Kuminan viljelyopas 2016 Handbok över kumminodling 2016
SISÄLTÖ Johdanto 1. Millainen kasvi kumina on?. 2. Millainen lohko sopii kuminalle? 3. Muokkaus ja kylvötekniikka 4. Kylvösiemenmäärä 5. Kalkitus 6. Lannoitus 7. Rikkojen torjunta kylvövuonna 8. Rikkojen torjunta satovuosina 9. Esimerkkejä ruiskutuksista 10. Ongelmarikkakasvi (saunakukka) 11. Ongelmarikkakasvi(juolavehnä) 12. Ongelmarikkakasvi (hukkakaura) 13. Ongelmarikkakasvi (ohdake, valvatti) 14. Kuminan tuholaiset (kuminakoi) 15. Kuminan tuholaiset (kuminan rengaspunkki) 16. Kasvitaudit 17. Puinti 18. Kuivatus 19. Varastointi 20. Kaluston puhdistus 21. Kuminan tukimääräyksiä 21.1 Kuminan ympäristökorvausten lannoitusvaatimuks 21.2 Viljavuustutkimus 22. Kooste kuminan torjunta-aineista 23. Torjunta-aineiden tankkiseostaulukko 24. Tehotaulukko................................................................................. 2 3 4 4 5 5 5 6 6 8 11 11 11 11 12 12 12 13 14 14 15 15 15 16 16 17 17 1
JOHDANTO Kumina on nykyään vakiintunut viljelykasvi Suomessa ja sitä on runsaan 10 vuoden ajan viljelty suurempia määriä. Vuonna 2015 kuminaa viljeltiin 16.500 hehtaarilla. Suomessa viljelty kumina on ulkomailla arvostettua, minkä vuoksi melkein kaikki kumina menee vientiin. Myyntiä on noin 40 maahan ja maailman kuminatuotannosta kokonaista 28 % tulee Suomesta. Kuminan viljely ei ole vaikeaa. Mutta se vaatii enemmän huolellisuutta kuin esim. viljan viljely. Jos viljelysuosituksiamme noudatetaan, onnistuneelle kuminanviljelylle on kuitenkin hyvät edellytykset. Kuminan ottamisesta oman tilan vuoroviljelyyn on seuraavia etuja: 1. Voidaan käyttää samaa kalustoa kuin viljanviljelyssä. 2. Työhuippujen tasoittuminen (kumina kylvetään viljan jälkeen mutta puidaa aikaisemmin). 3. Monivuotinen kasvi =vähemmän työtunteja ja pienempi konekustannus. 4. Vaatii vähemän tilaa (volyymiä). 5. Hyvä esikasviarvo (sopii erinomaisesti vuoroviljelyyn esim. viljan kanssa). Kuminan ominaisuudet esikasvina ovat erinomaiset, koska: 1. Sen paksu juuri kuohkeuttaa maaperää syvältä. 2. Ehkäisee maan tiivistymistä. 3. Typen määrä lisääntyy maan kuohkeutuessa. 4. Parantaa humustasapainoa suuren kasvimassan ansiosta (etenkin juuri). 5. Katkaisee muiden kasvien tautiketjun. 6. Edistää mikrobien toimintaa maassa. Muun muassa yhteistyössä Berner Oy:n ja Luke:n kanssa tehtävän tehokkaan kehitystyön ansiosta on tällä hetkellä saatavissa toimivia torjunta-aineita rikkojen hallintaan. Lisäksi käyttömääristä ja ruiskutusajankohdista on saatavilla kokeiltua tietoa Kehitystyö ei pääty, vaan jatkuu katkeamatta. Tiedotamme tasaisin välein kuminanviljelyn ajankohtaisista asioista kotisivullamme: www.carawayfinland.fi Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 15. joulkuuta 2015 Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen 1 64230 NÄRPES 050-4440524 info@carawayfinland.fi 2
