Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Samankaltaiset tiedostot
Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista

Perustietoa saimaannorpasta

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

NATURA VERKOSTO

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Suojelualueet, yleiskartta

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Saimaannorppa ja sen elinalue

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 2018

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

METSO-ohjelma

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Soidensuojelu Suomessa

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Sisävesi LIFE IP -diat

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Kääpäsaaren asemakaavan muutos

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Oriveden Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Yleisötilaisuus Liperi, Roukalahden kylätalo. Meri-Hilkka Mäkelä

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

saimaan virkistysalueyhdistys ry

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä

++Luontop :04 Page 1

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 3. 4.

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Transkriptio:

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Joensuu Valtion luonnonsuojelualueita: Oriveden Pyhäselän luonnonsuojelualue 285 ha Muita suojeluun varattuja valtion alueita: n. 2700 ha (Osia yleisistä vesialueista Orivedellä ja Pyhäselällä) Yksityisiä luonnonsuojelualueita: n. 335 ha (15 kpl) Uhanalaisen saimaannorpan pohjoisin lisääntymisalue Pyhäselkä ja Orivesi ovat Saimaan suurimpia yhtenäisiä selkiä, joiden laajuutta korostaa poikkeuksellinen vähäsaarisuus. Natura-aluetta halkovat harjujaksot, joista huomattavimpia ovat kaakkoluode -suuntaiset Laitasaarten ja Vuoniemen Tikansaaren harjut. Lehdoille ja harjuille tyypillisiä vaateliaita kasveja, kuten lehto-orvokki, lehmus, sarjatalvikki ja kanervisara. Laajojen selkien ympäröimien saaristojen eläimistöön kuuluu tyypillisiä selkävesien lintulajeja, kuten selkäja kalalokki, kalatiira ja kuikka. Vesistössä elävät mm. Saimaan järvilohi ja taimen. 2

Suunnittelualueen rajaus 3

4

5

Saimaannorppa Pusa hispida saimensis Erittäin uhanalainen (EN), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji. Uhkia: pieni populaatiokoko ja sen pirstaleisuus, kalanpyydykset, ilmastonmuutos, sukusiitosheikkous sekä rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä. Saimaalla arvioidaan olevan n. 95 synnytyskykyistä norppanaarasta. Vuoden 2015 laskennassa todetut ja arvioidut kuutit vesistöalueittain Kannan koko on n. 320 yksilöä. Suuri osa kuuteista syntyy Metsähallituksen alueilla. Lisätietoa: www.metsa.fi/saimaannorppa 6

Saimaannorppa Orivedellä ja Pyhäselällä Saimaannorppa: Kannan alueellinen kehitys 1990-04 ja 2005-12. Sinisellä alueella kanta on keskimäärin kasvanut. Punaisella alentunut. 1990-2004 JOENSUU 2005-2012 JOENSUU VARKAUS VARKAUS Norppakanta on taantunut pohjoisilla alueilla 1990-luvulta lähtien, etenkin Pyhäselällä. Vuonna 2011 Pyhäselällä syntyi ensimmäinen kuutti 16 vuoteen ja kuutteja on syntynyt sen jälkeenkin. Oriveden ja Pyhäselän talvikannan kooksi on arvioitu 8-12 yksilöä. LAPPEENRANTA SAVONLINNA Metsähallitus, Luontopalvelut : Sipilä, & Kokkonen & 7.11.2012 Koskela Saimaannorppasymposium 2012, Joensuu LAPPEENRANTA SAVONLINNA Täydennystä Oriveden-Pyhäselän alueelle voi saapua ainoastaan etelästä, Pyyveden suunnasta Ilmastonmuutoksen myötä alueen merkitys norpan kannalta voi kasvaa, sillä Saimaan pohjoisilla osilla jää- ja lumitilanne on todennäköisesti norpan pesinnän kannalta eteläisiä alueita suotuisampi. 7

Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma? Kohdealueen maankäytön pitkän aikavälin strateginen linjaus, jossa määritellään: keskeiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot niiden tilan säilyttämiseen ja parantamiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet. Hoito: Esim. maisemanhoito, luonnonhoito, ennallistaminen, lajistonhoito Käyttö: Esim. liikkuminen, marjastus, sienestys, luonto-opetus, retkeily, matkailu, harrasteet, kalastus, metsästys 8

Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma? HKS laaditaan aina: - Kansallispuistoille - Erämaa-alueille - Valtion suojelualueille - Natura 2000-alueille Tarvittaessa: - Luonnonpuistoille - Retkeilyalueille - Muille suojelualueille Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa valtion mailla. Se ei sido yksityisiä maanomistajia, vaan on heille suositusluontoinen.

