman mukaisesti kustannusselvityksen tehtävänä oli tuottaa tietoa siitä, mitä kuvantaminen maksaa nykyisin (vaihe 1). Nykyhetki kiinnitettiin vuoteen 2002, josta oli kesäkuussa 2003 saatavissa viimeisimmät koko tilikauden tiedot. Lisäksi tuli laskea, mitä kustannukset ovat digitalisoinnin jälkeen (vaihe 2). Vertailun vuoksi haluttiin niin ikään selvittää, mitä kustannukset tulisivat olemaan, jos digitalisoinnin tapahduttua arkistointi ostettaisiin kolmannelta osapuolelta (vaihe 3). Viimeisenä kustannusselvityksen vaiheena sovittiin kartoitettavaksi, mitä kuvantaminen maksaa AKU-mallissa eli liikelaitokseen sijoitettuna (vaihe 4). Suunnitelma hyväksyttiin juhannusviikolla, jonka jälkeen laskennan kohteiden toiminnallisten ja kustannustietojen kerääminen voitiin aloittaa. Toiminnalliset tiedot selittävät paitsi laskennan tuloksia myös kertovat toiminnan laadusta, tehokkuudesta ja kustannustekijöistä. Laskenta suoritettiin vaiheen 1 eli vuoden 2002 kustannusten osalta syys-marraskuussa 2003. Kustannusselvityksen peruslähtökohtana oli se, että laskennan kohteet hyväksyvät itseään koskevat kustannus- ja toiminnalliset tiedot ennen kuin selvitystä viedään eteenpäin. Selvityksen aikana kohteisiin oltiin useasti yhteydessä ja kerättäviä tietoja tarkistettiin laskennan edetessä. Vuoden 2002 kustannukset sekä toiminnalliset tiedot lähetettiin viimeiselle hyväksymiskierrokselle kustannusselvityksen kohteisiin marraskuun 2003 puolessa välissä, jolloin lähetetty materiaali hyväksyttiin tarkentavien kysymysten jälkeen. Kustannusselvityksen vaiheet 2-4 eli tulevaisuuden kustannusten arviointi eri tuotantomalleissa aloitettiin marraskuun lopussa. Laskenta saatiin valmiiksi kaikkien vaiheiden osalta helmikuussa 2004. Maaliskuun 2004 alussa pidettiin keskustelutilaisuus kustannusselvitykseen osallistuneiden kuvantamisyksiköiden sekä tekijöiden kesken, jonka jälkeen raportti voitiin luovuttaa AKU- Johtoryhmälle hyväksyttäväksi. Kustannusselvityksen lähtötiedot perustuvat tietojärjestelmien virallisiin raportteihin kustannuksista sekä toiminnallisista tiedoista. Laskennan kohteilla on kuitenkin käytössään erilaisia tietojärjestelmiä ja toimintaa seurataan eri tarkkuuksilla, joten tiedot perustuvat osittain kohteiden henkilöstön asiantuntija-arvioihin toiminnasta. Kustannusselvityksen vaiheiden 2-4 laskenta sisältää vaiheittain yhä enenevässä määrin epävarmuustekijöitä. Aikataulusyistä laskuissa on tukeuduttu melko keskeisiin oletuksiin. Vaiheiden 2-4 tuloksia arvioitaessa eri epävarmuustekijät tulee ottaa huomioon.

10 2 Kustannusselvityksen toteutustapa 2.1 Yhteistyötahot ja tietolähteet Kustannusselvityksessä on tukeuduttu paitsi tietojärjestelmistä saataviin raportteihin, myös kustannusselvityksen kohteiden henkilöstön asiantuntijuuteen. Liitteessä 1 on esitetty laskennan kohteiden tietolähteet. 2.2 Kustannustietojen kerääminen Kustannusten keräämisen lähtökohtana oli kunkin terveydenhuollon palveluja tarjoavan kohteen kuvantamisyksikön kustannuspaikkakohtainen tuloslaskelma. Pyynnöt tuloslaskelmista osoitettiin kohteiden taloudesta vastaaville henkilöille. TAYS:n ja VALS:n kustannukset saatiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talousseurannasta. Näistä tuloslaskelmista kustannukset siirrettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kirjausohjetta vastaavan tuloslaskelman muotoon, jotta toisiaan vastaavat kustannuslajit saatiin verrattaviksi. Tuloslaskelmat saatettiin vertailukelpoisiksi jäljempänä esitettävällä tavalla. 2.3 Ajankäytön selvitys Henkilöstökustannukset muodostavat merkittävän osan kokonaiskustannuksista. Näiden kustannusten kohdentamiseksi tehtiin ajankäytön selvitys. Tämä palvelee kustannusselvitystä henkilöstökustannusten jakamisessa toiminnoille. Jokaista kustannusselvitykseen osallistunutta kohdetta pyydettiin arvioimaan henkilöstönsä toimintokohtainen ajankäyttö. Ajankäytön arviointi tehtiin henkilötasolla jakamalla arviointilomake koko henkilöstölle täytettäväksi tai vaihtoehtoisesti yksikön tekemän arvion perusteella. Käytännöt vaihtelivatkin kohteesta riippuen. Ohjeeksi annettiin arvioida ajankäytön jakautumista yleisellä tasolla. 2.4 Kustannuslajit ja laskentaperusteet Kustannusselvityksen kohteilla on käytössään toisistaan poikkeavia tapoja kirjata kuvantamisen kustannuksia. Selvityksessä yhtenäistettiin laskennassa käytettyjä kustannuksia vertailtavuuden parantamiseksi. Kustannuksiin lisättiin vyörytyserinä hallinto- ja tukipalvelukustannukset, mikäli ne eivät sisältyneet yksikön tuloslaskelman mukaisiin kustannuksiin. Kohteet olivat käsitelleet tilakustannuksia hyvin vaihtelevasti. AKU-projektin johtoryhmän hyväksymän kustannusselvitys -suunnitelman mukaan tilakustannuksille tuli löytää yhteiset perusteet. Tämä osoittautui aikataulusyistä mahdottomaksi. Nykyisiä tilakustannuksia ei pystytty jakamaan kaikissa tapauksissa pääomavastikkeeseen ja hoitovastikkeeseen. Myös hoitovastikkeiden sisällöt vaihtelivat. Kustannusselvityksessä

