Sopimusoikeus KL 2014. Antti Kolehmainen

Sopimusoikeus KL 2014 Antti Kolehmainen

I YLEINEN OSA Sopimusinstituution pääpiirteiden hahmottaminen

1. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Oikeustieteessä periaatteita on käytetty monessa eri tarkoituksessa ja niillä on ymmärretty useita eri asioita. Yleensä oikeusperiaatteita käytetään ratkaisuperusteena normittamaan oikeussääntöjen avoimeksi jättämää aluetta. Taustalla on ajatus, jonka mukaan ns. kiperässä tulkintatilanteessa tulee oikeussääntöjen ohella soveltaa oikeusperiaatteita. Sanottujen normien oikeuslähdeopillinen ratkaisuarvo on erilainen. - Jos sääntö soveltuu tapaukseen, tapaus on ratkaistava säännön edellyttämällä tavalla. - Periaatteet taas vievät oikeudellista ratkaisuharkintaa vain enemmän tai vähemmän tiettyyn suuntaan

1. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Sopimusoikeus on periaatesuuntautunut oikeudenala Yleislausekesääntely + muut joustavat normit tyypillistä - Usein joudutaan punnitsemaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia argumentteja * Argumenteilla ei etusijajärjestystä Kun etsitään hyväksyttäviä perusteita sopimuksen mukaan toteutettavalle etujen ja rasitusten jaolle, joudutaan tukeutumaan tiettyihin hyväksyttäviin lähestymistapoihin, joita kutsutaan sopimusoikeuden perusargumenteiksi

1. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Sopimusoikeudessa perinteisesti vahva asema. Ongelmanratkaisukyky Sääntelyn luonne * Yleinen siviililaki puuttuu, avointa sääntelyä, yleislausekkeita sekä sovittelusääntöjä Periaatteiden erittely tärkeää. - Pelkästään sääntöjen tasolla tarkasteltuna sopimusoikeuden järjestelmä jää varsin aukolliseksi. - Mahdollista yksittäistapauksissa määritellä suuntaviivoja ratkaisuille / modifioida sopimusehtoja, mikäli ehdot johtavat epätyydyttävään lopputulokseen. Seuraamus sopimusoikeuden periaatesuuntautuneisuudesta: - Tuomioistuimen ratkaisun sisällön tarkka ennustaminen on usein vaikeaa.

Sopimusoikeudellisia argumentaatiotapoja 1. Sopimusten sitovuuden periaate (pacta sunt servanda) 2. Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset 4. Lojaliteettivaatimus 5. Oikeuksien väärinkäytön kielto 6. Taloudellinen rationaalisuus 7. Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta 8. Yhdenvertaisuusperiaate 9. Kohtuusperiaate

1. Sopimusten sitovuuden periaate Pacta sunt servanda (sopimusten sitovuus) = toimijat voivat keskinäisillä päätöksillään velvoittautua toisiaan kohtaan Sopimusoikeuden klassinen perusta ja lähtökohta Mahdollistaa sen, että osapuolten päätöksen voidaan tarvittaessa panna täytäntöön TI:n ja ulosottokoneiston avulla Sopimusten sitovuudella on rajansa. Sopimus sitoo, ellei eritysperustetta toisenlaiseen arvioon ole olemassa - Pakottava lainsäädäntö - OikTL:n pätemättömyys ja kohtuullisuussäännöt jne.

1. Sopimusten sitovuuden periaate Laissa tätä ei ole ilmaistu nimenomaisesti ja kaikkia sopimuksia koskevana. Kysymyksessä kuitenkin yleisesti hyväksytty sopimusoikeuden peruspilari. Ilmenee mm. VKL 1 :stä, jonka mukaan: "velkakirjan antaja vastatkoon velkasitoumuksestaan". Pacta sunt servanda -periaatteen vallitessa pääsääntönä on, että myös epäedulliset ja huonosti tarkoitustaan vastaavat sopimukset pidetään

1. Sopimusten sitovuuden periaate Sopimusten sitovuus palvelee sekä oikeudellisen ratkaisutoiminnan että sopimustoiminnan ennustettavuutta. Tuomioistuinprosessiin lähtevä sopijapuoli voi yleensä luottaa siihen, että oikeus perustaa päätöksensä sopimuksen sitovuuteen. Kun osapuolet tietävät tämän, he tavallisesti myös käyttäytyvät sovitulla tavalla

2. Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset Sopimusoikeudessa perinteisesti korostettu osapuolitahdon merkitystä: sitoudutaan, koska pyritään johonkin Liittyy ns. tahtoteoriaan (sopimusvelvoite syntyy sitoutumistahdosta ja tämän ilmaisemisesta vastapuolelle) Vahva argumentti, jos kysymys on molempien osapuolten tarkoituksesta Jos kysymys yhden osapuolen tarkoituksesta, jota toinen osapuoli ei ole voinut havaita, argumentin arvo on hyvin vähäinen - merkitystä, jos tarkoitukset ovat niin tyypillisiä, että vastapuolen on pitänyt ymmärtää niiden olemassaolo Liittyy etenkin sopimusten tulkintaan

3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset Suomessa edellytysoppi ei ole saanut vahvaa asemaa Edellytysoppi (clausula rebus sic stantibus) tarkoittaa sitä, että sopimusta on pidettävä sitovana vain niin kauan, kuin sopimusta ympäröivä todellisuus pysyy samana kuin se oli sopimuksen syntyhetkellä Edellytykset liittyvät osapuolten tahdonmuodostusperustaan: käsitykset sopimuksen kohteesta, olosuhteiden kehityksestä jne. Edellytysten alkuperäinen virheellisyys tai raukeaminen voivat vaikuttaa osapuolten velvoiteasemiin.

3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset Problematiikka muistuttaa tarkoituksia koskevaa problematiikkaa: toisen osapuolen tietoisuus tärkeä seikka Edellytyksen katsotaan yleensä eroavan tarkoituksesta: - edellytykset kytkeytyvät sopimuksentekohetken olosuhteiden jäädyttämiseen - sopimuksen tarkoitus suuntautuu tulevaan; mitä lopputulosta tavoitellaan Yksin omassa tiedossa olevat edellytykset eivät ole merkityksellisiä

3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset / KKO 1986 II 111 A oli myynyt sukunsa omistuksessa kauan olleen maanviljelystilan pojalleen B:lle ja tämän vaimolle C:lle kauppahinnasta, joka oli n. 1/10 tilan käyvästä arvosta. Omistusoikeus oli siirtynyt ostajille heti. Kauppa oli tehty edellytyksin, että B ja C jatkoivat tilalla asuen tilanpitoa ja pitivät kauppaehtojen mukaisesti huolta A:sta ja hänen vaimostaan, jotka jäivät asumaan tilalle. Sanottuja edellytyksiä ei ollut mainittu kauppakirjassa, mutta asianosaiset olivat olleet niistä tietoisia. B ja C olivat kuitenkin kaupan jälkeen muuttaneet pois tilalta, vuokranneet pellot ja myyneet maanviljelyskoneet eivätkä olleet tarkoitetulla tavalla täyttäneet kauppaehtoja. Koska kiinteistönkaupan perustana olleet edellytykset siten olivat jääneet toteutumatta, kauppa purettiin.