1. Millainen kasvi kumina on? Kumina (Carum carvi) on porkkanan sukulainen ja kuuluu sarjakukkaisiin kasveihin. Kumina ei kuki ensimmäisenä vuonna, vaan kasvattaa vahvaa pääjuurta. Mikäli juuri on syksyllä riittävän suuri (vähintään 5 mm:n paksuinen), kukinta käynnistyy ja kasvi tuottaa satoa seuraavana vuonna. Kuminan taimi ei ole erityisen arka kylmälle, paitsi kukintavaiheessa. Kumina ei siis tuota satoa ensimmäisenä vuonna (kylvövuonna). Kylvövuonna kuminantaimi alkaa kasvaa nopeasti keväällä. Kukinta käynnistyy ennen juhannusta. Tämä merkitsee, että kumina tuleentuu elokuun alkupuolella. Sivuversojen kukinnot tuleentuvat vähän pääversoa myöhemmin. Pääosa sadosta saadaan kuitenkin sivuversoista. Kumina talvehtii ja tuottaa satoa aina Pohjois-Suomea myöden. Aikaisemmin kumina varisti helposti, mutta nykyään viljellään sellaisia lajikkeita kuin Rekord ja Prochan, jotka eivät varista. Tämä merkitsee että puinnin kanssa ei tarvitse kiirehtiä. Kumina menee harvoin lakoon. Kasvi kuolee tuotettuaan satoa. Kuminasta saadaan kuitenkin satoa useana peräkkäisenä vuonna, koska osa taimista ei ole savuttanut riittävää juurenpaksuutta kylvövuonna. Nämä taimet jatkavat juuriston kehittämistä antaen satoa seuraavana vuonna. Sen vuoksi kylvösiemenen määrä ja kasvuston tiheys vaikuttavat siihen, montako satoa kasvustosta saadaan. Kuminan valttikortin muodostavat sen aromaattiset öljyt. Öljypitoisuus on keskimäärin 2-4 %. Kuminaa käytetään eniten mausteena elintarviketeollisuudessa, leivässä tai juomissa. Toisen luokan kuminasta tislataan kuminaöljyä. Sitä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Suomessa viljeltävä kumina tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisen satotason ja öljypitoisuuden. Keskimääräinen satotaso on 500-1000 kg/ha. Parhaimmillaan satotaso on ollut jopa 2500 kg/ha. Kuminan satotaso vaihtelee merkittävästi vuosittain. Kuminan paksu juuri kuohkeuttaa maaperää. 3
2. Millainen lohko sopii kuminalle? Kumina viihtyy parhaiten hyvin kalkituilla ja ojitetuilla lohkoilla. Mahdollisuuksien mukaan tulisi välttää laaksojen esiintymistä lohkolla. Vesikertymiin jäävät kuminantaimet kärsivät hapenpuutteesta ja kuolevat, jos vettä ei saada ajoissa pois. Tulisi pyrkiä löytämään lohko, jolla ei ole kovin runsaasti rikkakasveja. Hankalimmat rikkakasvit kuminalle ovat saunakukka, ohdake ja valvatti. Näiden rikkojen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota jo edellisenä vuonna esimerkiksi käyttämällä Ariane S-valmistetta. Nykyään on kuitenkin myös torjuntaaineita, jotka toimivat kuminanviljelyssä valvattia ja ohdaketta vastaan (katso sivut 8, 9, 11, 16). Sen sijaan Ally Class, Mustang Forte, CDQ ja Lancelot eivät ole suositeltavia edellisenä vuonna, koska ne voivat vaikeuttaa kuminan itämistä. Kivennäis- ja savimaat soveltuvat kuminalle parhaiten. Multamaa ei sovellu yhtä hyvin, koska siinä on enemmän rikkakasveja ja maavaikutteiset torjunta-aineet tehoavat heikommin maan multavuuden noustessa. Multamaalla myös talvehtiminen voi olla heikompaa. Paras esikasvi on vilja. Rypsi tai rapsi esikasvina lisäävät pahkahomeriskiä. Timoteitä ja muita heinäkasveja voidaan käyttää ennen kuminaa, mutta tämä edellyttää onnistunutta glyfosaattikäsittelyä. Esikasvista riippumatta glyfosaattikäsittelyä suositellaan ennen kuminan kylvöä. 