11 kaikki yksiköiden ilmoittamat tilakustannukset on esitetty kustannuslajissa tilavuokrat. Henkilöstökustannusten laskennassa otettiin huomioon myös sellaisten henkilöiden palkat, jotka tekevät töitä kuvantamisessa, mutta joiden palkka maksetaan toiselta kustannuspaikalta. Tällaiset palkkamenot sivukuluineen lisättiin kuvantamisen kustannuksiin siltä osin, kun ajankäytön selvitys osoitti näiden henkilöjen työskentelevän kuvantamisen hyväksi. Työllistettyjen aiheuttamat kustannukset lisättiin yksikön henkilöstökustannuksiin. Jos kuvantamisen maksamat palkat palvelivat osin muitakin terveydenhuollon aloja, vähennettiin ajankäytön selvityksen mukainen osa henkilöstökustannuksia kuvantamisen kustannuksista. Tämä näkyy niin ikään pienentyneinä sivukuluina. Henkilösivukulut yhtenäistettiin käyttäen Suomen Kuntaliiton tietoja kuntatyönantajain maksamista keskimääräisistä sivukuluista vuodelta 2002. Sivukuluprosenttina käytettiin 30,3 %. Palkkojen jaksotukset huomioitiin tuloslaskelmien mukaan. Laitteiden poistot arvioitiin uudelleen sillä oletuksella, että kukin kohde joutuisi hankkimaan vastaavan tasoiset laitteet kuin sillä laiterekisterin mukaan on käytössään. Laitteiden uushankinta-arvot määritettiin TAYS:n sairaalainsinööri Juha Aallon asiantuntija-avulla. Uushankinta-arvojen lähtökohtana käytettiin kohteiden ilmoittamia laitteistojen hankintahintoja tai jälleenhankintahintoja ja niitä korjattiin vanhimpien investointien osalta vastaamaan todellisia uushankinta-arvoja. Juha Aallon asiantuntija-apua käytettiin myös kirjanpidon käyttämien poistoaikojen korvaamiseen todellisemmilla teknistaloudellisilla poistoajoilla. 2.5 Toiminnallisten tietojen kerääminen AKU-projektin johtoryhmän hyväksymän arviointimallin Mitä kuvantaminen maksaa ja miten sitä tulisi arvioida mukaisesti kerättiin toimintaa kuvaavaa tietoa. Nämä tunnusluvut antavat tärkeää tietoa toiminnasta ja auttavat kustannusselvityksen tietojen arvioinnissa. Pyynnöt toiminnallisten tietojen selvittämisestä osoitettiin pääasiassa hoitohenkilöstölle. Tutkimusmäärien selvittämisessä käytettiin hyväksi potilastietojärjestelmien avulla saatavia lukuja. Henkilöstöhallinto vastasi kysymyksiin virkamääristä ja työpanoksista. Toiminnalliset tiedot on esitetty liitteessä 2.

12 3 Kustannukset v. 2002 3.1 Alkuperäiset kustannukset Alkuperäiset kustannukset ovat niitä kustannuksia, jotka vastaavat tilinpäätöstietoja vuodelta 2002. Ne ovat todennettavissa kuvantamisen kustannuspaikkakohtaisista tuloslaskelmista. Tuloslaskelmiin on kirjattu kustannuksia toisistaan poikkeavin perustein kustannusselvitykseen osallistuneiden kohteiden kesken. Kustannusselvityksessä onkin yhtenäistetty mukaan otettavia kustannuslajeja sekä kustannusten laskentaperusteita. Tällöin on siirrytty alkuperäisistä kustannuksista yhtenäistettyihin kustannuksiin. 3.2 Yhtenäistetyt kustannukset Kustannukset on saatettu keskenään vertailukelpoisiksi erilaisin muokkaustoimenpitein. Kaikissa kohteissa yhtenäistäminen tehtiin muokkaamalla henkilösivukulut ja määrittämällä poistot yhdenmukaisista jälleenhankintahinnoista. Niin ikään poistoajat arvioitiin laitekohtaisesti yhdenmukaisiksi sekä vastaamaan todellisuutta paremmin kuin kirjanpidon tyypillisesti käyttämä viiden vuoden poistoaika. Poistoajat kasvoivat 6-12 vuoteen. Muut suoritetut yhtenäistämistoimenpiteet koskevat vain osaa kohteista. Muokkaukset on esitetty seuraavassa yleisellä tasolla ja yksityiskohtaisemmin liitteessä 4B yhtenäistettyjen kustannusten jälkeen (liite 4A). 3.2.1 Henkilöstökustannukset Hallinto- ja toimistohenkilöstön, tutkimushenkilöstön sekä huoltohenkilöstön palkkamenot on yhdistetty paremmin vertailtavaksi kustannuslajiksi muu henkilöstö. Lisäksi työllistettyjen palkat on nostettu omalle rivilleen. Henkilösivukulut yhtenäistettiin käyttäen Suomen Kuntaliiton tietoja kuntatyönantajain maksamista keskimääräisistä sivukuluista vuodelta 2002. Yhteenlasketuksi sivukuluprosentiksi saadaan 30,3 % maksetuista palkoista. Palkkajaksotuksiin ja henkilöstökorvauseriin (sairausvakuutuskorvaukset, tapaturmavakuutuskorvaukset jne.) ei ole tehty muutoksia alkuperäisiin kustannuksiin nähden. 3.2.2 Palvelujen ostot Tilakustannuksiin on siirretty vyörytyseristä selvästi tilakustannuksiksi luokiteltavat kustannukset: pääoma- ja hoitovastikkeet, suunnitelman mukaiset poistot kiinteistöstä sekä lämpö-, vesi- ja sähkömaksut. "Sisäiset ostot klinikoilta" on kustannuslaji, joka esiintyy vain TAYS:ssa ja se on siirretty sisäisten palveluiden ostoihin. Vyörytyskuluiksi on kirjattu sekä hallinnon että tukipalveluiden vyörytykset. Terveyspalveluiden ostot on siirretty kohtaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ostot. Lisäksi tilin sisältö on korjattu vastaamaan sinne kuuluvia kustannuslajeja.

