Sopimusoikeus SL 2010 Antti Kolehmainen

Transkriptio

1 Sopimusoikeus SL 2010 Antti Kolehmainen

2 KURSSIN TAVOITTEET Kokonaiskuva seuraavista asioista: 1. Sopimusoikeudellisen yleisistä opeista 2. Sopimuksen syntyminen eri sopimuksen tekotavat 3. Sopimuksen pätevyyden edellytykset / pätemättömyys 4. Sopimuksen sisältä tulkinta, muuttaminen ja kohtuullistaminen 5. Suoritushäiriöt / sopimusrikkomuksen seuraamukset 6. Vakiosopimukset 7. Sopimussuunnittelun perusteet

3 I YLEINEN OSA Sopimusinstituution pääpiirteiden hahmottaminen Sopimusoikeuden keskeiset periaatteet

4 SOPIMUSOIKEUDEN MAAILMA Osatekijät: 1. Sopimusoikeudellinen normiaines - Laki, oikeusperiaatteet jne. normiaineiston tulkinta 2. Sopimusaines - Sopimusehdot / niiden sisältöä valaiseva aineisto sopimusehtojen tulkinta Ratkaisujen ennustettavuus on usein heikko, koska, sekä sopimusoikeudellinen normiaines että sopimusaines sisältää tulkinnanvaraa (myös asiantilan todistaminen aiheuttaa epävarmuutta)

5 SOPIMUSOIKEUDEN MAAILMA Esimerkki: Yritys-, kiinteistö- tms. kauppa. Onko kaupan kohteessa virhe? - Oikeudellisten normien mukaan myyjällä on yleensä tiedonantovelvollisuus kaupan kohteesta - Myyjän tiedonantovelvollisuutta vastaa ostajan selonottovelvollisuus Tasapaino = Milloin molemmat ovat täyttäneet omat velvollisuutensa - Asia ei ratkea pelkästään normiaineksen perusteella, vaan harkintaan vaikuttaa myös sopimusaines (mitä asiasta on sovittu tai mitä kaupan kohteesta kerrottu, markkinoitu ).

6 SOPIMUSAINES / TÄYDELLINEN SOPIMUS Ei kannata yleensä edes tavoitella Transaktiokustannusten vertailu (tässä suppeasti oikeustoimikustannukset) 1. Ennakolliset transaktiokustannukset - Sopimuskustannukset 2. Jälkikäteiset transaktiokustannukset - Pieleenmenokustannukset Sopimus ei toteudu molempien suunnittelemalla tavalla (todennäköisyys?) - Ennakollisten ja mahdollisten jälkikäteisten transaktiokustannusten tulee olla järkevässä suhteessa tosiinsa Täydellisen sopimuksen tavoittelu ei ole taloudellisesti järkevää sopimuksiin jää liikaa tulkinnanvaraa

7 NORMIAINEKSEN HALLINTA (Sopimus)oikeudesta muodostetaan järjestelmä yleisten oppien avulla Yleisiin oppeihin kuuluvat: 1. Oikeuskäsitteet: Tässä yhteydessä keskeisiä käsitteitä: (a) oikeustoimi = tahdonilmaisu, jonka henkilö antaa oikeuksien perustamiseksi, muuttamiseksi, siirtämiseksi tai lakkauttamiseksi, (b) sopimus = kaksipuolinen oikeustoimi 2. Oikeusperiaatteet - Yleisten oppien avulla pystytään hallitsemaan sirpaleinen normitieto

8 1. Keskeistä lainsäädäntöä Pakottava/tahdonvaltainen lainsäädäntö Oikeustoimilaki (OikTL), Suomen sopimuslaki Kauppalaki Kuluttajansuojalain 4-5 luvut (sopimuksen sovittelu ja tulkinta sekä kuluttajakauppa) Maakaaren 2 luku (kiinteistönkauppa) Asuntokauppalaki Työsopimuslaki Useita sopimustyyppejä jää ilman omaa lakia. Analoginen päättely, oikeusperiaatteet

9 2. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Oikeustieteessä periaatteita on käytetty monessa eri tarkoituksessa ja niillä on ymmärretty useita eri asioita. Yleensä oikeusperiaatteita käytetään ratkaisuperusteena normittamaan oikeussääntöjen avoimeksi jättämää aluetta. Taustalla on ajatus, jonka mukaan ns. kiperässä tulkintatilanteessa tulee oikeussääntöjen ohella soveltaa oikeusperiaatteita. Sanottujen normien oikeuslähdeopillinen ratkaisuarvo on erilainen. - Jos sääntö soveltuu tapaukseen, tapaus on ratkaistava säännön edellyttämällä tavalla. - Periaatteet taas vievät oikeudellista ratkaisuharkintaa vain enemmän tai vähemmän tiettyyn suuntaan

10 2. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Sopimusoikeus on periaatesuuntautunut oikeudenala Yleislausekesääntely + muut joustavat normit tyypillistä - Usein joudutaan punnitsemaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia argumentteja * Argumenteilla ei etusijajärjestystä Kun etsitään hyväksyttäviä perusteita sopimuksen mukaan toteutettavalle etujen ja rasitusten jaolle, joudutaan tukeutumaan tiettyihin hyväksyttäviin lähestymistapoihin, joita kutsutaan sopimusoikeuden perusargumenteiksi

11 2. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Suomessa oikeusperiaatteilla ollut sopimusoikeudessa perinteisesti vahva asema. oikeusperiaatteiden ongelmanratkaisukyky on sopimusoikeudessa hyvä. Myös sääntelyn luonne korostaa oikeusperiaatteiden merkitystä. - Yleinen siviililaki puuttuu, lukuisat avoimet sääntelyt, yleislausekkeet sekä sovittelusäännöt periaatteiden erittely tärkeää. - Pelkästään sääntöjen tasolla tarkasteltuna sopimusoikeuden järjestelmä jää varsin aukolliseksi. - Periaatteiden avulla on mahdollista yksittäistapauksissa määritellä suuntaviivoja ratkaisuille / modifioida sopimusehtoja, mikäli ehdot johtavat epätyydyttävään lopputulokseen.

12 2. SEURAUS EDELLÄ MAINITUSTA Seuraamus sopimusoikeuden periaatesuuntautuneisuudesta: - Tuomioistuimen ratkaisun sisällön tarkkaennustaminen on usein vaikeaa Lisäksi sekä sopimusaineksesta että normiaineksesta ei usein saada varmaa ratkaisupohjaa ongelmille. Näin TI ratkaisujen ennustettavuus sopimusoikeuden alalla on usein melko huono Ennustettavuutta voi parantaa hyvillä sopimuksilla (transaktiokustannusten vertailu) Silti yleensä prosessiriski Riidan synnyttyä sovinnollinen ratkaisu on usein harkinnanarvoinen/paras vaihtoehto

13 Sopimusoikeudellisia argumentaatiotapoja 1. Sopimusten sitovuuden periaate (pacta sunt servanda) 2. Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset 4. Lojaliteettivaatimus 5. Oikeuksien väärinkäytön kielto 6. Taloudellinen rationaalisuus 7. Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta 8. Yhdenvertaisuusperiaate 9. Kohtuusperiaate

14 1. Sopimusten sitovuuden periaate Pacta sunt servanda (sopimusten sitovuus) = toimijat voivat keskinäisillä päätöksillään velvoittautua toisiaan kohtaan Sopimusoikeuden klassinen perusta ja lähtökohta Mahdollistaa sen, että osapuolten päätöksen voidaan tarvittaessa panna täytäntöön TI:n ja ulosottokoneiston avulla Sopimusten sitovuudella on rajansa. Sopimus sitoo, ellei eritysperustetta toisenlaiseen arvioon ole olemassa - Pakottava lainsäädäntö - OikTL:n pätemättömyys ja kohtuullisuussäännöt jne.

15 1. Sopimusten sitovuuden periaate Laissa tätä ei ole ilmaistu nimenomaisesti ja kaikkia sopimuksia koskevana. Kysymyksessä kuitenkin yleisesti hyväksytty sopimusoikeuden peruspilari. Ilmenee mm. velkakirjalain 1 :stä, jonka mukaan: "velkakirjan antaja vastatkoon velkasitoumuksestaan". Pacta sunt servanda -periaatteen vallitessa pääsääntönä on, että myös epäedulliset ja huonosti tarkoitustaan vastaavat sopimukset pidetään

16 1. Sopimusten sitovuuden periaate Sopimusten sitovuus palvelee sekä oikeudellisen ratkaisutoiminnan että sopimustoiminnan ennustettavuutta. Tuomioistuinprosessiin lähtevä sopijapuoli voi yleensä luottaa siihen, että oikeus perustaa päätöksensä sopimuksen sitovuuteen. Kun osapuolet tietävät tämän, he tavallisesti myös käyttäytyvät sovitulla tavalla

17 2. Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset Sopimusoikeudessa on perinteisesti korostettu osapuolitahdon merkitystä: osapuoli sitoutuu johonkin, koska pyrkii sopimuksella johonkin Liittyy ns. tahtoteoriaan (sopimusvelvoite syntyy sitoutumistahdosta ja tämän ilmaisemisesta vastapuolelle) Vahva argumentti, jos kysymys on molempien osapuolten tarkoituksesta Jos kysymys yhden osapuolen tarkoituksesta, jota toinen osapuoli ei ole voinut havaita, argumentin arvo on hyvin vähäinen Omiin sisäisiin tarkoituksiin vetoamisella merkitystä, jos tarkoitukset ovat niin tyypillisiä, että vastapuolen on pitänyt ymmärtää niiden olemassaolo Liittyy etenkin sopimusten tulkintaan

18 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset Suomessa edellytysoppi ei ole saanut vahvaa asemaa Edellytysoppi (clausula rebus sic stantibus) tarkoittaa sitä, että sopimusta on pidettävä sitovana vain niin kauan, kuin sopimusta ympäröivä todellisuus pysyy samana kuin se oli sopimuksen syntyhetkellä Edellytykset liittyvät osapuolten tahdonmuodostusperustaan: käsitykset sopimuksen kohteesta, olosuhteiden kehityksestä jne. Edellytysten alkuperäinen virheellisyys tai raukeaminen voivat vaikuttaa osapuolten velvoiteasemiin.

