Perustietoa saimaannorpasta

Transkriptio

1 Perustietoa saimaannorpasta Biologi Arto Ustinov Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivät

2 Kuva: Jouni Koskela 2

3 Saimaannorppa Saimaannorppaa esiintyy ainoastaan Suomessa Talvikanta 2015 noin 320 yksilöä Äärimmäisen uhanalainen (sukupuuton uhka) Rauhoitettu (LsL 38, 39 ), erityisesti suojeltava (LsA) LsL 49 : lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty EU luontodirektiivi: liitteen IV(a) laji ja ns. priorisoitu laji, jonka suojelusta EU (ja Suomi) on eritysvastuussa 3

4 Metsähallitus 4

5 Häiriöherkimmät ajat Saimaannorpalle häiriöherkintä aikaa on pesimäaika talvella ja keväällä Myös keväisen karvanvaihdon aikana on rauhallinen ympäristö tärkeää. Usein veteen sukeltavien yksilöiden karvanvaihto viivästyy. 5

6 Saimaannorpan pesät vuosina Norppakanta on kyseisenä aikana kasvanut noin 190:stä noin 320:een 6

7 Saimaannorppaan kohdistuvia uhkia Ilmastonmuutos Geeniperimän kaventuminen Pieni populaatiokoko* Kuoleminen kalanpyydyksiin* Pesintään soveltuvien rantojen väheneminen* Pesimäaikainen häiriö* Pesimäaikaiset vedenpinnan vaihtelut* * Välittömät kantaan vaikuttavat uhkatekijät, joihin on mahdollista vaikuttaa kansallisin toimin 7

8 Rantarakentaminen ja saimaannorppa Biologi Arto Ustinov Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivät

9 Saimaannorpan suojelun strategia Työryhmän raportti Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma valmistui syksyllä

10 Strategian tavoitteet Raporttiin sisältyy mm. tavoite norppakannan kasvamisesta n. 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Sen on arvioitu olevan pienin elinvoimainen kanta, joka vähentää sattumatekijöiden aiheuttamaa sukupuuton riskiä. Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetty noin 80 toimenpidettä. Yhtenä toimenpiteenä esitettiin suojelua edistävän hankkeen toteuttamista EUrahoituksella. 10

11 Safeguarding the Saimaa Ringed Seal Saimaannorppa-LIFE Budjetti 5,26 M, josta EU:lta 3,95 M (75%). Kesto 5 vuotta

12 Hankekumppanukset Metsähallitus (koordinointi) Itä-Suomen yliopisto Etelä-Savon ELY-keskus Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnonvarakeskus Maailman luonnonsäätiö Turun yliopisto Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tukirahoittajat Ympäristöministeriö Nestorisäätiö Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Kirjalliset tuenilmaisijat Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö 12

13 LIFE-hankkeeseen sisältyviä toimia Ilmastonmuutokseen varautuminen: apukinosten kasaaminen pesäpaikoiksi Ihmislähtöisen häiriön vähentäminen Pesäpaikkoihin kohdistuvan häiriön seuranta riistakameroiden avulla (ihmiset, pedot) Tietoisuuden lisääminen (päiväkodit, koulut, kesäasukkaat, vapaa-ajan kalastajat ja turistit) Yksilöiden liikkumisen seuranta (GPS) Norppaturvallisten rysien kehittäminen Hoito- ja käyttösuunnitelmat Saimaan eri altaille Suojelustrategian ja toimenpidesuunnitelman päivittäminen 13

14 Ihmislähtöisen häiriön vähentäminen Hankkeeseen sisältyvät työt: Lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittäminen Rantarakentamisen ja pesäpaikkojen ristiriitakohtien selvittäminen ja toimintatavan suunnittelu Häiriötä koskeva riskianalyysi myös matkailurakentamisen (rm) suunnitteluun liittyen 14

15 Rantarakentamisen ja norpan pesinnän välisten ristiriitojen selvittäminen - yhteenvetoja tehdyistä selvityksistä

16 Etelä-Savon ELY-keskus 2014: Saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioon ottaminen rantarakentamisessa

17 Taustaa: rantarakentaminen Saimaalla Saimaan alueella suhteellisen paljon rakennettuja rantoja Rakentamatonta rantaa myös jäljellä johtuen Saimaan pienipiirteisyydestä ja rantaviivan pituudesta Kaikkiaan noin mökkiä Uudet loma-asunnot Soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön Vakituinen asuminen mökillä lisääntyy Käyttötarkoituksen muutosluvat loma-asuntojen muuttamisesta ympärivuotiseen käyttöön 17

18 Taustaa: Itä-Suomen yliopiston tutkimustulokset Radiolähetinseuranta: kuutin imetysaikaisen elinpiirin koko keskimäärin 2 km 2 (ympyrän säde 800 m) Häiriötutkimus: kivellä lepäilevä norppa reagoi liikkujaan 300 metrin etäisyydeltä 18

19 Selvityksen sisältö Rantarakentamisen määrää tarkasteltiin Etelä- Savossa Puumalan ja Savonrannan välisellä alueella Tarkastelualueella 22 lainvoimaista yleiskaavaa, joissa noin rakentamatonta rakennuspaikkaa Selvitettiin, millä etäisyydellä yleiskaavojen rakentamattomat rakennuspaikat sijaitsevat saimaannorpan pesiin nähden Pesinnän kannalta ristiriitaisiksi tulkittiin rakennuspaikat, joiden etäisyys pesään oli max. 800 m 19

