Sopimusoikeus SL 2012 Antti Kolehmainen

Transkriptio

1 Sopimusoikeus SL 2012 Antti Kolehmainen

2 I YLEINEN OSA Sopimusinstituution pääpiirteiden hahmottaminen

3 1. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Oikeustieteessä periaatteita on käytetty monessa eri tarkoituksessa ja niillä on ymmärretty useita eri asioita. Yleensä oikeusperiaatteita käytetään ratkaisuperusteena normittamaan oikeussääntöjen avoimeksi jättämää aluetta. Taustalla on ajatus, jonka mukaan ns. kiperässä tulkintatilanteessa tulee oikeussääntöjen ohella soveltaa oikeusperiaatteita. Sanottujen normien oikeuslähdeopillinen ratkaisuarvo on erilainen. - Jos sääntö soveltuu tapaukseen, tapaus on ratkaistava säännön edellyttämällä tavalla. - Periaatteet taas vievät oikeudellista ratkaisuharkintaa vain enemmän tai vähemmän tiettyyn suuntaan

4 1. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Sopimusoikeus on periaatesuuntautunut oikeudenala Yleislausekesääntely + muut joustavat normit tyypillistä - Usein joudutaan punnitsemaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia argumentteja * Argumenteilla ei etusijajärjestystä Kun etsitään hyväksyttäviä perusteita sopimuksen mukaan toteutettavalle etujen ja rasitusten jaolle, joudutaan tukeutumaan tiettyihin hyväksyttäviin lähestymistapoihin, joita kutsutaan sopimusoikeuden perusargumenteiksi

5 1. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Sopimusoikeudessa perinteisesti vahva asema. Ongelmanratkaisukyky Sääntelyn luonne * Yleinen siviililaki puuttuu, avointa sääntelyä, yleislausekkeita sekä sovittelusääntöjä Periaatteiden erittely tärkeää. - Pelkästään sääntöjen tasolla tarkasteltuna sopimusoikeuden järjestelmä jää varsin aukolliseksi. - Mahdollista yksittäistapauksissa määritellä suuntaviivoja ratkaisuille / modifioida sopimusehtoja, mikäli ehdot johtavat epätyydyttävään lopputulokseen. Seuraamus sopimusoikeuden periaatesuuntautuneisuudesta: - Tuomioistuimen ratkaisun sisällön tarkka ennustaminen on usein vaikeaa.

6 Sopimusoikeudellisia argumentaatiotapoja 1. Sopimusten sitovuuden periaate (pacta sunt servanda) 2. Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset 4. Lojaliteettivaatimus 5. Oikeuksien väärinkäytön kielto 6. Taloudellinen rationaalisuus 7. Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta 8. Yhdenvertaisuusperiaate 9. Kohtuusperiaate

7 1. Sopimusten sitovuuden periaate Pacta sunt servanda (sopimusten sitovuus) = toimijat voivat keskinäisillä päätöksillään velvoittautua toisiaan kohtaan Sopimusoikeuden klassinen perusta ja lähtökohta Mahdollistaa sen, että osapuolten päätöksen voidaan tarvittaessa panna täytäntöön TI:n ja ulosottokoneiston avulla Sopimusten sitovuudella on rajansa. Sopimus sitoo, ellei eritysperustetta toisenlaiseen arvioon ole olemassa - Pakottava lainsäädäntö - OikTL:n pätemättömyys ja kohtuullisuussäännöt jne.

8 1. Sopimusten sitovuuden periaate Laissa tätä ei ole ilmaistu nimenomaisesti ja kaikkia sopimuksia koskevana. Kysymyksessä kuitenkin yleisesti hyväksytty sopimusoikeuden peruspilari. Ilmenee mm. VKL 1 :stä, jonka mukaan: "velkakirjan antaja vastatkoon velkasitoumuksestaan". Pacta sunt servanda -periaatteen vallitessa pääsääntönä on, että myös epäedulliset ja huonosti tarkoitustaan vastaavat sopimukset pidetään

9 1. Sopimusten sitovuuden periaate Sopimusten sitovuus palvelee sekä oikeudellisen ratkaisutoiminnan että sopimustoiminnan ennustettavuutta. Tuomioistuinprosessiin lähtevä sopijapuoli voi yleensä luottaa siihen, että oikeus perustaa päätöksensä sopimuksen sitovuuteen. Kun osapuolet tietävät tämän, he tavallisesti myös käyttäytyvät sovitulla tavalla

10 2. Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset Sopimusoikeudessa perinteisesti korostettu osapuolitahdon merkitystä: sitoudutaan, koska pyritään johonkin Liittyy ns. tahtoteoriaan (sopimusvelvoite syntyy sitoutumistahdosta ja tämän ilmaisemisesta vastapuolelle) Vahva argumentti, jos kysymys on molempien osapuolten tarkoituksesta Jos kysymys yhden osapuolen tarkoituksesta, jota toinen osapuoli ei ole voinut havaita, argumentin arvo on hyvin vähäinen - merkitystä, jos tarkoitukset ovat niin tyypillisiä, että vastapuolen on pitänyt ymmärtää niiden olemassaolo Liittyy etenkin sopimusten tulkintaan

11 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset Suomessa edellytysoppi ei ole saanut vahvaa asemaa Edellytysoppi (clausula rebus sic stantibus) tarkoittaa sitä, että sopimusta on pidettävä sitovana vain niin kauan, kuin sopimusta ympäröivä todellisuus pysyy samana kuin se oli sopimuksen syntyhetkellä Edellytykset liittyvät osapuolten tahdonmuodostusperustaan: käsitykset sopimuksen kohteesta, olosuhteiden kehityksestä jne. Edellytysten alkuperäinen virheellisyys tai raukeaminen voivat vaikuttaa osapuolten velvoiteasemiin.

12 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset Problematiikka muistuttaa tarkoituksia koskevaa problematiikkaa: toisen osapuolen tietoisuus tärkeä seikka Edellytyksen katsotaan yleensä eroavan tarkoituksesta: - edellytykset kytkeytyvät sopimuksentekohetken olosuhteiden jäädyttämiseen - sopimuksen tarkoitus suuntautuu tulevaan; mitä lopputulosta tavoitellaan Yksin omassa tiedossa olevat edellytykset eivät ole merkityksellisiä

13 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset / KKO 1986 II 111 A oli myynyt sukunsa omistuksessa kauan olleen maanviljelystilan pojalleen B:lle ja tämän vaimolle C:lle kauppahinnasta, joka oli n. 1/10 tilan käyvästä arvosta. Omistusoikeus oli siirtynyt ostajille heti. Kauppa oli tehty edellytyksin, että B ja C jatkoivat tilalla asuen tilanpitoa ja pitivät kauppaehtojen mukaisesti huolta A:sta ja hänen vaimostaan, jotka jäivät asumaan tilalle. Sanottuja edellytyksiä ei ollut mainittu kauppakirjassa, mutta asianosaiset olivat olleet niistä tietoisia. B ja C olivat kuitenkin kaupan jälkeen muuttaneet pois tilalta, vuokranneet pellot ja myyneet maanviljelyskoneet eivätkä olleet tarkoitetulla tavalla täyttäneet kauppaehtoja. Koska kiinteistönkaupan perustana olleet edellytykset siten olivat jääneet toteutumatta, kauppa purettiin.

14 Osapuolen tai osapuolten edellytykset / KKO 1977 II 76 Myyjä oli tilansa myydessään edellyttänyt ostajan solmivan hänen kanssaan avioliiton pian kaupanteon jälkeen. Tämän edellytyksen, jonka ostaja oli käsittänyt, jäätyä täyttämättä kauppa, huomioon ottaen myös sovitun vastikkeen alhaisuuden, katsottiin tehdyn sellaisissa olosuhteissa, että ostajan oli kunnianvastaista ja arvotonta vedota siihen. Sen vuoksi kauppa ja ostajalle tiloihin myönnetty lainhuuto julistettiin mitättömiksi. Ratkaisuperuste OikTL 33, ei suoranaisesti edellytysoppi.

15 4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate Osapuolen tulee tietyissä rajoissa ottaa huomioon myös vastapuolensa tärkeät edut. Ei voida aina yksipuolisesti ajaa omaa etua toisen osapuolen vahingoksi. Lähtökohtana on ajatus sopimuksesta yhteistyön muotona tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Vaikka lojaliteettiperiaatteen olemassaoloa ei yleensä kiistetä, sen oikeuslähdeopillinen perusta on epäselvä. Taustalla voidaan nähdä OikTL 33 :n ilmentämä kunniallisuuden ja rehellisyyden vaatimus sekä OikTL:n passiviteettia koskevat säännökset.

16 4. Lojaliteettivaatimus/ lojaliteettiperiaate Tärkeä vaatimus etenkin pitkäaikaisissa sopimussuhteissa, joissa on paljon yhteistyötä = monet yritysmaailman sopimukset Lojaliteetin kaltaisia velvollisuuksia on tiedonanto-, reklamaatio yms. velvollisuudet Missä määrin lojaliteettiperiaatteella voidaan rajoittaa esim. irtisanomisoikeuden käyttämistä? Toimimaan omien intressien vastaisesti / pidättyminen toimista, jotka vahingoittavat toista ja joihin itsellä ei erityistä tarvetta? Voidaan mahdollisesti asettaa velvollisuus informoida sopimukseen vaikuttavista muutoksista hyvissä ajoin

17 4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate Toisen edun huomioon ottamista koskevat normit lisääntyneet. - Esim. kauppaedustajien lojaliteettivelvoitteisiin liittyvät säännökset (Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä 5 :n 1 momentti). - Lojaliteettiperiaate saa tukea myös oikeuskäytännöstä (Ks. esim. KKO 1993:130 ja KKO 1991:153).

18 5. Oikeuksien väärinkäytön kielto Muistuttaa lojaliteettivelvoitetta Joskus pätevään oikeuteen voidaan vedota sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi, joka on ristiriidassa kyseisen oikeuden taustalla olevan arvomaailman kanssa Shikaaninomainen vahingoittaminen Sallitulla toimella pyritään hylättävään päämäärään: * Esim. sopimuksen (sinänsä lainmukaisen) irtisanomisen ainoa tarkoitus on aiheuttaa vahinkoa vastapuolelle

19 6. Taloudellinen rationaalisuus ja 7.Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta 6. Talouspainotteiset argumentit oikeudellisessa harkinnassa Toimenpiteiden taloudellinen järkevyys voi vaikutta mm. tiedonanto- ja selonottovelvollisuuksiin 7. Myös taloudellissävytteistä tarkastelua Pohdintaa, kumpi on soveliaampi riskinkantaja minkin sopimukseen liittyvän riskin osalta Millä keinoin osapuolet voisivat estää taloudellisten riskien realisoitumisen tai esim. pulverisoida se perimiinsä hintoihin Esim. sopimuksen tulkintaa koskeva epäselvyyssääntö: epäselvän sopimusehdon muotoillut saa kärsiä tulkinnanvaraisuuden tappionaan.

20 8. Yhdenvertaisuusperiaate Osapuolia tulee kohdella samalla tavoin samanlaisissa asioissa. Vrt. mielivalta Yleinen oikeusperiaate, jolla merkitystä muillakin oikeudenaloilla Liittyy oikeusturvaan: ratkaisujen perustuttava yleistettäville näkökohdille = ratkaisut pystyttävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin

21 9. Kohtuusperiaate Kohtuusperiaatteen merkitys kasvanut viime vuosikymmeninä Sopimusten sovittelu edellyttää aina velvoitteiden epätasapainoa Idea: sopimus ei saisi johtaa kohtuuttomuuteen Sopimusten sovittelu on nähty uhkana sopimusten sitovuudelle

22 9. Kohtuusperiaate Saa normitukea mm: OikTL 36 : Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta - Kriteerit: 1. oikeustoimen koko sisältö, 2. osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja 3. sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä 4. muut seikat. Vastaavia normeja mm. KSL 4:1-2, As HVL 6.1, LiikHVL 5.1, TSL 10:2, AL 103b jne.