19 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset Problematiikka muistuttaa tarkoituksia koskevaa problematiikkaa: toisen osapuolen tietoisuus tärkeä seikka Edellytyksen katsotaan yleensä eroavan tarkoituksesta siinä, että tarkoitus suuntautuu tulevaan, mutta edellytys kytkeytyy sopimuksentekohetken olosuhteiden jäädyttämiseen Sopimuksen tarkoitus suuntautuu tulevaan; mitä lopputulosta tavoitellaan Yksin omassa tiedossa olevat edellytykset eivät ole merkityksellisiä

20 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset / KKO 1986 II 111 A oli myynyt sukunsa omistuksessa kauan olleen maanviljelystilan pojalleen B:lle ja tämän vaimolle C:lle kauppahinnasta, joka oli n. 1/10 tilan käyvästä arvosta. Omistusoikeus oli siirtynyt ostajille heti. Kauppa oli tehty edellytyksin, että B ja C jatkoivat tilalla asuen tilanpitoa ja pitivät kauppaehtojen mukaisesti huolta A:sta ja hänen vaimostaan, jotka jäivät asumaan tilalle. Sanottuja edellytyksiä ei ollut mainittu kauppakirjassa, mutta asianosaiset olivat olleet niistä tietoisia. B ja C olivat kuitenkin kaupan jälkeen muuttaneet pois tilalta, vuokranneet pellot ja myyneet maanviljelyskoneet eivätkä olleet tarkoitetulla tavalla täyttäneet kauppaehtoja. Koska kiinteistönkaupan perustana olleet edellytykset siten olivat jääneet toteutumatta, kauppa purettiin.

21 4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate Osapuolen tulee tietyissä rajoissa ottaa huomioon myös vastapuolensa tärkeät edut. Sopijapuoli ei voi aina yksipuolisesti ajaa omaa etuaan toisen osapuolen vahingoksi. Lähtökohtana on ajatus sopimuksesta yhteistyön muotona tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Vaikka lojaliteettiperiaatteen olemassaoloa ei yleensä kiistetä, sen oikeuslähdeopillinen perusta on epäselvä. Taustalla voidaan nähdä OikTL 33 :n ilmentämä kunniallisuuden ja rehellisyyden vaatimus sekä OikTL:n passiviteettia koskevat säännökset.

22 4. Lojaliteettivaatimus/ lojaliteettiperiaate Tärkeä vaatimus etenkin pitkäaikaisissa sopimussuhteissa, joissa on paljon yhteistyötä = monet yritysmaailman sopimukset Lojaliteetin kaltaisia velvollisuuksia on tiedonanto-, reklamaatio yms. velvollisuudet Missä määrin lojaliteettiperiaatteella voidaan rajoittaa esim. irtisanomisoikeuden käyttämistä? Voidaanko vaatia toimimaan omien intressien vastaisesti vai ainoastaan pidättymään toimista, jotka vahingoittavat toista ja joihin itsellä ei ole erityistä tarvetta? Voidaan mahdollisesti asettaa velvollisuus informoida sopimukseen vaikuttavista muutoksista hyvissä ajoin

23 4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate Lainsäädännössä lojaliteettiperiaatteen vahvistunut asema näkyy sellaisten normien lisääntymisenä, jotka edellyttävät toisen edun huomioon ottamista. - Esim. kauppaedustajien lojaliteettivelvoitteisiin liittyvät säännökset (Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä 5 :n 1 momentti). - Lojaliteettiperiaate saa tukea myös oikeuskäytännöstä.

24 Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate KKO 1993:130 Rakennuttaja oli tehnyt sopimusneuvottelujen aikana muutoksia alkuperäisiin rakennussuunnitelmiin, jotka johtivat siihen, ettei hanke enää täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia. Urakoitsija oli tästä tietoinen. Koska urakoitsija oli sitoutunut urakkaan kokonaisrakentamisen ehdoin eikä ollut huomauttanut rakennuttajaa muutoksien vaikutuksesta rakennelman kestävyyteen, urakoitsija oli vastuussa rakennuttajalle laiminlyönnistään aiheutuneesta vahingosta. Kokonaisrakentamisen yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsijan on viipymättä ilmoitettava rakennuttajalle, jos hän havaitsee rakennuttajan antamissa määräyksissä virheellisyyksiä, jotka saattavat vaarantaa rakennussuorituksen sopimuksenmukaisen täyttämisen. Vaikka mainittu sopimusehto koskee otsikkonsa mukaisesti urakoitsijan suoritusaikaista vastuuta, niin siinä määrättyä huomautuksentekovelvollisuutta on niin sanotun lojaliteettiperiaatteen mukaisesti noudatettava myös jo sopimusta valmisteltaessa

25 4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate KKO 1991:153 A oli ostanut sorakauppias B:ltä maa-ainesta omakotitalonsa rakennuspaikan perustusta varten. Myyty maa-aines oli ollut soveltumatonta tähän tarkoitukseen. B oli viimeistään tuodessaan aineksen A:n rakennuspaikalle tullut tietoiseksi sekä aineksen käyttötarkoituksesta että sen soveltumattomuudesta siihen. B:n olisi tullut huomauttaa A:lle aineksen soveltumattomuudesta aiottuun tarkoitukseen, mutta hän oli tämän laiminlyönyt. A:lla oli ollut perusteltua aihetta luottaa B:n asiantuntemukseen. Kaupan kohteen katsottiin olleen virheellistä.

26 5. Oikeuksien väärinkäytön kielto Muistuttaa lojaliteettivelvoitetta Joskus pätevään oikeuteen voidaan vedota sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi, joka on ristiriidassa kyseisen oikeuden taustalla olevan arvomaailman kanssa Shikaaninomainen vahingoittaminen Sallitulla toimella pyritään hylättävään päämäärään: * Esim. sopimuksen (sinänsä lainmukaisen) irtisanomisen ainoa tarkoitus on aiheuttaa vahinkoa vastapuolelle

27 6. Taloudellinen rationaalisuus Talouspainotteiset argumentit oikeudellisessa harkinnassa Liittyy ns. oikeustaloustieteen voimistuneeseen asemaan oikeustieteessä Toimenpiteiden taloudellinen järkevyys voi vaikutta mm. tiedonanto- ja selonottovelvollisuuksiin

28 7. Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta Taloudellissävytteistä tarkastelua Pohdintaa, kumpi on soveliaampi riskinkantaja minkin sopimukseen liittyvän riskin osalta Millä keinoin osapuolet voisivat estää taloudellisten riskien realisoitumisen tai esim. pulverisoida se perimiinsä hintoihin Esim. sopimuksen tulkintaa koskeva epäselvyyssääntö: epäselvän sopimusehdon muotoillut saa kärsiä tulkinnanvaraisuuden tappionaan.

29 8. Yhdenvertaisuusperiaate Osapuolia tulee kohdella samalla tavoin samanlaisissa asioissa. Vrt. mielivalta Yleinen oikeusperiaate, jolla merkitystä muillakin oikeudenaloilla Liittyy oikeusturvaan: ratkaisujen perustuttava yleistettäville näkökohdille = ratkaisut pystyttävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin

30 9. Kohtuusperiaate Kohtuusperiaatteen merkitys kasvanut viime vuosikymmeninä Sopimusten sovittelu edellyttää aina velvoitteiden epätasapainoa Esim. sopimus ei saa johtaa kohtuuttomuuteen Sopimusten sovittelu on nähty uhkana sopimusten sitovuudelle

31 9. Kohtuusperiaate Saa normitukea mm: OikTL 36 : Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta - Kriteerit: 1. oikeustoimen koko sisältö, 2. osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja 3. sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä 4. muut seikat. Vastaavia normeja mm. KSL 4:1-2, As HVL 6.1, LiikHVL 5.1, TSL 10:2, AL 103b jne.

32 9. Kohtuusperiaate Oikeustoimen kohtuullisuutta koskevissa pohdinnoissa ongelmana on yleensä se, mistä saadaan kriteerit kohtuullisuudelle. Vrt. ratkaisun ennustettavuus. Vertailukohtana kohtuuelämyksille voi olla esim. dispositiivinen l. tahdonvaltainen lainsäädäntö. Sopimussuhdetta täytyy tarkastella kokonaisuutena ottaen mukaan tarkasteluun myös osapuolten muut sopimukset tai järjestelyt: - Osapuolten välillä on useita sopimuksia, jotka ovat yksittäisinä sopimuksina kohtuuttomia, mutta yhdessä tarkasteltuina kohtuullisia - Samoin osapuolten omaksumat järjestelyt, kuten vakiintuneet käytännöt saattavat tehdä yksittäisen kohtuuttoman sopimuksen ehdot kohtuullisiksi kokonaisuutena tarkasteltuna

33 9. Kohtuusperiaate Eräs tapa on se, että kohtuusperiaatteen käyttöä täsmennetään kytkemällä se ennakoitavuusajatteluun. * Jos sopimuksentekoon on vaikuttanut jokin sopimuksen ulkopuolinen seikka, esimerkiksi juuri vakiintunut tai tavanomainen käytäntö näiden ennakointikriteerien avulla voidaan täsmentää oikeustoimen kohtuullisuuden arviointia ja sovitella sopimusta näiden käytäntöjen suuntaiseksi. - Näillä suuntaa antavilla kriteereillä sopimuksen kohtuullisuuden arviointia voidaan täsmentää myös, jos sovitut ehdot ovat ristiriidassa osapuolten sopimussuhdetta koskevien muiden perusteltujen odotusten kanssa. Kohtuullisuutta ei kuitenkaan pysty tyhjentävästi määrittelemään yhden kriteerin perusteella.

34 9. Kohtuusperiaate A. Alkuperäinen kohtuuttomuus sovitteluperusteena Heikomman suoja Interventio sopimusvapauteen Tyyppikohtuuton ehto (toinen osapuoli saa yksin ratkaista tärkeitä sopimussuhteeseen vaikuttavia seikkoja) B. Jälkiperäinen kohtuuttomuus Olosuhteiden muutos on tehnyt alun perin tasapainoisen sopimuksen puuttumista vaativalla tavalla kohtuuttomaksi

35 KKO 1994:140 - Alkuperäinen kohtuuttomuus Useiden henkilöiden tehtyä yhtiön kanssa sopimuksen asunto-osakkeiden varaamisesta kiinteään hintaan heille oli lyhyen ajan kuluttua ilmoitettu, että kustannustason nousun johdosta hintaa oli korotettava, ja tarjottu mahdollisuutta purkaa tekemänsä varaus. Uusissa varaussopimuksissa hinta oli sovittu korkeammaksi ja sopimuksiin oli otettu ehto, jonka mukaan asuntojen varaajat eivät tulisi kohdistamaan yhtiötä vastaan mitään vaateita varaushinnan muutoksen johdosta.

36 KKO 1994:140 - Alkuperäinen kohtuuttomuus Viimeksi mainittu ehto ei estänyt asunnon varaajia vaatimasta kauppahinnanpalautusta sillä perusteella, että hinnankorotus oli oikeustoimilain oikeustoimen pätemättömyyttä ja sovittelua koskevien pakottavien säännösten mukaan pätemätön tai sovittelua edellyttävästi kohtuuton. Hinnankorotus jätettiin oikeustoimilain 36 :n 1 momentin nojalla kohtuuttomana huomioon ottamatta ja yhtiö velvoitettiin palauttamaan asuntojen ostajille korotetun hinnan ja alkuperäisen hinnan erotus.