13 3.2.3 Muut toimintakulut Kone- ja laitevuokrien tilin kustannukset on korjattu vastaamaan tilille kuuluvia kustannuslajeja. 3.2.4 Poistot Laitteiden poistot arvioitiin sillä oletuksella, että kukin kohde hankkii tänä päivänä vastaavan tasoiset laitteet kuin sillä laiterekisterin mukaan on käytössään. Laitteiden uushankinta-arvot määritettiin sairaalainsinööri Juha Aallon asiantuntija-avulla. Uushankinta-arvojen lähtökohtana käytettiin tietojärjestelmistä saatavia (tai niiden puuttuessa kohteiden ilmoittamia) laitteistojen hankintahintoja tai jälleenhankintahintoja, jotka korjattiin vanhimpien investointien osalta vastaamaan todellisia uushankinta-arvoja. Tämä yhtenäistäminen tehtiin, jotta kaikille käytössä oleville laitteille saatiin jokin arvo. Kirjanpidon mukaan osa laitteista oli poistettu kuluneiden toimintavuosien aikana, eivätkä ne näin ollen aiheuttaneet kuvantamiselle tuloslaskelman mukaisissa kustannuksissa kustannuksia. Vertailtavuuden vuoksi kaikilla kuvantamisen suoritteiden aikaansaamisessa käytetyillä resursseilla tulee olla jokin kustannus. Asiantuntija-apua käytettiin myös kirjanpidon käyttämien poistoaikojen korvaamiseen todellisemmilla teknis-taloudellisilla poistoajoilla. Kaikille kohteille käytettiin laitteistosta ja sen varustelusta riippuen samoja poistoaikoja. Pääsääntöisesti poistot kasvoivat yhtenäistämisen seurauksena. 3.3 Toimintokohtaiset kustannukset Toimintoja ovat kaikki ajankäytön selvitykseen mukaan otetut toiminnot. Toiminnoilla saadaan aikaan kuvantamisen suoritteet. Toimintoja ovat myös sellaiset tehtävät, jotka palvelevat kuvantamisyksiköiden toimintaa tukitoimintoina, kuten hallinto, arkistointi, sisäinen koulutus ja kliiniset meetingit valmisteluineen. Toimintoja ovat: - natiivikuvaus - läpivalaisu - mammografia - angiografia - tietokonetomografia - ultraääni - magneettikuvaus - toimenpideradiologia - röntgenosaston ulkopuoliset kuvaukset - arkistointi - hallinto - EVO-toiminta - kliiniset meetingit valmisteluineen - sisäinen koulutus - konsultointi - muu toiminta, mitä ei voida sisällyttää yllä oleviin toimintoihin

14 Yhtenäistetyt kustannukset kohdistetaan toiminnoille käyttäen sovittuja kohdistusperusteita. Kohdistusperusteet pohjautuvat kustannusselvityksen ohjaajien sekä projektityöntekijän saamaan tietoon kuvantamisyksiköiden toiminnasta ja vastaavat laskentatoimen yleisesti käyttämiä kohdistusperusteita. Kohdistusperusteena on pääosin käytetty ajankäytön selvityksen perusteella määräytyneitä toimintokohtaisia henkilöstökustannuksia. Tilakustannukset on kohdistettu toiminnoille toimintojen käyttämien neliöiden suhteessa. Poistot on kohdistettu laitteista niille toiminnoille, joita laitteet ensisijaisesti palvelevat. Irtaimiston kunnossapito saadaan tämän jälkeen kohdistettua poistojen suhteessa. Ulkopuolisilta ostetut kuvaukset (sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoissa) on kohdistettu kuvaustyyppien mukaisesti oikeille toiminnoille. Lääke- ja hoitotarvikkeiden kustannukset on jaettu kunkin kohteen ilmoittaman käytön mukaisesti toiminnoittain. Kone- ja laitevuokrat on kohdistettu laitteen käyttötarkoituksen mukaiselle toiminnolle. Kohdistusperusteet on tarkemmin esitetty liitteessä 6. Kohteiden toimintokohtaiset kokonaiskustannukset edellä mainittujen kohdistusperusteiden mukaan laskettuna on esitetty taulukossa 3.1 (1000 ). Liitteessä 7A toimintokohtaisten kustannusten muodostuminen on esitetty kustannuslajeittain. Taulukko 3.1 Kuvantamisen toimintokohtaiset kokonaiskustannukset v.2002 (1000 ). TOIMINTO VIRRAT KANGASALA VALS TAMPERE TAYS Natiivikuvaus 61 88 295 880 2 313 Läpivalaisu 0 0 57 221 402 Mammografia 0 0 2 441 142 Angiografia 0 0 0 0 1 312 Tietokonetomografia 0 0 312 0 1 638 Ultraääni 19 33 147 219 877 Magneettikuvaus 0 0 143 358 1 242 Toimenpideradiologia 0 0 12 36 1 547 Osaston ulkopuoliset kuvaukset 0 0 7 6 290 Arkistointi 9 21 25 84 486 Hallinto 5 0 13 110 332 EVO-toiminta 0 0 0 0 293 Kliiniset meetingit valmisteluineen 0 0 6 34 214 Sisäinen koulutus 0 0 0 34 207 Konsultointi 0 26 6 34 89 Muu työ 4 21 308 630 534 KUSTANNUKSET 98 189 1 333 3 087 11 918 EVO-TUOTOT -5-214 YHTEENSÄ (1000 ) 98 189 1 333 3 081 11 704 Valkeakosken aluesairaalan sarakkeessa mammografialle kohdistetut kustannukset ovat vuonna 2002 1944 eurolla ulkopuolisilta ostettuja mammografiatutkimuksia. TAYS:n EVO-toiminnan kustannuksiksi on kirjattu Sosiaali- ja terveysministeriölle annetun "EVO-kustannusselvitys vuodelta 2002 vastaukset " mukaiset EVO-kustannukset. Tampereen EVO-kustannuksia kustannusselvityksen tekijät eivät osanneet arvioida. Perusteita ei myöskään saatu kohteelta itseltään. Tampereen EVO-tuottojen määrä on kuitenkin vähäinen koko vuoden kustannuksiin nähden, joten sen merkitys jää melko pieneksi.