4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate Osapuolen tulee tietyissä rajoissa ottaa huomioon myös vastapuolensa tärkeät edut. Ei voida aina yksipuolisesti ajaa omaa etua toisen osapuolen vahingoksi. Lähtökohtana on ajatus sopimuksesta yhteistyön muotona tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Vaikka lojaliteettiperiaatteen olemassaoloa ei yleensä kiistetä, sen oikeuslähdeopillinen perusta on epäselvä. Taustalla voidaan nähdä OikTL 33 :n ilmentämä kunniallisuuden ja rehellisyyden vaatimus sekä OikTL:n passiviteettia koskevat säännökset.

4. Lojaliteettivaatimus/ lojaliteettiperiaate Tärkeä vaatimus etenkin pitkäaikaisissa sopimussuhteissa, joissa on paljon yhteistyötä = monet yritysmaailman sopimukset Lojaliteetin kaltaisia velvollisuuksia on tiedonanto-, reklamaatio yms. velvollisuudet Missä määrin lojaliteettiperiaatteella voidaan rajoittaa esim. irtisanomisoikeuden käyttämistä? Toimimaan omien intressien vastaisesti / pidättyminen toimista, jotka vahingoittavat toista ja joihin itsellä ei erityistä tarvetta? Voidaan mahdollisesti asettaa velvollisuus informoida sopimukseen vaikuttavista muutoksista hyvissä ajoin

4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate Toisen edun huomioon ottamista koskevat normit lisääntyneet. - Esim. kauppaedustajien lojaliteettivelvoitteisiin liittyvät säännökset (Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä 5 :n 1 momentti). - Lojaliteettiperiaate saa tukea myös oikeuskäytännöstä (Ks. esim. KKO 1993:130 ja KKO 1991:153).

Lojaliteettivaatimus/ lojaliteettiperiaate KKO 1993:130 Rakennuttaja oli tehnyt sopimusneuvottelujen aikana muutoksia alkuperäisiin rakennussuunnitelmiin, jotka johtivat siihen, ettei hanke enää täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia. Urakoitsija oli tästä tietoinen. Koska urakoitsija oli sitoutunut urakkaan kokonaisrakentamisen ehdoin eikä ollut huomauttanut rakennuttajaa muutoksien vaikutuksesta rakennelman kestävyyteen, urakoitsija oli vastuussa rakennuttajalle laiminlyönnistään aiheutuneesta vahingosta. Kokonaisrakentamisen yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsijan on viipymättä ilmoitettava rakennuttajalle, jos hän havaitsee rakennuttajan antamissa määräyksissä virheellisyyksiä, jotka saattavat vaarantaa rakennussuorituksen sopimuksenmukaisen täyttämisen. Vaikka mainittu sopimusehto koskee otsikkonsa mukaisesti urakoitsijan suoritusaikaista vastuuta, niin siinä määrättyä huomautuksentekovelvollisuutta on niin sanotun lojaliteettiperiaatteen mukaisesti noudatettava myös jo sopimusta valmisteltaessa

4. Lojaliteettivaatimus/ lojaliteettiperiaate KKO 1991:153 A oli ostanut sorakauppias B:ltä maa-ainesta omakotitalonsa rakennuspaikan perustusta varten. Myyty maa-aines oli ollut soveltumatonta tähän tarkoitukseen. B oli viimeistään tuodessaan aineksen A:n rakennuspaikalle tullut tietoiseksi sekä aineksen käyttötarkoituksesta että sen soveltumattomuudesta siihen. B:n olisi tullut huomauttaa A:lle aineksen soveltumattomuudesta aiottuun tarkoitukseen, mutta hän oli tämän laiminlyönyt. A:lla oli ollut perusteltua aihetta luottaa B:n asiantuntemukseen. Kaupan kohteen katsottiin olleen virheellistä.

5. Oikeuksien väärinkäytön kielto Muistuttaa lojaliteettivelvoitetta Joskus pätevään oikeuteen voidaan vedota sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi, joka on ristiriidassa kyseisen oikeuden taustalla olevan arvomaailman kanssa Shikaaninomainen vahingoittaminen Sallitulla toimella pyritään hylättävään päämäärään: * Esim. sopimuksen (sinänsä lainmukaisen) irtisanomisen ainoa tarkoitus on aiheuttaa vahinkoa vastapuolelle

6. Taloudellinen rationaalisuus ja 7.Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta 6. Talouspainotteiset argumentit oikeudellisessa harkinnassa Toimenpiteiden taloudellinen järkevyys voi vaikutta mm. tiedonanto- ja selonottovelvollisuuksiin 7. Myös taloudellissävytteistä tarkastelua Pohdintaa, kumpi on soveliaampi riskinkantaja minkin sopimukseen liittyvän riskin osalta Millä keinoin osapuolet voisivat estää taloudellisten riskien realisoitumisen tai esim. pulverisoida se perimiinsä hintoihin Esim. sopimuksen tulkintaa koskeva epäselvyyssääntö: epäselvän sopimusehdon muotoillut saa kärsiä tulkinnanvaraisuuden tappionaan.

8. Yhdenvertaisuusperiaate Osapuolia tulee kohdella samalla tavoin samanlaisissa asioissa. Vrt. mielivalta Yleinen oikeusperiaate, jolla merkitystä muillakin oikeudenaloilla Liittyy oikeusturvaan: ratkaisujen perustuttava yleistettäville näkökohdille = ratkaisut pystyttävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin

9. Kohtuusperiaate Kohtuusperiaatteen merkitys kasvanut viime vuosikymmeninä Sopimusten sovittelu edellyttää aina velvoitteiden epätasapainoa Idea: sopimus ei saisi johtaa kohtuuttomuuteen Sopimusten sovittelu on nähty uhkana sopimusten sitovuudelle

9. Kohtuusperiaate Saa normitukea mm: OikTL 36 : Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta - Kriteerit: 1. oikeustoimen koko sisältö, 2. osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja 3. sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä 4. muut seikat. Vastaavia normeja mm. KSL 4:1-2, As HVL 6.1, LiikHVL 5.1, TSL 10:2, AL 103b jne.

9. Kohtuusperiaate Ongelmana yleensä, mistä kriteerit kohtuullisuudelle. Vrt. ratkaisun ennustettavuus. Vertailukohtana kohtuuelämyksille voi olla esim. dispositiivinen lainsäädäntö. Sopimussuhdetta tarkasteltava kokonaisuutena ottaen mukaan tarkasteluun myös osapuolten muut sopimukset tai järjestelyt Eräs tapa on se, että kohtuusperiaatteen käyttöä täsmennetään kytkemällä se ennakoitavuusajatteluun. * sopimuksentekoon on vaikuttanut esim. tavanomainen käytäntö voidaan täsmentää oikeustoimen kohtuullisuuden arviointia ja sovitella sopimusta näiden käytäntöjen suuntaiseksi. Kohtuullisuutta ei kuitenkaan pysty tyhjentävästi määrittelemään yhden kriteerin perusteella.

9. Kohtuusperiaate A. Alkuperäinen kohtuuttomuus sovitteluperusteena Heikomman suoja Interventio sopimusvapauteen Tyyppikohtuuton ehto (toinen osapuoli saa yksin ratkaista tärkeitä sopimussuhteeseen vaikuttavia seikkoja) B. Jälkiperäinen kohtuuttomuus Olosuhteiden muutos on tehnyt alun perin tasapainoisen sopimuksen puuttumista vaativalla tavalla kohtuuttomaksi

KKO 1994:140 - Alkuperäinen kohtuuttomuus Useiden henkilöiden tehtyä yhtiön kanssa sopimuksen asunto-osakkeiden varaamisesta kiinteään hintaan heille oli lyhyen ajan kuluttua ilmoitettu, että kustannustason nousun johdosta hintaa oli korotettava, ja tarjottu mahdollisuutta purkaa tekemänsä varaus. Uusissa varaussopimuksissa hinta oli sovittu korkeammaksi ja sopimuksiin oli otettu ehto, jonka mukaan asuntojen varaajat eivät tulisi kohdistamaan yhtiötä vastaan mitään vaateita varaushinnan muutoksen johdosta.