37 Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla Ks. esimerkiksi KKO 1994:96 (liikehuoneiston vuokra) Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä liikeriskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.

38 Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Olosuhteiden muuttumiseen perustuva sovittelu voi olla perusluonteeltaan hyvinkin erilaista kuin alkuperäiseen kohtuuttomuuteen pohjautuva Voi merkitä alkuperäisen tarkoituksen ylläpitämistä uusissa olosuhteissa Tukeutuu ajatukseen, jonka mukaan sopimuksen tarkoitus ym. kantavat rakenteet ovat ensisijaisia ja sopimusehtojen vaikutukset voivat olla tähän nähden sattumanvaraisia Toisinaan samaan tavoitteeseen päästään usein tulkinnalla

39 KKO 1990:138 - Jälkiperäinen kohtuuttomuus A oli myynyt koskiosuutensa sähköyhtiölle Tällöin oli pitkäaikaisessa sähköntoimitussopimuksessa sovittu, että A sai ilmaiseksi sähköä 5000 kwh vuodessa. Lopusta sähköstä A:n tuli maksaa tilapäiskäyttäjien tariffin mukaan. Kun sähkönkäyttö erilaisten sähkölaitteiden yleistyttyä kasvoi, A joutui 1980-luvulla maksamaan sähköstä enemmän kuin hän olisi yleistariffin mukaan joutunut maksamaan. Tämä lopputulos ei vastannut osapuolten alkuperäistä tarkoitusta. KKO kohtuullisti sopimusta. Kohtuullistamalla pidettiin osapuolten sopimusta koskevat alkuperäiset tarkoitukset voimassa

40 Kohtuuttomuus: KKO 1991:118 Lakimies oli toiminut perillisten asiamiehenä testamenttiriidassa. Hän laskutti toimeksiannosta markkaa. KKO katsoi kohtuulliseksi palkkioksi markkaa ja velvoitti lakimiehen palauttamaan palkkion tämän ylittävältä osalta

41 Kohtuuttomuus: KKO 1992:192 Maanvuokrasopimusta suvun piirissä tehtäessä tarkoituksella poikkeuksellisen alhaiseksi sovittua vuokraa ei pidetty kohtuuttomana. Vaatimus vuokran korottamisesta hylättiin. Vuokran määrä oli 24 mk/vuosi Käypä vuokra oli noin mk/vuosi Vrt. edellinen esimerkki. Nyt ilmeisesti yli 200 kertainen kohtuuttomuus

42 Sopimusvapaus Kapitalistisen talous- ja sen siviilioikeusjärjestelmän peruspilari Sen olemassaoloa ei markkinatalousyhteiskunnassa ole mielekästä kyseenalaistaa. Oikeusjärjestyksen mukaan henkilölle kuuluva vapaus muotoilla oikeussuhteensa. - Laajuus määräytyy niiden normatiivisten rajoitusten kautta, jotka sopimusvapauteen kohdistuvat. Viime vuosisadan aikana tätä vapautta selvästi kavennettiin. Kontrolloimattoman sopimusvapauden todettiin aiheuttavan lukuisia merkittäviä ongelmia. Sillä on yhä keskeinen merkitys myös Suomessa. Viimevuosina kaventunut; heikomman suojan yms. vuoksi

43 Sopimusvapaus Sopimusvapauden ulottuvuudet: 1. Sisältövapaus 2. Päätäntävapaus 3. Sopimuskumppanin valitsemisvapaus 4. Tyyppivapaus (millä tavoin sopimus tehdään) 5. Muotovapaus 6. Purkuvapaus

44 II OSA SOPIMUKSEN (SEN EHTOJEN) SYNTYMINEN Eri sopimuksen syntymistavat

45 Tarjous vastaus -mekanismi OikTL:ssa säädelty sopimuksentekotapa - tahdonvaltainen - ei ainut tapa solmia sopimuksia Valtaosa sopimuksista tehdään nykyisin muulla tavoin kuin noudattaen tarjous vastaus -mekanismia Ei koske määrämuotoisia sopimuksia Sopimus syntyy yhtäpitävän tarjouksen ja vastauksen seurauksena Tarjous voimassa siinä mainitun tai kohtuullisen ajan Suulliseen tarjoukseen on vastattava heti ellei tarjouksen tekijä ole muuta määrännyt.

46 Tarjous vastaus mekanismi Esim. Opiskelija O menee polkupyöräliikkeeseen Neuvottelujen jälkeen myyjä (M) tarjoaa hänelle suullisesti vähän käytettyä Tunturi merkkistä polkupyörää hintaan 200 euroa. O ei tähän suostu. Asiaa mietittyään O tulee katumapäälle O ilmoittaa suostuvansa M:n tarjoukseen ja maksavansa ko. pyörästä 200 euroa. Pitääkö M:n myydä pyörä O:lle 200 eurolla?

47 Tarjous vastaus mekanismi Jos tarjous on nimenomaisesti hylätty, se raukeaa, vaikka tarjouksen voimassaoloaika ei olisi kulunutkaan loppuun. Vastauksen oltava oikea-aikainen ja ns. puhdas. Myöhästynyt tai tarjouksesta poikkeava vastaus ei saa aikaan sitovuutta Viivästynyttä tai epäpuhdasta vastausta arvioidaan uutena tarjouksena, jonka alkuperäisen tarjouksen tekijä voi halutessaan hyväksyä

48 Tarjous vastaus mekanismi B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista euroa käteisellä. Tarjous on B:n mukaan voimassa viikon. A ilmoittaa B:lle 2 viikon kuluttua, että hän hyväksyy tarjouksen ja myy taulun eurolla B:lle Sitooko jompikumpi tahdonilmaus jompaa kumpaa?

49 Tarjous vastaus mekanismi B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista euroa. Maksun hän lupaa suorittaa 4 kk:n aikana 500 euroa/kk. Nyt A ilmoittaa kirjeitse B:lle, että hän myy ko. kaapin vain käteiskaupalla

50 Tarjous vastaus mekanismi Tarjousta tai vastausta ei voi peruuttaa selonoton jälkeen, tätä ennen voi peruuttaa vapaasti. - B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista euroa käteisellä. Seuraavana päivänä B ilmoittaa A:lle tulleensa katumapäälle ja peruuttavansa ko. tarjouksen. Voiko B tehdä näin, vai onko hän sidottu tarjoukseensa?

51 Tarjous vastaus mekanismi Rajoitettu peruuttamismahdollisuus OikTL 39 :n perusteella erityisistä syistä (ns. re integra -sääntö), ennen kuin tarjous on vaikuttanut määräävästi adressaatin toimintaan B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista euroa käteisellä. Kahden päivän päästä B huomaa sekoittaneensa kaapin tehneen puusepän toiseen samannimiseen tämän kuuluisampaan kollegaan ja peruttaa tarjouksensa. Voiko B tehdä näin?

52 Tarjous vastaus mekanismi Sekoittaminen toiseen saman nimiseen kaapintekijään = OikTL 39 :n tarkoittama erityinen syy riittänee perusteeksi Näin ratkaisevaksi muodostuu, onko tarjous vaikuttanut B:n toimintaan: - Lähettänyt kaapin ostajalle / ei tehnyt vielä mitään?

53 Tarkoituksettomasti epäpuhdas vastaus Jos vastaus on epäpuhdas, mutta vastauksen antaja on pitänyt sitä tarjousta vastaavana ja tarjouksen tekijän on täytynyt käsittää tämä Tarjouksen tekijän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava vastauksen lähettäjälle, ettei hän hyväksy vastausta. Muussa tapauksessa sopimus syntyy. = reklamaation laiminlyöntiin liittyy passiviteetti vaikutuksena sopimussidonnaisuus

54 Helsingin yliopiston pääsykoekysymys vuodelta 2000 Kouvolalaisen konepaja B:n pyynnöstä on kuopiolainen konetehdas A lähettänyt B:lle päivätyn ja asianmukaisesti allekirjoitetun seuraavan sisältöisen tarjouskirjeen: Tarjous X -merkkinen metallileikkuri. Hinta markkaa. Kauppahinta maksettava käteisellä laitteen luovutuksen yhteydessä. B saa kirjeen ja lukee sen välittömästi A saa B:ltä päivätyn asianmukaisesti allekirjoitetun kirjeen, jonka A lukee niinikään välittömästi sen saatuaan. Kirje on seuraavan sisältöinen: Vastaus kirjeenne johdosta Hyväksymme tarjouksenne ja ostamme teiltä X-merkkisen metallileikkurin hintaan markkaa. Kauppahinnan maksamme laitteen luovutuksen yhteydessä. Koska kaupan kohteen kaltaisen leikkurin tulee toimia moitteettomasti vähintään viisi vuotta, tarkennamme kauppaehtoja siten, että laitteelle on myönnettävä vuoden takuu.

55 Helsingin yliopiston pääsykoekysymys vuodelta 2000 Osapuolten välillä ei ole mitään asiaan vaikuttavaa kauppatapaa, eikä osapuolten edustusvallassa ole olemassa mitään virhettä. Arvioi oikeustoimilain perusteella: a) päivätyn tarjouskirjeen A:lle synnyttämää sidonnaisuutta (arvioinnissa ei oteta vielä huomioon tehtyä oikeustointa). b) päivätyn tarjouskirjeen B:lle synnyttämää sidonnaisuutta (arvioinnissa ei oteta vielä huomioon tehtyä oikeustointa). c) Tapauksen tosiseikaston perusteella päivätyn kirjeen A:lle synnyttämää sidonnaisuutta. d) Tapauksen tosiseikaston perusteella päivätyn kirjeen B:lle synnyttämää sidonnaisuutta. e) A:n ja B:n mahdollisuutta peruuttaa tekemänsä oikeustoimet sen jälkeen, kun he ovat lähettäneet kirjeensä.