15 Liitteessä 7B on esitetty toiminnon "Muu työ" sisältö sillä tarkkuudella, kun yksiköt itse ovat tietoja antaneet. 3.4 Tuoteryhmäkohtaiset kustannukset 3.4.1 Tuoteryhmäkohtaiset kokonaiskustannukset Tuoteryhmiä ovat sellaiset toiminnot, joista kuvantamisyksikön laskutus syntyy. Tuoteryhmiä ovat: - natiivikuvaus - läpivalaisu - mammografia - angiografia - tietokonetomografia - ultraääni - magneettikuvaus - toimenpideradiologia - röntgenosaston ulkopuoliset kuvaukset Tuoteryhmäkohtaiset kokonaiskustannukset määritettiin yhtenäistetyistä kustannuksista kustannuslajeittain toimintokohtaisten kustannusten tavoin käyttämällä samoja jyvitysperusteita kuin luvussa 3.3 (toimintokohtaiset kustannukset). Tukitoiminnoille, kuten sisäiselle koulutukselle ja hallinnolle, kohdistetut kustannukset kohdistuvat kokonaisuudessaan tuoteryhmille. TAYS:n EVO-toiminnan kustannuksia (Sosiaali- ja terveysministeriölle toimitetun kustannusselvityksen mukaisesti) ei ole laskettu tuoteryhmäkohtaisiin kustannuksiin opetuksen ja koulutuksen osalta, ts. siltä osin, kun EVOkustannuksia syntyy lääkärien peruskoulutuksesta ja erikoislääkärikoulutuksesta (213998 ). Sen sijaan TAYS:n tutkimustoiminnan EVO-kustannukset ovat mukana kustannuksissa (79001 ). Tuoteryhmäkohtaiset kustannukset on esitetty taulukossa 3.2 (1000 ). Tuoteryhmäkohtaisten kustannusten muodostuminen on esitetty liitteessä 8. Taulukko 3.2 Kuvantamisen tuoteryhmäkohtaiset kokonaiskustannukset v.2002 (1000 ) TUOTERYHMÄ VIRRAT KANGASALA VALS TAMPERE TAYS Natiivikuvaus 79 136 451 1 280 2 909 Läpivalaisu 0 0 76 309 508 Mammografia 0 0 2 644 188 Angiografia 0 0 0 0 1 465 Tietokonetomografia 0 0 407 0 1 963 Ultraääni 19 52 233 309 1 106 Magneettikuvaus 0 0 143 485 1 510 Toimenpideradiologia 0 0 14 54 1 707 Osaston ulkopuoliset kuvaukset 0 0 8 6 346 KUSTANNUKSET (1000 ) 98 189 1 333 3 087 11 704

3.4.2 Tuoteryhmäkohtaiset keskimääräiset yksikkökustannukset 16 Keskimääräiset yksikkökustannukset saadaan tuoteryhmäkohtaisista kustannuksista jakamalla kokonaiskustannukset tutkimusmäärällä. Tutkimusmäärissä ovat mukana myös EVO-tutkimukset, sillä niitä ei saatu erotettua muista tutkimuksista. Tuoteryhmäkohtaisia keskimääräisiä yksikkökustannuksia tarkasteltaessa tulee huomata useita kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Keskeisin yksikkökustannuksiin vaikuttava tekijä on volyymi, sillä kuvantamisen kustannukset ovat suurelta osin kiinteitä kustannuksia. Mikäli kohteessa on päivystystoimintaa, tutkimuksen keskimääräinen yksikkökustannus on korkeampi. Huonokuntoisten vuodepotilaiden suuri määrä vaikuttaa niin ikään kustannusten nousuna. Merkittävän eron valittujen kohteiden välisissä kustannuksissa aiheuttaa tehtyjen kuvausten luonne eli tutkimusten vaativuus. Keskimääräiset yksikkökustannukset on esitetty taulukossa 3.3 euroina. Taulukko 3.3 Kuvantamisen tuoteryhmäkohtaiset keskimääräiset yksikkökustannukset ( ) vuodelta 2002 TUOTERYHMÄ VIRRAT KANGASALA VALS TAMPERE TAYS Natiivikuvaus 20 12 30 23 32 Läpivalaisu 193 268 273 Mammografia 114 71 251 Angiografia 841 Tietokonetomografia 545 146 Ultraääni 94 48 80 54 78 Magneettikuvaus 374 234 287 Toimenpideradiologia 140 51 814 Osaston ulkopuoliset kuvaukset lisäkustannus 17 73 25 Mammografioita verrattaessa Tampereen kaupungin ja TAYS:n kuvantamisen kustannusten suuri ero johtuu seulontojen määrästä, joita Tampereen kaupungin kuvantaminen tekee vuodessa useita tuhansia. TAYS:n mammografiat ovat kliinisiä mammografioita. Valkeakosken mammografiat ovat ulkopuolisilta ostettuja kuvauksia. Valkeakosken aluesairaalassa tietokonetomografiakuvaukset tehdään leasing-laitteella, jonka vuosimaksu aiheuttaa lähes puolet yksikkökustannuksesta vuoden 2002 tutkimusmäärälle jaettuna. Osaston ulkopuolisilla kuvauksilla tarkoitetaan kuvantamisyksikön ulkopuolella, kuten osastoilla ja leikkaussalissa tehtyjä kuvauksia. Nämä tutkimukset ovat pääasiassa natiiveja, mutta myös muita tutkimuksia tehdään kuvantamisyksiköiden ulkopuolella. Osaston ulkopuoliset kuvaukset on laskettu mukaan muiden tuoteryhmien tutkimusmääriin. Taulukkoa tuleekin osaston ulkopuolisten tutkimusten osalta lukea siten, että osaston ulkopuolella tehty kuvaus maksaa tutkimuksesta riippumatta keskimääräisen yksikkökustannuksen verran enemmän kuin kuvantamisyksikössä tehty sama tutkimus. Tampereen kaupungin kuvantamisen suuri yksikkökustannus on seurausta osastokoneesta, jota käytetään vuositasolla varsin vähän, sillä osaston ulkopuolisten tutkimusten määrä on viikkotasolla vain muutamia tutkimuksia.