Hoito- ja käyttösuunnitelmalla on useita eri tehtäviä: Alueen hoidon ja käytön ohje siitä vastaaville Alueen kehittämisen strategia Sovittaa yhteen aluetta koskevat erilaiset tavoitteet ja käyttötavat Alueen käyttäjien, naapurien ja muiden sidosryhmien mahdollisuus osallistua suunnitteluun Työväline Metsähallituksen resurssien käytön ja toiminnan suuntaamisessa Viestinnän väline

Lainsäädäntö asettaa reunaehdot suojelualueen kehittämiselle Luonnonsuojelualueiden käyttöä määrittää luonnonsuojelulaki. Siinä on määritelty alueilla kielletyt ja sallitut toimenpiteet. Lisäksi valtioneuvosto voi perustamisasetuksissa rajatussa määrin täsmentää näitä määräyksiä aluekohtaisesti. Oriveden Pyhäselän luonnonsuojelualue on perustettu valtioneuvoston asetuksella Saimaan luonnonsuojelualueista 441/2014 (www.finlex.fi) Suunnittelua ohjaa Metsähallituksen suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet, joka on yleislinjaus suojelualueiden hoidosta ja käytöstä. Pääperiaatteena hoidossa on luonnonprosessien jatkuminen Käytön pääperiaatteena on luonnolle aiheutuvien haittavaikutusten välttäminen Julkaisut.metsa.fi > Sarja B 203

Suunnitelman sisältö Suunnittelu alkaa perustietojen keruulla (lajit, luontotyypit, kulttuuriperintö jne.) Varsinainen suunnittelutyö Nykytilan kuvaus ja alueen keskeisten arvojen (suojelu, käyttö ) määrittely Uhka-analyysi: Kohdistuuko keskeisiin arvoihin uhkia, joita on mahdollista torjua? Kehittämistavoitteet Kuva: Metsähallitus / Vesa Nikkanen Vyöhykejako: eri käyttötapojen ja toimintojen sijoittaminen alueelle Alueen suunnittelun liittyminen esim. kuntien virkistyskäytön suunnitteluun sekä ekologiset yhteydet muille suojelualueille Toimenpidetarpeiden määrittely (Yksityiskohtainen toimenpidesuunnittelu tehdään erikseen) Ympäristövaikutusten arviointi ja suunnitelman seurannan kuvaus

Kuka suunnitelman tekee? Suunnitelman laatii asiantuntijoista koottu projektiryhmä : Meri-Hilkka Mäkelä, Projektipäällikkö, Metsähallitus Mervi Niiranen, Luonnonsuojelu, MH Tero Sipilä, Saimaannorppa, MH Eero Hartikainen, Eräasiat, MH Heikki Räsänen, Virkistyskäyttö, MH Mika Pirinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Suunnittelun tukena on yhteistyöryhmä, joka tuo suunnitteluun sidosryhmien näkemystä: Savonlinnan kaupunki Joensuun kaupunki Kiteen kaupunki Liperin kunta Rääkkylän kunta Riistakeskus (Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) Kalatalouskeskukset (Pohjois-Karjala- ja Etelä-Savo) Joensuun Latu Niemisen ja Sintsin seudun kyläyhdistys ry Suomen luonnonsuojeluliitto (Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon piirit) Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) Maakuntaliitot (Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)

Miten suunnittelu etenee? Talvi 2016: Nykytilatiedon keruu. Yhteistyöryhmän kokoaminen Kevät ja kesä 2016: Keskeisten arvojen määrittely, hoidon ja käytön tavoitteiden linjaaminen. Neuvottelut sidosryhmien kanssa, yleisötilaisuus. Syksy 2016: Toimenpidetarpeiden määrittely, vaikutusten arviointi ja suunnitelman seurannan suunnittelu. Luonnosversion julkaisu, lausuntokierros ja palautteenkeruu. Suunnitelman viimeistely. 14

Miten voit vaikuttaa suunnitelmaan? Suunnittelutyö vie noin vuoden. Nyt on hyvä aika vaikuttaa! Suunnittelun etenemisestä tiedotetaan verkkosivuilla www.metsa.fi/hks Avoin yleisötilaisuus kesällä 2016 Tarkempi ajankohta ilmoitetaan verkkosivuilla Suora yhteydenotto koko suunnitteluprosessin ajan: Metsähallitus, Meri-Hilkka Mäkelä, PL 36, 40101 Jyväskylä meri-hilkka.makela (a) metsa.fi GSM 040 7690673 Suunnitelmaluonnos lähtee lausuntokierrokselle syksyllä 2016. Nähtäväksi osoitteeseen: www.metsa.fi/hks Lausuntopyyntö lähetetään sidosryhmille Muut voivat lähettää palautetta sähköpostitse tai kirjeitse.

Saimaannorppa-LIFE Suurhanke saimaannorpan suojelemiseksi Oriveden Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään osana EU- rahoitteista Saimaannorppa-LIFE hanketta. Hankkeessa: vahvistetaan keinoja lajin suojelemiseksi selvitetään pesäpoikaskuolleisuutta, pesimäaikaisten häiriöiden määrää, norppien liikkumista sekä kalastuksen määrää ja kohdistumista tarjotaan tietoa ja neuvontaa vapaa-ajan kalastajille, asukkaille ja kunnille lisätään norpparajoitusten noudattamisen valvontaa vesillä Lisää tietoa hankkeesta: www.metsa.fi/saimaannorppalife 16