3. Muokkaus ja kylvötekniikka Suositeltava kylvöaika on pitkä ajanjakso. Kuminaa voidaan kylvää touko-kesäkuussa. Jopa juhannuksen jälkeinen kylvö voi onnistua mutta silloin sääolosuhteiden on oltava suosiolliset loppukesän ja alkusyksyn ajan. Koska kuminan siemen on pieni, maan tulisi olla tasainen. Siemen kylvetään mahdollisimman lähelle maan pintaa (n. 1-2 cm syvyyteen). Jos siemen joutuu syvemmälle kuin 2 cm, kuminan itävyys laskee merkittävästi. Kuminan kylvö onnistuu viljan kylvökoneella, ts. rivivälillä 12,5 cm. Siemenen voidaan jopa antaa tippua suoraan maahan kylvölaatikosta multaisemmalla maaperällä. Kuivemmilla mailla, esim.savimailla on kuitenkin toivottavaa että kylvö tapahtuu vantailla. Kumina itää hitaasti, normaalisti ensimmäiset taimet näkyvät 2-3 viikon kuluttua. Itävyyttä parantaa lämmin ja kostea ilma. Mahdollisimman tasainen kasvusto auttaa rikkojen hallinnassa. Rikkoja kertyy kasvuston aukkopaikoille. Kumina voidaan kylvää myös suorakylvökoneella. Tämä vaatii kuitenkin vielä tarkempaa rikkojen torjuntaa. Kuminantaimi kukkii kesäkuussa satovuonna. 4
4. Kylvösiemenmäärä Kylvösiemenmäärä on n. 15 kg/ ha, riippuen itävyydestä, halutusta tiheydestä ja tuhannen siemenen painosta. Suositeltava kylvötiheys on 350-450 itävää siementä/m2. Tuhannen siemen paino on tavallisesti 3 grammaa. Kylvösiemenmäärä voidaan laskea seuraavalla yhtälöllä: Kylvötiheys kpl/m2 x tuhannen siemenen paino g itävyys Tarkan kylvösiemenmäärän määräämiseksi suositellaan kiertokokeen suorittamista. Tutkimus on osoittanut, että pienempi kylvösiemenmäärä lisää vuosittaista kuminasatoa mutta harvempina vuosina. Suuremmalla kylvösiemenmäärällä kumina voidaan viljellä useampana vuonna, mutta sato on vuotta kohti pienempi. Enempää kuin kahta satovuotta ei kuitenkaan suositella, koska rikkakasvien määrä lisääntyy ja satomäärä vähenee vuosien mittaan. 5. Kalkitus Kuminan suositeltu ph -arvo on luokkaa hyvä tai 6-6,5 kivennäismaassa ja 7 savimaassa. Kalkitus tulee mieluiten suorittaa syksyllä tai talvella ennen kuminan kylvöä. Satokuminalle ei suositella kalkitusta. 6. Lannoitus Lannoituksen tarve vaihtelee eri lohkoilla. Sen vuoksi pohjana tulisi ensisijaisesti käyttää viljavuustutkimusta. Tarkasta sallitut lannoitemäärät jos olet mukana ympäristökorvausjärjestelmässä. Lannoituksen tarve voidaan jakaa kylvövuoteen ja satovuosiin: Kylvövuosi: (kg/ha) Typpi Fosfori Kalium Kivennäismaat 30-50 15-20 50-70 Savimaat 40-60 15-20 50-70 Satovuosi: (kg/ha) Typpi Fosfori Kalium Kivennäismaat 60-80 15-20 50-70 Savimaat 70-90 15-20 50-70 Eläinlannoitetta voidaan hyvin käyttää kuminalle etenkin kylvövuonna. Usein eläinlannoite sisältää enemmän fosforia ja kaliumia, joita kumina tarvitsee kylvövuonna. Fosforilannoituksella on lisäksi parempi teho kylvövuonna, koska lannoite voidaan silloin lisätä multaamalla. Hivenravinteista boorilla on suuri merkitys siemenmuodostukseen. Lannoitteen valitseminen riippuu siis maan ravinnepitoisuudesta. Aika usein kuminalle soveltuva lannoite on Yara Y6 (17-4,6-10). Lannoitus voidaan satovuonna aloittaa, heti kun maa kantaa. On kyseenalaista voidaanko eläinlannoitetta suositella satovuosina, koska bakteeripitoisuus, kuten kolibakteeri, saattaa tällöin kohota kuminasadossa. On todettu, että typen lisälannoitus 20-30 kg/ha sadonkorjuun jälkeen tuottaa vahvemmat taimet ja näin mahdollisuuden suurempaan satoon seuraavana vuonna. Ympäristökorvauksen ehdot (mm. lannoitus) kuminalle esitetään sivulla 15. 5