20 Lainvoimaisten yleiskaavojen rakentamattomien rakennuspaikkojen sijainti suhteessa saimaannorpan pesäpaikkoihin. Punaisella merkityt rakennuspaikat (880 kpl) sijaitsevat alle 800 metrin etäisyydellä pesästä. Rakentamattomia RA-paikkoja n , rakennettuja useita kymmeniä tuhansia 20

21 Metsähallitus : Maankäytön riskianalyysi saimaannorpan pesimäalueilla

22 Tavoitteet Kuvata paikkatietoanalyysejä hyödyntämällä: Saimaan eri alueiden merkitystä saimaannorpan pesimäalueina Ranta- ja matkailurakentamisen nykyistä ja ennustettua sijoittumista suhteessa norpan pesimäalueisiin Erityinen painopiste Natura-alueissa Rakentamisen painottuminen suhteessa norpan pesintään ja ennakoitu kehitys Häiriövaikutuksen laajuus ja intensiteetti toimenpidetarpeet Kolme osatarkastelua Nykytila-analyysi Ennuste maankäytön muutosten painottumisesta suhteessa norpan keskeisiin pesimäalueisiin Natura-aluekohtainen maankäyttöpaineiden tarkastelu, ns. kuumemittarimalli

23 Maankäytön ennustettu muutos ja norpan keskeiset pesimäalueet

24 Yhteenvetoa eri vesistö-/natura-alueiden soveltuvuudesta matkailurakentamiseen Laadittujen analyysien perusteella Pihlajavesi, Joutenvesi- Pyyvesi ja Hevonniemi näyttäisivät olevan erityisen herkkiä alueita, joiden osalta matkailurakentamisen yhteisvaikutuksia vahvistettujen kaavojen rakentamispotentiaalin kanssa tulisi tarkastella erityisen huolellisesti. Linnansaaren Natura-alueen välittömässä läheisyydessä kaksi RM-aluetta, myös Oravin kehittämisen osalta kattava vaikutusten arviointi olisi tarpeen.

25 Itä-Suomen yliopisto 2015: Rantarakentamisen vaikutukset saimaannorpan pesintään

26 Aiempia häiriöselvityksiä Pesien määrä kasvaa mitä kauempana ollaan rakennuksista, jääteistä ja laivaväylistä: - Sipilä, T. 1990: Lair structure and breeding habitat of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.) in Finland. Finnish Game Research 47: Sipilä, T. 1992: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis Nordq.) pesintä-, populaatio- ja suojelubiologiasta. Lisensiaatintutkimus, Joensuun yliopisto. - Laita, S. 2005: Saimaannorppa kunnan suunnittelussa. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto. Metsähallitus - Kokkonen, T. & Sipilä, T. 2007:Jääteiden häiriövaikutuksen arviointi saimaannorpan pesäpaikanvalintaan Pihlajavedellä. Neighbourhood Programme South-East Finland Russia, People, Nature and Harbours projekti, Julkaisematon raportti 26

27 Aineisto ja menetelmät Poikas- ja makuupesät (Metsähallitus) Pesäkuolleisuus (Metsähallitus) Vuoden 2013 loppuun mennessä rakennetut rakennukset (Rakennus- ja huoneistorekisteri; väestörekisterikeskus) Pesäkuoleman todennäköisyys rakennusetäisyyden ja tiheyden suhteen arvioitiin kahdella tilastollisella mallilla (Random Forest ja SMV) Analyyseissä käytettiin pesäpaikkaan nähden sataa lähintä rakennusta 27

28 Tuloksia 71 % rannoista soveltuu vielä pesintään, mutta samoille rannoille kaavoissa RA-paikkoja Rakennusten ja norpan pesien välinen etäisyys on lyhentynyt : - lähin rakennus keskim. 167 m lähempänä rakennus keskim m lähempänä 28

29 Sadan lähimmän (k = 1, 2,, 100) rantarakennuksen ja norpan pesän välinen keskimääräinen etäisyys vuonna 1995 ja

30 Tuloksia Pesäpoikaskuolleisuus kasvaa, kun lähin rakennus on lähempänä kuin 800 m pesästä Suuri rakennustiheys lisää pesäkuolevuutta Kuolevuuden vaihtelu hyvin suurta <500 m etäisyyksillä (rakennusten laatu ja käyttö vaikuttaa) 30

31 Häiriön vähentämiskeinoja

32 Suojelun toimenpidesuunnitelmassa esitettyjä keinoja 2011 Pesätietojen luovuttaminen rakennustarkastajille Rakennuslupia koskevat lausuntopyynnöt Rakennusluvat tiedoksi ELY-keskukselle Kaavojen päivittäminen Ympärivuotisen asutuksen sijoittamisen tarkempi suunnittelu kaavoituksen avulla Käyttötarkoituksen muutokset vain pysyvän asetuksen piiriin mannerrannoille ja asuttuihin saariin Talviaikaiset liikkumisrajoitukset Hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen Natura 2000 alueille 32

33 Muita esillä olleita keinoja Luonnonsuojelualueen perustaminen vesialueelle > kielletään kaikenlainen liikkuminen talviaikana (vaatii vesialueen omistajan hyväksynnän) Lakimuutos, joka antaa mahdollisuuden rajoittaa muutakin kuin moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla tapahtuvaa liikkumista jäällä Viestinnän tehostaminen 33