56 Sääntelemättömiä sopimuksentekotapoja Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Ei tunnistettavia tarjouksia ja vastauksia Sopimuksen perustavat tosiseikat Vakiintunut sosiaalinen käytäntö ja tosiasiallinen toiminta Konkludenttinen eli hiljainen sopiminen (osapuolet ryhtyvät toimimaan sopimuksen mukaisesti) Vakioehtoja käyttäen tehty sopimus

57 Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Sopimusneuvotteluissa osapuolet tekevät alustavia esityksiä ja vastaesityksiä, tekevät kysymyksiä ja hankkivat tietoja sopimuksen kohteesta Tällainen esitysten ja tietojen vaihto tapahtuu ilman oikeustoimisidonnaisuutta. Osapuolet haluavat käydä sopimusneuvotteluja ilman sidonnaisuutta ja säilyttää mahdollisuuden vetäytyä neuvotteluista Sopimusneuvottelut eivät siis tapahdu vuoroittaisen tarjoussidonnaisuuden vallitessa - Tuottamuksellinen menettely neuvotteluvaiheessa voi kuitenkin johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen

58 Sopimuksen perustavat tosiseikat Oikeustieteen opiskelija Veli Kulta on juuri kuunnellut sopimusoikeuden luentoja ja oppinut, miten sopimus syntyy oikeustoimilain sopimuksentekomekanismin mukaan tai neuvottelujen kautta. Veli tietää, että sopimus syntyy tällöin nimenomaisesti annettujen tahdonilmaisujen avulla. Sopimusoikeuden luennoilta Veli lähtee henkilöautolla keskustaan ja pysäköi autonsa maksulliseen parkkihalliin. Kun Veli poistuu pysäköintitilasta, virkailija vaatii häneltä pysäköintimaksua. Luennoilla viisastuneena Veli selittää virkailijalle, ettei hänen ja pysäköintiliikkeen välillä ole voinut syntyä minkäänlaista pysäköintiä koskevaa sopimusta, koska kumpikaan osapuoli ei ole antanut minkäänlaisia nimenomaisia tahdonilmaisuja. Onko pysäköintiä koskeva sopimus syntynyt?

59 Sopimuksen perustavat tosiseikat Käytännössä esiintyy tilanteita, joissa ei anneta nimenomaisia tahdonilmaisuja, mutta sopimuksen syntymisestä ei ole epäselvyyttä Esim. linja-autoon nouseminen. - Kulkuneuvoon nouseminen saa aikaan sopimussidonnaisuuden riippumatta siitä, onko osapuolten kesken vaihdettu minkäänlaisia suullisia tai kirjallisia velvottautumiseen viittaavia ilmauksia - Oikeusilmiön taustalla on vakiintunut sosiaalinen käytäntö, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa palveluksiaan ilman sopimusneuvotteluja

60 Sopimuksen perustavat tosiseikat KKO 2010:23 Yksityiselle alueelle oli asetettu opastetauluja, joiden mukaan pysäköinti oli sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille. Tauluissa oli lisäksi ilmoitettu, että Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksu 40 euroa ja että Pysäköimällä hyväksyt ehdot. Kysymys siitä, oliko auton pysäköimisellä alueelle syntynyt pysäköinnin valvontaa alueella harjoittaneen yhtiön ja alueelle pysäköineen auton kuljettajan välille opastetaulun ehtojen mukainen pysäköimistä koskeva sopimus, joka on siten sisältänyt velvoitteen suorittaa valvontamaksu siinä tapauksessa, että pysäköinti oli tapahtunut ehtojen vastaisesti. (Ään.) KKO: Oli syntynyt sopimus

61 Konkludenttinen eli hiljainen sopiminen Osapuolet harjoittavat keskinäistä yhteistoimintaa, joka osoittaa sopimussuhteen olemassaoloa, mutta sopimuksen syntyajankohtaa ja syntytapaa ei kyetä jälkeenpäin osoittamaan Perustuu kokonaisarvioon Yleensä konludenttisiin sopimuksiin suhtaudutaan varovaisesti, jottei kukaan joutuisi sidotuksi sopimuksiin ilman tahtoaan (yksityisautonomia)

62 KKO 1966 II 99 Kaksi henkilöä oli harjoittanut yhteen lukuun linja-autoliikennettä toiminimellä M. Peltomäki & kumpp. Henkilöiden välille oli muodostunut avoin yhtiö. - Mitään nimenomaisia tahdonilmaisuja ei ollut vaihdettu - Osapuolet toimivat (yhtiö)sopimuksen suuntaisesti vuosikausia Sopimus (yhtiösop.) syntyi konludenttisesti

63 Sopimuksentekotuottamus Korvausvastuu käsittää neuvottelukustannukset ja muun ns. negatiivisen sopimusedun Syntymättä jääneen sopimuksen mukaista hyötyä (positiivista sopimusetua) ei yleensä korvata Poikkeuksena julkiset hankinnat + KKO 1999:48

64 Vahvistusilmoitus Sitovan sopimuksen tekemisen jälkeen tehty sopimussisältöä täsmentävä ilmoitus Ei yleensä muuta sovittuja ehtoja Voi saada todistusvaikutusta sopimussisällön suhteen Ei yleensä heikennä kuluttajan asemaa, vaan vaikutus rajoittuu lähinnä elinkeinonharjoittajien suhteisiin

65 Esisopimus Sopimus tulevan (pää)sopimuksen tekemisestä Normaalitasoinen sopimussidonnaisuus Vrt. letter of intent, joka sitovuudeltaan olennaisesti heikompi Voidaan velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen tai sen mukaiseen suoritukseen

66 III OSA Oikeustoimen pätevyyden edellytykset 1.Oikeustoimikelpoisuus 2.Oikeuskelpoisuus 3.Oikeustoimeen sitoutumista ei rasita oikeustoimen pätemättömyysperuste 4.Edustajalla on ollut kelpoisuus tekemäänsä toimeen

67 1. Oikeustoimikelpoisuus 18 vuotta täyttäneillä 18 vuotta täyttäneiden oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa, jos hän on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa Nuoremmilla rajoitettu oikeustoimikelpoisuus Tavanomaiset ja vähäpätöiset oikeustoimet Työtuloista määrääminen Psyykkisesti sairas tai muuten ymmärtämätön täysiikäinen voi olla oikeustoimikelvoton Syy voi olla pysyvä tai tilapäinen

68 1. Oikeustoimikelpoisuus 15 v. Petteri tekee seuraavat oikeustoimet: 1. Ostaa 100 eurolla ns. merkkifarkut 2. Ostaa 500 eurolla pienoiskiväärin 3. Ostaa 1000 eurolla mopon Arvioi, ovatko Petterin tekemät oikeustoimet päteviä? Vaikuttaako asiaan se, jos Petteri on tehnyt hankinnat kesätöistä hankkimillaan varoilla?

69 3. Oikeustoimen pätemättömyys Sopimus ei sido eikä käy kanneperusteeksi 1. Otetaan yleensä huomioon vain osapuolen väitteestä Esim. lainvastaisuus, kilpailuoikeudellinen pätemättömyys, vajaavaltaisuus kuitenkin viran puolesta 2. Siihen voi vedota vain loukattu osapuoli tai muuten pätemättömyysperusteen kohteena oleva 3. Usein korjauskelpoista Korjauskeinona esim. osapuolen antama aktiivinen tai konkludenttinen hyväksyminen

70 Pätemättömyys Sopimuskumppanin vilpitön mieli voi estää vetoamasta pätemättömyyteen Esim. lievä pakko, petos, kiskominen, kunnianvastainen ja arvoton menettely Perustellun vilpittömän mielen vaatimus ( ei pitänyt tietää ) Pätemättömyys voi rajoittua osaan sopimuksesta, jos muu osa voi rationaalisesti jäädä sitovaksi

71 Pätemättömyys V:n puoliso M uhkasi A:ta, että hän jonain pimeänä syysyönä pistää A:lle rakkaan kesämökin päreiksi, jos A ei myy V:lle käytettyä mersuaan niillä ehdoilla, joilla V oli eilen ehdottanut kauppoja A:lle (=ns. lievä pakko A tekee kaupat V:n kanssa em. ehdoilla. - Onko kauppa pätevä vai pätemätön?

72 Pätemättömyys Jos kysymys on ns. törkeästä pakosta (OikTL 28 ) oikeustoimi ei sido pakotettua. Jos pakkoa on kuitenkin käyttänyt toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu ja toinen osapuoli on vilpittömässä mielessä, tulee pakotetun sen jälkeen kun pakko on lakannut, ilman aiheetonta viivästystä ilmoittaa vastapuolelle pätemättömyysperusteesta uhalla, että oikeustoimi tulee muuten päteväksi

73 Pätemättömyys V:n puoliso M hankki pistoolilla uhaten A:lta nimikirjoituksen kauppakirjaan, jolla A myy V:lle käytetyn mersunsa niillä ehdoilla, joilla V oli eilen ehdottanut kauppoja A:lle. A tekee kaupat V:n kanssa em. ehdoilla. Arvioi tilanne oikeudellisesti

74 Oikeustoimilain väärinkäytösperusteet Pakko Lievän ja törkeän pakon ero Petollinen viettely Harhaanjohtamista olennaisissa seikoissa Kiskominen Suoritusten epäsuhta ja riippuvan aseman hyväksikäyttö Kunnianvastainen ja arvoton menettely Erehdys ja tiedollinen epätasapaino Alentunut ymmärryskyky

75 Oikeustoimilain väärinkäytösperusteet KKO 1972 II 2. Kun myyjät lomanviettopaikaksi tarkoitetun, järven rannalla sijaitsevan määräalan kaupan yhteydessä olivat jättäneet ilmoittamatta ostajille, että järven veden korkeus, joka kauppaa tehtäessä oli harvinaisen korkea, eri vuosina oli suuresti vaihdellut sekä että matalan veden aikana muodostui määräalan ja järven väliin laaja vesijättöalue, ja ostajat siten olivat myyjien tieten erehtyneet kaupan päättämiseen olennaisesti vaikuttaneesta seikasta, kauppa julistettiin OikTL 33 :n nojalla pätemättömäksi.

76 Erehdys Motiivierehdys Virheellinen käsitys jostakin relevantista seikasta Ei voi yleensä vedota pätemättömyysperusteena OikTL 33 voi tulla sovellettavaksi, jos vastapuoli myötävaikutti erehdykseen Ilmaisuerehdys Oikea tahdonmuodostusperuste, väärä ilmaisu Esim. laskussa kun piti olla Johtaa sitomattomuuteen, jos sopimuskumppanin piti tietää erehdyksestä

77 Erehdys A myy B:lle auton. A laatii autokaupasta kauppakirjan, johon myyntihinnaksi merkitään , joka B:n pitää maksaa A:lle viikon kuluessa. A:n tarkoituksena oli, että kauppahinta olisi ollut Sitooko kauppa A:ta?

78 Erehdys Tahdonilmaisun muuttuminen matkalla Edellytysten virheellisyys tai raukeaminen Clausula rebus sic stantibus = sopimusta on pidettävä sitovana vain niin kauan ja siltä osin, kuin sopimusta ympäröivä todellisuus sen ympärillä pysyy muuttumattomana Skandinaavinen edellytysoppi Asema Suomessa?