Lannoitus voidaan satovuonna aloittaa heti kun maa kantaa. 7. Rikkojen torjunta kylvövuonna Kylvövuonna luodaan pohja onnistuneelle rikkakasvien torjunnalle. Paras tulos rikkakasvien torjunnassa saadaan käyttämällä sekä lehti- että maavaikutteisia torjunta-aineita. Koska kumina itää hitaasti, jopa 3 viikkoa, varsinkin maavaikutteiset aineet ovat tärkeitä. Näiden teho on parempi jos ruiskutus voidaan suorittaa kostealle maalle. Maavaikutteiset torjunta-aineet ovat teholtaan huonompia multaisissa maissa. Suositeltavaa on, että ruiskutus suoritetaan vähintään kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran noin 10 päivää kylvön jälkeen ennen taimettumista. On tärkeää, että kumina ei ole ehtinyt muodostaa tainta (ennen sirkkalehtivaihetta= 2 sileää lehteä), koska nuori kuminantaimi sietää huonosti ruiskutusta. Toinen ruiskutuskerta suoritetaan, kun kumina on 2-lehtiasteella muodostanut yhden tai kaksi lehteä (sirkkalehtien lisäksi). Kemiallisen ruiskutuksen lisänä kumina voidaan vielä kesänaikana niittää koneella. Kumina kestää useita niittoja yhden kesän/syksyn aikana. Esimerkki onnistuneesta rikkakasvien torjunnasta kuminanviljelyssä. 6
8. Rikkakasvien torjunta satovuonna Mikäli rikkakasvien torjunta on ollut menestyksellistä kylvövuonna, torjuntaa ei tarvita ensimmäisenä satovuonna. Jos kuitenkin joudutaan torjumaan siemenrikkoja, ruiskutus on syytä suorittaa aikaisin toukokuussa, ennen kuin kuminantaimi ehtii peittää maanpinnan. Maavaikutteisilla torjunta-aineilla on parempi teho, jos ne osuvat maanpintaan. Rikkojen esiintyminen kuminakasvustossa lisääntyy yleensä ajan mittaan ja sen vuoksi olisikin hyvä seurata rikkojen torjunnan tarvetta seuraavana satovuonna. Emme kuitenkaan suosittele pitkäaikaista kuminan viljelyä (enemmän kuin 2 satovuotta), koska rikkojen esiintyminen lisääntyy niin paljon että kuminasato on heikko tai jää kokonaan tulematta. Silloin on paras kyntää pelto ja kylvää myöhemmin esimerkiksi viljaa ongelmarikkojen torjumiseksi. Kuminakoin toukkien torjunta. 7
9. Esimerkkejä ruiskutuksista: VALMISTELUT: Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) Rikkakasvit, joita on Esimerkiksi viljassa Ariane S 1,75-2 l vaikea torjua kuten valvatti, ohdake jne edellisenä vuonna Juolavehnä Syksyllä viljanpuinnin jälkeen Glyfosaattia ohjeen mukaan tai keväällä ennen maanmuokkausta ja kuminan kylvöä KYLVÖVUOSI: KYLVÖVUOSI Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat 1. ruiskutus suoritetaan Vaihtoehto 1: Fenix 0,75-1,0 l + Goltix 1,0-1,5 kg kylvön jälkeen mutta ennen Vaihtoehto 2: Fenix 0,75-1,0 l + Senkor SC 0,2 l kuminan taimettumista Vaihtoehto 3: Fenix 0,5-1,0 l + Senkor SC 0,2 l + (n. 10 päivää kylvön jälkeen) Stomp 2 l B Siemenrikat 2. ruiskutus suoritetaan Vaihtoehto 1: Fenix 0,3 l + Goltix 0,7 kg + Lentagran 0,3 kg kun kuminalla on kaksi lehteä. Vaihtoehto 2: Fenix 1 l + Goltix 1 kg (sirkkalehtien lisäksi) Vaihtoehto 3: Fenix 1 l + Stomp 2 l C Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto1: Targa 2 l + kiinnite 4-6 lehteä Vaihtoehto 2: Targa 3 l D Ohdake, valvatti Kun kuminalla on Matrigon 110-140 g/ha + vähintään 7 lehteä Saunakukka elokuu- syyskuu 8