23 9. Kohtuusperiaate Ongelmana yleensä, mistä kriteerit kohtuullisuudelle. Vrt. ratkaisun ennustettavuus. Vertailukohtana kohtuuelämyksille voi olla esim. dispositiivinen lainsäädäntö. Sopimussuhdetta tarkasteltava kokonaisuutena ottaen mukaan tarkasteluun myös osapuolten muut sopimukset tai järjestelyt Eräs tapa on se, että kohtuusperiaatteen käyttöä täsmennetään kytkemällä se ennakoitavuusajatteluun. * sopimuksentekoon on vaikuttanut esim. tavanomainen käytäntö voidaan täsmentää oikeustoimen kohtuullisuuden arviointia ja sovitella sopimusta näiden käytäntöjen suuntaiseksi. Kohtuullisuutta ei kuitenkaan pysty tyhjentävästi määrittelemään yhden kriteerin perusteella.

24 9. Kohtuusperiaate A. Alkuperäinen kohtuuttomuus sovitteluperusteena Heikomman suoja Interventio sopimusvapauteen Tyyppikohtuuton ehto (toinen osapuoli saa yksin ratkaista tärkeitä sopimussuhteeseen vaikuttavia seikkoja) B. Jälkiperäinen kohtuuttomuus Olosuhteiden muutos on tehnyt alun perin tasapainoisen sopimuksen puuttumista vaativalla tavalla kohtuuttomaksi

25 KKO 1994:140 - Alkuperäinen kohtuuttomuus Useiden henkilöiden tehtyä yhtiön kanssa sopimuksen asunto-osakkeiden varaamisesta kiinteään hintaan heille oli lyhyen ajan kuluttua ilmoitettu, että kustannustason nousun johdosta hintaa oli korotettava, ja tarjottu mahdollisuutta purkaa tekemänsä varaus. Uusissa varaussopimuksissa hinta oli sovittu korkeammaksi ja sopimuksiin oli otettu ehto, jonka mukaan asuntojen varaajat eivät tulisi kohdistamaan yhtiötä vastaan mitään vaateita varaushinnan muutoksen johdosta.

26 KKO 1994:140 - Alkuperäinen kohtuuttomuus Viimeksi mainittu ehto ei estänyt asunnon varaajia vaatimasta kauppahinnanpalautusta sillä perusteella, että hinnankorotus oli oikeustoimilain oikeustoimen pätemättömyyttä ja sovittelua koskevien pakottavien säännösten mukaan pätemätön tai sovittelua edellyttävästi kohtuuton. Hinnankorotus jätettiin OikTL 36.1 :n nojalla kohtuuttomana huomioon ottamatta ja yhtiö velvoitettiin palauttamaan asuntojen ostajille korotetun hinnan ja alkuperäisen hinnan erotus.

27 Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla Ks. esimerkiksi KKO 1994:96 (liikehuoneiston vuokra) Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä liikeriskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.

28 Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Olosuhteiden muuttumiseen perustuva sovittelu voi olla perusluonteeltaan hyvinkin erilaista kuin alkuperäiseen kohtuuttomuuteen pohjautuva Voi merkitä alkuperäisen tarkoituksen ylläpitämistä uusissa olosuhteissa Ajatus, että sopimuksen tarkoitus ym. kantavat rakenteet ovat ensisijaisia ja sopimusehtojen vaikutukset voivat olla tähän nähden sattumanvaraisia Toisinaan samaan tavoitteeseen päästään usein tulkinnalla

29 KKO 1990:138 - Jälkiperäinen kohtuuttomuus A oli myynyt koskiosuutensa sähköyhtiölle Tällöin oli pitkäaikaisessa sähköntoimitussopimuksessa sovittu, että A sai ilmaiseksi sähköä 5000 kwh vuodessa. Lopusta sähköstä A:n tuli maksaa tilapäiskäyttäjien tariffin mukaan. Kun sähkönkäyttö erilaisten sähkölaitteiden yleistyttyä kasvoi, A joutui 1980-luvulla maksamaan sähköstä enemmän kuin hän olisi yleistariffin mukaan joutunut maksamaan. Tämä lopputulos ei vastannut osapuolten alkuperäistä tarkoitusta. KKO kohtuullisti sopimusta. Kohtuullistamalla pidettiin osapuolten sopimusta koskevat alkuperäiset tarkoitukset voimassa

30 Sopimusvapaus Kapitalistisen talous- ja sen siviilioikeusjärjestelmän peruspilari Oikeusjärjestyksen mukaan henkilölle kuuluva vapaus muotoilla oikeussuhteensa. - Laajuus määräytyy niiden normatiivisten rajoitusten kautta, jotka sopimusvapauteen kohdistuvat. Viime vuosisadan aikana tätä vapautta selvästi kavennettiin. Kontrolloimaton sopimusvapaus aiheutti ongelmia. Sillä on silti yhä keskeinen merkitys myös Suomessa. Viimevuosina kaventunut; heikomman suojan yms. vuoksi

31 Sopimusvapaus Sopimusvapauden ulottuvuudet: 1. Sisältövapaus 2. Päätäntävapaus 3. Sopimuskumppanin valitsemisvapaus 4. Tyyppivapaus (millä tavoin sopimus tehdään) 5. Muotovapaus 6. Purkuvapaus

32 Sopimuspakko Velvoittaa tekemään sopimuksia halukkaiden kanssa normaaleilla ehdoilla Sopimuspakosta ei ole Suomessa yleissäännöksiä Erityislainsäädännössä asetettu eräille monopoliasemassa oleville (postilaitos yms.) ja välttämättömyyspalvelujen (energianjakelu jne.) tarjoajille Asiakkaalla oikeus saada sopimussuhde aikaan toisen osapuolen suostumuksesta riippumatta Sopimuspakkoon liittyy usein myös sisältörajoituksia (ei voida kiertää sopimuspakkoa vaatimalla ankaria ehtoja) Voi olla oikeus kieltäytyä asiakkaaseen liittyvien riskien tms. syyn vuoksi

33 Sopimusoikeudellisia jaotteluja Sopimusoikeudessa ei voida operoida yhtenäisellä sopimuskäsitteellä. Sovellettavien normien sisältö riippuu alajaottelusta: 1. Kuluttaja- ja liikesopimukset 2. Kerta- ja kestosopimukset 3 Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset 4. Sopimustyyppijaottelu

34 1. Kuluttaja- ja liikesopimukset Elinkeinoelämän sopimuksissa ei oteta huomioon sosiaalisia näkökohtia samalla tavalla kuin kuluttajasopimuksissa Liikesopimuksissa osapuolet usein tasavertaisia (tai ainakin oletetaan tasavertaisiksi) Liikesopimuksissa riskielementti voimakkaampi; suuret voitot ja tappiot hyväksyttävämpiä - Ei kohtuullisteta yhtä herkästi Toisaalta pienyrittäjän asema saattaa usein muistuttaa kuluttajan asemaa

35 2. Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset Vakioehtoiset sopimukset on laadittu etukäteen ja niistä ei usein neuvotella asiakkaan kanssa (massasopimuksia) Yksilöllisissä sopimuksissa sopimusehdot on laadittu käyttämättä valmista ehtokokoelmaa, vaan ne on neuvoteltu yhdessä 1. Vakioehtojen tuleminen osaksi sopimusta - oma problematiikka 2. Vakioehtojen tulkinta erilaista - esim. epäselvyyssääntö.

36 3. Kertasopimukset ja kestosopimukset Kertasopimuksilla lyhyt aikaulottuvuus - Esimerkiksi virhevastuu voi kuitenkin realisoitua myöhemmin Kestosopimuksille ominaista - Pitkäkestoisen sidonnaisuuden syntyminen - Toistuva suorittaminen - Yhteistoiminnallinen jatkuva suhde *Yritystoimintasopimukset: osakas-, yhtiösopimus, jakelujärjestelmät: jälleenmyynti-, franchising-, kauppaedustussopimukset, lisenssit: software-, patenttilisenssit ym. *Työn tekeminen: työ- ja johtajasopimukset, *Kapasiteetin vuokraaminen (esim. televerkot)

37 Pitkäkestoisuuden seurauksia Tarve reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin Voimassaolon sääntely - Irtisanominen / määräaikaisuus Millainen peruskäsitys sopimuksesta - Ajatellaanko: a) että sopimuksen sisältö muotoutuu kaikilta osin sopimuksen syntyhetkellä: riskinjako lukittu, sisältö ei reaktioherkkä, vai b) että syntyvaiheessa otetaan kantaa vain tällöin nähtävillä oleviin kysymyksiin, jolloin sisältö voi muuten muovautua taloudellisen tarkoituksen ja muuttuvien olosuhteiden myötä

38 Sopimustyyppijaottelu Sopimusoikeudellinen lainsäädäntö on yleensä sopimustyyppikohtaista; KauppaL, KSL, MK, TSL jne Poikkeus varallisuusoikeudellisia oikeustoimia koskeva OikTL (sopimuksen syntyminen, pätemättömyys, valtuutus, kohtuullistaminen jne.) Sääntelemättömiä sopimuksia koskevat varsin yhtenäiset yleiset opit, joiden sisältö vaihtelee em. pääjaotteluiden mukaan Jaottelu vaikuttaa sisältövapauden laajuuteen, tulkintaan jne. Analogia jaottelun tyyppejä muistuttaviin sopimuksiin on mahdollista

39 II OSA SOPIMUKSEN (SEN EHTOJEN) SYNTYMINEN Tarjous vastaus mekanismi OikTL:ssa säädelty sopimuksentekotapa - tahdonvaltainen - ei ainut tapa solmia sopimuksia Valtaosa sopimuksista tehdään nykyisin muulla tavoin kuin noudattaen tarjous vastaus -mekanismia Ei koske määrämuotoisia sopimuksia Sopimus syntyy yhtäpitävän tarjouksen ja vastauksen seurauksena

40 Sääntelemättömiä sopimuksentekotapoja Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Ei tunnistettavia tarjouksia ja vastauksia Sopimuksen perustavat tosiseikat Vakiintunut sosiaalinen käytäntö ja tosiasiallinen toiminta Konkludenttinen eli hiljainen sopiminen (osapuolet ryhtyvät toimimaan sopimuksen mukaisesti) Vakioehtoja käyttäen tehty sopimus

41 Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Sopimusneuvotteluissa osapuolet tekevät alustavia esityksiä ja vastaesityksiä, tekevät kysymyksiä ja hankkivat tietoja sopimuksen kohteesta ei oikeustoimisidonnaisuutta. - Osapuolet haluavat käydä sopimusneuvotteluja ilman sidonnaisuutta ja säilyttää mahdollisuuden vetäytyä neuvotteluista Sopimusneuvottelut eivät siis tapahdu vuoroittaisen tarjoussidonnaisuuden vallitessa Sopimusneuvottelut eivät sido - Tuottamuksellinen menettely neuvotteluvaiheessa voi kuitenkin johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen

42 Sopimuksen perustavat tosiseikat Käytännössä esiintyy tilanteita, joissa ei anneta nimenomaisia tahdonilmaisuja, mutta sopimuksen syntymisestä ei ole epäselvyyttä Esim. linja-autoon nouseminen. - Kulkuneuvoon nouseminen saa aikaan sopimussidonnaisuuden riippumatta siitä, onko osapuolten kesken vaihdettu minkäänlaisia suullisia tai kirjallisia velvoittautumiseen viittaavia ilmauksia - Oikeusilmiön taustalla on vakiintunut sosiaalinen käytäntö, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa palveluksiaan ilman sopimusneuvotteluja

43 Konkludenttinen eli hiljainen sopiminen Osapuolet harjoittavat keskinäistä yhteistoimintaa, joka osoittaa sopimussuhteen olemassaoloa, mutta sopimuksen syntyajankohtaa ja syntytapaa ei kyetä jälkeenpäin osoittamaan Perustuu kokonaisarvioon Yleensä konludenttisiin sopimuksiin suhtaudutaan varovaisesti, jottei kukaan joutuisi sidotuksi sopimuksiin ilman tahtoaan (yksityisautonomia)