79 Erehdys/edellytykset KKO 1986 II 111 A oli myynyt sukunsa omistuksessa kauan olleen maanviljelystilan pojalleen B:lle ja tämän vaimolle C:lle kauppahinnasta, joka oli n. 1/10 tilan käyvästä arvosta. Omistusoikeus oli siirtynyt ostajille heti. Kauppa oli tehty edellytyksin, että B ja C jatkoivat tilalla asuen tilanpitoa ja pitivät kauppaehtojen mukaisesti huolta A:sta ja hänen vaimostaan, jotka jäivät asumaan tilalle. Sanottuja edellytyksiä ei ollut mainittu kauppakirjassa, mutta asianosaiset olivat olleet niistä tietoisia. B ja C olivat kuitenkin kaupan jälkeen muuttaneet pois tilalta, vuokranneet pellot ja myyneet maanviljelyskoneet eivätkä olleet tarkoitetulla tavalla täyttäneet kauppaehtoja. Koska kiinteistönkaupan perustana olleet edellytykset siten olivat jääneet toteutumatta, kauppa purettiin

80 Valeoikeustoimi Muodollisesti normaali oikeustoimi, mutta osapuolet eivät ole tosiasiassa tarkoittaneet sen tekemistä Esim. velkojan loukkaamistarkoitus Ei sido inter partes (osapuolten kesken) Vale-asiakirjan saanut vilpittömässä mielessä ollut sivullinen voi vedota edukseen Velkojaa suojataan useimmiten takaisinsaantinormiston kautta

81 4. EDUSTAMINEN A. Lakimääräinen Edunvalvoja Toimitusjohtaja, hallitus tms. orgaani B. Oikeustoimiperusteinen Valtuutettu

82 Valtuutus Kolmannelle suunnattu tahdonilmaisu Erotettava oikeussuhteet Valtuuttaja valtuutettu Määrää valtuutetun toimivallan Valtuutettu sopimuskumppani Määrää valtuutetun kelpoisuuden Valtuuttaja sopimuskumppani Päätettävän oikeustoimen osapuolet

83 Valtuutus Kelpoisuuden (ulospäin näkyvän valtuutusperusteen) ylittäen tehty oikeustoimi on aina sitomaton Toimivallan ylitys ei tee oikeustointa sitomattomaksi, ellei sopimuskumppanin pitänyt tietää ylityksestä

84 Valtuutus Päämies toimivalta Edustaja päätettävä sopimus kelpoisuus Kolmas

85 Valtuutusmuodot 1. Valtakirjavaltuutus 2. Asemavaltuutus Ulkoinen asema + lain tai tavan mukainen kelpoisuus 3. Toimeksiantovaltuutus Vain valtuutetun tiedossa 4. Erityiseen tiedoksiantoon perustuva valtuutus 5. Julkinen valtuutus 6. Sallimisperusteinen valtuutus 7. Tilannevaltuutus

86 1. VALTAKIRJAVALTUUTUS Valtuutettu osoittaa edustusvaltansa kolmannelle esittämällä tälle valtakirjan Valtakirjassa määritellään valtuutetun kelpoisuus = Yksilöidään toimet, joihin valtuutettu on kelpoinen ryhtymään - Esim. A on oikeutettu myymään puolestani omistamani Laihian kunnan Saituriahon kylässä sijaitsevan Kitupiikki nimisen tilan R:no 1:23 B:lle euron kauppahinnasta A myy ko. tilan B:lle eurolla A myy ko. tilan C:lle eurolla

87 1. VALTAKIRJAVALTUUTUS Valtakirjan sisältö on seuraava: A on oikeutettu myymään puolestani omistamani Laihian kunnan Saituriahon kylässä sijaitsevan Kitupiikki nimisen tilan R:no 1:23 puolestani sopivaksi katsomillaan ehdoilla. - Lisäksi minä annan suullisesti A:lle määräyksen, jonka mukaa hänen tulee myydä tila B:lle ja vähintään euron hinnalla A myy ko. tilan B:lle eurolla A myy ko. tilan C:lle

88 2. Asemavaltuutus Valtuutus perustuu asemaan: 1. Valtuutettu on PM:n työntekijä / sopimussuhteessa tämän kanssa 2. Valtuutetulla on erityinen (tavallisesti ulkoisestikin havaittava) asema 3. Laki tai yleinen tapa liittää tähän asemaan määrätyn kelpoisuuden - Laki: esim. vanhempi lapsensa edunvalvojana voi (määrätyin rajoituksin) tehdä lapsensa eli päämiehensä puolesta oikeustoimia - Ei PM:n työntekijä / sopimussuhteessa - Ei yleensä myöskää havaittavaa asemaa Ei asemavaltuutus. VAAN LAKIMÄÄRÄINEN edustus

89 2. Asemavaltuutus Menet ruokakauppaan, otat kylmäkaapista litran maitoa ja maksat maitopurkin kassalla. Kassahenkilö (tt) on päämiehen PM (kauppiaan) työntekijä Tt:llä on ulkoisesti havaittava (vaatetukseen, nimikylttiin, sijaintipaikkaan kassan takana ) asema Tt:llä on yleiseen tapaan perustuva kelpoisuus myydä sinulle kaupan olevia tuotteita sitova sopimus -Menet samaan kauppaan ja ostat samalta tt:ltä kaupan kylmälaitteiston sopimus ei sido, koska tt:llä ei ole yleiseen tapaan perustuvaa kelpoisuutta tällaiseen oikeustoimeen

90 3. Toimeksiantovaltuutus Perustuu valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedoksiantoon Kelpoisuus = toimivalta Vastapuolen vilpitöntä mieltä ei suojata - Sanon A:lle, että myy omistamani tietokone jollekin 300 eurolla A myy tietokoneen edustajanani esiintyen B:lle 250 eurolla - Samalla kun A ylitti antamani ohjeet (toimivaltansa) hän ylitti myös kelpoisuutensa oikeustoimi ei sido minua, vaikka B ei olisi tiennyt antamistani ohjeista

91 4. Erityiseen tiedoksiantoon perustuva valtuutus Valtuuttaja ilmoittaa niille henkilöille, joita kohtaan hän haluaa myöntää valtuutetulle edustusvallan KKO 1963 II 83. Rakennustarvikeliike, jolle A oli ilmoittanut maksavansa hänelle tuntipalkalla saunarakennusta rakentaneen B:n tilaamat rakennustarvikkeet, oli B:n tekemien tilausten nojalla toimittanut rakennukselle tarvikkeita, osan niistä vielä senkin jälkeen, kun A ja B olivat tehneet työn loppuun saattamisesta urakkasopimuksen, minkä mukaan B:n tuli hankkia kaikki rakennusaineet. Kun A:n mainitun ilmoituksen katsottiin käsittäneen OikTL 12 :ssä tarkoitetun valtuutuksen, A velvoitettiin maksamaan liikkeelle ne tarvikkeet, jotka oli toimitettu rakennukselle ennen kuin hän oli ilmoittanut sille urakkasopimuksesta ja sanotun valtuutuksen peruuttamisesta. Ään

92 5. Julkinen valtuutus Valtuutuksesta tiedotetaan tiedotusvälineessä tai muuten etukäteen täsmentämättömälle vastaanottajajoukolle Peruttaminen tehtävä yhtä havaittavasti

93 6. Sallimisperusteinen valtuutus Valtuutettu toimii TOISTUVASTI PM:n hiljaisella suostumuksella PM:n nimissä PM tietää valtuutetun toimista, mutta ei ilmoita sopimuskumppanille, että katsoo ne sitomattomaksi Tarpeeksi pitkään jatkuttuaan käytäntö synnyttää valtuutuksen

94 6. Sallimisperusteinen valtuutus KKO 1940 II 146. Siinä maatalojen omistajilla oli vuosikausien ajan ollut käytäntö, jonka mukaan maitotili maksettiin aina henkilölle, joka maksupäivänä kuljetti maitoa. Osapuolet olivat noudattaneet maksutapaa ilman, että kukaan olisi tehnyt sitä vastaan huomautusta. Meijerillä oli oikeus taloja sitovasti maksaa maitotili sille henkilölle, joka oli kiistanalaisen maksun aikaan kuljetusvuorossa.

95 7. Tilannevaltuutus Valtuutuksen olemassaoloa puoltavat useat eri tosiseikat, jotka eivät yksin saa aikaan valtuutusta. Yhdessä ne kuitenkin saavat aikaan valtuutuksen Kokonaisarvio ratkaiseva

96 7. Tilannevaltuutus KKO 1961 II 29. Siinä ulkomaalainen A oli jättänyt autonsa korjattavaksi erääseen autokorjaamoon. Viikon kuluttua korjaamo luovutti auton A:n tuttavalle B:lle. B ei ollut esittänyt eikä häneltä ollut vaadittu selvitystä siitä, voiko hän saada auton haltuunsa. Samana päivänä B:n kuljettama auto vaurioitui. Tämän vuoksi A vaati, että korjaamo velvoitettaisiin maksamaan hänelle korvausta. KKO katsoi, että korjaamolla oli olosuhteet huomioon ottaen ollut aihetta olettaa B:llä olleen oikeus noutaa auto. Ratkaisunsa KKO perusti seuraaviin seikkoihin: 1. B oli A:n mukana, kun viimeksi mainittu toi auton korjaamoon, 2. B oli jo aiemmin tuonut auton sinne yksin, 3. A ei ollut ilmoittanut korjaamossa nimeään ja 4. A ei ollut antanut ohjeita siitä, kenelle auto oli korjauksen jälkeen luovutettava.