ENSIMMÄINEN SATOVUOSI: ENSIMMÄINEN SATOVUOSI Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat Aikaisin keväällä ennen Vaihtoehto 1: Goltix 0,75-1,5 kg lehtiruusukkeiden esille tuloa B Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto 1: Targa 2 l + kiinnite + 4-6 lehteä Vaihtoehto 2: Targa 3 l Hukkakaura B Kumina Siitä kun toukat ovat Vaihtoehto 1: Karate Zeon 0,05-0,075 l toukat kuoriutuneet kunnes kumina Vaihtoehto2: Cyperkill 250 EC 0,1 l kukkii Vaihtoehto 3: Mavrik 0,2 l HUOM! Mavrik aiheuttaa kuminaan suuren jäämien vaaran ja sitä voidaan käyttää ainoastaan mehiläispesäkkeiden läheisyydessä. C Saunakukka Kuminanpuinnin jälkeen Matrigon 110-140 g/ha (ohdake, valvatti) elokuu- syyskuu 9
TOINEN SATOVUOSI: TOINEN SATOVUOSI Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat Aikaisin keväällä ennen Vaihtoehto 1: Goltix 0,75-1,5 kg lehtiruusukkeen esille tuloa B Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto 1: Targa 2 l + kiinnite 4-6 lehteä Vaihtoehto 2: Targa 3 l B Kuminakoin Siitä kun toukat ovat Vaihtoehto 1: Karate Zeon 0,05-0,075 l toukat kuoriutuneet kunnes kumina Vaihtoehto 2: Cyperkill 250 EC 0,1 l kukkii Vahitoehto 3: Mavrik 0,2 l HUOM! Mavrik aiheuttaa kuminaan suuren jäämien vaaran ja sitä voidaan käyttää ainoastaan mehiläisyhdyskuntien läheisyydessä. KUMINANVILJELYN LOPETTAMINEN: C Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) Lopeta kuminan Puinnin jälkeen, Glyfosaattia ohjeiden mukaan viljely syksyllä 10
10. Ongelmarikkakasvi (saunakukka,peltosaunio) Ongelmarikkakasvi numero 1 on saunakukka. Saunakukka voi olla joko keväällä tai syksyllä itävä. Keväällä itäviä peltosaunioita voidaan torjua aikaisessa vaiheessa ja syksyllä itäviä loppukesästä (katso sivut 8,9,16,17). Jos lohkolla on ainoastaan yksittäisiä taimia, on suositeltavaa, että nämä kitketään käsin. Syksyllä itävät taimet voivat jatkaa kasvamista seuraavana vuonna. Vältä myös saunakukan siementen leviämistä puimurin kautta, koska saunakukka kuuluu runsassiemenisimpiin rikkakasveihimme. Yhdessä taimessa voi olla jopa 35.000 siementä. Ongelmallisin rikkakasvi on peltosaunio. 11. Ongelmarikkakasvi (juolavehnä) Juolavehnää ei ole vaikea torjua kuminasta, koska on olemassa tehokkaita torjuta-aineita, joita voidaan käyttää kuminaan (katso sivut 8, 9, 10, 16). Lisäksi glyfosaattikäsittely voidaan tehdä jo syksyllä vuotta ennen kuminan kylvöä tai keväällä ennen maanmuokkausta. Vältä torjunta-aineiden käyttöä myöhään satovuosina, koska kuminasatoon voi aiheutua jäämiä! 