44 KKO 1966 II 99 Kaksi henkilöä oli harjoittanut yhteen lukuun linja-autoliikennettä toiminimellä M. Peltomäki & kumpp. Henkilöiden välille oli muodostunut avoin yhtiö. - Mitään nimenomaisia tahdonilmaisuja ei ollut vaihdettu - Osapuolet toimivat (yhtiö)sopimuksen suuntaisesti vuosikausia Sopimus (yhtiösop.) syntyi konludenttisesti

45 Vakiosopimukset Käytännössä hyvin tärkeä sopimustyyppi; kokonaiset elinkeinoalat käyttävät vakioehtoja: pankki, vakuutus ja kuljetusala jne. Laatijalla vahvempi asema Vakiosopimusehtojen käyttö perustuu rationalisointiin - Massasopimusten laadinta olisi ylivoimaista, jos kaikille laadittaisiin yksilölliset sopimukset Yhtenäistää asiakkaiden asemaa (vähimmäissuoja) Laaditaan joskus osapuolia edustavien tahojen yhteisissä neuvotteluissa (agreed documents), jolloin - rinnastuvat paljolti dispositiiviseen lainsäädäntöön, joten agreed documents tyyppisiin vakioehtoihin ei ole syytä suhtautua yhtä kriittisesti kuin muihin

46 Vakiosopimuksia koskevat opit Perustuvat pääosin oikeuskäytäntöön ja - kirjallisuuteen, ks. kuitenkin KSL 4:2-4 (esim. KSL 4:3:ssa epäselvyyssääntö). Vakiosopimus on useissa samankaltaisissa sopimuksissa käytettäväksi tarkoitettu ehtokokoelma Ehdot voivat olla sopimuslomakkeen osana, erillisenä liitteenä tai muuten nähtävillä Yksipuolisesti laaditut / agreed documents tyyppiset vakioehdot

47 Vakioehtojen liityntä yksittäiseen sopimukseen A Ehdot sisältyvät täytettyyn (ja allekirjoitettuun) sopimuslomakkeeseen - Ehtoja ei tulisi sijoittaa asiakirjan kääntöpuolelle tai allekirjoitus tulisi ottaa myös sinne B. Nimenomainen viittaus vakioehtoihin yksilöllisessä sopimuksessa, jossa todetaan niiden tulevan sovellettaviksi - Oltava tutustumismahdollisuus. C. Harvoin alan tapa (vakiintuneisuus) ei edellytä, että sisältyvät asiakirjaan tai että niihin on viitattu D. Osapuolten vakiintunut käytäntö ei edellytä, että sisältyvät asiakirjaan tai että niihin on viitattu Ehtojen käyttäjän on näytettävä, että tutustumismahdollisuus oli olemassa

48 Tutustumismahdollisuus ehtoihin KKO 1993:45 Tilausvahvistuksessa ja siihen liittyvissä erityisehdoissa kauppahinta oli sovittu maksettavaksi käteisellä. Tilausvahvistuksessa oli viitattu yleisiin sopimusehtoihin, joihin oli sisältynyt omistuksenpidätyslauseke. Koska yleiset sopimusehdot eivät olleet olleet käsillä sopimusta tehtäessä eikä ollut selvitetty ostajan voineen muutoinkaan ennen sopimusta tutustua niihin, omistuksenpidätysehto ei ollut tullut sopimussuhteen ehdoksi. Ään. Tutustumismahdollisuuden puute ei sopimusehtoa

49 Tutustumismahdollisuus ehtoihin KKO 2001:126 Sahalaitokseen asennettavaksi tarkoitetun hakeseulan kaupassa myyjä oli lähettänyt ostajalle tilausvahvistus - nimisen asiakirjan, jossa oli viitattu yleisiin sopimusehtoihin. Ostaja oli kolmen viikon kuluttua allekirjoittanut asiakirjan ja palauttanut sen myyjälle. Kun ostajalla oli ennen sopimuksen allekirjoittamista ollut riittävä mahdollisuus selvittää ehtojen sisältöä ja kun omistuksenpidätysehdon sisältyminen kauppaan ei ollut maksuehtoihin nähden myöskään yllättävää, yleisiin sopimusehtoihin sisältyvän omistuksenpidätysehdon katsottiin tulleen osaksi kauppasopimusta. Tutustumismahdollisuus kauppaehtoihin (3 viikkoa aika selvittää ehdot) + omistuksenpidätysehdon tavanmukaisuus (=ei yllättävä ehto) sopimusehto syntyi

50 Liityntätapa ja ehtojen sisältö Mitä jyrkempiä velvoitteita tai oikeudenmenetyksen uhkia ehdoilla asetetaan, sitä pidemmälle meneviä vaatimuksia liitynnälle asetetaan Agreed documents tyyppiset ehdot tulevat helpommin osaksi sopimusta - Esim. kuluttajansuojaviranomaisten ja tietyn elinkeinoalan keskenään neuvottelemat.

51 Muita vakioehto-oppeja Ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimus Ehtoja korostettava ennen sopimuksen tekemistä Suullisesti tai esim. painoteknisin keinoin Ellei korosteta, jäävät sopimuksen ulkopuolelle Vertailukohta ankaruudelle dispositiivinen oikeus (ilmentää lainsäätäjän käsitystä tasapuolisista ehdoista) Lailla sääntelemättömissä tilanteissa vertailukohtana sopimusoikeuden periaatteet ja vallitseva käytäntö Epäselvyyssäännön mukainen tulkinta Koskee vain yksipuolisesti laadittuja vakioehtoja KSL 4:3:n sääntö pätee myös elinkeinonharjoittajien välillä = yleinen sopimuksen tulkintaperiaate

52 KKO 1991:75 Saadessaan asuntolainan pankilta ja luovuttaessaan sille lainan vakuudeksi asuinkiinteistöönsä kiinnitettyjä haltijavelkakirjoja aviopuolisot A ja B olivat allekirjoittaneet yleispanttaussitoumuksen. Siihen vakioehtona sisältyneen panttauslausekkeen mukaan panttivastuu käsitti myös vastaisuudessa syntyvät sitoumukset, joista vain B oli pankille vastuussa. Muusta kuin myönnetyn lainan käsittävästä panttivastuusta ei ollut lainaa myönnettäessä neuvoteltu eikä lausekkeen sisällöstä ja merkityksestä ollut ennen yleispanttaussitoumuksen allekirjoittamista nimenomaisesti huomautettu. Huomioon ottaen lainan tarkoitus ja vakuuden kohde ehtoa pidettiin kysymyksessä olevalta osalta yllättävänä ja ankarana eikä se siten tältä osalta sitonut A:ta.

53 Vakioehtojen kollisio Ostaja ja myyjä liittävät vastaukseen ja tarjoukseen omat vakioehtonsa OikTL:n mukaan sopimusta ei syntyisi (epäpuhdasvastaus). Tämä ei kuitenkaan yleensä vastaa osapuolten tarkoitusta - käyttäytyminen osoittaa sopimuksen olevan voimassa Ehtokollisio realisoituu jälkeenpäin kun tavarassa on virhe tms. sopimushäiriö

54 Kollision ratkaiseminen Molempiin vakioehtoihin sisältyvien sopimusmääräysten katsotaan tulevan sopimuksen osiksi Jos ehdot ovat ristiriitaiset: a) Konsensusperiaate: arvioidaan millainen sopimusehto vastaisi osapuolten tarkoitusta b) Kumpi on suuremmassa määrin aiheuttanut kollision (esim. laiminlyömällä reklamaation) c) Lakiperusteisten normien soveltaminen Yksiselitteistä kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa ratkaisukaavaa ei ole

55 Sopimuksentekotuottamus Korvausvastuu käsittää neuvottelukustannukset ja muun ns. negatiivisen sopimusedun Syntymättä jääneen sopimuksen mukaista hyötyä (positiivista sopimusetua) ei yleensä korvata Poikkeuksena julkiset hankinnat + KKO 1999:48

56 Sopimuksentekotuottamus Poikkeus KKO 1999:48 mukainen tarjouskilpailutilanne: Asunto-osakeyhtiö oli urakkatarjouspyynnössään sitoutunut noudattamaan rakennusalan urakkakilpailun periaatteita (RT ). Se oli noita periaatteita rikkoen urakkatarjousten avaamisen jälkeen ryhtynyt neuvottelemaan tarjouksen tekijöiden kanssa urakkahinnoista ja hyväksynyt sen jälkeen muun kuin alun perin edullisimman tarjouksen tehneen rakennusliikkeen uuden halvemman tarjouksen. Rakennuttaja velvoitettiin korvaamaan alunperin edullisimman tarjouksen tehneelle rakennusliikkeelle urakan menettämisestä aiheutunut vahinko, jota arvioitaessa pidettiin lähtökohtana niin sanottua positiivista sopimusetua. Ään.

57 Vahvistusilmoitus Sitovan sopimuksen tekemisen jälkeen tehty sopimussisältöä täsmentävä ilmoitus Ei yleensä muuta sovittuja ehtoja Voi saada todistusvaikutusta sopimussisällön suhteen Ei yleensä heikennä kuluttajan asemaa, vaan vaikutus rajoittuu lähinnä elinkeinonharjoittajien suhteisiin

58 Esisopimus Sopimus tulevan (pää)sopimuksen tekemisestä Normaalitasoinen sopimussidonnaisuus Vrt. letter of intent, joka sitovuudeltaan olennaisesti heikompi Voidaan velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen tai sen mukaiseen suoritukseen

59 Käsiraha Tarjouksen tehosteeksi annettu maksu Luetaan osaksi kauppahintaa, kun sopimus toteutuu Jää myyjälle korvaukseksi, jos ostaja vetäytyy sopimuksesta AsuntokauppaL:ssa erityissääntelyä

60 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Perinteinen sopimusoikeudellinen ajattelu luotti sopijapuolten kykyyn toimia rationaalisesti. Osapuolille oli annettava mahdollisuus hyötyä tiedoistaan ja taidoistaan - Liberalistinen caveat emptor sääntö: - osapuoli vastaa omista tiedoistaan Tämä nähtiin kannustimena tiedon hankintaan. Vastapuolta ei tarvinnut avustaa tiedoilla edes silloin, kun pystyi havaitsemaan, että tämän sopimusta koskevat tiedot olivat puutteelliset. Sopimusoppi rakentui osapuolten oma-aloitteisen selonottovelvollisuuden mukaisesti.

61 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Lähtökohta on nykyisin periaatteessa sama (caveat emptor). Sopijapuolella ei yleensä ole ennen sopimuksen syntymistä velvollisuutta avustaa vastapuolta. Osapuolten tulee kyetä itse valvomaan etujaan sopimuksenteossa. On kuitenkin jouduttu myöntämään, etteivät sopijapuolet aina kykene käyttäytymään rationaalisesti ja ettei kaikki tieto ole osapuolten tavoitettavissa Myyjä tyypillisesti tietää sopimuksen kohteen ostajaa paremmin

62 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Selonottovelvollisuudesta on aina tehty poikkeuksia. Oikeuskehitys kulkenut johdonmukaisesti tietojen hyödyntämisen vapaudesta kohti yhä suurempaa velvollisuutta huolehtia vastapuolen riittävästä tiedontasosta. Uudemmassa lainsäädännössä on yhä enemmän tiedonantovelvollisuutta korostavia normeja, erityisesti kuluttajalainsäädännössä Perinteinen omaa aktiivisuutta korostava ajattelutapa tietoriskin osalta muuttunut.