97 EDUSTUS VALTUUTUKSEN LAKKAAMINEN Valtuutus voidaan milloin tahansa lakkauttaa peruuttamalla se Peruuttamisen jälkeen tehdyt oikeustoimet eivät sido päämiestä Peruuttaminen on tehtävä samalla tavalla kuin valtuus on perustettu / peruutettava yhtä tehokasta menettelyä noudattaen 1. Otetaan valtakirja pois / hävitetään se (palauttamiskanne / tehottomaksi julistamiskanne KO:ssa) 2. Poistetaan asemavaltuutettu asemasta, johon tämän kelpoisuus perustuu 3. Ilmoitetaan toimeksiantovaltuutetulle, ettei tämä saa enää toimia valtuutetun puolesta

98 EDUSTUS VALTUUTUKSEN LAKKAAMINEN 4. Ilmoitetaan erityisellä tiedoksiannolla että erityisellä tiedoksiannolla perustettu valtuutus perutaan 5. Julkisen valtuutuksen peruttaminen tehtävä yhtä havaittavasti kuin sen perustaminen 6. Sallimisperusteisen valtuuttamisen peruuttaminen ilmoittamalla sopimuskumppanille, ettei valtuutetulla ole enää edustusvaltaa - Jos on syytä epäillä, että valtuutettu peruuttamisesta huolimatta käyttää valtuutusta ja valtuuttaja tietää kenen kanssa ilmoittava kolmannelle ettei valtuutus voimassa. Jos ilmoittaminen laiminlyödään ja kolmas vilpittömässä mielessä peruuttamiseen ei voida vedota suhteessa tähän kolmanteen

99 Hyväksyminen (ratihabitio) Ilman valtuutusta tehty toimi tulee PM:stä sitovaksi, jos hän hyväksyy sen - nimenomainen hyväksyminen - konkludenttinen hyväksyminen Sopimuskumppanin asema ilman valtuutusta tehdyn toimen osalta: a) Jos tiennyt valtuutuksen puuttumisesta sidottu sopimukseen sen ajan, jonka hyväksymisen hankkiminen normaalisti kestää b) Jos ei tiennyt välitön vetäytymisoikeus

100 Hyväksyminen (ratihabitio) KKO 1984 II 192. Puolison A tilauksesta oli puolison B omistamaan ja heidän yhteisesti hallitsemaansa omakotitaloon tehty talon lämmitysjärjestelmän muuttamiseen liittyviä sähköasennustöitä. B oli ollut tietoinen tilauksesta ja töiden suorittamisesta sekä siitä, että A taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi tuskin oli kykenevä maksamaan töitä. Kun B ei ollut tilauksen tekemisestä tai töiden aloittamisesta tiedon saatuaan ilmoittanut sähköliikkeelle, ettei hän vastaa töiden maksamisesta, hänet velvoitettiin talon omistajana yhteisvastuullisesti A:n kanssa suorittamaan töistä aiheutuneiden laskujen määrä. Ään.

101 Hyväksyminen (ratihabitio) Puolisoilla erillisvastuu veloista (AL 52.1 ) vastuu syntyi konkludenttisesti 1.B:n tietoisuus töistä 2.Passiivisuus 3.B hyötyi töistä 4.B oli tietoinen, ettei A todennäköisesti kykenisi laskuja maksamaan

102 IV Osa Sopimuksen sisältö - Sopimuksen tulkinta - Sopimuksen muuttaminen - Sopimuksen kohtuullistaminen

103 Sopimuksen tulkinta Tulkinta voidaan perustaa (a) osapuolisuuntautuneesti osapuolten itsensä tuottamaan aineistoon ja käyttäytymiseen tai (b) tavoitteellisesti oikeuspoliittisiin punnintoihin (a) Pyritään vahvistamaan sopimukselle osapuolten tarkoitusta vastaava sisältö - Osapuolten yhteinen tarkoitus - Sanamuoto - Yksipuolinen tarkoitus, jos toisen piti tietää sen merkityksestä sopimuskumppanille (b) Tavoitteellisella tulkinnalla pyritään antamaan tiettyä toivottavaa sopimussisältöä koskeva kannanotto

104 Osapuolisuuntautunut tulkinta Tarkoituksena jäljittää osapuolten disponointiaineistosta ja toiminnasta se tarkoitus, jonka he ovat tarkoittaneet antaa sopimukselle 1. Subjektiivinen tulkinta - Miten osapuolet ovat TOSIASIASSA ymmärtäneet sopimuksen sisällön 2. Objektiivinen tulkinta - Miten rationaalinen tarkastelija ymmärtäisi osapuolten tarkoituksen, kun hän on perehtynyt tulkinta-aineistoon

105 Osapuolisuuntautunut tulkinta Sopimuksen kielellinen asu yleiskielen mukaisessa merkityksessä lähtökohta = Sopimusasiakirja Yleiskielen mukainen tulkinta voidaan syrjäyttää, jos osapuolet käyttäneet oman erikoisalansa ilmauksia (osoittavat toisenlaisen osapuolitahdon) Yksiselitteinen sananmuoto voidaan sivuuttaa, jos muut tulkintaperusteet antavat tähän aihetta (osoittavat toisenlaisen osapuolitahdon) - Falsa demonstratio non nocet maksimi = osapuolten tarkoituksiin nähden virheellinen ilmaisu ei määrää sopimussisältöä sopimus oikaistaan osapuolten yksimielistä tarkoitusta vastaavaksi * Yhteinen tarkoitus on vahva tulkintapresumptio

106 Tavoitteellinen tulkinta Ellei tulkintaepäselvyyttä kyetä poistamaan osapuolisuuntautuneen tulkinnan keinoin, joudutaan tavoitteelliseen tulkintaan (a) Sopimusta tulkitaan lakiperusteisten normien suuntaisesti (b) Turvaudutaan tulkintasääntöihin

107 a) Sopimusta tulkitaan lakiperusteisten normien suuntaisesti Pakottavia normeja sopimusperusteinen aines ei voi sivuuttaa Tahdonvaltaisia normeja sopimusperusteinen aines voi sivuuttaa

108 b) Turvaudutaan tulkintasääntöihin 1. Epäselvyyssääntö (KSL 4:3) epäselvää sopimusta / sopimusehtoa tulkitaan laatijansa vahingoksi 2. Minimisääntö valitaan velvoittautuneen kannalta lievin tulkinta 3. Tavallisuussääntö valitaan yleistä käytäntöä vastaava tulkinta 4. Kohtuussääntö valitaan kohtuullisimpana pidettävä tulkinta 5. Pätevyyssääntö valitaan tulkinta, joka pitää sopimuksen / sopimusehdon voimassa

109 Sopimusehdon kohtuullistaminen Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella eli muuttaa kohtuullisemmaksi (OikTL 36 ) Erityisesti heikomman suojaamiskeino Erotettava alkuperäinen kohtuuttomuus ja olosuhteiden muutoksesta johtuva jälkiperäinen kohtuuttomuus Kohtuullistaminen muuttaa sopimusta

110 Sopimusehdon kohtuullistaminen Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla Ks. esimerkiksi KKO 1994:96 (liikehuoneiston vuokra) Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä liikeriskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.

111 Sopimusehdon kohtuullistaminen Vrt. KKO 1981 II 126 (asuinhuoneiston vuokra) Siinä korotettiin HVL 48 :n nojalla varastohuoneiston vuokraa, jota koskeva ehto oli olosuhteiden muututtua (mm. yleisen kustannustason nousun johdosta) muodostunut vuokranantajaan nähden kohtuuttomaksi. - Vuokrasopimus tehty 25 v. - Paikkakunnan vuokrataso huomattavasti yli maksetun vuokran

112 Sopimuksen muuttaminen Liittyy olosuhteiden muuttumiseen Sopimusta voidaan muuttaa osapuolten yhteisellä päätöksellä Ongelmana usein se, että muutos on toisen osapuolen kannalta + ja toisen ei yhteistä päätöstä Lähtökohta on, ettei olosuhteiden muutos vaikuta sopimuksen sisältöön (pacta sunt servanda) Joskus yksipuolinen muuttaminen on mahdollista vaatii selvää oikeusperustetta

113 Sopimuksen muuttaminen Harkittaessa yksipuolisen muuttamisen sallittavuutta, voivat mm. seuraavat seikat saada merkitystä ja muutos olla helpommin sallittavissa, jos: 1. Olosuhteet ovat sopimuksen tekemisen jälkeen muuttuneet olennaisesti. 2. Muutoksen syntyyn ei ole tuottamuksellisesti vaikutettu. 3. Muutos on voittamaton; sille ei sitä vaativa osakas olisi voinut mitään. 4. Muutos on sitä vastustavan kannalta pieni. 5. Muutoksen puolesta puhuvat reaaliset syyt, erityisesti se, ettei muutostarvetta ollut mahdollista ennakoida ja varautua siihen etukäteen.

114 SUORITUSHÄIRIÖT Ainakin toisen osapuolen velvoitteet jääneet täyttämättä 1. Force majoure 2. Sopimusrikkomus - luontoissuoritus - vahingonkorvaus - hinnanalennus - sopimuksen purkaminen - sovitut seuraamukset jne. Verrataan sopimuksesta seuraavien velvoitteiden ja tapahtuneiden suoritteiden eroa poikkeaako (toleranssiraja)

115 SUORITUSHÄIRIÖIDEN TYYPPEJÄ 1. Viivästys 2. Laatuvirhe 3. Oikeudellinen virhe 4. Vallintavirhe 5. Negatiivisen velvoitteen rikkominen 6. Sopimusrikkomuksen aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot 7. Perusteeton irtisanominen, purkaminen tai vetäytyminen

116 Virhearviointi Jos ominaisuuksista ei ole sovittu mitään, tavaran tulee: soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään soveltua ostajan erityiseen käyttötarkoitukseen, jos myyjä tiesi tästä ja ostajalla on ollut aihetta luottaa myyjän arviointiin vastata myyjän esittämää näytettä tai mallia olla pakattu tavanmukaisella tai sopivalla tavalla, jos tarpeen

117 1. Viivästys Suoritusvelvollisuutta ei ole täytetty oikeaan aikaan - Sopimuksen mukainen aika/kohtuullinen aika 1. Suoritusvelvollinen ei tehnyt lainkaan suoritusta olennainen viivästys sopimuksen purku 2. Suoritusvelvollisuus täytetty oikean ajankohdan jälkeen reklamointivelvollisuus, jos haluaa vedota viivästykseen 3. Ennakkoviivästys - selvää, ettei asianmukaista suoritusta tule tapahtumaan

118 1. Viivästys Esimerkki ennakkoviivästyksestä: - A sopii rakennusliike B Oy:n kanssa, että B Oy rakentaa A:lle avaimet käteen periaatteella isohkon omakotitalon. Talon on määrä olla valmiina Tänä päivänä A:n omistamalta tontilta ei ole vielä edes kaadettu puita, puhumattakaan, että perustustyöt olisi aloitettu. Talo on tarkoitus rakentaa yksilöllisenä eikä kyseessä ole valmistalotoimitus. B Oy on kahden veljeksen omistama pieni rakennusliike, jonka resurssit ovat rajalliset. Tänään on selvää, ettei asianmukaista suoritusta tule tapahtumaan (kyseessä on ns. ennakkoviivästys) A:lla on oikeus purkaa sopimus

119 2. Laatuvirhe A. Sopimusobjektin laatu poikkeaa sovitusta / pakottavasta lainsäädännöstä B. Sopimusobjekti on myyty siinä kunnossa kuin se on virhe, jos: 1. Tiedonantovirhe 2. Puutteellinen tiedonanto 3. Normaaliodotuksista poikkeaminen C. Sopimusobjektin ominaisuuksista ei ole sovittu mitään sopimusta täydentävät normit (sopimustyyppikohtaisia)