KKO 1994:140 - Alkuperäinen kohtuuttomuus Viimeksi mainittu ehto ei estänyt asunnon varaajia vaatimasta kauppahinnanpalautusta sillä perusteella, että hinnankorotus oli oikeustoimilain oikeustoimen pätemättömyyttä ja sovittelua koskevien pakottavien säännösten mukaan pätemätön tai sovittelua edellyttävästi kohtuuton. Hinnankorotus jätettiin OikTL 36.1 :n nojalla kohtuuttomana huomioon ottamatta ja yhtiö velvoitettiin palauttamaan asuntojen ostajille korotetun hinnan ja alkuperäisen hinnan erotus.

Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla Ks. esimerkiksi KKO 1994:96 (liikehuoneiston vuokra) Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä liikeriskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.

Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Olosuhteiden muuttumiseen perustuva sovittelu voi olla perusluonteeltaan hyvinkin erilaista kuin alkuperäiseen kohtuuttomuuteen pohjautuva Voi merkitä alkuperäisen tarkoituksen ylläpitämistä uusissa olosuhteissa Ajatus, että sopimuksen tarkoitus ym. kantavat rakenteet ovat ensisijaisia ja sopimusehtojen vaikutukset voivat olla tähän nähden sattumanvaraisia Toisinaan samaan tavoitteeseen päästään usein tulkinnalla

KKO 1990:138 - Jälkiperäinen kohtuuttomuus A oli myynyt koskiosuutensa sähköyhtiölle 1963. Tällöin oli pitkäaikaisessa sähköntoimitussopimuksessa sovittu, että A sai ilmaiseksi sähköä 5000 kwh vuodessa. Lopusta sähköstä A:n tuli maksaa tilapäiskäyttäjien tariffin mukaan. Kun sähkönkäyttö erilaisten sähkölaitteiden yleistyttyä kasvoi, A joutui 1980-luvulla maksamaan sähköstä enemmän kuin hän olisi yleistariffin mukaan joutunut maksamaan. Tämä lopputulos ei vastannut osapuolten alkuperäistä tarkoitusta. KKO kohtuullisti sopimusta. Kohtuullistamalla pidettiin osapuolten sopimusta koskevat alkuperäiset tarkoitukset voimassa

Sopimusvapaus Kapitalistisen talous- ja sen siviilioikeusjärjestelmän peruspilari Oikeusjärjestyksen mukaan henkilölle kuuluva vapaus muotoilla oikeussuhteensa. - Laajuus määräytyy niiden normatiivisten rajoitusten kautta, jotka sopimusvapauteen kohdistuvat. Viime vuosisadan aikana tätä vapautta selvästi kavennettiin. Kontrolloimaton sopimusvapaus aiheutti ongelmia. Sillä on silti yhä keskeinen merkitys myös Suomessa. Viimevuosina kaventunut; heikomman suojan yms. vuoksi

Sopimusvapaus Sopimusvapauden ulottuvuudet: 1. Sisältövapaus 2. Päätäntävapaus 3. Sopimuskumppanin valitsemisvapaus 4. Tyyppivapaus (millä tavoin sopimus tehdään) 5. Muotovapaus 6. Purkuvapaus

Sopimuspakko Velvoittaa tekemään sopimuksia halukkaiden kanssa normaaleilla ehdoilla Sopimuspakosta ei ole Suomessa yleissäännöksiä Erityislainsäädännössä asetettu eräille monopoliasemassa oleville (postilaitos yms.) ja välttämättömyyspalvelujen (energianjakelu jne.) tarjoajille Asiakkaalla oikeus saada sopimussuhde aikaan toisen osapuolen suostumuksesta riippumatta Sopimuspakkoon liittyy usein myös sisältörajoituksia (ei voida kiertää sopimuspakkoa vaatimalla ankaria ehtoja) Voi olla oikeus kieltäytyä asiakkaaseen liittyvien riskien tms. syyn vuoksi

Sopimusoikeudellisia jaotteluja Sopimusoikeudessa ei voida operoida yhtenäisellä sopimuskäsitteellä. Sovellettavien normien sisältö riippuu alajaottelusta: 1. Kuluttaja- ja liikesopimukset 2. Kerta- ja kestosopimukset 3 Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset 4. Sopimustyyppijaottelu

1. Kuluttaja- ja liikesopimukset Elinkeinoelämän sopimuksissa ei oteta huomioon sosiaalisia näkökohtia samalla tavalla kuin kuluttajasopimuksissa Liikesopimuksissa osapuolet usein tasavertaisia (tai ainakin oletetaan tasavertaisiksi) Liikesopimuksissa riskielementti voimakkaampi; suuret voitot ja tappiot hyväksyttävämpiä - Ei kohtuullisteta yhtä herkästi Toisaalta pienyrittäjän asema saattaa usein muistuttaa kuluttajan asemaa

2. Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset Vakioehtoiset sopimukset on laadittu etukäteen ja niistä ei usein neuvotella asiakkaan kanssa (massasopimuksia) Yksilöllisissä sopimuksissa sopimusehdot on laadittu käyttämättä valmista ehtokokoelmaa, vaan ne on neuvoteltu yhdessä 1. Vakioehtojen tuleminen osaksi sopimusta - oma problematiikka 2. Vakioehtojen tulkinta erilaista - esim. epäselvyyssääntö.

3. Kertasopimukset ja kestosopimukset Kertasopimuksilla lyhyt aikaulottuvuus - Esimerkiksi virhevastuu voi kuitenkin realisoitua myöhemmin Kestosopimuksille ominaista - Pitkäkestoisen sidonnaisuuden syntyminen - Toistuva suorittaminen - Yhteistoiminnallinen jatkuva suhde *Yritystoimintasopimukset: osakas-, yhtiösopimus, jakelujärjestelmät: jälleenmyynti-, franchising-, kauppaedustussopimukset, lisenssit: software-, patenttilisenssit ym. *Työn tekeminen: työ- ja johtajasopimukset, *Kapasiteetin vuokraaminen (esim. televerkot)

Pitkäkestoisuuden seurauksia Tarve reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin Voimassaolon sääntely - Irtisanominen / määräaikaisuus Millainen peruskäsitys sopimuksesta - Ajatellaanko: a) että sopimuksen sisältö muotoutuu kaikilta osin sopimuksen syntyhetkellä: riskinjako lukittu, sisältö ei reaktioherkkä, vai b) että syntyvaiheessa otetaan kantaa vain tällöin nähtävillä oleviin kysymyksiin, jolloin sisältö voi muuten muovautua taloudellisen tarkoituksen ja muuttuvien olosuhteiden myötä