63 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Lainsäädäntöä: 1. KauppaL 19 - Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos: 1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; 2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaaostajalletiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai 3. tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

64 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet 2. MK 2:17: - Kiinteistössä on laatuvirhe, jos: 1) kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu; 2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

65 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet 3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; 4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön; Vastaavia normeja on mm. KSL:ssä ja VakSopL:ssa

66 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet A myy B:lle omakotitalon, jonka vesikaton alaiset puurakenteiset ns. kattoruoteet ovat homeen vallassa. A on tietoinen homeesta, mutta B ei. Arvioi ostajan selonottovelvollisuutta suhteessa myyjän tiedonantovelvollisuuteen MK:n normien valossa.

67 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Esim. Omakotitalon kiinteistöesittelyssä ostajakandidaatti ihastelee ostettavan vanhan talon hyvää kuntoa. Hän mm. huomaa, että eteistilan paneeliseinän oksanraoista pilkistää villaeristys. Hän kertoo myyjälle, että tällaista kokonaan hyvin eristettyä taloa hän onkin etsinyt, koska on viluarka. Vanhaa purueristeistä taloa hän ei halua, koska purun lämmöneristyskyky on vain murto-osa villan eristyskyvystä. Myyjä jättää kertomatta ostajalle, että ainoastaan kylmästä tilasta lämpimäksi tilaksi muutettu eteinen on villalla eristetty. Koko muu talo on edelleen purueristeinen. Arvioi ostajan selonottovelvollisuutta suhteessa myyjän tiedonantovelvollisuuteen MK:n normien valossa.

68 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Esim. Myyjä ilmoittaa 50 vuotta vanhan omakotitalon ostajalle, että putkisto on uusittu. Myöhemmin paljastuu, että uusittu on ainoastaan ns. tonttivesijohdot ja viemärit sekä talossa näkyvillä olevat liityntäjohdot runkoputkista vesipisteisiin. Talon rakenteiden sisään jäävä runkoputkisto on kokonaan 50 vuotta vanhaa valurautaa. Arvioi ostajan selonottovelvollisuutta suhteessa myyjän tiedonantovelvollisuuteen.

69 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Tiedonantovelvoitteen avulla pyritään tasoittamaan sopijapuolten epätasaisia tietoresursseja. Tiedonantovirhe voi ilmetä joko väärien tietojen antamisena tai tarpeellisten tietojen antamatta jättämisenä. Osapuoli voi olla velvollinen aktiivisesti tarjoamaan vastapuolelle tämän tarvitsemat tiedot tai sitten hän voi olla velvollinen korjaamaan havaitsemansa väärät tiedot Tiedonantovelvollisuus voi esiintyä joko sopimuksen päättämis- (edellä KKO 1993:130) että myöhemmässä vaiheessa (seur. dia)

70 Tiedonantovelvollisuus sopimusta täytäntöönpantaessa KKO 1991:153. A oli ostanut sorakauppias B:ltä maa-ainesta omakotitalonsa rakennuspaikan perustusta varten. Myyty maa-aines oli ollut soveltumatonta tähän tarkoitukseen. B oli viimeistään tuodessaan aineksen A:n rakennuspaikalle tullut tietoiseksi sekä aineksen käyttötarkoituksesta että sen soveltumattomuudesta siihen. B:n olisi tullut huomauttaa A:lle aineksen soveltumattomuudesta aiottuun tarkoitukseen, mutta hän oli tämän laiminlyönyt. A:lla oli ollut perusteltua aihetta luottaa B:n asiantuntemukseen. Kaupan kohteen katsottiin olleen virheellistä.

71 Tiedonanto-/ selonottovelvollisuudet Suorituksen laatua ja sopivuutta koskevat Esimerkiksi irtaimen kaupassa Sopimukseen liittyviä riskejä koskevat Esimerkiksi vakuutukset ja takaukset Standardisoidut tiedonantovelvollisuudet Esimerkiksi tilisiirrot ja sähköiset palvelut Asiantuntijapalvelut

72 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Oikeus hyödyntää omaa tiedollista ylivoimaa vaihtelee sopimustyypeittäin. Pitkäkestoiset- / kertasopimukset Tiedonantovelvollisuuden taso ei kuitenkaan ole vakio edes saman sopimustyypin piirissä.

73 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Paljonko tietoylivoimaa voi hyödyntää? - Rahapulassa oleva Reino saapuu isältään perimänsä taulun kanssa taidegalleriaan. Reino sanoo galleristille, ettei tiedä mitä tällainen jonkun hullun maalaama omituinen töherrys maksaa, mutta seinälläni en sitä enää pidä. Reino pyytää galleristilta hinta-arviota. Yllättynyt galleristi huomaa, että taulu on Pablo Picasson maalama. Hän arvioi pystyvänsä myymään taulun asiakkailleen ainakin eurolla. - Voiko galleristi ostaa taulun Reinolta esim eurolla vai täytyykö hänen kertoa oma täsmällinen arvio?

74 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet Oikeustoimilakiin sisältyy säännöksiä, joiden avulla on turvattu osapuolten riittävää tiedonsaantia oma-aloitteisesta selonottovelvollisuudesta poikkeavasti. Toisen osapuolen tahallinen harhaanjohtaminen tai erehdyksen ylläpitäminen saattaa olla oikeustoimen pätemättömyysperuste (OikTL 30 ja 33 ).

75 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet KKO 1985 II 58. Neljä yksityishenkilöä myi 1980 yhteensä A Oy:n osaketta B Oy:lle 120 mk:n kappalehinnalla. Tätä ennen C Oy oli käynyt neuvotteluja A Oy:n osakkeiden ostamisesta. Myyjät eivät tienneet näistä neuvotteluista, joissa osakkeista oli tarjottu 750 mk/kpl. B Oy:n edustaja oli ollut tietoinen neuvotteluista, kun oli tehnyt ostotarjouksen neljälle yksityishenkilölle. Näissä olosuhteissa tehtyyn osakekauppaan oli niistä tietoisen kunnian vastaista ja arvotonta vedota. Ostajan edustaja tiesi kauppaa tehdessään myyjien edellä mainitusta tietämättömyydestä. Sen merkityksestä heidän myyntipäätökselleen hänen täytyy olettaa tietäneen. Näin ollen kauppa on oikeustoimilain 33 :n nojalla pätemätön.

76 Tiedonanto- / selonottovelvollisuudet OikTL 36 :n tarkoittaman kohtuuttomuuden on katsottu voivan syntyä myös silloin, kun sopijapuolten välillä vallitsee selvä tiedollinen epäsuhta. Säännös voidaan ymmärtää muun ohella rationaalisen valinnan edellytyksiä turvaavana normina. OikTL 36 mahdollistaa sovittelun silloinkin, kun tosiseikasto ei riitä täyttämään sopimuksen pätemättömyyden tunnusmerkistöä. Oikeustoimen sovittelusäännös onkin nähty näissä tapauksissa eräänlaisena pätemättömyysinstituution vara-arsenaalina

77 Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraamukset a) Sopimusta ei synny (kulujen korvausvelvollisuus) b) Tiedonantovirhe vaikuttaa sopimuksen sisältöön c) Sopimusta sovitellaan d) Tiedonantovirhettä pidetään sopimusrikkomuksena Sopimusrikkomuksen seuraamukset

78 Vastuu markkinointitiedoista Nykyisin oletus on, että sopimus saa markkinointiinformaatiota vastaavan sisällön, ellei muusta ole sovittu. Markkinointitiedoista aiheutuvasta vastuusta voi vapautua ilmoittamalla, ettei joku tietty tieto sido Myyjä vastaa myös aiempiin myyntiportaisiin kuuluvien antamista markkinointitiedoista Tavallinen kauppiaallinen myytävän esineen kehuminen raja?

79 Oikeustoimen pätevyyden edellytykset 1.Oikeustoimikelpoisuus 2.Oikeuskelpoisuus 3.Oikeustoimeen sitoutumista ei rasita oikeustoimen pätemättömyysperuste 4.Edustajalla on ollut kelpoisuus tekemäänsä toimeen

80 1. Oikeustoimikelpoisuus 18 vuotta täyttäneillä 18 vuotta täyttäneiden oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa, jos hän on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa Nuoremmilla rajoitettu oikeustoimikelpoisuus Tavanomaiset ja vähäpätöiset oikeustoimet Työtuloista määrääminen Psyykkisesti sairas tai muuten ymmärtämätön täysiikäinen voi olla oikeustoimikelvoton Syy voi olla pysyvä tai tilapäinen

81 1. Oikeustoimikelpoisuus 15 v. Petteri tekee seuraavat oikeustoimet: 1. Ostaa 100 eurolla ns. merkkifarkut 2. Ostaa 500 eurolla pienoiskiväärin 3. Ostaa 1000 eurolla mopon Arvioi, ovatko Petterin tekemät oikeustoimet päteviä? Vaikuttaako asiaan se, jos Petteri on tehnyt hankinnat kesätöistä hankkimillaan varoilla?

82 2. Oikeuskelpoisuus Subjekti voi saada nimiinsä oikeuksia Ihmisillä aina Rekisteröidyillä yhteisöillä, valtiolla, kunnilla ym. Ongelman muodostavat lähinnä rekisteröimättömät yhteisöt Tällaisen lukuun toimiva vastaa henkilökohtaisesti

83 3. Oikeustoimen pätemättömyys Sopimus ei sido eikä käy kanneperusteeksi 1. Otetaan yleensä huomioon vain osapuolen väitteestä Esim. lainvastaisuus, kilpailuoikeudellinen pätemättömyys, vajaavaltaisuus kuitenkin viran puolesta 2. Siihen voi vedota vain loukattu osapuoli tai muuten pätemättömyysperusteen kohteena oleva 3. Usein korjauskelpoista Korjauskeinona esim. osapuolen antama aktiivinen tai konkludenttinen hyväksyminen

84 4. EDUSTAMINEN A. Lakimääräinen Edunvalvoja Toimitusjohtaja, hallitus tms. orgaani B. Oikeustoimiperusteinen Valtuutettu

85 Valtuutus Kolmannelle suunnattu tahdonilmaisu Erotettava oikeussuhteet Valtuuttaja valtuutettu Määrää valtuutetun toimivallan Valtuutettu sopimuskumppani Määrää valtuutetun kelpoisuuden Valtuuttaja sopimuskumppani Päätettävän oikeustoimen osapuolet

86 Valtuutus Kelpoisuuden (ulospäin näkyvän valtuutusperusteen) ylittäen tehty oikeustoimi on aina sitomaton Toimivallan ylitys ei tee oikeustointa sitomattomaksi, ellei sopimuskumppanin pitänyt tietää ylityksestä

87 Valtuutus Päämies toimivalta Edustaja päätettävä sopimus kelpoisuus Kolmas

88 Valtuutusmuodot 1. Valtakirjavaltuutus 2. Asemavaltuutus Ulkoinen asema + lain tai tavan mukainen kelpoisuus 3. Toimeksiantovaltuutus Vain valtuutetun tiedossa 4. Erityiseen tiedoksiantoon perustuva valtuutus 5. Julkinen valtuutus 6. Sallimisperusteinen valtuutus 7. Tilannevaltuutus

89 1. VALTAKIRJAVALTUUTUS Valtuutettu osoittaa edustusvaltansa kolmannelle esittämällä tälle valtakirjan Valtakirjassa määritellään valtuutetun kelpoisuus = Yksilöidään toimet, joihin valtuutettu on kelpoinen ryhtymään - Esim. A on oikeutettu myymään puolestani omistamani Laihian kunnan Saituriahon kylässä sijaitsevan Kitupiikki nimisen tilan R:no 1:23 B:lle euron kauppahinnasta A myy ko. tilan B:lle eurolla A myy ko. tilan C:lle eurolla

90 1. VALTAKIRJAVALTUUTUS Valtakirjan sisältö on seuraava: A on oikeutettu myymään puolestani omistamani Laihian kunnan Saituriahon kylässä sijaitsevan Kitupiikki nimisen tilan R:no 1:23 puolestani sopivaksi katsomillaan ehdoilla. - Lisäksi minä annan suullisesti A:lle määräyksen, jonka mukaa hänen tulee myydä tila B:lle ja vähintään euron hinnalla A myy ko. tilan B:lle eurolla A myy ko. tilan C:lle