12. Ongelmarikkakasvit (hukkakaura) Hukkakaura voidaan torjua samoilla aineilla kuin juolavehnää (katso sivut 8, 9, 10, 16). Hukkakauraa esiintyy eniten kylvövuonna, muutamat taimet voivat itää ensimmäisenä satovuonna, mutta tämän jälkeen hukkakauraa ei enää löydy. Tämä johtuu siitä, että hukkakauran siemenet vaativat itääkseen, että maata viljellään. Hukkakauran siemenet ovat silloin itämislevossa maassa, mutta virkoavat taas kun kuminapeltoa kynnetään. 13. Ongelmarikkakasvi (ohdake, valvatti) Matrigon 72 SG :tä käytetään ohdakeen torjumiseen loppukesästä kylvövuonna (katso sivu 8, 9, 16, 17). Sitä voidaan myös käyttää satovuosina puinnin jälkeen, mutta teho ei välttämättä ole riittävä pitämään ohdakkeet poissa. Koska Matrigon on täysin lehtivaikutteinen, tulee ohdakkeen kukat ja nuput niittää 1-2- viikkoa ennen Matrigon-ruiskutusta. Näin ohdakkeen energia keskittyy lehtiin ja teho paranee. Kuminan tulee olla 7-lehtivaiheessa kun ruiskutus suoritetaan. 11
14. Kuminan tuholaiset (kuminakoi) Kuminan pahin tuholainen on kuminakoi (Depressaria daucella). Ilman torjuntaa ei luultavasti tule myöskään kuminasatoa! Torjunta tulee suorittaa joka vuosi, paitsi kylvövuonna. Oikeastaan torjunta kohdistuu kuminakoin toukkaan. Se muodostuu kuoriutuessaan munasta ja ryömiessään esiin alkaakseen syödä kukannuppuja ja kukkia. Tämä tapahtuu kun lämpösumma on ylittänyt 200 astetta mikä yleensä tarkoittaa touko-kesäkuun vaihdetta. Samaan aikaan tulevat myös ensimmäiset kuminankukat. Lämpösumman voi tarkastaa lähettämällä tekstiviestin numeroon 16161 (Meteorologian laitos) ja kirjoittamalla Lämpösumma välilyönti paikkakunnan nimi.vastaus tulee välittömästi. Torjunnan voi suorittaa kahteen kertaan (katso sivut 9, 10, 16). Toinen ruiskutus suoritetaan viikkoa ensimmäisen jälkeen. Koska pyretroidit ainoastaan tappavat toukat, ensimmäistä ruiskutusta ei pidä tehdä liian aikaisin. Anna toukkien kuoriutua munista ensin! Koska pyretroideillä on ainoastaan kontaktivaikutus, teho paranee lisäämällä kiinnitysainetta. Biologinen valmiste Turex vaikuttaa vain toukkien vatsaan. Niiden pitää syödä käsiteltyjä kasvinosia torjunnan onnistumiseksi. Valmiste vaikuttaa parhaiten pieniin toukkiin. Turexia voi käyttää kukinnan aikana ilman vaaraa pölyttävistä hyönteisistä ja torjunta-ainejäämistä sadossa. Kuminatoukka. 15. Kuminan tuholaiset (kuminan rengaspunkki) Kuminan rengaspunkki (Aceria carvi) on suhteellisen uusi tuholainen, jonka lukumäärä on lisääntynyt kuminanviljelyn lisääntymisen myötä Suomessa. Punkki, joka on kooltaan ainoastaan 0,2 mm:n kokoinen, talvehtii kuminan kasvupisteessä. Se lisääntyy nopeasti ja muodostaa useita sukupolvia kesässä. Sen vahingot on helppo havaita, kun kukista tulee vaaleanpunaisia ja kukkakaalimaisia. Sen jälkeen kukat kuivuvat eikä siemeniä muodostu. Punkki voi aiheuttaa merkittävää sadonalennusta. Se leviää lohkolta toiselle työkoneiden ja tuulten mukana. Sitä vastaa ei tällä hetkellä ole kemiallisia torjunta-aineita. Kuminan rengaspunkin esiintymistä voidaan vähentää ainoastaan viljelykierrolla. Ennalta ehkäistä voi myös siten, että uusia kuminalohkoja perustetaan muutaman sadan metrin päähän. 12