Sopimustyyppijaottelu Sopimusoikeudellinen lainsäädäntö on yleensä sopimustyyppikohtaista; KauppaL, KSL, MK, TSL jne Poikkeus varallisuusoikeudellisia oikeustoimia koskeva OikTL (sopimuksen syntyminen, pätemättömyys, valtuutus, kohtuullistaminen jne.) Sääntelemättömiä sopimuksia koskevat varsin yhtenäiset yleiset opit, joiden sisältö vaihtelee em. pääjaotteluiden mukaan Jaottelu vaikuttaa sisältövapauden laajuuteen, tulkintaan jne. Analogia jaottelun tyyppejä muistuttaviin sopimuksiin on mahdollista

II OSA SOPIMUKSEN (SEN EHTOJEN) SYNTYMINEN Tarjous vastaus mekanismi OikTL:ssa säädelty sopimuksentekotapa - tahdonvaltainen - ei ainut tapa solmia sopimuksia Valtaosa sopimuksista tehdään nykyisin muulla tavoin kuin noudattaen tarjous vastaus -mekanismia Ei koske määrämuotoisia sopimuksia Sopimus syntyy yhtäpitävän tarjouksen ja vastauksen seurauksena

Tarjous vastaus mekanismi Esim. Opiskelija O menee polkupyöräliikkeeseen 12.2.2014. Neuvottelujen jälkeen myyjä (M) tarjoaa hänelle suullisesti vähän käytettyä Tunturi merkkistä polkupyörää hintaan 200 euroa. O ei tähän suostu. Asiaa mietittyään O tulee katumapäälle. 14.2.2014 O ilmoittaa suostuvansa M:n tarjoukseen ja maksavansa ko. pyörästä 200 euroa. Pitääkö M:n myydä pyörä O:lle 200 eurolla?

Tarjous vastaus mekanismi Jos tarjous on nimenomaisesti hylätty, se raukeaa, vaikka tarjouksen voimassaoloaika ei olisi kulunutkaan loppuun. Vastauksen oltava oikea-aikainen ja ns. puhdas. Myöhästynyt tai tarjouksesta poikkeava vastaus ei saa aikaan sitovuutta Viivästynyttä tai epäpuhdasta vastausta arvioidaan uutena tarjouksena, jonka alkuperäisen tarjouksen tekijä voi halutessaan hyväksyä

Tarjous vastaus mekanismi B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista 2.000 euroa käteisellä. Tarjous on B:n mukaan voimassa viikon. A ilmoittaa B:lle 2 viikon kuluttua, että hän hyväksyy tarjouksen ja myy taulun 2.000 eurolla B:lle Sitooko jompikumpi tahdonilmaus jompaa kumpaa?

Tarjous vastaus mekanismi myöhästynyt vastaus (vastausaikaa 1 viikko) B:n ei tarvitse enää suostua kauppaan. Viivästynyttä vastausta arvioidaan kuitenkin UUTENA tarjouksena, jonka B voi hyväksyä

Tarjous vastaus mekanismi B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista 2.000 euroa. Maksun hän lupaa suorittaa 4 kk:n aikana 500 euroa/kk. Nyt A ilmoittaa kirjeitse B:lle, että hän myy ko. kaapin vain käteiskaupalla

Tarjous vastaus mekanismi epäpuhdas vastaus ( = poikkeaa tarjouksesta: käteis- eikä osamaksukauppa) on uusi tarjous B voi tarjouksen joko hyväksyä tai hylätä - Roolit vaihtuivat: tarjoaja vastaaja vastaaja tarjoaja

Tarjous vastaus mekanismi Tarjousta tai vastausta ei voi peruuttaa selonoton jälkeen, tätä ennen voi peruuttaa vapaasti. - B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista 2.000 euroa käteisellä. Seuraavana päivänä B ilmoittaa A:lle tulleensa katumapäälle ja peruuttavansa ko. tarjouksen. Voiko B tehdä näin, vai onko hän sidottu tarjoukseensa?

Tarjous vastaus mekanismi - Jos A on avannut ja lukenut kirjeen (ottanut siitä selon) peruuttamismahdollisuutta ei ole (vrt. OikTL 39 ) - Jos A ei ole lukenut kirjettä (ottanut siitä selkoa) B voi peruuttaa tarjouksensa tehokkaasti

Tarjous vastaus mekanismi Rajoitettu peruuttamismahdollisuus OikTL 39 :n perusteella a) erityisistä syistä (ns. re integra -sääntö) ja b) ennen kuin tarjous on vaikuttanut määräävästi adressaatin toimintaan B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista 2.000 euroa käteisellä. Kahden päivän päästä B huomaa sekoittaneensa kaapin tehneen puusepän toiseen samannimiseen tämän kuuluisampaan kollegaan ja peruttaa tarjouksensa. Voiko B tehdä näin?

Tarjous vastaus mekanismi Sekoittaminen toiseen saman nimiseen kaapintekijään = OikTL 39 :n tarkoittama erityinen syy riittänee perusteeksi Näin ratkaisevaksi muodostuu, onko tarjous vaikuttanut B:n toimintaan: - Lähettänyt kaapin ostajalle / ei tehnyt vielä mitään?

Tarkoituksettomasti epäpuhdas vastaus Jos vastaus on epäpuhdas, mutta vastauksen antaja on pitänyt sitä tarjousta vastaavana ja tarjouksen tekijän on täytynyt käsittää tämä Tarjouksen tekijän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava vastauksen lähettäjälle, ettei hän hyväksy vastausta. Muussa tapauksessa sopimus syntyy. = reklamaation laiminlyöntiin liittyy passiviteetti vaikutuksena sopimussidonnaisuus

Helsingin yliopiston pääsykoekysymys vuodelta 2000 Kouvolalaisen konepaja B:n pyynnöstä on kuopiolainen konetehdas A lähettänyt B:lle 12.6.2000 päivätyn ja asianmukaisesti allekirjoitetun seuraavan sisältöisen tarjouskirjeen: Tarjous X -merkkinen metallileikkuri. Hinta 100.000 markkaa. Kauppahinta maksettava käteisellä laitteen luovutuksen yhteydessä. B saa kirjeen 13.6.2000 ja lukee sen välittömästi. 18.6.2000 A saa B:ltä 17.6.2000 päivätyn asianmukaisesti allekirjoitetun kirjeen, jonka A lukee niinikään välittömästi sen saatuaan. Kirje on seuraavan sisältöinen: Vastaus kirjeenne 12.6.2000 johdosta Hyväksymme tarjouksenne ja ostamme teiltä X-merkkisen metallileikkurin hintaan 100.000 markkaa. Kauppahinnan maksamme laitteen luovutuksen yhteydessä. Koska kaupan kohteen kaltaisen leikkurin tulee toimia moitteettomasti vähintään viisi vuotta, tarkennamme kauppaehtoja siten, että laitteelle on myönnettävä vuoden takuu.

Helsingin yliopiston pääsykoekysymys vuodelta 2000 Osapuolten välillä ei ole mitään asiaan vaikuttavaa kauppatapaa, eikä osapuolten edustusvallassa ole olemassa mitään virhettä. Arvioi oikeustoimilain perusteella: a) 12.6.2000 päivätyn tarjouskirjeen A:lle synnyttämää sidonnaisuutta (arvioinnissa ei oteta vielä huomioon 17.6.2000 tehtyä oikeustointa). b) 12.6.2000 päivätyn tarjouskirjeen B:lle synnyttämää sidonnaisuutta (arvioinnissa ei oteta vielä huomioon 17.6.2000 tehtyä oikeustointa). c) Tapauksen tosiseikaston perusteella 17.6.2000 päivätyn kirjeen A:lle synnyttämää sidonnaisuutta. d) Tapauksen tosiseikaston perusteella 17.6.2000 päivätyn kirjeen B:lle synnyttämää sidonnaisuutta. e) A:n ja B:n mahdollisuutta peruuttaa tekemänsä oikeustoimet sen jälkeen, kun he ovat lähettäneet kirjeensä.