91 2. Asemavaltuutus Valtuutus perustuu asemaan: 1. Valtuutettu on PM:n työntekijä / sopimussuhteessa tämän kanssa 2. Valtuutetulla on erityinen (tavallisesti ulkoisestikin havaittava) asema 3. Laki tai yleinen tapa liittää tähän asemaan määrätyn kelpoisuuden - Laki: esim. vanhempi lapsensa edunvalvojana voi (määrätyin rajoituksin) tehdä lapsensa eli päämiehensä puolesta oikeustoimia - Ei PM:n työntekijä / sopimussuhteessa - Ei yleensä myöskää havaittavaa asemaa Ei asemavaltuutus. VAAN LAKIMÄÄRÄINEN edustus

92 2. Asemavaltuutus Menet ruokakauppaan, otat kylmäkaapista litran maitoa ja maksat maitopurkin kassalla. Kassahenkilö (tt) on päämiehen PM (kauppiaan) työntekijä Tt:llä on ulkoisesti havaittava (vaatetukseen, nimikylttiin, sijaintipaikkaan kassan takana ) asema Tt:llä on yleiseen tapaan perustuva kelpoisuus myydä sinulle kaupan olevia tuotteita sitova sopimus -Menet samaan kauppaan ja ostat samalta tt:ltä kaupan kylmälaitteiston sopimus ei sido, koska tt:llä ei ole yleiseen tapaan perustuvaa kelpoisuutta tällaiseen oikeustoimeen

93 3. Toimeksiantovaltuutus Perustuu valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedoksiantoon Kelpoisuus = toimivalta Vastapuolen vilpitöntä mieltä ei suojata - Sanon A:lle, että myy omistamani tietokone jollekin 300 eurolla A myy tietokoneen edustajanani esiintyen B:lle 250 eurolla - Samalla kun A ylitti antamani ohjeet (toimivaltansa) hän ylitti myös kelpoisuutensa oikeustoimi ei sido minua, vaikka B ei olisi tiennyt antamistani ohjeista

94 4. Erityiseen tiedoksiantoon perustuva valtuutus Valtuuttaja ilmoittaa niille henkilöille, joita kohtaan hän haluaa myöntää valtuutetulle edustusvallan KKO 1963 II 83. Rakennustarvikeliike, jolle A oli ilmoittanut maksavansa hänelle tuntipalkalla saunarakennusta rakentaneen B:n tilaamat rakennustarvikkeet, oli B:n tekemien tilausten nojalla toimittanut rakennukselle tarvikkeita, osan niistä vielä senkin jälkeen, kun A ja B olivat tehneet työn loppuun saattamisesta urakkasopimuksen, minkä mukaan B:n tuli hankkia kaikki rakennusaineet. Kun A:n mainitun ilmoituksen katsottiin käsittäneen OikTL 12 :ssä tarkoitetun valtuutuksen, A velvoitettiin maksamaan liikkeelle ne tarvikkeet, jotka oli toimitettu rakennukselle ennen kuin hän oli ilmoittanut sille urakkasopimuksesta ja sanotun valtuutuksen peruuttamisesta. Ään

95 5. Julkinen valtuutus Valtuutuksesta tiedotetaan tiedotusvälineessä tai muuten etukäteen täsmentämättömälle vastaanottajajoukolle Peruttaminen tehtävä yhtä havaittavasti

96 6. Sallimisperusteinen valtuutus Valtuutettu toimii TOISTUVASTI PM:n hiljaisella suostumuksella PM:n nimissä PM tietää valtuutetun toimista, mutta ei ilmoita sopimuskumppanille, että katsoo ne sitomattomaksi Tarpeeksi pitkään jatkuttuaan käytäntö synnyttää valtuutuksen

97 6. Sallimisperusteinen valtuutus KKO 1940 II 146. Siinä maatalojen omistajilla oli vuosikausien ajan ollut käytäntö, jonka mukaan maitotili maksettiin aina henkilölle, joka maksupäivänä kuljetti maitoa. Osapuolet olivat noudattaneet maksutapaa ilman, että kukaan olisi tehnyt sitä vastaan huomautusta. Meijerillä oli oikeus taloja sitovasti maksaa maitotili sille henkilölle, joka oli kiistanalaisen maksun aikaan kuljetusvuorossa.

98 7. Tilannevaltuutus Valtuutuksen olemassaoloa puoltavat useat eri tosiseikat, jotka eivät yksin saa aikaan valtuutusta. Yhdessä ne kuitenkin saavat aikaan valtuutuksen Kokonaisarvio ratkaiseva

99 7. Tilannevaltuutus KKO 1961 II 29. Siinä ulkomaalainen A oli jättänyt autonsa korjattavaksi erääseen autokorjaamoon. Viikon kuluttua korjaamo luovutti auton A:n tuttavalle B:lle. B ei ollut esittänyt eikä häneltä ollut vaadittu selvitystä siitä, voiko hän saada auton haltuunsa. Samana päivänä B:n kuljettama auto vaurioitui. Tämän vuoksi A vaati, että korjaamo velvoitettaisiin maksamaan hänelle korvausta. KKO katsoi, että korjaamolla oli olosuhteet huomioon ottaen ollut aihetta olettaa B:llä olleen oikeus noutaa auto. Ratkaisunsa KKO perusti seuraaviin seikkoihin: 1. B oli A:n mukana, kun viimeksi mainittu toi auton korjaamoon, 2. B oli jo aiemmin tuonut auton sinne yksin, 3. A ei ollut ilmoittanut korjaamossa nimeään ja 4. A ei ollut antanut ohjeita siitä, kenelle auto oli korjauksen jälkeen luovutettava.

100 EDUSTUS VALTUUTUKSEN LAKKAAMINEN Valtuutus voidaan milloin tahansa lakkauttaa peruuttamalla se Peruuttamisen jälkeen tehdyt oikeustoimet eivät sido päämiestä Peruuttaminen on tehtävä samalla tavalla kuin valtuus on perustettu / peruutettava yhtä tehokasta menettelyä noudattaen 1. Otetaan valtakirja pois / hävitetään se (palauttamiskanne / tehottomaksi julistamiskanne KO:ssa) 2. Poistetaan asemavaltuutettu asemasta, johon tämän kelpoisuus perustuu 3. Ilmoitetaan toimeksiantovaltuutetulle, ettei tämä saa enää toimia valtuutetun puolesta

101 EDUSTUS VALTUUTUKSEN LAKKAAMINEN 4. Ilmoitetaan erityisellä tiedoksiannolla että erityisellä tiedoksiannolla perustettu valtuutus perutaan 5. Julkisen valtuutuksen peruttaminen tehtävä yhtä havaittavasti kuin sen perustaminen 6. Sallimisperusteisen valtuuttamisen peruuttaminen ilmoittamalla sopimuskumppanille, ettei valtuutetulla ole enää edustusvaltaa - Jos on syytä epäillä, että valtuutettu peruuttamisesta huolimatta käyttää valtuutusta ja valtuuttaja tietää kenen kanssa ilmoittava kolmannelle ettei valtuutus voimassa. Jos ilmoittaminen laiminlyödään ja kolmas vilpittömässä mielessä peruuttamiseen ei voida vedota suhteessa tähän kolmanteen

102 Hyväksyminen (ratihabitio) Ilman valtuutusta tehty toimi tulee PM:stä sitovaksi, jos hän hyväksyy sen - nimenomainen hyväksyminen - konkludenttinen hyväksyminen Sopimuskumppanin asema ilman valtuutusta tehdyn toimen osalta: a) Jos tiennyt valtuutuksen puuttumisesta sidottu sopimukseen sen ajan, jonka hyväksymisen hankkiminen normaalisti kestää b) Jos ei tiennyt välitön vetäytymisoikeus

103 Hyväksyminen (ratihabitio) KKO 1984 II 192. Puolison A tilauksesta oli puolison B omistamaan ja heidän yhteisesti hallitsemaansa omakotitaloon tehty talon lämmitysjärjestelmän muuttamiseen liittyviä sähköasennustöitä. B oli ollut tietoinen tilauksesta ja töiden suorittamisesta sekä siitä, että A taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi tuskin oli kykenevä maksamaan töitä. Kun B ei ollut tilauksen tekemisestä tai töiden aloittamisesta tiedon saatuaan ilmoittanut sähköliikkeelle, ettei hän vastaa töiden maksamisesta, hänet velvoitettiin talon omistajana yhteisvastuullisesti A:n kanssa suorittamaan töistä aiheutuneiden laskujen määrä. Ään.

104 Hyväksyminen (ratihabitio) Puolisoilla erillisvastuu veloista (AL 52.1 ) vastuu syntyi konkludenttisesti 1.B:n tietoisuus töistä 2.Passiivisuus 3.B hyötyi töistä 4.B oli tietoinen, ettei A todennäköisesti kykenisi laskuja maksamaan

105 Asiainhuolto (negotiorum gestio) Toimimista poissaolevan tai estyneen puolesta ilman valtuutusta Sitoo edustettavaa, jos pakottava tarve ryhtyä toimenpiteisiin - Sitovan asianhuollon edellytykset: 1. sopimuskumppani tietää, että edustaja toimii toisen puolesta 2. poissaolevaan ei saada yhteyttä 3. ei ole tiedossa henkilöä, jolla olisi kelpoisuus kyseiseen toimeen 4. oikeustoimen tekemiselle on kiire

106 Sopimuksen tulkinta Tulkinta voidaan perustaa (a) osapuolisuuntautuneesti osapuolten itsensä tuottamaan aineistoon ja käyttäytymiseen tai (b) tavoitteellisesti oikeuspoliittisiin punnintoihin (a) Pyritään vahvistamaan sopimukselle osapuolten tarkoitusta vastaava sisältö - Osapuolten yhteinen tarkoitus - Sanamuoto - Yksipuolinen tarkoitus, jos toisen piti tietää sen merkityksestä sopimuskumppanille (b) Tavoitteellisella tulkinnalla pyritään antamaan tiettyä toivottavaa sopimussisältöä koskeva kannanotto

107 Osapuolisuuntautunut tulkinta Tarkoituksena jäljittää osapuolten disponointiaineistosta ja toiminnasta se tarkoitus, jonka he ovat tarkoittaneet antaa sopimukselle 1. Subjektiivinen tulkinta - Miten osapuolet ovat TOSIASIASSA ymmärtäneet sopimuksen sisällön 2. Objektiivinen tulkinta - Miten rationaalinen tarkastelija ymmärtäisi osapuolten tarkoituksen, kun hän on perehtynyt tulkinta-aineistoon

108 Osapuolisuuntautunut tulkinta Sopimuksen kielellinen asu yleiskielen mukaisessa merkityksessä lähtökohta = Sopimusasiakirja Yleiskielen mukainen tulkinta voidaan syrjäyttää, jos osapuolet käyttäneet oman erikoisalansa ilmauksia (osoittavat toisenlaisen osapuolitahdon) Yksiselitteinen sananmuoto voidaan sivuuttaa, jos muut tulkintaperusteet antavat tähän aihetta (osoittavat toisenlaisen osapuolitahdon) - Falsa demonstratio non nocet maksimi = osapuolten tarkoituksiin nähden virheellinen ilmaisu ei määrää sopimussisältöä sopimus oikaistaan osapuolten yksimielistä tarkoitusta vastaavaksi * Yhteinen tarkoitus on vahva tulkintapresumptio

109 Osapuolisuuntautunut tulkinta Yhteinen tarkoitus : vahva argumentti, jos saadaan selville - Alan tapa: oletus, että osapuolet noudattavat - Osapuolten välinen käytäntö: vakiintunut käytäntö voi olla osoitus osapuolitahdosta - Sopimuksen kokonaispäämäärä: yksittäistä sopimuskohtaa tulkittava sopimuskokonaisuutta silmällä pitäen * Kolmannen asema? - Osapuolten yhteinenkin tarkoitus voidaan sivuuttaa, jos tarkoitus ollut loukata kolmannen oikeutta

110 Alan tapa Näyttövelvollisuus alan tavasta on sillä, joka siihen vetoaa KKO 1995:171: Urakoitsija, joka oli tehnyt työtä asuntoosakeyhtiön rakennustyömaalla, vaati rakennuttajan edustajana olleen insinööritoimiston velvoittamista maksamaan työn. Insinööritoimisto ei ollut tarkoittanut tilata työtä omissa nimissään ja ottaa omakohtaisesti vastatakseen sen maksamisesta. Ottaen huomioon, että rakennusalalla rakennuttajan edustaja tai rakennuskohteen valvoja ei yleensä tee rakennustyön tekemistä tarkoittavia sopimuksia omissa nimissään, louhintaurakoitsija oli alan ammattilaisena vastuussa epäselvyydestä, joka aiheutui asianosaisten erilaisesta käsityksestä siitä, kuka oli ollut louhintaurakoitsijan sopimuskumppani. Louhintaurakoitsijan insinööritoimistoon kohdistama velkomuskanne hylättiin.