17 Toiminnan luonteesta (vaativuus, päivystys jne.) johtuvat tutkimuskohtaiset kustannuserät tulee huomioida tuotekohtaisessa laskennassa, jossa on suositeltavaa noudattaa samoja laskentaperiaatteita kuin tuoteryhmäkohtaisessa laskennassa.

18 4 Tuotantomallit digitalisoinnin jälkeen Kustannusselvityksen lähtökohtana oli arvioida toteutuneiden kustannusten lisäksi digitalisoinnin jälkeisiä kustannuksia eri tuotantomalleissa, jotta päätöksenteolle kuvantamisen tulevaisuuden järjestämisestä saadaan tukea. Eri tuotantomallit määriteltiin projektisuunnitelmassa seuraavasti: - vaihtoehto 2: toiminnan kustannukset nykyisellä mallilla järjestettynä, kun digitalisointi toteutuu - vaihtoehto 3: kuten kohta 2., mutta kukin toimija ostaa arkistointipalvelut kolmannelta osapuolelta - vaihtoehto 4: toiminnan kustannukset AKU-mallissa, l. liikelaitokseen sijoitettuna. Tuotantomallit on raportin seuraavissa luvuissa nimetty ja ne vastaavat vaihtoehtoja 2-4 alla olevan luettelon mukaisesti: - vaihtoehto 2: Hajautettu tuotanto ja arkisto - vaihtoehto 3: Hajautettu tuotanto ja yhteinen arkisto - vaihtoehto 4: AKU-malli Digitaalisen kuvantamisen kustannusten arvioinnissa on tukeuduttu AKU-projektin investointityöryhmän 29.4.2003 laatimaan investointisuunnitelmaan. Lisäksi asiantuntijaapuna on käytetty TAYS:n ylilääkäri Timo Paakkalaa, apulaisylilääkäri Eila Lanttoa sekä sairaalainsinööri Juha Aaltoa. Tampereen kaupungin kuvantamisen laskelmissa on tukeuduttu ylilääkäri Heikki Kolehmaisen ja Tampereen kaupungin tietotekniikkakeskuksen suunnittelupäällikkö Timo Lepolan asiantuntemukseen sekä Valkeakosken aluesairaalan osalta ylilääkäri Ville Peltolan asiantuntijuuteen. Tuotantomalleja on vertailtu keskenään taulukossa 4.1 hallinnollisesta, toiminnallisesta sekä talouden näkökulmasta. Lisäksi taulukossa on viimeisenä kohtana kuvattu sähköisen potilaskertomuksen mukanaan tuoma tietoturva-asia hoitavien yksiköiden välillä.

19 Taulukko 4.1 Kuvantamisen tuotantomallit hallinnon, toiminnan, talouden sekä sähköisen potilaskertomuksen (EPR) näkökulmista. Näkökulma HALLINTO Hajautetun tuotannon ja arkiston malli Hajautetun tuotannon ja yhteisen arkiston malli AKU-malli Kukin toimii omana hallinnollisena yksikkönä Kukin toimii omana hallinnollisena yksikkönä Kaikki kuvantamisyksiköt hallinnollisesti samaa TOIMINTA - Radiologiset kuvaukset Yhtä monta kuvantamisyksikköä kuin v. 2002 Yhtä monta kuvantmisyksikköä kuin v. 2002 Useita kuvantamisyksiköitä, vähemmän kuin v. 2002 - Lyhytaikainen arkisto säilytysaika 1-3v. Yhtä monta lyhytaikaista arkistoa kuin kuvantmisyksiköitä Yhtä monta lyhytaikaista arkistoa kuin kuvantmisyksiköitä Useita lyhytaikaisia arkistoja, vähemmän kuin kuvantamisyksiköitä - Pitkäaikainen arkisto säilytysaika 20v. Useita pitkäaikaisarkistoja, jopa yhtä monta kuin kuvantamisyksiköitä Yhteinen pitkäaikaisarkisto Yhteinen pitkäaikaisarkisto TALOUS Kullakin hallinnollisella yksiköllä oma taloutensa Kullakin hallinnollisella yksiköllä oma taloutensa Yhteinen talous EPR - tietoturva - hoito Useita sopimuksia kuvantamisyksiköiden ja pitkäaikaisen arkiston tarjoajien välillä Useita sopimuksia kuvantamisyksiköiden ja pitkäaikaisen arkiston tarjoajan välillä Vähemmän sopimuksia kuvantamisyksiköiden välillä ja yhteinen sopimus pitkäaikaisen arkiston tarjoajan välillä

20 5 Hajautetun tuotanto- ja arkistomallin kustannukset 5.1 Kuvaus tuotantomallista Vaiheen 2 mukainen tuotantomalli perustuu sille oletukselle, että toiminta pysyy nykyisellään, vaikka laitteistot uusitaan digitaalisiksi. Tällöin kuvantamisyksiköt toimivat edelleen hajautetusti omissa tiloissaan omina hallinnollisina yksikköinään ja kukin kuvantamisyksikkö järjestää arkistoinnin parhaaksi katsomallaan tavalla muista julkisen sektorin toimijoista riippumatta (kuva 5.1). Digitaalinen arkisto tulee järjestää sekä lyhytaikaisen että pitkäaikaisen arkistoinnin osalta. Pitkäaikaisarkistointi voidaan järjestää itse investoimalla tarvittaviin laitteistoihin sekä ohjelmistoihin tai ostamalla arkistopalvelu ulkopuoliselta toimijalta. Palvelu on teoriassa mahdollista ostaa itsenäisesti tai useamman kuvantamisyksikön kanssa yhteisesti, jolloin arkistoinnin hinta saattaa vaihdella valitusta vaihtoehdosta riippuen. Käytännössä on huomattava, että pienimpien kuvantamisyksiköiden vuosittaisilla kuvausmäärillä ei ole välttämättä mahdollista ostaa arkistopalvelua itsenäisesti. Palveluntarjoaja voi asettaa kynnysarvon vuotuiselle tutkimusmäärälle, jota pienemmillä tutkimusmäärillä ei ole kannattavaa tarjota palvelua kuvantamisyksikölle. Lyhytaikaisesta arkistosta kuvat on mahdollista saada nopeasti käyttöön sekunneissa mitattuna. Kuvia säilytetään lyhytaikaisessa arkistossa tyypillisesti vuodesta kahteen, jopa kolmeen vuotta. Tämän jälkeen kuvat ovat arkistoituna enää pitkäaikaisarkistossa, jossa arkistointivelvoite on 20 vuotta kuvan ottamisen jälkeen. Jokaisena kuukautena tiettyinä päivänä syntyneiden henkilöiden kuvat tulee säilyttää pysyvästi. Toiminnallisesti kuvan haku kestää pitkäaikaisarkistosta hieman kauemmin kuin lyhytaikaisesta arkistosta. Haku voi kestää jopa minuutteja. Kuvantamisyksikkö TAYS Tampere VALS Kangasala Virrat Lyhytaikainen arkisto *) *) Pitkäaikainen arkisto Kuva 5.1 Hajautettu tuotanto- ja arkisto mallin rakenne. *) Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskuksissa lyhytaikainen arkistointi hoidetaan web-palvelinten avulla. Kukin kuvantamisyksikkö on oma hallinnollinen kokonaisuutensa sairaalan tai terveyskeskuksen yhteydessä kuten vuonna 2002. Kuvantamisyksiköillä ei ole hallinnollista yhteyttä toisiinsa. Kukin yksikkö järjestää kuvien arkistoinnin itsenäisesti. Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskukset toimivat lyhytaikaisen arkiston sijasta web-palvelimien avulla, johon mahtuu lyhytaikaista arkistointia varten muutaman vuoden kuvat kuvausmäärän ollessa