Vastaus a) Ennen sopimussidonnaisuuden syntyä on voimassa vain tarjoussidonnaisuus, joka kohdistuu pelkästään tarjouksen tehneeseen. 12.6.2000 päivätty kirje sitoo siis tarjouksen tehnyttä A:ta tarjouksen ehtojen mukaisesti. Koska tarjouksessa ei ole asetettu nimenomaista määräystä tarjouksen voimassaoloajasta, on tarjous oikeustoimilain määräysten mukaisesti voimassa kohtuullisen ajan. b) Tarjouksen vastaanottajaa ei 12.6.2000 päivätty tarjous sido, vaan B:llä on valta vapaasti päättää hyväksyykö hän tarjouksen. Tarjouksen vastaanottaja voi myös välttää sopimussidonnaisuuden olemalla reagoimatta tarjoukseen. c) B:n 17.6.2000 päivätty vastauskirje ei aiheuta A:lle sopimussidonnaisuutta, koska B:n vastaus ei ole "puhdas". Vaikka vastauksen muotoilu viittaa tarjouksen hyväksymiseen, siihen liittyy kaupan kohteen takuuta koskeva lisäys alkuperäiseen tarjoukseen verrattuna, joten vastaus poikkeaa tarjouksesta ja sopimus jää toistaiseksi syntymättä.

Vastaus d) Sen sijaan B:n sisällöllisesti "epäpuhdas" vastaus katsotaan uudeksi tarjoukseksi, jolloin vastauksen lähettäneestä B:stä tulee tarjouksentekijä. B:tä koskee nyt tarjoussidonnaisuus uuden tarjouksen ehtojen mukaisesti. Alkuperäinen tarjouksentekijä A pääsee samaan asemaan, kuin missä B oli 12.6.2000 lähetetyn kirjeen perusteella (ks. kohta b) ja A saa nyt vapaasti päättää hyväksymisestään. Koska 17.6.2000 kirjeitse tehtyyn uuteenkaan tarjoukseen ei sisälly vastauksen antamista koskevaa määräaikaa, on vastaus myös tähän tarjoukseen annettava kohtuullisessa ajassa. e) Peruuttaminen on oikeustoimilain mukaan yleensä mahdollista vain, jos peruutus saapuu tarjouksen tekijälle ennen kuin tämä on tutustunut tarjoukseen. Näin ollen peruuttaminen ei enää pääsääntöisesti ole mahdollista kirjeiden lukemisen jälkeen. A ei voi siis pääsääntöisesti peruuttaa tarjoustaan sen hetken jälkeen, jolloin B on 13.6.2000 tutustunut A:n tarjoukseen. Vastaavasti ei B voi peruuttaa omaa oikeustointaan sen 18.6.2000 tapahtuneen hetken jälkeen, jolloin A on ottanut selon B:n "tarjouksesta". Erityisten asianhaarojen vallitessa voi peruuttaminen olla mahdollista vielä tarjouksen sisältöä koskevan selonoton jälkeenkin (ns. re integra -sääntö). Jos käsillä ovat nämä OikTL 39 :n tarkoittamat erityiset asianhaarat, peruuttaminen on mahdollista, jos tarjous ei ole vaikuttanut määräävästi adressaatin (=A:n) toimintaan.

Sääntelemättömiä sopimuksentekotapoja Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Ei tunnistettavia tarjouksia ja vastauksia Sopimuksen perustavat tosiseikat Vakiintunut sosiaalinen käytäntö ja tosiasiallinen toiminta Konkludenttinen eli hiljainen sopiminen (osapuolet ryhtyvät toimimaan sopimuksen mukaisesti) Vakioehtoja käyttäen tehty sopimus

Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Sopimusneuvotteluissa osapuolet tekevät alustavia esityksiä ja vastaesityksiä, tekevät kysymyksiä ja hankkivat tietoja sopimuksen kohteesta ei oikeustoimisidonnaisuutta. - Osapuolet haluavat käydä sopimusneuvotteluja ilman sidonnaisuutta ja säilyttää mahdollisuuden vetäytyä neuvotteluista Sopimusneuvottelut eivät siis tapahdu vuoroittaisen tarjoussidonnaisuuden vallitessa Sopimusneuvottelut eivät sido - Tuottamuksellinen menettely neuvotteluvaiheessa voi kuitenkin johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen

Sopimuksen perustavat tosiseikat Käytännössä esiintyy tilanteita, joissa ei anneta nimenomaisia tahdonilmaisuja, mutta sopimuksen syntymisestä ei ole epäselvyyttä Esim. linja-autoon nouseminen. - Kulkuneuvoon nouseminen saa aikaan sopimussidonnaisuuden riippumatta siitä, onko osapuolten kesken vaihdettu minkäänlaisia suullisia tai kirjallisia velvoittautumiseen viittaavia ilmauksia - Oikeusilmiön taustalla on vakiintunut sosiaalinen käytäntö, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa palveluksiaan ilman sopimusneuvotteluja

Konkludenttinen eli hiljainen sopiminen Osapuolet harjoittavat keskinäistä yhteistoimintaa, joka osoittaa sopimussuhteen olemassaoloa, mutta sopimuksen syntyajankohtaa ja syntytapaa ei kyetä jälkeenpäin osoittamaan Perustuu kokonaisarvioon Yleensä konludenttisiin sopimuksiin suhtaudutaan varovaisesti, jottei kukaan joutuisi sidotuksi sopimuksiin ilman tahtoaan (yksityisautonomia)

KKO 1966 II 99 Kaksi henkilöä oli harjoittanut yhteen lukuun linja-autoliikennettä toiminimellä M. Peltomäki & kumpp. Henkilöiden välille oli muodostunut avoin yhtiö. - Mitään nimenomaisia tahdonilmaisuja ei ollut vaihdettu - Osapuolet toimivat (yhtiö)sopimuksen suuntaisesti vuosikausia Sopimus (yhtiösop.) syntyi konludenttisesti

Vakiosopimukset Käytännössä hyvin tärkeä sopimustyyppi; kokonaiset elinkeinoalat käyttävät vakioehtoja: pankki, vakuutus ja kuljetusala jne. Laatijalla vahvempi asema Vakiosopimusehtojen käyttö perustuu rationalisointiin - Massasopimusten laadinta olisi ylivoimaista, jos kaikille laadittaisiin yksilölliset sopimukset Yhtenäistää asiakkaiden asemaa (vähimmäissuoja) Laaditaan joskus osapuolia edustavien tahojen yhteisissä neuvotteluissa (agreed documents), jolloin - rinnastuvat paljolti dispositiiviseen lainsäädäntöön, joten agreed documents tyyppisiin vakioehtoihin ei ole syytä suhtautua yhtä kriittisesti kuin muihin

Vakiosopimuksia koskevat opit Perustuvat pääosin oikeuskäytäntöön ja - kirjallisuuteen, ks. kuitenkin KSL 4:2-4 (esim. KSL 4:3:ssa epäselvyyssääntö). Vakiosopimus on useissa samankaltaisissa sopimuksissa käytettäväksi tarkoitettu ehtokokoelma Ehdot voivat olla sopimuslomakkeen osana, erillisenä liitteenä tai muuten nähtävillä Yksipuolisesti laaditut / agreed documents tyyppiset vakioehdot