111 Osapuolten välinen käytäntö KKO 1976 II 44 Moottoriveneitä ja niiden tarvikkeita ammattimaisesti myyvä A oli myydessään B:lle X-merkkisen käytetyn perämoottorin antanut sille 'purjehduskauden takuun'. Kaupan purkaantuessa A oli myynyt B:lle edellistä moottoria ja välirahaa vastaan Y- merkkisen moottorin, jolle ei annettu takuuta. Koska A:n puolelta jälkimmäistä kauppaa tehtäessä ei nimenomaan huomautettu B:lle, että kauppaehdot mainitussa kohdassa olennaisesti erosivat edellisen kaupan ehdoista, A oli jälkimmäisessä kaupassa tullut sidotuksi niin kuin Y- moottorillekin olisi myönnetty samanlainen takuu kuin X- moottorille. Ään Yleensä vaaditaan pitkäaikaisempaa käytäntöä kuin ed. tapauksessa

112 Sopimuksen kokonaispäämäärä Yksittäistä sopimuskohtaa täytyy tulkita sopimuskokonaisuuden osana sopimusta voidaan tulkita vastoin sen yksittäisen sopimusehdon sisältöä, jos osapuolten sopimusta koskeva tarkoitus ilmenee selvästi sopimuskokonaisuudesta KKO 1996:7: Sopijapuolten kesken oli laadittu aiesopimukseksi otsikoitu asiakirja. Aiesopimukseen ei liity varsinaista sopimussitovuutta. Asiakirjassa oli kuitenkin määritelty ajankohta, jolloin lopullinen kauppakirja oli laadittava. Lisäksi kauppakirjaluonnoksessa oli kaikki sopimuksen olennaiset ainesosat tarkasti määriteltynä. KKO tulkitsi asiakirjan olevan SITOVA esisopimus.

113 Osapuolisuuntautunut tulkinta Yksipuolinen tarkoitus voi saada sopimuksen ulkoisen sisällön sivuuttavan vaikutuksen, jos toinen osapuoli on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää sopimuskumppaninsa tarkoituksesta Toisen osapuolen yksipuolisesta tarkoituksesta tietoisen osapuolen olisi pitänyt ottaa erilaisten tulkintamahdollisuuksien mahdollisuus esille Passiivisuus sanktio (toisen osapuolen yksipuolinen tarkoitus saa merkitystä)

114 Osapuolisuuntautunut tulkinta KKO 1996:83. Kiinteistön myyjät olivat ilmoittaneet myyvänsä talviasuttavan merenrantahuvilan vapaa-ajan asunnoksi. Ostajat puolestaan olivat ostaneet kiinteistön ympärivuotiseksi asunnokseen. Jo ennen kaupan tekemistä suoritetussa kiinteistön tarkastuksessa oli ollut todettavissa, ettei rakentamistaso vastannut ympärivuotisen asumisen vaatimuksia. Kaupan jälkeen rakennuksessa oli havaittu puutteita, jotka eivät kuitenkaan estäneet sen käyttöä kesähuvilana ja lyhytaikaisesti talvella. Kun kiinteistön arvo tällainen käyttö huomioon ottaen ei ollut alentunut, ostajien hinnanalennusvaatimus hylättiin. Yksipuolinen tarkoitus ei ollut toisen osapuolen tiedossa

115 Tavoitteellinen tulkinta Ellei tulkintaepäselvyyttä kyetä poistamaan osapuolisuuntautuneen tulkinnan keinoin, joudutaan tavoitteelliseen tulkintaan (a) Sopimusta tulkitaan lakiperusteisten normien suuntaisesti (b) Turvaudutaan tulkintasääntöihin

116 a) Sopimusta tulkitaan lakiperusteisten normien suuntaisesti Pakottavia normeja sopimusperusteinen aines ei voi sivuuttaa Tahdonvaltaisia normeja sopimusperusteinen aines voi sivuuttaa

117 b) Turvaudutaan tulkintasääntöihin 1. Epäselvyyssääntö (KSL 4:3) epäselvää sopimusta / sopimusehtoa tulkitaan laatijansa vahingoksi 2. Minimisääntö valitaan velvoittautuneen kannalta lievin tulkinta 3. Tavallisuussääntö valitaan yleistä käytäntöä vastaava tulkinta 4. Kohtuussääntö valitaan kohtuullisimpana pidettävä tulkinta 5. Pätevyyssääntö valitaan tulkinta, joka pitää sopimuksen / sopimusehdon voimassa

118 b) Turvaudutaan tulkintasääntöihin Esim. epäselvyyssäännön mukaisesta tulkinnasta KKO:1990:120 Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyntiesitteessä oli ilmoitettu huoneistoon kuuluvan "2 h + k + kph + parvi 48 neliömetriä". Myöhemmin suoritetussa tarkistusmittauksessa huoneistoalaksi oli todettu 41 neliömetriä. Kaupantekohetkellä yleisesti noudatetun tavan mukaan kysymyksessä olevan laatuista parvea ei luettu huoneistoalaan. Koska myyntiesite oli ollut tulkinnanvarainen eikä sen epäselvyyteen voitu perustaa myyjälle edullista tulkintaa, parven pinta-alaa ei otettu huomioon huoneiston pinta-alaa laskettaessa ja myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajalle hinnanalennusta.

119 b) Turvaudutaan tulkintasääntöihin Etusijasäännöt Sopimuksen määräykset ristiriidassa keskenään (sisäinen ristiriita) 1. Etusija annetaan sopimuksen tekstille, jos se on ristiriidassa otsikon kanssa (KKO 1996:7) 2. Yksilöllisellä tavalla tehty merkintä sivuuttaa yleisellä tavalla tehdyn 3. Oikaisut ja lisäykset etusijalla alkuperäiseen tekstiin nähden 4. Erityisehto syrjäyttää yleisen ehdon 5. Olennaisempaa sopimuskohtaa koskeva kohta otetaan huomioon ennen epäolennaisempaa ehtoa.

120 Etusijasäännöt Usean sopimusasiakirjan välinen ristiriita (ulkoinen ristiriita) 1. Voi ratketa samojen sääntöjen mukaan kuin sisäinen ristiriita, lisäksi 2. Tuoreet asiakirjat syrjäyttävät iäkkäämmät 3. Sopimuksen olennaisia osia koskevat asiakirjat syrjäyttävät vähempiarvoisia koskevat 4. Yksilöidyt ehdot syrjäyttävät vakioehdot 5. Yksityiskotia koskeva asiakirja syrjäyttää yleisempiä asioita koskevan

121 Sopimuksen tulkinta/täydentäminen Tulkinta = sopimuksen sisällön vahvistamisesta sen yksilöllisen sisällön ja sopimusolosuhteiden perusteella - Sopimusasiakirja, neuvottelut Täydentäminen = sopimussisältö vahvistetaan siltä osin, kun osapuolten ei voi katsoa asiasta sopineen - Lakiperusteiset normit - Samankaltainen sopimustyyppi - Tapauskohtaiset olosuhteet = yksilöllinen täydentäminen

122 Lojaliteettiperiaate sopimuksen täytäntöönpanovaiheessa Kerta/kestosopimukset - Pitkäkestoiset sopimukset Yhteistoimintaa koskevat sopimukset - Lojaliteettivelvoitteet korostuvat yhteistyö-, yhtiö yms. sopimuksissa * Tällaisissa sopimuksissa kaiken normittaminen sopimusehdoilla mahdotonta lojaliteettiperiaate korjaa sopimuksen sisällyksettömyyttä

123 Sopimusehdon kohtuullistaminen Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella eli muuttaa kohtuullisemmaksi (OikTL 36 ) Erityisesti heikomman suojaamiskeino Erotettava alkuperäinen kohtuuttomuus ja olosuhteiden muutoksesta johtuva jälkiperäinen kohtuuttomuus Kohtuullistaminen muuttaa sopimusta

124 Sopimusehdon kohtuullistaminen Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla Ks. esimerkiksi KKO 1994:96 (liikehuoneiston vuokra) Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä liikeriskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.

125 Sopimusehdon kohtuullistaminen Vrt. KKO 1981 II 126 (asuinhuoneiston vuokra) Siinä korotettiin HVL 48 :n nojalla varastohuoneiston vuokraa, jota koskeva ehto oli olosuhteiden muututtua (mm. yleisen kustannustason nousun johdosta) muodostunut vuokranantajaan nähden kohtuuttomaksi. - Vuokrasopimus tehty 25 v. - Paikkakunnan vuokrataso huomattavasti yli maksetun vuokran

126 Sopimuksen muuttaminen Liittyy olosuhteiden muuttumiseen Sopimusta voidaan muuttaa osapuolten yhteisellä päätöksellä Ongelmana usein se, että muutos on toisen osapuolen kannalta + ja toisen ei yhteistä päätöstä Lähtökohta on, ettei olosuhteiden muutos vaikuta sopimuksen sisältöön (pacta sunt servanda) Joskus yksipuolinen muuttaminen on mahdollista vaatii selvää oikeusperustetta

127 Sopimuksen muuttaminen Olosuhteiden muutoksiin varautuminen sopimusehdoilla - Hardship ehdot: määritellään suoritusvelvollisuudesta / vahingonkorvausvastuusta vapauttavat seikat - Renegotiation ehdot - Molemmilla ehdoilla merkitystä kv. periaatekokoelmissa: UNIDROIT ja Principles of European Contract Law

128 Renegotiations-ehto Velvollisuus neuvotella sopimuksen tarkistamisesta tiettyjen olosuhdemuutosten tapahtuessa Onko velvollisuus suostua muutoksiin? presumtio heikkojen oikeusvaikutusten puolella, ellei sopimuksesta muuta ilmene Onko neuvotteluista kieltäytymisellä itsenäisiä vaikutuksia? Neuvottelujen tuloksettomuuteen saatetaan liittää esim. oikeus irtaantua sopimuksesta

129 Renegotiations-ehto Vahvempi muutoskeino esimerkiksi se, että sopimuksessa määrätään ulkopuolinen taho, joka vahvistaa (osapuolia sitovasti) uuden sopimussisällön neuvottelujen käydessä tuloksettomiksi Suhde välimiesmenettelyyn? Muutoksenhaku- tai moittimismahdollisuus? Voidaanko lopputulokseen puuttua OikTL 36 :n perusteella?

130 Sopimuksen muuttaminen Harkittaessa yksipuolisen muuttamisen sallittavuutta, voivat mm. seuraavat seikat saada merkitystä ja muutos olla helpommin sallittavissa, jos: 1. Olosuhteet ovat sopimuksen tekemisen jälkeen muuttuneet olennaisesti. 2. Muutoksen syntyyn ei ole tuottamuksellisesti vaikutettu. 3. Muutos on voittamaton; sille ei sitä vaativa osakas olisi voinut mitään. 4. Muutos on sitä vastustavan kannalta pieni. 5. Muutoksen puolesta puhuvat reaaliset syyt, erityisesti se, ettei muutostarvetta ollut mahdollista ennakoida ja varautua siihen etukäteen.