120 3. Oikeudellinen virhe, 4.Vallintavirhe Sopimuskohteen ulkoisissa ominaisuuksissa ei ole vikaa (=3 ja 4) Oikeudellinen virhe = sivullisen oikeus rasittaa sopimuksenvastaisesti sopimuksen kohdetta (esim. myyty toisen omaisuutta) Vallintavirhe: Sopimuskohteen käyttö estyy lain, viranomaismääräysten tai puuttuvien lupien vuoksi (esim. kiinteistönkauppa, jossa myyjä antaa ostajalle vääriä tietoja rakennuslupatilanteesta) 5. Negatiivisen velvoitteen rikkominen - Sopimusvelvoite rajoittaa sopijapuolen oikeutta * Kilpailukielto

121 SUORITUSHÄIRIÖÖN VETOAMISEN EDELLYTYKSET JA OIKEUSKEINON VALINTA A. Omien velvoitteiden täyttäminen B. Tarkastus- ja reklamaatiovelvollisuus A + B täytetty oikeuskeinon valinta 1. suorituksesta pidättyminen 2. luontoissuoritusvaatimus 3. virheen korjaus 4. hinnanalennus 5. vahingonkorvaus 6. sopimuksen purkaminen 7. sovitut seuraamukset (käsirahan menettäminen, sopimussakko ) Oikeuskeinot vaihtoehtoisia / kumulatiivisia

122 Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot Yleisiä soveltamisperiaatteita Lievemmät keinot ensisijaisia Oikeuskeinot voivat kumuloitua Esimerkiksi suorituksesta pidättyminen + hinnanalennus Velkoja voi valita haluamansa keinon Kantaa samalla riskin keinon oikeutuksesta Sopimuksen purkaminen tms. keino ei vaadi tuomioistuimen päätöstä tms. virallistointa

123 1. Suorituksesta pidättyminen Vrt. Pidätysoikeus (vakuusoikeus) Usein aihetta varoa suorituksen tekemistä ennen vastapuolta (konkurssi yms. riskit) Pidättymisoikeuden vallitessa osapuoli ei ole velvollinen tekemään suoritusta ennen vastasuorituksen saamista - Rahavelkaa maksettaessa suoritusvelallisella on oikeus pidättäytyä maksusta ilman viivästysseuraamuksia, kunnes velkoja antaa hänelle kuitin / palauttaa pantin

124 1. Suorituksesta pidättyminen Esimerkki: - A sopii rakennusliike B Oy:n kanssa, että B Oy rakentaa A:lle avaimet käteen periaatteella isohkon omakotitalon. Talon on määrä olla valmiina Tänä päivänä A:n omistamalta tontilta ei ole vielä edes kaadettu puita, puhumattakaan, että perustustyöt olisi aloitettu. Talo on tarkoitus rakentaa yksilöllisenä eikä kyseessä ole valmistalotoimitus. B Oy on kahden veljeksen omistama pieni rakennusliike, jonka resurssit ovat rajalliset. Sopimuksen mukaan A:n pitäisi tänään maksaa B Oy:lle osasuorituksena euroa On selvää, ettei asianmukaista suoritusta tule tapahtumaan A:lla oikeus pidättäytyä suorituksestaan / oikeus purkaa sopimus

125 2. Luontoissuoritusvaatimus Luontoissuoritusvelvollisuudella tarkoitetaan velvollisuutta tehdä suoritus sovitussa muodossa (velallinen ei voi vapautua suorituksesta rahamaksulla tms.) - Klassinen lähtökohta Suomessa - Rajoituksia: 1. Velvoitteen laadusta johtuviin (esim. loukkaa henkilökohtaista vapautta; työsuoritus tms.) 2. Suoritusesteperusteiset (mahdottomuus, liikavaikeus)

126 3. Virheen korjaus Laatuvirhe kohde-esineessä oleva fyysinen vika korjataan Oikeudellinen virhe maksetaan sivullisvelkojan saatava ja vapautetaan ostaja panttirasitteesta Ostajalla usein lakiin perustuva oikeus vaatia myyjää korjaamaan virhe ilman, että se aiheuttaa ostajalle kustannuksia (KauppaL 34.1, KSL 5:18.1 jne.) Jos myyjä jättää täyttämättä korjausvelvoitteensa, ostaja voi teettää korjauksen ulkopuolisella ja vaatia kustannusten korvaamista myyjältä (jos tuote paranee eduntasoitus) Lähtökohtaisesti myyjällä oikeus reklamaation jälkeen korjata virhe omalla kustannuksellaan / tehdä uusi suoritus korjausoikeus voidaan evätä esim. jos siitä aiheutuu ostajalle olennaista haittaa (kiire saada esine käyttöön tms.)

127 4. Hinnanalennus Suorituksen virheellisyys kompensoidaan hinnanalennuksella, jonka jälkeen sopimus jää muilta osin muuttumattomana voimaan Hinnanalennuksen edellytyksenä suorituksen virhe (laatu-, oikeudellinen jne.) + velalliselle tarjottu oikeutta virheen korjaamiseen tai ettei tällaista mahdollisuutta ole oikaisunormien mukaan syytä varata Hinnanalennuksella maksuvelvollisuutta alennetaan määrällä, joka vastaa sovitun ja virheellisen suorituksen suhdetta hinnanalennusta ei voi torjua sillä perusteella, että tavara on myyty virhe huomioon ottaen käyvästä arvosta

128 4. Hinnanalennus... A osti B Oy:n loppuunmyynnistä 50 % alennuksella laskettelusukset. Kauppahinta oli 400 euroa. Suksien yläpinnassa olevan valmistusvirheen vuoksi niiden värit haalistuivat muutamassa viikossa kokonaan pois. A vaatii suksista hinnanalennusta. Varsinaisen liiketoimintansa jo lopettanut B Oy vetoaa siihen, että sukset ovat täysin käyttökelpoiset ja niiden arvo on virhe huomioon ottaenkin yli 400 euroa, joten sen mielestä A:lla ei ole aihetta saada hinnanalennusta. - Onko B:n väite relevantti? - Oikeudellinen arvio mahdollisen hinnanalennuksen määrästä (Lähtökohta: virheellisten suksien arvo 600, virheettömien 800 erotus 200

129 5. Vahingonkorvaus Sopimusoikeuden järjestelmän tärkein oikeussuojakeino: - Sopimisrikkomuskustannukset (reklamaatio-, selvittely-, jne.) - Sivullisella teetetyn oikaisun kustannukset - Hinnanerokorvaus - Tulon menetys tai muu välillinen vahinko - Virheen aiheuttama esine- tai henkilövahinko

130 Vahingon määritteleminen Sopimusrikkomuksessa vahingon arvioinnin lähtökohtana ovat ne taloudelliset edut, jotka velkojalta on jäänyt saamatta Verrataan toisiinsa hypoteettista ja todellista tapahtumainkulkua ero osoittaa velkojalle aiheutuneen vahingon KKO 1994:98. Kalanviljelylaitoksen hankkimien verkkoaltaiden saumoissa oli ollut valmistusvirheestä johtuneita aukkoja, joista kaloja oli päässyt karkaamaan. - Kuinka paljon kaloja oli karannut? Verrattiin toisiinsa rikkinäistä ja ehjää kalahäkkiä, joissa oli ollut sama määrä kaloja viallisesta häkistä saatu kalamäärä kg pienempi kg x myyntihinta 20 mk/kg perkaamis-, kuljetus- yms. kustannukset korvattava vahinko = mk

131 Sopimusetujen määritelmät Positiivinen sopimusetu - Sopimusrikkomustilanteessa luonnollinen lähtökohta on positiivisen sopimusedun arviointi l. millaiseen asemaan velkoja olisi päässyt, jos sopimusvelvoitteet olisi täytetty asianmukaisesti - - Turvaa velkojalle sopimuksen mukaisen taloudellisen hyödyn Negatiivinen sopimusetu - Mikä olisi velkojan taloudellinen tulos, jos sopimuksen valmisteluun ei olisi lainkaan ryhdytty - Ei korvaa velkojalle sopimuksen mukaista voittoa tms. käytetään lähinnä sopimusneuvottelujen epäasianmukaiseen katkaisemiseen tai pätemättömään sopimukseen perustuvan vastuun yhteydessä

132 Negatiivisen sopimusedun korvaaminen KKO 1978 II 4. Vanhemmat, jotka myytyään alaikäisen tyttärensä omistaman kiinteistön A:n puolisoille olivat, yrittämättäkään hankkia kauppakirjassa edellytettyä oikeuden lupaa, luopuneet tuosta kaupasta myymällä kiinteistön B:lle, velvoitettiin omasta puolestaan ja tyttärensä holhoojina yhteisvastuullisesti suorittamaan A:n puolisoille korvausta heille rauenneesta kiinteistönkaupasta aiheutuneista kustannuksista. Ään - Sitovaa sopimusta (kauppaa) ei syntynyt, koska TI:n lupa puuttui - Vanhemmilla ei oikeutta luopua kaupasta yksipuolisesti mk korvaus kaupan valmistelusta aiheutuneista matka yms. kuluista

133 Rikastumiskielto Velkojan kärsimä todellinen vahinko muodostaa korvauksen ylärajan (vrt. punitive damages USA:ssa) Esim. Kiinteistönkauppa: Ostaja on korjannut kaupan kohteessa olevan virheen eurolla kaupan kohteesta tulee euroa arvokkaampi kuin se olisi ollut, jos kohde olisi ollut sopimuksen mukainen eduntasoitus = euron korvaus

134 Sopimuksen lakkauttamistavat Käsitteet (käyttö on horjuvaa) 1. Purkaminen: Osapuoli irtautuu sopimuksesta vastapuolen riskipiiriin kuuluva seikan vuoksi (yl. sopimusrikkomuksen) Vrt. vetäytyminen. 2. Irtisanominen: Oikeus siihen perustuu yleensä lain tai sopimuksen määräyksiin 3. Raukeaminen: Osapuolista riippumatonta sopimuksen lakkaamista. Siinä sopimussidonnaisuus lakkaa itsestään.