Vakioehtojen liityntä yksittäiseen sopimukseen A Ehdot sisältyvät täytettyyn (ja allekirjoitettuun) sopimuslomakkeeseen - Ehtoja ei tulisi sijoittaa asiakirjan kääntöpuolelle tai allekirjoitus tulisi ottaa myös sinne B. Nimenomainen viittaus vakioehtoihin yksilöllisessä sopimuksessa, jossa todetaan niiden tulevan sovellettaviksi - Oltava tutustumismahdollisuus. C. Harvoin alan tapa (vakiintuneisuus) ei edellytä, että sisältyvät asiakirjaan tai että niihin on viitattu D. Osapuolten vakiintunut käytäntö ei edellytä, että sisältyvät asiakirjaan tai että niihin on viitattu Ehtojen käyttäjän on näytettävä, että tutustumismahdollisuus oli olemassa

Liityntätapa ja ehtojen sisältö Mitä jyrkempiä velvoitteita tai oikeudenmenetyksen uhkia ehdoilla asetetaan, sitä pidemmälle meneviä vaatimuksia liitynnälle asetetaan Agreed documents tyyppiset ehdot tulevat helpommin osaksi sopimusta - Esim. kuluttajansuojaviranomaisten ja tietyn elinkeinoalan keskenään neuvottelemat.

Muita vakioehto-oppeja Ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimus Ehtoja korostettava ennen sopimuksen tekemistä Suullisesti tai esim. painoteknisin keinoin Ellei korosteta, jäävät sopimuksen ulkopuolelle Vertailukohta ankaruudelle dispositiivinen oikeus (ilmentää lainsäätäjän käsitystä tasapuolisista ehdoista) Lailla sääntelemättömissä tilanteissa vertailukohtana sopimusoikeuden periaatteet ja vallitseva käytäntö Epäselvyyssäännön mukainen tulkinta Koskee vain yksipuolisesti laadittuja vakioehtoja KSL 4:3:n sääntö pätee myös elinkeinonharjoittajien välillä = yleinen sopimuksen tulkintaperiaate

KKO 1991:75 Saadessaan asuntolainan pankilta ja luovuttaessaan sille lainan vakuudeksi asuinkiinteistöönsä kiinnitettyjä haltijavelkakirjoja aviopuolisot A ja B olivat allekirjoittaneet yleispanttaussitoumuksen. Siihen vakioehtona sisältyneen panttauslausekkeen mukaan panttivastuu käsitti myös vastaisuudessa syntyvät sitoumukset, joista vain B oli pankille vastuussa. Muusta kuin myönnetyn lainan käsittävästä panttivastuusta ei ollut lainaa myönnettäessä neuvoteltu eikä lausekkeen sisällöstä ja merkityksestä ollut ennen yleispanttaussitoumuksen allekirjoittamista nimenomaisesti huomautettu. Huomioon ottaen lainan tarkoitus ja vakuuden kohde ehtoa pidettiin kysymyksessä olevalta osalta yllättävänä ja ankarana eikä se siten tältä osalta sitonut A:ta.

Vakioehtojen kollisio Ostaja ja myyjä liittävät vastaukseen ja tarjoukseen omat vakioehtonsa OikTL:n mukaan sopimusta ei syntyisi (epäpuhdasvastaus). Tämä ei kuitenkaan yleensä vastaa osapuolten tarkoitusta - käyttäytyminen osoittaa sopimuksen olevan voimassa Ehtokollisio realisoituu jälkeenpäin kun tavarassa on virhe tms. sopimushäiriö

Kollision ratkaiseminen Molempiin vakioehtoihin sisältyvien sopimusmääräysten katsotaan tulevan sopimuksen osiksi Jos ehdot ovat ristiriitaiset: a) Konsensusperiaate: arvioidaan millainen sopimusehto vastaisi osapuolten tarkoitusta b) Kumpi on suuremmassa määrin aiheuttanut kollision (esim. laiminlyömällä reklamaation) c) Lakiperusteisten normien soveltaminen Yksiselitteistä kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa ratkaisukaavaa ei ole

Sopimuksentekotuottamus Korvausvastuu käsittää neuvottelukustannukset ja muun ns. negatiivisen sopimusedun Syntymättä jääneen sopimuksen mukaista hyötyä (positiivista sopimusetua) ei yleensä korvata Poikkeuksena julkiset hankinnat + KKO 1999:48

Sopimuksentekotuottamus Poikkeus KKO 1999:48 mukainen tarjouskilpailutilanne: Asunto-osakeyhtiö oli urakkatarjouspyynnössään sitoutunut noudattamaan rakennusalan urakkakilpailun periaatteita (RT 16-10182). Se oli noita periaatteita rikkoen urakkatarjousten avaamisen jälkeen ryhtynyt neuvottelemaan tarjouksen tekijöiden kanssa urakkahinnoista ja hyväksynyt sen jälkeen muun kuin alun perin edullisimman tarjouksen tehneen rakennusliikkeen uuden halvemman tarjouksen. Rakennuttaja velvoitettiin korvaamaan alunperin edullisimman tarjouksen tehneelle rakennusliikkeelle urakan menettämisestä aiheutunut vahinko, jota arvioitaessa pidettiin lähtökohtana niin sanottua positiivista sopimusetua. Ään.

Vahvistusilmoitus Sitovan sopimuksen tekemisen jälkeen tehty sopimussisältöä täsmentävä ilmoitus Ei yleensä muuta sovittuja ehtoja Voi saada todistusvaikutusta sopimussisällön suhteen Ei yleensä heikennä kuluttajan asemaa, vaan vaikutus rajoittuu lähinnä elinkeinonharjoittajien suhteisiin

Esisopimus Sopimus tulevan (pää)sopimuksen tekemisestä Normaalitasoinen sopimussidonnaisuus Vrt. letter of intent, joka sitovuudeltaan olennaisesti heikompi Voidaan velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen tai sen mukaiseen suoritukseen

Käsiraha Tarjouksen tehosteeksi annettu maksu Luetaan osaksi kauppahintaa, kun sopimus toteutuu Jää myyjälle korvaukseksi, jos ostaja vetäytyy sopimuksesta AsuntokauppaL:ssa erityissääntelyä

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Perinteinen sopimusoikeudellinen ajattelu luotti sopijapuolten kykyyn toimia rationaalisesti. Osapuolille oli annettava mahdollisuus hyötyä tiedoistaan ja taidoistaan - Liberalistinen caveat emptor sääntö: - osapuoli vastaa omista tiedoistaan Tämä nähtiin kannustimena tiedon hankintaan. Vastapuolta ei tarvinnut avustaa tiedoilla edes silloin, kun pystyi havaitsemaan, että tämän sopimusta koskevat tiedot olivat puutteelliset. Sopimusoppi rakentui osapuolten oma-aloitteisen selonottovelvollisuuden mukaisesti.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Lähtökohta on nykyisin periaatteessa sama (caveat emptor). Sopijapuolella ei yleensä ole ennen sopimuksen syntymistä velvollisuutta avustaa vastapuolta. Osapuolten tulee kyetä itse valvomaan etujaan sopimuksenteossa. On kuitenkin jouduttu myöntämään, etteivät sopijapuolet aina kykene käyttäytymään rationaalisesti ja ettei kaikki tieto ole osapuolten tavoitettavissa Myyjä tyypillisesti tietää sopimuksen kohteen ostajaa paremmin