21 melko vähäinen. Terveyskeskuksiin ei hankita erillisiä lyhytaikaisia arkistoja. Valkeakosken aluesairaala ja Tampereen yliopistollinen sairaala toimivat omien lyhytaikaisten arkistojen varassa. Arkistot sijaitsevat fyysisesti lähellä kuvauslaitteita. Tampereen kaupungin kuvantaminen ostaa lyhytaikaisen arkiston ostopalveluna Tampereen kaupungin tietotekniikkakeskukselta, jolloin arkisto sijaitsee palvelun tuottajan tiloissa. Lyhytaikaisen arkiston kapasiteetti vastaa vähintään vuoden tutkimusmäärän tuottamaa tarvetta. Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskukset ostavat pitkäaikaisarkiston ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tampereen kaupungin kuvantaminen hoitaa myös pitkäaikaisarkistoinnin tietotekniikkakeskukselta ostamalla. TAYS ja VALS hankkivat pitkäaikaiset arkistot, jotka sijoitetaan sairaaloiden tiloihin. 5.2 Ennallaan pysyvät ja muuttuvat kustannukset 5.2.1 Ennallaan pysyvät kustannukset Kustannukset eivät tule muuttumaan vuoden 2002 kustannuksiin nähden oleellisesti seuraavien kustannuslajien osalta: - henkilöstökustannukset: TAYS ja VALS - sisäisten palveluiden ostot (mm.tilakustannukset) - muut palveluiden ostot - muut tarvikkeet - muut toimintakulut Henkilöstökustannusten arvioidaan pysyvän Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Valkeakosken aluesairaalassa samana kuin vuoden 2002 yhtenäistetyissä kustannuksissa, sillä TAYS ja VALS järjestävät arkistoinnin edelleen omissa tiloissaan oman henkilöstönsä voimin. ATK-asiantuntijoita saatetaan tarvita enemmän, mikä lisää asiantuntijapalvelujen ostoja. Myös sairaalainsinöörin työmäärä oletettavasti lisääntyy. Pidemmällä aikavälillä arkiston digitaalisuuden takia arkistointiin kuluva aika vähenee ja henkilöstökustannukset laskevat sitä kautta. Tilojen arvioidaan riittävän nykyisessä koossaan, joten tilakustannuksissa ei oleteta tapahtuvan muutoksia. Perinteinen arkisto vie paljon tilaa, mutta digitaalisen arkiston myötä sinne ei enää kerry uusia sairaskertomuksia ja filmille tulostettuja kuvia. Kun 20 vuoden määräaika kuvien säilytyksessä on kulunut, alkaa perinteisen arkiston koko hitaasti pienentyä. Muissa palveluiden ostoissa kuin irtaimiston kunnossapidossa ja arkistopalvelun ostoissa ei oleta tapahtuvan muutoksia. Niin ikään toimintakulut pysyvät samana Tampereen kaupungin kuvantamista lukuun ottamatta. Tarvikkeista vain hoitotarvikkeisiin lukeutuvat filmi- ja kehitysainekustannukset laskevat, muuten tarvikekustannuksissa ei oleteta tapahtuvan muutoksia.