135 Purkaminen Olennainen sopimusrikkomus - Avoimen yhtiön X yhtiömies A harjoittaa pitkän aikaa salaa laajaa X:n kanssa kilpailevaa toimintaa ja rikkoo kilpailukieltoa koskevaa sopimusehtoa (lakia) Olennainen toisen osapuolen olosuhteiden muutos - Yhtiökumppani A sairastuu pysyvästi eikä kykene enää suoriutumaan yhtiösopimusta koskevista velvoitteistaan Osapuoli irtautuu sopimuksesta vastapuolen riskipiiriin kuuluva seikan vuoksi (Vrt. yhtiömies B sairastuu B:llä vetäytymisoikeus)

136 Irtisanominen Yleisin kestosopimuksen lakkauttamisperuste Esim. Avoimen yhtiön X yhtiömiehet A ja B ovat sopineet yhtiösopimuksessa, että yhtiösopimuksen irtisanomisaika on 3 kk. A irtisanoo yhtiösopimuksen lakkaamaan 3 kk kuluessa irtisanomisesta - Oikeus irtisanomiseen perustuu yhtiösopimuksen määräyksiin

137 Raukeaminen X Oy ja Y Oy päättävät yhdistyä Yhdistymisen seurauksena määräävä markkina-asema Markkinaoikeus kieltää / määrää purettavaksi yrityskaupan - Osapuolista riippumatonta sopimuksen lakkaamista. Siinä sopimussidonnaisuus lakkaa itsestään

138 Kestosopimusten päättymistä koskevat yleiset säännöt Normaalit päättymisperusteet Määräajan täyttyminen Irtisanominen Epänormaalit Purkaminen Raukeaminen

139 Määräaikainen sopimus Ei yleensä irtisanottavissa; ei tosin estettä sopia irtisanomismahdollisuudesta Päättyy ilman reaktiota määräajan lopussa Jatkokausioptio mahdollinen Voidaan sopia automaattisesta jatkumisesta, ellei toinen ilmoita ennalta haluavansa lakkauttaa sopimuksen Enimmäisvoimassaolosta säännöksiä erityislaeissa - Työsopimus (TSL 6:1.3) - Kiinteistönvälitystoimeksianto

140 Määräaikainen sopimus Ongelmallisia tilanteita voi syntyä, jos sopimusta jatketaan määräajan tultua täyteen ilman, että sopimustilannetta selvitetään Jatkuuko vanha vai syntyykö uusi sopimus? Onko jatkokautena kysymyksessä toistaiseksi voimassa oleva sopimus vai vallitseeko aikaisempaa vastaava uusi määräaika? Sopimustilanteen selvittäminen aiheellista

141 Irtisanominen Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten päättämistapa - Ei edellytä mitään erityistä syytä, ellei toisin säädetty tai sovittu = irtisanomisvapaus lähtökohta - Irtisanomisaika voi tulla sovellettavaksi Sopimuksen lakkauttaminen sinänsä legitiimi intressi Sopimuspakon vallitessa ei ilmeisesti ainakaan täysin vapaata irtisanomisoikeutta - Sähkösopimus Vapaamuotoinen toimenpide - Näyttövelvollisuus tapahtumisesta suorittajalla

142 Sopimuksen purkaminen Velkojan voimakkain oikeussuojakeino; lakkauttaa sopimuksen välittömästi ja mitätöi tehdyt suoritukset vaatii vahvoja perusteita (vapaamuotoinen purkamisilmoitus) - purkamisoikeutta pyritään yleensä rajoittamaan; hinnanalennus yms. sopimuksen voimassapitävät keinot ensisijaisia - ajalliset rajoitukset purkaminen mahdollista vain tietyn ajan purkamisperusteen ilmaantumisesta - Yleensä ei ole ajallista määräaikaa reklamaatiovelvollisuus (yleensä kohtuullisen ajan sisällä) - Vaatii usein varoitusta purkamisoikeus vain, jos sopimusrikkomus toistuu Vrt. välittömän purkamisoikeuden perustava sopimusrikkomus

143 Purkamisedellytykset Kaikkiaan merkitystä: Sopimuksen taloudellisen sisällön toteutumisella Muiden oikeus- ja kompensaatiokeinojen tuottaman hyvityksen riittävyydellä Sillä, onko luottamus sopimuskumppaniin perustellusti järkkynyt Sopimusrikkomusten toistuvuudella ja aikaisempia laiminlyöntejä koskevilla varoituksilla

144 V osa Vakiosopimukset Käytännössä hyvin tärkeä sopimustyyppi; kokonaiset elinkeinoalat käyttävät vakioehtoja: pankki, vakuutus ja kuljetusala jne. Laatijalla vahvempi asema Vakiosopimusehtojen käyttö perustuu rationalisointiin - Massasopimusten laadinta olisi ylivoimaista, jos kaikille laadittaisiin yksilölliset sopimukset Yhtenäistää asiakkaiden asemaa (vähimmäissuoja) Laaditaan joskus osapuolia edustavien tahojen yhteisissä neuvotteluissa (agreed documents), jolloin - rinnastuvat paljolti dispositiiviseen lainsäädäntöön, joten agreed documents tyyppisiin vakioehtoihin ei ole syytä suhtautua yhtä kriittisesti kuin muihin

145 Vakiosopimuksia koskevat opit Perustuvat pääosin oikeuskäytäntöön ja - kirjallisuuteen, ks. kuitenkin KSL 4:2-4 (esim. KSL 4:3:ssa epäselvyyssääntö). Vakiosopimus on useissa samankaltaisissa sopimuksissa käytettäväksi tarkoitettu ehtokokoelma Ehdot voivat olla sopimuslomakkeen osana, erillisenä liitteenä tai muuten nähtävillä Yksipuolisesti laaditut / agreed documents tyyppiset vakioehdot

146 Vakioehtojen liityntä yksittäiseen sopimukseen A Ehdot sisältyvät täytettyyn (ja allekirjoitettuun) sopimuslomakkeeseen - Ehtoja ei tulisi sijoittaa asiakirjan kääntöpuolelle tai allekirjoitus tulisi ottaa myös sinne B. Nimenomainen viittaus vakioehtoihin yksilöllisessä sopimuksessa, jossa todetaan niiden tulevan sovellettaviksi - Oltava tutustumismahdollisuus. C. Harvoin alan tapa (vakiintuneisuus) ei edellytä, että sisältyvät asiakirjaan tai että niihin on viitattu D. Osapuolten vakiintunut käytäntö ei edellytä, että sisältyvät asiakirjaan tai että niihin on viitattu Ehtojen käyttäjän on näytettävä, että tutustumismahdollisuus oli olemassa

147 Tutustumismahdollisuus ehtoihin KKO 1993:45 Tilausvahvistuksessa ja siihen liittyvissä erityisehdoissa kauppahinta oli sovittu maksettavaksi käteisellä. Tilausvahvistuksessa oli viitattu yleisiin sopimusehtoihin, joihin oli sisältynyt omistuksenpidätyslauseke. Koska yleiset sopimusehdot eivät olleet olleet käsillä sopimusta tehtäessä eikä ollut selvitetty ostajan voineen muutoinkaan ennen sopimusta tutustua niihin, omistuksenpidätysehto ei ollut tullut sopimussuhteen ehdoksi. Ään. Tutustumismahdollisuuden puute ei sopimusehtoa

148 Tutustumismahdollisuus ehtoihin KKO 2001:126 Sahalaitokseen asennettavaksi tarkoitetun hakeseulan kaupassa myyjä oli lähettänyt ostajalle tilausvahvistus - nimisen asiakirjan, jossa oli viitattu yleisiin sopimusehtoihin. Ostaja oli kolmen viikon kuluttua allekirjoittanut asiakirjan ja palauttanut sen myyjälle. Kun ostajalla oli ennen sopimuksen allekirjoittamista ollut riittävä mahdollisuus selvittää ehtojen sisältöä ja kun omistuksenpidätysehdon sisältyminen kauppaan ei ollut maksuehtoihin nähden myöskään yllättävää, yleisiin sopimusehtoihin sisältyvän omistuksenpidätysehdon katsottiin tulleen osaksi kauppasopimusta. Tutustumismahdollisuus kauppaehtoihin (3 viikkoa aika selvittää ehdot) + omistuksenpidätysehdon tavanmukaisuus (=ei yllättävä ehto) sopimusehto syntyi

149 Liityntätapa ja ehtojen sisältö Mitä jyrkempiä velvoitteita tai oikeudenmenetyksen uhkia ehdoilla asetetaan, sitä pidemmälle meneviä vaatimuksia liitynnälle asetetaan Agreed documents tyyppiset ehdot tulevat helpommin osaksi sopimusta - Esim. kuluttajansuojaviranomaisten ja tietyn elinkeinoalan keskenään neuvottelemat agreed documents tyyppiset ehdot.

150 Muita vakioehto-oppeja Ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimus Ehtoja korostettava ennen sopimuksen tekemistä Suullisesti tai esim. painoteknisin keinoin Ellei korosteta, jäävät sopimuksen ulkopuolelle Vertailukohta ankaruudelle dispositiivinen oikeus (ilmentää lainsäätäjän käsitystä tasapuolisista ehdoista) Lailla sääntelemättömissä tilanteissa vertailukohtana sopimusoikeuden periaatteet ja vallitseva käytäntö Epäselvyyssäännön mukainen tulkinta Koskee vain yksipuolisesti laadittuja vakioehtoja KSL 4:3:n sääntö pätee myös elinkeinonharjoittajien välillä = yleinen sopimuksen tulkintaperiaate

151 KKO 1991:75 Saadessaan asuntolainan pankilta ja luovuttaessaan sille lainan vakuudeksi asuinkiinteistöönsä kiinnitettyjä haltijavelkakirjoja aviopuolisot A ja B olivat allekirjoittaneet yleispanttaussitoumuksen. Siihen vakioehtona sisältyneen panttauslausekkeen mukaan panttivastuu käsitti myös vastaisuudessa syntyvät sitoumukset, joista vain B oli pankille vastuussa. Muusta kuin myönnetyn lainan käsittävästä panttivastuusta ei ollut lainaa myönnettäessä neuvoteltu eikä lausekkeen sisällöstä ja merkityksestä ollut ennen yleispanttaussitoumuksen allekirjoittamista nimenomaisesti huomautettu. Huomioon ottaen lainan tarkoitus ja vakuuden kohde ehtoa pidettiin kysymyksessä olevalta osalta yllättävänä ja ankarana eikä se siten tältä osalta sitonut A:ta.

152 Vakioehtojen kollisio Ostaja ja myyjä liittävät vastaukseen ja tarjoukseen omat vakioehtonsa OikTL:n mukaan sopimusta ei syntyisi, koska vastaus on ollut epäpuhdas. Tämä ei kuitenkaan yleensä vastaa osapuolten tarkoitusta (heidän käyttäytymisensä osoittaa sopimuksen olevan voimassa) Ehtokollisio realisoituu jälkeenpäin kun tavarassa on virhe tms. sopimushäiriö

153 Kollision ratkaiseminen Molempiin vakioehtoihin sisältyvien sopimusmääräysten katsotaan tulevan sopimuksen osiksi Jos ehdot ovat ristiriitaiset: a) Konsensusperiaate: arvioidaan millainen sopimusehto vastaisi osapuolten tarkoitusta b) Kumpi on suuremmassa määrin aiheuttanut kollision (esim. laiminlyömällä reklamaation) c) Lakiperusteisten normien soveltaminen Yksiselitteistä kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa ratkaisukaavaa ei ole