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Selonottovelvollisuudesta on aina tehty poikkeuksia. Oikeuskehitys kulkenut johdonmukaisesti tietojen hyödyntämisen vapaudesta kohti yhä suurempaa velvollisuutta huolehtia vastapuolen riittävästä tiedontasosta. Uudemmassa lainsäädännössä on yhä enemmän tiedonantovelvollisuutta korostavia normeja, erityisesti kuluttajalainsäädännössä Perinteinen omaa aktiivisuutta korostava ajattelutapa tietoriskin osalta muuttunut.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Lainsäädäntöä: 1. KauppaL 19 - Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos: 1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; 2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai 3. tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet 2. MK 2:17: - Kiinteistössä on laatuvirhe, jos: 1) kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu; 2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet 3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; 4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön; Vastaavia normeja on mm. KSL:ssä ja VakSopL:ssa

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet A myy B:lle omakotitalon, jonka vesikaton alaiset puurakenteiset ns. kattoruoteet ovat homeen vallassa. A on tietoinen homeesta, mutta B ei. Arvioi ostajan selonottovelvollisuutta suhteessa myyjän tiedonantovelvollisuuteen MK:n normien valossa.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Myyjä on jättänyt ilmoittamatta ostajalle rakennuksen kuntoon vaikuttavasta seikasta, jonka hän olisi voinut olettaa vaikuttavan kauppahintaan (MK 17:2) Tapauksen arviointiin voi vaikuttaa myös se, miten helppoa virheen huomaaminen olisi ollut. - Jos vesikaton alaiseen tilaan ei ole (helppoa) pääsyä ja virhettä ei ole voinut normaalitarkastuksessa havaita Myyjä laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa selvä virhe - Jos vesikaton alaiseen tilaan olisi ollut helppo päästä ja havaita virhe Onko ostaja laiminlyönyt selonottovelvollisuutensa? Tällöin otettava huomioon muita seikkoja: markkinointitiedot, talon ikä, virheen merkitys jne.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Esim. Omakotitalon kiinteistöesittelyssä ostajakandidaatti ihastelee ostettavan vanhan talon hyvää kuntoa. Hän mm. huomaa, että eteistilan paneeliseinän oksanraoista pilkistää villaeristys. Hän kertoo myyjälle, että tällaista kokonaan hyvin eristettyä taloa hän onkin etsinyt, koska on viluarka. Vanhaa purueristeistä taloa hän ei halua, koska purun lämmöneristyskyky on vain murto-osa villan eristyskyvystä. Myyjä jättää kertomatta ostajalle, että ainoastaan kylmästä tilasta lämpimäksi tilaksi muutettu eteinen on villalla eristetty. Koko muu talo on edelleen purueristeinen. Arvioi ostajan selonottovelvollisuutta suhteessa myyjän tiedonantovelvollisuuteen MK:n normien valossa.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet MK 2:17: Myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön Tiedonantovirhe - Ostaja ei ole laiminlyönyt selonottovelvollisuuttaan, jos villaeristeiden puuttumista ei olisi voinut huomata Seinän paksuus yms? - Tavalliselta ostajalta ei tällaisten seikkojen perusteella voine vaatia todellisen asiantilan huomaamista - Rakennusalan asiantuntijalta ehkä?

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Esim. Myyjä ilmoittaa 50 vuotta vanhan omakotitalon ostajalle, että putkisto on uusittu. Myöhemmin paljastuu, että uusittu on ainoastaan ns. tonttivesijohdot ja viemärit sekä talossa näkyvillä olevat liityntäjohdot runkoputkista vesipisteisiin. Talon rakenteiden sisään jäävä runkoputkisto on kokonaan 50 vuotta vanhaa valurautaa. Arvioi ostajan selonottovelvollisuutta suhteessa myyjän tiedonantovelvollisuuteen.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet MK 17:2. Myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle harhaanjohtavan tiedon kiinteistön rakenteista ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Rakenteiden purkaminen ei ole normaalitarkastusta ja sitä ostajalta ei voida vaatia tiedonantovirhe

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Tiedonantovelvoitteen avulla pyritään tasoittamaan sopijapuolten epätasaisia tietoresursseja. Tiedonantovirhe voi ilmetä joko väärien tietojen antamisena tai tarpeellisten tietojen antamatta jättämisenä. Osapuoli voi olla velvollinen aktiivisesti tarjoamaan vastapuolelle tämän tarvitsemat tiedot tai sitten hän voi olla velvollinen korjaamaan havaitsemansa väärät tiedot Tiedonantovelvollisuus voi esiintyä joko sopimuksen päättämis- että myöhemmässä vaiheessa

Tiedonantovelvollisuus sopimusta täytäntöönpantaessa KKO 1991:153. A oli ostanut sorakauppias B:ltä maa-ainesta omakotitalonsa rakennuspaikan perustusta varten. Myyty maa-aines oli ollut soveltumatonta tähän tarkoitukseen. B oli viimeistään tuodessaan aineksen A:n rakennuspaikalle tullut tietoiseksi sekä aineksen käyttötarkoituksesta että sen soveltumattomuudesta siihen. B:n olisi tullut huomauttaa A:lle aineksen soveltumattomuudesta aiottuun tarkoitukseen, mutta hän oli tämän laiminlyönyt. A:lla oli ollut perusteltua aihetta luottaa B:n asiantuntemukseen. Kaupan kohteen katsottiin olleen virheellistä.

Tiedonanto-/ selonottovelvollisuudet Suorituksen laatua ja sopivuutta koskevat Esimerkiksi irtaimen kaupassa Sopimukseen liittyviä riskejä koskevat Esimerkiksi vakuutukset ja takaukset Standardisoidut tiedonantovelvollisuudet Esimerkiksi tilisiirrot ja sähköiset palvelut Asiantuntijapalvelut

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Oikeus hyödyntää omaa tiedollista ylivoimaa vaihtelee sopimustyypeittäin. Pitkäkestoiset- / kertasopimukset Tiedonantovelvollisuuden taso ei kuitenkaan ole vakio edes saman sopimustyypin piirissä.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Paljonko tietoylivoimaa voi hyödyntää? - Rahapulassa oleva Reino saapuu isältään perimänsä taulun kanssa taidegalleriaan. Reino sanoo galleristille, ettei tiedä mitä tällainen jonkun hullun maalaama omituinen töherrys maksaa, mutta seinälläni en sitä enää pidä. Reino pyytää galleristilta hinta-arviota. Yllättynyt galleristi huomaa, että taulu on Pablo Picasson maalama. Hän arvioi pystyvänsä myymään taulun asiakkailleen ainakin 50.000 eurolla. - Voiko galleristi ostaa taulun Reinolta esim. 3.000 eurolla vai täytyykö hänen kertoa oma täsmällinen arvio?

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Oikeustoimilakiin sisältyy säännöksiä, joiden avulla on turvattu osapuolten riittävää tiedonsaantia oma-aloitteisesta selonottovelvollisuudesta poikkeavasti. Toisen osapuolen tahallinen harhaanjohtaminen tai erehdyksen ylläpitäminen saattaa olla oikeustoimen pätemättömyysperuste (OikTL 30 ja 33 ).