131 Sopimuksen muuttaminen KKO 1982 II 141. Maitojauheen myyjä oli sitoutunut toimittamaan maitojauhetta 3,50 mk kilohintaan mutta raaka-ainekustannusten noustua valtiovallan toimenpiteiden johdosta yllättäen 1,81 mk:sta 4,17 mk:aan kilolta kieltäytynyt toimittamasta osaa sovitusta erästä. Koska sopimuksen hintaehdon soveltaminen oli näissä olosuhteissa ilmeisen kohtuutonta, soviteltiin ostajan kateoston perusteella tekemää vahingonkorvausvaatimusta. olennainen ja yllättävä muutos muutos ulkopuolisen tahon aiheuttama (OikTL 36 ei ollut tuolloin voimassa)

132 Sopimuksen muuttaminen KKO määräsi jauheen kilohinnaksi 4,53 mk ylitti valmistuskustannukset korotus oli kuitenkin maltillinen = entistä sopimustasapainoa ei palautettu Molempien osapuolten normaaliodotuksia suojattiin

133 Sopimuksen muuttaminen KKO 1972 II 65: Kiinteistön omistajan ja avoimen yhtiön vuonna 1961 tekemä sopimus, jonka mukaan omistaja oli sitoutunut myymään kiinteistöltä tietyn määrän soraa sopimuksessa määrätystä kiinteästä kuormahinnasta, voitiin kiinteistön omistajan taholta irtisanoa vuonna 1969, vaikkei sopimus sisältänyt määräystä irtisanomisesta, kun yhtiö ei vuosien 1961 ja 1969 välisenä aikana ollut käyttänyt hyväkseen sopimukseen perustuvia oikeuksiaan ja soran hinta sekä olosuhteet muutoinkin olivat sanottuna aikana suuresti muuttuneet. - Olosuhteiden muuttuminen - Osapuolten passiivisuus

134 Sopimuksen muuttaminen irtisanomisen vaihtoehtona Usein osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus Irtisanomisen vaihtoehto? - Osapuoli vahvistaa sopimukselle uuden sisällön ja sopimus pysyy voimassa sisällöltään muuttuneena Voi tarkoittaa vanhan sopimuksen irtisanomista ja ehdotusta uudeksi sopimukseksi - Kun irtisanovalla osapuolella olisi oikeus saada sopimus lakkaamaan samana ajankohtana, jolloin esitetty muutos tulisi voimaan, menettely yleensä hyväksyttävää

135 Sopimuksen muuttaminen irtisanomisen vaihtoehtona Ratkaisussa KKO 1996:89 irtisanomissidonnainen muuttaminen hyväksyttiin: - Yhtiön taloudelliset edellytykset tarjota työtä entisin ehdoin olivat vähentyneet niin, että sillä oli oikeus irtisanoa työntekijöitään. Yhtiö saattoi tällöin irtisanomisen sijasta irtisanomisaikoja noudattaen yksipuolisesti alentaa heidän palkkojaan, kun palkat alentamisen jälkeenkin täyttivät alan työehtosopimuksen vähimmäistason ja toimenpide yhdessä muiden käytettävissä olleiden saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautui välttämättömäksi yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tapauksessa oli oikeastaan kysymys vanhan työsopimuksen lakkauttamisesta ja uutta sopimusta koskevasta tarjouksesta

136 SUORITUSHÄIRIÖT Ainakin toisen osapuolen velvoitteet jääneet täyttämättä 1. Force majoure 2. Sopimusrikkomus - luontoissuoritus - vahingonkorvaus - hinnanalennus - sopimuksen purkaminen - sovitut seuraamukset jne. Verrataan sopimuksesta seuraavien velvoitteiden ja tapahtuneiden suoritteiden eroa poikkeaako (toleranssiraja)

137 SUORITUSHÄIRIÖIDEN TYYPPEJÄ 1. Viivästys 2. Laatuvirhe 3. Oikeudellinen virhe 4. Vallintavirhe 5. Negatiivisen velvoitteen rikkominen 6. Sopimusrikkomuksen aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot 7. Perusteeton irtisanominen, purkaminen tai vetäytyminen

138 Virhearviointi Jos ominaisuuksista ei ole sovittu mitään, tavaran tulee: soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään soveltua ostajan erityiseen käyttötarkoitukseen, jos myyjä tiesi tästä ja ostajalla on ollut aihetta luottaa myyjän arviointiin vastata myyjän esittämää näytettä tai mallia olla pakattu tavanmukaisella tai sopivalla tavalla, jos tarpeen

139 1. Viivästys Suoritusvelvollisuutta ei ole täytetty oikeaan aikaan - Sopimuksen mukainen aika/kohtuullinen aika 1. Suoritusvelvollinen ei tehnyt lainkaan suoritusta olennainen viivästys sopimuksen purku 2. Suoritusvelvollisuus täytetty oikean ajankohdan jälkeen reklamointivelvollisuus, jos haluaa vedota viivästykseen 3. Ennakkoviivästys - selvää, ettei asianmukaista suoritusta tule tapahtumaan

140 1. Viivästys Esimerkki ennakkoviivästyksestä: - A sopii rakennusliike B Oy:n kanssa, että B Oy rakentaa A:lle avaimet käteen periaatteella isohkon omakotitalon. Talon on määrä olla valmiina Tänä päivänä A:n omistamalta tontilta ei ole vielä edes kaadettu puita, puhumattakaan, että perustustyöt olisi aloitettu. Talo on tarkoitus rakentaa yksilöllisenä eikä kyseessä ole valmistalotoimitus. B Oy on kahden veljeksen omistama pieni rakennusliike, jonka resurssit ovat rajalliset. Tänään on selvää, ettei asianmukaista suoritusta tule tapahtumaan (kyseessä on ns. ennakkoviivästys) A:lla on oikeus purkaa sopimus

141 2. Laatuvirhe A. Sopimusobjektin laatu poikkeaa sovitusta / pakottavasta lainsäädännöstä B. Sopimusobjekti on myyty siinä kunnossa kuin se on virhe, jos: 1. Tiedonantovirhe 2. Puutteellinen tiedonanto 3. Normaaliodotuksista poikkeaminen C. Sopimusobjektin ominaisuuksista ei ole sovittu mitään sopimusta täydentävät normit (sopimustyyppikohtaisia)

142 2. Laatuvirhe Arviointiajankohta: Myös suoritushetken jälkeinen virhe voi johtaa virhevastuuseen a) Takuu b) Ei takuuta tavaran kestettävä tavanomaista käyttöä normaaliaika KSL 5:15.2:n presumptiosäännös - Tavarassa olleen virheen oletetaan olleen tavarassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, jos virhe ilmenee 6 kk tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta

143 3. Oikeudellinen virhe, 4.Vallintavirhe Sopimuskohteen ulkoisissa ominaisuuksissa ei ole vikaa (=3 ja 4) Oikeudellinen virhe = sivullisen oikeus rasittaa sopimuksenvastaisesti sopimuksen kohdetta (esim. myyty toisen omaisuutta) Vallintavirhe: Sopimuskohteen käyttö estyy lain, viranomaismääräysten tai puuttuvien lupien vuoksi (esim. kiinteistönkauppa, jossa myyjä antaa ostajalle vääriä tietoja rakennuslupatilanteesta) 5. Negatiivisen velvoitteen rikkominen - Sopimusvelvoite rajoittaa sopijapuolen oikeutta * Kilpailukielto

144 SUORITUSHÄIRIÖÖN VETOAMISEN EDELLYTYKSET JA OIKEUSKEINON VALINTA A. Omien velvoitteiden täyttäminen B. Tarkastus- ja reklamaatiovelvollisuus A + B täytetty oikeuskeinon valinta 1. suorituksesta pidättyminen 2. luontoissuoritusvaatimus 3. virheen korjaus 4. hinnanalennus 5. vahingonkorvaus 6. sopimuksen purkaminen 7. sovitut seuraamukset (käsirahan menettäminen, sopimussakko ) Oikeuskeinot vaihtoehtoisia / kumulatiivisia

145 Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot Yleisiä soveltamisperiaatteita Lievemmät keinot ensisijaisia Oikeuskeinot voivat kumuloitua Esimerkiksi suorituksesta pidättyminen + hinnanalennus Velkoja voi valita haluamansa keinon Kantaa samalla riskin keinon oikeutuksesta Sopimuksen purkaminen tms. keino ei vaadi tuomioistuimen päätöstä tms. virallistointa

146 1. Suorituksesta pidättyminen Vrt. Pidätysoikeus (vakuusoikeus) Usein aihetta varoa suorituksen tekemistä ennen vastapuolta (konkurssi yms. riskit) Pidättymisoikeuden vallitessa osapuoli ei ole velvollinen tekemään suoritusta ennen vastasuorituksen saamista - Rahavelkaa maksettaessa suoritusvelallisella on oikeus pidättäytyä maksusta ilman viivästysseuraamuksia, kunnes velkoja antaa hänelle kuitin / palauttaa pantin

147 1. Suorituksesta pidättyminen Esimerkki: - A sopii rakennusliike B Oy:n kanssa, että B Oy rakentaa A:lle avaimet käteen periaatteella isohkon omakotitalon. Talon on määrä olla valmiina Tänä päivänä A:n omistamalta tontilta ei ole vielä edes kaadettu puita, puhumattakaan, että perustustyöt olisi aloitettu. Talo on tarkoitus rakentaa yksilöllisenä eikä kyseessä ole valmistalotoimitus. B Oy on kahden veljeksen omistama pieni rakennusliike, jonka resurssit ovat rajalliset. Sopimuksen mukaan A:n pitäisi tänään maksaa B Oy:lle osasuorituksena euroa On selvää, ettei asianmukaista suoritusta tule tapahtumaan A:lla oikeus pidättäytyä suorituksestaan / oikeus purkaa sopimus

148 2. Luontoissuoritusvaatimus Luontoissuoritusvelvollisuudella tarkoitetaan velvollisuutta tehdä suoritus sovitussa muodossa (velallinen ei voi vapautua suorituksesta rahamaksulla tms.) - Klassinen lähtökohta Suomessa - Rajoituksia: 1. Velvoitteen laadusta johtuviin (esim. loukkaa henkilökohtaista vapautta; työsuoritus tms.) 2. Suoritusesteperusteiset (mahdottomuus, liikavaikeus)

149 3. Virheen korjaus Laatuvirhe kohde-esineessä oleva fyysinen vika korjataan Oikeudellinen virhe maksetaan sivullisvelkojan saatava ja vapautetaan ostaja panttirasitteesta Ostajalla usein lakiin perustuva oikeus vaatia myyjää korjaamaan virhe ilman, että se aiheuttaa ostajalle kustannuksia (KauppaL 34.1, KSL 5:18.1 jne.) Jos myyjä jättää täyttämättä korjausvelvoitteensa, ostaja voi teettää korjauksen ulkopuolisella ja vaatia kustannusten korvaamista myyjältä (jos tuote paranee eduntasoitus) Lähtökohtaisesti myyjällä oikeus reklamaation jälkeen korjata virhe omalla kustannuksellaan / tehdä uusi suoritus korjausoikeus voidaan evätä esim. jos siitä aiheutuu ostajalle olennaista haittaa (kiire saada esine käyttöön tms.)