16. Kasvitaudit Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) on viljelykiertotauti, joka on aika yleinen kuminassa. Rypsin tapaan se tartuttaa kuminantaimen rungon, mistä seuraa satovahinkoja. Pahkahome voi säilyä maassa vuosia rihmastopahkana. Puinnin yhteydessä tulee pieniä mustia hiiren ulosteen näköisiä itiöitä kuminasatoon, nämä huonontavat sen laatua ja arvoa. Pahkahometta voidaan torjua hyväksytyllä sieniaineella, esim. Amistar. Parasta on kuitenkin välttää rypsiä viljelykierrossa kuminan kanssa, kun taas esim. viljalla on viljelykierrossa pahkahometta poistava vaikutus. Kemiallisen torjunnan ei katsota olevan välttämätöntä. 17. Puinti Kuminan puintiaika on elokuussa juuri ennen tai samanaikaisesti kuin ohra puidaan. Tuleentuminen on epätasaista. Ensin tuleentuvat pääkukat korkealla mutta sivuversot antavat suurimman sadon. Jos viljelee sellaisia lajikkeita kuin Rekord ja Prochan, ei tarvitse pitää kiirettä puinnin kanssa, koska ne eivät varista. Helpommin varistavat sitä vastoin Sylvia, Niederdeutscher ja Volhouden ja näiden puinti tulisikin aloittaa mahdollisimman pian Puinti tapahtuu tavallisella viljapuimurilla. Puimuri voidaan säätää käsikirjan ohjeiden mukaan. Jos kuminaa ei ole mainittu, voidaan käyttää rypsin asetuksia. Kumina tulee puida mahdollisimman varovasti varisemisen vähentämiseksi. Sen vuoksi jakaja voidaan ottaa pois ja kaatokelakela tulee pitää mahdollisimman takana, ylhäällä ja ajaa pienin kierroksin. Jos korsissa on vielä jyviä kiinni, täytyy puintiväliä kiristää. Olkihälyttimen toiminta kannatta tarkastaa ennen puintia. Kosteus on puinnin aikana yleensä 15-25 %. Puinti voidaan aloittaa elokuussa. 13
18. Kuivatus Mikrobien toiminta lisääntyy kuminassa nopeasti puinnin jälkeen ja siksi kuivatus tulee aloitta välittömästi. Homeinen kumina ei kelpaa elintarvikekäyttöön. Kumina voidaan kuivata joko kuuma- tai kylmäilmapuhaltimella: Kuumailmapuhallinta käytettäessä suositellaan kuivauslämpötilaa 45 55 astetta. Liian korkea kuivauslämpötila vähentää kuminan öljypitoisuutta. Kuivauksen aikana siemeniä tulisi käsitellä mahdollisimman varovasti, koska öljypitoisuus vähenee, kun siemen vaurioituu. Tarvittaessa voidaan kiertonopeutta vähentää. Voi myös olla syytä vähentää ilmamäärää, jos siemenet helposti lentävät poistokanavaan. Tämä voi kuitenkin merkitä, että kuivauslämpötila nousee liian korkeaksi ja silloin tulee käyttää pienempää suutinta öljypolttimessa. Myös lämpiminä loppukesän päivinä kuivauslämpötila saattaa nousta korkeaksi. Kylmäilmapuhaltimen etuna on, että pienempiä määriä on helpompi kuivattaa. Pienet siemenet saattavat pudota verkon läpi, tätä voidaan ehkäistä levittämällä kuitukangas pohjalle. Lisälämmitystä voidaan myös käyttää. Kumina kuivataan siten, että sen kosteus on alle 11 %. 19. Varastointi Kumina voidaan varastoida siiloihin, vaunuun tai suursäkkeihin. Kertakäyttösäkkejä varastointia varten voi ostaa meiltä. Kuminan varastoinnissa on tärkeää suojata se siten, ettei siihen joudu linnun ulostetta ym. Jos kumina varastoidaan suursäkkeihin, se tulee varastoida kosteudelta suojattuna esim. puulavalla Muuten kumina voi kostua ja tämän seurauksena homehtua. 14 Kertakäyttöisiä suursäkkejä varastointia ja kuljetusta varten voi ostaa Caraway Finlandilta.