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet KKO 1985 II 58. Neljä yksityishenkilöä myi 1980 yhteensä 4.000 A Oy:n osaketta B Oy:lle 120 mk:n kappalehinnalla. Tätä ennen C Oy oli käynyt neuvotteluja A Oy:n osakkeiden ostamisesta. Myyjät eivät tienneet näistä neuvotteluista, joissa osakkeista oli tarjottu 750 mk/kpl. B Oy:n edustaja oli ollut tietoinen neuvotteluista, kun oli tehnyt ostotarjouksen neljälle yksityishenkilölle. Näissä olosuhteissa tehtyyn osakekauppaan oli niistä tietoisen kunnian vastaista ja arvotonta vedota. Ostajan edustaja tiesi kauppaa tehdessään myyjien edellä mainitusta tietämättömyydestä. Sen merkityksestä heidän myyntipäätökselleen hänen täytyy olettaa tietäneen. Näin ollen kauppa on oikeustoimilain 33 :n nojalla pätemätön.

Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet OikTL 36 :n tarkoittaman kohtuuttomuuden on katsottu voivan syntyä myös silloin, kun sopijapuolten välillä vallitsee selvä tiedollinen epäsuhta. Säännös voidaan ymmärtää muun ohella rationaalisen valinnan edellytyksiä turvaavana normina. OikTL 36 mahdollistaa sovittelun silloinkin, kun tosiseikasto ei riitä täyttämään sopimuksen pätemättömyyden tunnusmerkistöä. Oikeustoimen sovittelusäännös onkin nähty näissä tapauksissa eräänlaisena pätemättömyysinstituution vara-arsenaalina

Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraamukset a) Sopimusta ei synny (kulujen korvausvelvollisuus) b) Tiedonantovirhe vaikuttaa sopimuksen sisältöön c) Sopimusta sovitellaan d) Tiedonantovirhettä pidetään sopimusrikkomuksena Sopimusrikkomuksen seuraamukset

Vastuu markkinointitiedoista Nykyisin oletus on, että sopimus saa markkinointiinformaatiota vastaavan sisällön, ellei muusta ole sovittu. Markkinointitiedoista aiheutuvasta vastuusta voi vapautua ilmoittamalla, ettei joku tietty tieto sido Myyjä vastaa myös aiempiin myyntiportaisiin kuuluvien antamista markkinointitiedoista Tavallinen kauppiaallinen myytävän esineen kehuminen raja?

Oikeustoimen pätevyyden edellytykset 1. Oikeustoimikelpoisuus 2. Oikeuskelpoisuus 3. Oikeustoimeen sitoutumista ei rasita oikeustoimen pätemättömyysperuste 4. Edustajalla on ollut kelpoisuus tekemäänsä toimeen

1. Oikeustoimikelpoisuus 18 vuotta täyttäneillä 18 vuotta täyttäneiden oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa, jos hän on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa Nuoremmilla rajoitettu oikeustoimikelpoisuus Tavanomaiset ja vähäpätöiset oikeustoimet Työtuloista määrääminen Psyykkisesti sairas tai muuten ymmärtämätön täysiikäinen voi olla oikeustoimikelvoton Syy voi olla pysyvä tai tilapäinen

1. Oikeustoimikelpoisuus 15 v. Petteri tekee seuraavat oikeustoimet: 1. Ostaa 100 eurolla ns. merkkifarkut 2. Ostaa 500 eurolla mopon Arvioi, ovatko Petterin tekemät oikeustoimet päteviä? Vaikuttaako asiaan se, jos Petteri on tehnyt hankinnat kesätöistä hankkimillaan varoilla?

2. Oikeuskelpoisuus Subjekti voi saada nimiinsä oikeuksia Ihmisillä aina Rekisteröidyillä yhteisöillä, valtiolla, kunnilla ym. Ongelman muodostavat lähinnä rekisteröimättömät yhteisöt Tällaisen lukuun toimiva vastaa henkilökohtaisesti

3. Oikeustoimen pätemättömyys Sopimus ei sido eikä käy kanneperusteeksi 1. Otetaan yleensä huomioon vain osapuolen väitteestä Esim. lainvastaisuus, kilpailuoikeudellinen pätemättömyys, vajaavaltaisuus kuitenkin viran puolesta 2. Siihen voi vedota vain loukattu osapuoli tai muuten pätemättömyysperusteen kohteena oleva 3. Usein korjauskelpoista Korjauskeinona esim. osapuolen antama aktiivinen tai konkludenttinen hyväksyminen

Pätemättömyys Sopimuskumppanin vilpitön mieli voi estää vetoamasta pätemättömyyteen Esim. lievä pakko, petos, kiskominen, kunnianvastainen ja arvoton menettely Perustellun vilpittömän mielen vaatimus ( ei pitänyt tietää ) Pätemättömyys voi rajoittua osaan sopimuksesta, jos muu osa voi rationaalisesti jäädä sitovaksi

Pätemättömyys V:n puoliso M uhkasi A:ta, että hän jonain pimeänä syysyönä pistää A:lle rakkaan kesämökin päreiksi, jos A ei myy V:lle käytettyä mersuaan niillä ehdoilla, joilla V oli eilen ehdottanut kauppoja A:lle (=ns. lievä pakko A tekee kaupat V:n kanssa em. ehdoilla. - Onko kauppa pätevä vai pätemätön?

Pätemättömyys Kyse on ns. lievästä pakosta (OikTL 29 ) Vastaus riippuu siitä, tiesikö V tai olisiko hänen pitänyt tietää, että M oli pakottanut A:n autokauppoihin vai ei (siis oliko V vilpittömässä mielessä vai ei). a) Jollei V tietänyt eikä hänen olisi edes pitänyt tietää, että A oli pakotettu kauppaan kauppa on pätevä. b) Jos V tiesi pakottamisesta pätemätön c) Jos V:n olisi pitänyt tietää pakottamisesta (M on ennenkin syyllistynyt vastaavaan käyttäytymiseen, kauppa oli V:lle liian edullinen jne.) pätemätön

Pätemättömyys Jos kysymys on ns. törkeästä pakosta (OikTL 28 ) oikeustoimi ei sido pakotettua. Jos pakkoa on kuitenkin käyttänyt toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu ja toinen osapuoli on vilpittömässä mielessä, tulee pakotetun sen jälkeen kun pakko on lakannut, ilman aiheetonta viivästystä ilmoittaa vastapuolelle pätemättömyysperusteesta uhalla, että oikeustoimi tulee muuten päteväksi

Pätemättömyys V:n puoliso M hankki pistoolilla uhaten A:lta nimikirjoituksen kauppakirjaan, jolla A myy V:lle käytetyn mersunsa niillä ehdoilla, joilla V oli eilen ehdottanut kauppoja A:lle. A tekee kaupat V:n kanssa em. ehdoilla. Arvioi tilanne oikeudellisesti

Pätemättömyys Kysymys on ns. törkeästä pakosta (hengen vaaran käsittävä uhkaus) oikeustoimi ei lähtökohtaisesti sido pakotettua eli A:ta. Nyt pakkoa on kuitenkin käyttänyt M eli siis toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu (V) Jos V ei ole vilpittömässä mielessä sopimus ei sido Jos V oli vilpittömässä mielessä, tulee A:n eli pakotetun sen jälkeen kun pakko on lakannut, ilman aiheetonta viivästystä ilmoittaa V:lle pätemättömyysperusteesta uhalla, että oikeustoimi tulee muuten päteväksi - reklamaation laiminlyönti voi johtaa sopimuksen pätevyyteen