22 5.2.2 Muuttuvat kustannukset Kustannuslajit, joiden oletetaan muuttuvan digitalisoinnin jälkeen, ovat: - henkilöstökustannukset: Tampere, Kangasala ja Virrat - laitekustannukset eli poistot koneista ja kalustosta - materiaalikustannuksista hoitotarvikkeet - irtaimiston kunnossapitopalvelut - arkistopalvelun ostot - toimintakuluista kone- ja laitevuokrat: Tampere Henkilöstökustannukset laskevat Tampereen kaupungin kuvantamisen sekä Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskusten osalta, jotka järjestävät pitkäaikaisen arkistonsa ulkopuoliselta ostamalla. Tampereen kaupungin kuvantaminen järjestää myös lyhytaikaisen arkiston ostopalveluna. Arkistoinnin osalta henkilöstökustannukset vähenevät puoleen vuoden 2002 yhtenäistetyistä kustannuksista. Laitekustannukset kasvavat voimakkaasti. Digitaalisia laitteita päivitetään muutaman vuoden välein, mikä nostaa kustannuksia. Laitteiden käyttöikä laskee ja uutta tekniikkaa saapuu markkinoille. Poistoajat lyhentyvät laskeneen käyttöiän myötä. Uudet digitaaliset laitteet ovat analogisia laitteita kalliimpia, vaikka tekniikan kehitys laskeekin hintoja. Myös digitaaliset arkistot maksavat perinteistä filmiarkistoa enemmän. Arkisto vie vähän tilaa, mutta vaatii säännöllisin väliajoin kapasiteetin kasvattamista. Arkistoinnissa on otettava huomioon lyhyt- ja pitkäaikainen arkisto. Arkistoon on saatava yhteys sieltä, missä kuvia halutaan katsella. Tämä vaatii kuvantamisyksiköstä riippuen sekä diagnostisten että kliinikkotyöasemien hankintaa. Tampereella diagnostiset työasemat hankitaan leasing-laitteina, joiden vuosikustannukset ovat nähtävissä muiden toimintakulujen kohdassa kone- ja laitevuokrat Materiaalikustannukset laskevat filmi- ja kehitysainekustannusten jäädessä pois. Palvelujen ostoihin sisältyvät irtaimiston kunnossapitokustannukset kasvavat digitaalisen arkiston myötä. Kunnossapidon arvioidaan olevan 12 % digitaalisen arkiston hankintahinnasta. Vuoden 2002 kustannuslajeihin nähden uutena kustannuksena on huomioitava arkistopalvelujen ostot, kun kuvantamisyksikkö ostaa arkistonsa ulkopuoliselta. Laskuissa on käytetty asiantuntija-arvioiden perusteella seuraavia arkistointikustannuksia: - Terveyskeskusten pitkäaikaisarkistoinnin perustamiskustannus 10000, joka jaetaan arkiston teknis-taloudellisen poistoajan perusteella 6:lle vuodelle sekä 1 /tutkimus, kun kuva talletetaan ensimmäistä kertaa arkistoon - Tampereen kaupungin pitkäaikaisarkiston tutkimuskohtainen hinta on 0,50 /tutkimus, kun kuva talletetaan ensimmäistä kertaa arkistoon. Kuukausittaisia kustannuksia on 2440. Lisäksi arkistoa varten on tehty investointeja, jotka poistetaan 6 vuodessa. - Tampereen kaupungin ostaman lyhytaikaisen arkiston kustannus syntyy kuukausittain maksettavista 975 eurosta. Lisäksi lyhytaikaiseen arkistoon liittyy investointeja, jotka poistetaan 6 vuodessa.

5.3 Toimintokohtaiset kustannukset 23 Toiminnot vastaavat vuoden 2002 toimintoja. Toimintokohtaiset kustannukset on esitetty taulukossa 5.1. Toimintokohtaisten kustannusten muodostuminen on esitetty kustannuslajeittain liitteessä 10. Taulukko 5.1 Toimintokohtaiset kustannukset mallissa "hajautettu tuotanto ja arkisto" (1000 ) TOIMINTO VIRRAT KANGASALA VALS TAMPERE TAYS Natiivikuvaus 70 95 444 963 2 341 Läpivalaisu 0 0 57 195 422 Mammografia 0 0 2 474 185 Angiografia 0 0 0 0 1 156 Tietokonetomografia 0 0 307 0 1 629 Ultraääni 19 33 163 209 866 Magneettikuvaus 0 0 143 318 1 365 Toimenpideradiologia 0 0 8 33 1 360 Osaston ulkopuoliset kuvaukset 0 0 7 5 285 Arkistointi 19 46 119 192 594 Hallinto 5 0 13 110 332 EVO-toiminta 0 0 0 0 293 Kliiniset meetingit valmisteluineen 0 0 6 34 216 Sisäinen koulutus 0 0 0 34 207 Konsultointi 0 26 6 34 89 Muu työ 4 21 308 631 534 KUSTANNUKSET 117 221 1 583 3 234 11 874 EVO-TUOTOT -5-214 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (1000 ) 117 221 1 583 3 228 11 660 Kohdistusperusteet ovat samat kuin vuoden 2002 kustannusten laskelmissa. Liitteessä 6 kohdistusperusteet esitetään kustannuslajeittain. 5.4 Tuoteryhmäkohtaiset kustannukset Tuoteryhmäkohtaiset kokonaiskustannukset ovat esitettynä taulukossa 5.2. Liitteessä 11 tuoteryhmäkohtaiset kokonaiskustannukset esitetään kustannuslajeittain tarkemmin.

24 Taulukko 5.2 Tuoteryhmäkohtaiset kokonaiskustannukset mallissa hajautettu tuotanto ja arkisto (1000 ) TUOTERYHMÄ VIRRAT KANGASALA VALS TAMPERE TAYS Natiivikuvaus 96 166 675 1 435 2 968 Läpivalaisu 81 287 532 Mammografia 2 689 239 Angiografia 1 314 Tietokonetomografia 402 1 970 Ultraääni 20 55 260 310 1 100 Magneettikuvaus 143 455 1 668 Toimenpideradiologia 10 51 1 526 Osaston ulkopuoliset kuvaukset 10 6 343 KUSTANNUKSET (1000 ) 117 221 1 583 3 234 11 660 Tuoteryhmäkohtaisista kokonaiskustannuksista vuoden 2002 tutkimusmäärän perusteella lasketut yksikkökohtaiset kustannukset on esitetty taulukossa 5.3. Osaston ulkopuolisissa kuvauksissa tutkimuskohtainen yksikkökustannus tarkoittaa lisäkustannusta, joka syntyy, kun kuvaus tehdään kuvantamisyksikön ulkopuolella. Vertailukelpoisuuden vuoksi tulevaisuuden kustannukset mallissa hajautettu tuotanto ja arkisto on jaettu niin ikään vuoden 2002 tutkimusmäärälle vuotuista kasvua huomioimatta, jotta kustannuserot digitaalisen ja analogisen kuvantamisen välillä saadaan esille. Taulukko 5.3 Tuoteryhmäkohtaiset yksikkökustannukset euron tarkkuudella ( ) esitettynä mallissa hajautettu tuotanto ja arkisto. TUOTERYHMÄ VIRRAT KANGASALA VALS TAMPERE TAYS Natiivikuvaus 24 14 44 26 33 Läpivalaisu 205 249 286 Mammografia 114 76 319 Angiografia 754 Tietokonetomografia 538 147 Ultraääni 102 50 89 55 78 Magneettikuvaus 374 220 316 Toimenpideradiologia 99 49 728 Osaston ulkopuoliset kuvaukset lisäkustannus 22 73 25 Kustannusrakenteen muuttumiseen vaikuttaa suuresti se, kuinka paljon digitaalisia laitteistoja kustannusselvityksen kohteella oli vuonna 2002 käytössään. Tampereen yliopistollisen sairaalan sädediagnostiikan yksikön laitekanta oli jo vuonna 2002 melko pitkälle digitalisoitu. TAYS:ssa oli tällöin käytössä myös digitaalinen arkisto. Muihin laskennan kohteisiin verrattuna PACS-kustannukset näkyvät TAYS:n vuoden 2002 kustannuksissa. Laitteiden poistot kasvavat huomattavasti, sillä mallissa kaikki analogiset laitteet korvataan digitaalisilla vastaavilla samanaikaisesti. Näin ei todellisuudessa tule kuitenkaan tapahtumaan, vaan laitteiden uusintainvestoinnit tehdään porrastetusti laitekannan van-