20. Kaluston puhdistus Kuminan käsittelyssä on tärkeää, että koko käsittelyketju on puhdistettu, kuten esim. traktorikärryt. Mutta myös myöhemmin, kun viljaa tai rypsiä korjataan, voi kuminan vahva aromi säilyä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että puimurin tai kuivurin nurkkaosiin on jäänyt kuminansiemeniä. Tämä ei merkittävästi vaikuta rehuviljaan mutta ennen vehnän, mallasohran tai rypsin puintia voidaan vähän viljaa ensin kierrättää sekä puimurissa että kuivurissa ja tyhjentää sitten pois. 21. Kuminan tukimääräyksiä Vuoden 2016 tuet ovat seuraavat: Tukialue A ja B C1 C2 Perustuki 118 102 102 Viherryttämistuki 74 66 66 LFA 217 242 242 Ympäristökorvaus 200 200 200 Yleinen hehtaarituki - - 14 YHTEENSÄ 609 610 624 Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan. Jos kasvipeitteisyys on 20 % niin tuen määrä on 4 /ha, 40 % kasvipeitteisyyttä ja tuen määrä on 18 /ha, 60 % kasvipeitteisyyttä ja tuen määrä on 36 /ha ja 80 % kasvipeitteisyyttä ja tuen määrä on 54 /ha. 21.1 Ympäristökorvausten lannoitusvaatimukset kuminan osalta Ympäristökorvaus sallii typelle: (sekä kylvö- että satovuonna) - maks. 90 kg/ha vähämultaisilla ja multapitoisilla mailla - maks. 80 kg/ha runsasmultaisilla mailla - maks. 70 kg/ha erittäin runsasmultaisilla mailla - maks. 50 kg/ha organogeenisillä mailla Ympäristökorvaus sallii fosforin osalta, maan viljavuusluokasta riippuen: (sekä kylvö- että satovuonna) - huono -> maks. 28 kg/ha - aika huono -> maks. 28 kg/ha - tyydyttävä -> maks. 20 kg/ha - tyydyttävä -> maks. 12 kg/ha - hyvä -> maks. 8 kg/ha - korkea -> 0 kg/ha - todella korkea -> 0 kg/ha Fosforirajoitus perustuu siis maan viljavuusluokkaan. 15
21.2 Viljavuustutkimus Kuminanviljelyssä viljavuustutkimus on tehtävä joka viides vuosi. Aikaisemmin joka kolmas vuosi. 22. Kooste kuminan torjunta-aineista: Tuotenimi Käyttö Fenix Siemenrikat Goltix 70 WG Siemenrikat Boxer Siemenrikat Lentagran WP Siemenrikat Stomp Siemenrikat Senkor SC Siemenrikat Matrigon 72 SG Leveälehtiset rikat Mistral/Metro Leveälehtiset rikat Targa Super Juuririkat Karate Zeon Kuminakoi Mavrik 2F Kuminakoi Cyperkill 250 EC Kuminakoi Turex 50 WP Kuminakoi Erilaiset glyfosaattivalmisteet Juuririkat Ajankohta Saa käyttää Saa käyttää Sadetta pohjavesi- kaksi vuotta kestävä alueella peräkkäin h Kylvövuosi 6h Kylvövuosi + satovuosi 2h Kylvövuosi. + satov.(sadon jälkeen) Kylvövuosi Ei 1h Kylvövuosi Ei 2-4 h Kylvövuosi? 1-2 h Kylvöv.+ satovuosi(sadon jälkeen) 6h Kylvövuosi (väh. 5 kuminanlehteä) Ei 2-4 h Kylvövuosi + satovuosi 1h Satovuosi 1-2 h Satovuosi 2h Satovuosi Ei Satovuosi 12 h Kylvövuosi 16 Jotkut 1-6 h
23. Torjunta-aineiden tankkiseostaulukko 24. Tehotaulukko Matias Rönnqvist, Berner * varhaisessa taimivaiheessa 17
Karosserivägen 1 64230 Närpes, Finland 050-444 0524 info@carawayfinland.fi www.carawayfinland.fi