25 hetessa. Laskentatapa vaikuttaa siihen, että toiminnan kustannukset kasvavat todellisuutta nopeammin. Filmi- ja kehitysainekustannusten poistuminen tapahtuu niin ikään kerralla, jotta voidaan arvioida täysin digitaalisen toiminnan kustannuksia. Tämä puolestaan laskee kustannuksia todellisuutta enemmän. Käytännössä filmittömään radiologiaan siirtyminen tapahtuu vähitellen ja siirtymäaikana kustannuksia syntyy sekä digitaalisesta arkistosta että filmeistä. Voidaankin arvioida, että siirtymävaiheen kustannukset ovat suuremmat kuin täysin digitaalisen toiminnan kustannukset.

26 6 Hajautettu tuotanto, yhteinen arkisto - mallin kustannukset 6.1 Kuvaus tuotantomallista Kuvantamisen tuotantomallina "hajautettu tuotanto ja yhteinen arkisto" poikkeaa edellä esitetystä mallista (hajautettu tuotanto ja arkisto) vain siltä osin, että pitkäaikaisarkistointi ostetaan kuvantamisyksiköstä riippumatta yhdeltä yhteiseltä ulkopuoliselta toimijalta (kuva 6.1). Arkistopalvelun tuottaja voi olla alalla toimiva yritys, kaupungin tietotekniikkakeskus tmv. taho, jolla on valmius tarjota palvelu kilpailukykyiseen hintaan. Arkistointi voidaan järjestää myös alueellisen arkiston muodossa. Lyhytaikainen arkisto järjestetään edelleen yksikkökohtaisesti, kuten mallissa hajautettu tuotanto ja arkisto. Pienempien kuvantamisyksiköiden eli Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskusten oletetaan toimivan tässäkin tuotantomallissa lyhytaikaisen arkiston osalta webpalvelimien avulla. Kuvantamisyksiköt toimivat edelleen omina hallinnollisina yksikköinään. Kuvantamisyksikkö TAYS Tampere VALS Kangasala Virrat Lyhytaikainen arkisto *) *) Pitkäaikainen arkisto Kuva 6.1 Hajautettu tuotanto ja yhteinen arkisto mallin rakenne. *) Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskuksissa toimitaan erillisen lyhytaikaisen arkiston sijasta web-palvelimen avulla. Verkkokapasiteetin oletetaan olevan tarpeeksi suuri palvelemaan kuvantamisyksiköiden tarpeita kuvanhaussa pitkäaikaisarkistosta. Kuvansiirtoa varten ei tarvitse rakentaa omaa verkkoa myöskään tietoturvasyistä, sillä salaustekniikoilla voidaan varmistaa, että kuvia voidaan siirtää turvallisesti muun liikenteen joukossa. Verkkokustannukset sisältyvät laskelmiin, mutta alan asiantuntijat eivät pystyneet erittelemään niitä omaksi kustannuseräkseen.

27 6.2 Ennallaan pysyvät ja muuttuvat kustannukset 6.2.1 Ennallaan pysyvät kustannukset Kustannuksissa ei tapahdu muutoksia edelliseen malliin "hajautettu tuotanto ja arkisto" nähden seuraavissa kustannuslajeissa: - henkilöstökustannukset: Tampere, Kangasala ja Virrat - sisäisten palveluiden ostot - materiaaliostot - muut toimintakulut Tampereen kaupungin kuvantamisen, Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskusten henkilöstömenot pysyvät ennallaan, sillä pitkäaikaisarkistointi hoidetaan edelleen ostopalveluna. Myöskään sisäisten palveluiden ostoissa, joihin kuuluvat mm. tilavuokrat ja vyörytykset, ei tapahdu muutoksia. Perinteinen arkisto vie tilaa 20 vuoden ajan, vaikkakin tilan koko alkaa hitaasti pienentymään. 6.2.2 Muuttuvat kustannukset Muutoksia kustannuksissa tapahtuu edelliseen malliin hajautettu tuotanto ja arkisto verrattuna seuraavissa kustannuslajeissa - henkilöstökustannukset: TAYS ja VALS - laitteiden poistot - arkistopalvelun ostot - irtaimiston kunnossapitopalvelut Kustannuksia laskettaessa huomioidaan pitkäaikaisarkiston osuuden poistuminen edellisessä mallissa tehdyistä arkistoinvestoinneista ja korvataan ostopalveluna järjestetyn pitkäaikaisarkistoinnin tutkimuskohtainen kustannus yhteisellä tutkimuskohtaisella kustannuksella. Tämä vähentää vuosittaisten poistojen määrää ja vaikuttaa ostetun arkistopalvelun kustannuksiin edellisestä tuotantomallista riippuen joko nousevasti tai laskevasti. Yhteisenä tutkimuskohtaisena kustannuksena on sovittu hyödynnettävän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarjouskilpailun perusteella käyttämää arkistoinnin tutkimuskohtaista hintaa 0,85 /tutkimus. Hinta on voimassa useamman sadan tuhannen tutkimuksen vuosittaisella määrällä, mikä ei aivan täyty Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvissa yksiköissä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella tutkimusmäärä on sen sijaan riittävä. Tutkimuskohtainen hinta 0,85 sisältää arkistoinnin ilman verkkokustannuksia. Todellista arkistokustannusta ei vielä tiedetä. Irtaimiston kunnossapitoon lukeutuvat huolto- ja ylläpitomaksut laskevat, kun pitkäaikaisarkiston investoinnit korvataan arkistopalvelun ostoilla. Tällöin arkistopalvelun ostot sisältävät myös ylläpidon.