150 4. Hinnanalennus Suorituksen virheellisyys kompensoidaan hinnanalennuksella, jonka jälkeen sopimus jää muilta osin muuttumattomana voimaan Hinnanalennuksen edellytyksenä suorituksen virhe (laatu-, oikeudellinen jne.) + velalliselle tarjottu oikeutta virheen korjaamiseen tai ettei tällaista mahdollisuutta ole oikaisunormien mukaan syytä varata Hinnanalennuksella maksuvelvollisuutta alennetaan määrällä, joka vastaa sovitun ja virheellisen suorituksen suhdetta hinnanalennusta ei voi torjua sillä perusteella, että tavara on myyty virhe huomioon ottaen käyvästä arvosta

151 4. Hinnanalennus... A osti B Oy:n loppuunmyynnistä 50 % alennuksella laskettelusukset. Kauppahinta oli 400 euroa. Suksien yläpinnassa olevan valmistusvirheen vuoksi niiden värit haalistuivat muutamassa viikossa kokonaan pois. A vaatii suksista hinnanalennusta. Varsinaisen liiketoimintansa jo lopettanut B Oy vetoaa siihen, että sukset ovat täysin käyttökelpoiset ja niiden arvo on virhe huomioon ottaenkin yli 400 euroa, joten sen mielestä A:lla ei ole aihetta saada hinnanalennusta. - Onko B:n väite relevantti? - Oikeudellinen arvio mahdollisen hinnanalennuksen määrästä (Lähtökohta: virheellisten suksien arvo 600, virheettömien 800 erotus 200

152 5. Sovitut seuraamukset Sopimusoikeuden seuraamusjärjestelmä tahdonvaltainen ellei toisin säädetty (esim. KSL) 1. Sopimussakko; kiinteämääräinen seuraamus, joka ei edellytä vahingonkärsimistä 2. Irtaantumiskorvaus: velallisella valintavalta irtaantua sopimuksesta maksamalla rahasuoritus 3. Menettämisseuraamus: käsirahan menettäminen - Sovittelumahdollisuus, jos seuraamus johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen

153 6. Vahingonkorvaus Sopimusoikeuden järjestelmän tärkein oikeussuojakeino: - Sopimisrikkomuskustannukset (reklamaatio-, selvittely-, jne.) - Sivullisella teetetyn oikaisun kustannukset - Hinnanerokorvaus - Tulon menetys tai muu välillinen vahinko - Virheen aiheuttama esine- tai henkilövahinko

154 6. Vahingonkorvaus Vahingonkorvausvastuun perusteet: 1. Poikkeukseton vastuu ja ankara vastuu 2. Kontrollivastuu 3. Eskulpaatiovastuu 4. Vahingonkärsijän todistustaakkaan perustuva tuottamusvastuu

155 1. Poikkeukseton ja ankara vastuu Myyjä, palveluksen tarjoaja tai urakoitsija on aina velvollinen korvaamaan suorituksessa olevan virheen aiheuttamat välittömät vahingot (Esim. KSL 5:20.1, 8:20.1 ja AsKauppaL 4:26.1). Vastuu ei edellytä lisäperusteita, eikä siitä voi vapautua ylivoimaisen esteen tms. perusteella

156 2. Kontrollivastuu Kontrollivastuun perusteella korvataan ainoastaan välittömät vahingot (välilliset vahingot tuottamusvastuun perusteella) Vapautumisperusteet (kaikkien edellytysten täytyttävä): 1. Sopimusrikkomuksen on johduttava esteestä 2. Este vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella 3. Ei voida kohtuudella odottaa, että este olisi voitu ottaa huomioon sopimuksentekohetkellä 4. Esteen seurauksia ei voida kohtuudella välttää - Velallisen on näytettävä, että tällainen este on käsillä Viranomaistoimet, kuten tuonti- tai vientikielto Luonnonkatastrofi, tulipalo jne.

157 3. Eskulpaatiovastuu Käännettyyn todistustaakkaan perustuva tuottamusvastuu Tuottamuskysymys arvioitavaksivain, jos velallinen väittää menetelleensä huolellisesti onnistuu välttää korvausvelvollisuuden Pidetään hallussa toisen omaisuutta, joka vahingoittuu vastuusta vapautuminen edellyttää selvitystä velallisen vastuupiirin ulkopuolelle jäävästä vahingon syystä + ettei velallisen vastuulla ole ollut vahingon estäviin toimenpiteisiin ryhtyminen tai että näitä toimia on toteutettu riittävän laajasti KKO 1997:9. A oli vienyt autonsa korjattavaksi kaupungin ammattioppilaitokseen kuuluvalle korjaamolle, josta se oli anastettu. Kysymys siitä, oliko kaupunki noudattanut tarpeellista huolellisuutta auton säilyttämisessä.

158 3. Eskulpaatiovastuu KKO: Erityistä huomiota oli kiinnitettävä siihen, oliko kaupunki aikaisempien anastustapausten johdosta riittävästi tehostanut toimiaan korjaamohallissa olevien autojen säilyttämiseksi turvallisesti. - kaupungin aiempien tapausten jälkeen antaneen korjaamohallin ovien ja ikkunoiden kiinniolon tarkistamisesta kirjalliset ohjeet, joiden noudattamista on erityisesti painotettu - aikaisemmin ei halliin ollut samalla tavalla tunkeuduttu eikä kaupungilla siten ole ollut erityistä aihetta varautua esimerkiksi vaatimalla jokaisen ikkunan mekanismin yksityiskohtaista tarkistamista päivittäin - halliin on lisäksi kesällä 1989 asennettu hälytyslaitteisto. Kaupunki oli täyttänyt vastuunsa = ei korvausta

159 4. Vahingonkärsijän todistustaakkaan perustuva tuottamusvastuu Sopimuksen ulkoisissa suhteissa lähtökohtana Käyttöala sopimussuhteissa vähäinen Mahdollisesti heikomman osapuolen vastuu (esim. työntekijän vastuu työnantajalle aiheutuneesta vahingosta) Sopimussuhteissa todistustaakkaa yleensä kääntyy Kun suoritusvelvollisuuden puutteellinen täyttäminen on aiheuttanut velkojalle varallisuusvahinkoa, huolellisuusarvion lähtökohtana ovat sopimuksenmukaiset velvoitteet. Velallinen ei vältä vastuuta vetoamalla siihen, että hän on pyrkinyt asianmukaisesti velvoitteiden täyttämiseen. tuottamusarviointi johtaa tulosvelvoitteiden osalta suoritusestetyyppisiin pohdintoihin

160 Korvattavat vahingot Aineelliset vahingot / aineettomat vahingot; rahamäärää ei voida objektiivisesti määrittää (esim. kipu). Välittömät vahingot / välilliset vahingot - Sopimusrikkomuksesta aiheutuu velkojalle tietty välitön vahinko (suorituksen saamatta jääminen), josta voi velkojan yksilöllisten olosuhteiden vuoksi seurata välillistä vahinkoa (esim. tulon menetys) - Sopimusehdoissa suljetaan usein välilliset vahingot pois korvauksen piiristä (sovittelumahdollisuus)

161 Vahingonkorvaus kauppalain mukaan Erotettava välittömät ja välilliset vahingot Välittömiä ovat: Sopimusrikkomuksen selvittelystä ja reklamaatiosta aiheutuneet kulut Virheen korjaamisen aiheuttamat kustannukset Hinnanero, kun on hankittu korvaava suoritus Välillisiä ovat: Tuotannon ja liikevaihdon vähentyminen Muu tavaran käytön estymisestä aiheutunut vahinko Sivullisen kanssa tehdyn sopimuksen häiriintymisestä aiheutunut vahinko Muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta aiheutunut vahinko

162 Vahingonkorvaus kauppalain mukaan Helsinkiläinen Konepaja A myi jyväskyläläiselle autokorjaamo B:lle hitsausrobotin. Robotissa oleva virheen vuoksi B:n tuotanto keskeytyi yhdeksi päiväksi aiheuttaen tuotannon vähentymistä (vahinko euroa). Robotin rikkoontuminen aiheutti juuri silloin korjattavana olevalle autolle euron vahingon. Lisäksi B ei voinut ottaa vastaan korjattavaksi tarjottua autoa taksiautoilija D:ltä, jolla oli kiire saada viallinen autonsa heti liikenteeseen. Tästä B:ltä jäi saamatta tuloja 200 euroa. Jotta robotti saatiin mahdollisimman nopeasti kuntoon, B korjautti sen jyväskyläläisellä korjausliikkeellä E:llä hintaan 800 euroa (A olisi voinut korjata robotin vasta viikon päästä). A:n suorituksessa olevan virheen selvittämisestä aiheutuneet kustannukset olivat B:lle 300 euroa. Mitkä olivat välillisiä ja mitkä välittömiä vahinkoja.

163 Vahingonkorvaus kauppalain mukaan Välittömät vahingot korvataan kontrollivastuun perusteella Lain 27 :n mukaan myyjän on vastuusta vapautuakseen näytettävä, että viivästys tai virhe on johtunut Esteestä Este on ollut myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella Estettä ei ole voitu ottaa kohtuudella huomioon kaupantekohetkellä Estettä ei ole voitu kohtuudella välttää eikä voittaa

164 Vahingonkorvaus kauppalain mukaan Välilliset vahingot korvataan tuottamusperusteella tai virhetapauksissa Kauppalain 40.3 :n mukaisen erityisen sitoutumisen perusteella Myyjällä lienee yleensä todistustaakka tuottamuksen puuttumisesta Tuottamusvastuun ja kontrollivastuun ero ei useinkaan kovin suuri Kuluttajansuojalain mukaan ostajalla on aina oikeus korvaukseen virheen aiheuttamista välittömistä vahingoista Myyjällä ei tällöin ole käytössään mitään vapautumisperusteita

165 Vahingon määritteleminen Sopimusrikkomuksessa vahingon arvioinnin lähtökohtana ovat ne taloudelliset edut, jotka velkojalta on jäänyt saamatta Verrataan toisiinsa hypoteettista ja todellista tapahtumainkulkua ero osoittaa velkojalle aiheutuneen vahingon KKO 1994:98. Kalanviljelylaitoksen hankkimien verkkoaltaiden saumoissa oli ollut valmistusvirheestä johtuneita aukkoja, joista kaloja oli päässyt karkaamaan. - Kuinka paljon kaloja oli karannut? Verrattiin toisiinsa rikkinäistä ja ehjää kalahäkkiä, joissa oli ollut sama määrä kaloja viallisesta häkistä saatu kalamäärä kg pienempi kg x myyntihinta 20 mk/kg perkaamis-, kuljetus- yms. kustannukset korvattava vahinko = mk

166 Sopimusetujen määritelmät Positiivinen sopimusetu - Sopimusrikkomustilanteessa luonnollinen lähtökohta on positiivisen sopimusedun arviointi l. millaiseen asemaan velkoja olisi päässyt, jos sopimusvelvoitteet olisi täytetty asianmukaisesti vrt. edellä KKO 1994:98 - Turvaa velkojalle sopimuksen mukaisen taloudellisen hyödyn Negatiivinen sopimusetu - Mikä olisi velkojan taloudellinen tulos, jos sopimuksen valmisteluun ei olisi lainkaan ryhdytty - Ei korvaa velkojalle sopimuksen mukaista voittoa tms. käytetään lähinnä sopimusneuvottelujen epäasianmukaiseen katkaisemiseen tai pätemättömään sopimukseen perustuvan vastuun yhteydessä

167 Negatiivisen sopimusedun korvaaminen KKO 1978 II 4. Vanhemmat, jotka myytyään alaikäisen tyttärensä omistaman kiinteistön A:n puolisoille olivat, yrittämättäkään hankkia kauppakirjassa edellytettyä oikeuden lupaa, luopuneet tuosta kaupasta myymällä kiinteistön B:lle, velvoitettiin omasta puolestaan ja tyttärensä holhoojina yhteisvastuullisesti suorittamaan A:n puolisoille korvausta heille rauenneesta kiinteistönkaupasta aiheutuneista kustannuksista. Ään - Sitovaa sopimusta (kauppaa) ei syntynyt, koska TI:n lupa puuttui - Vanhemmilla ei oikeutta luopua kaupasta yksipuolisesti mk korvaus kaupan valmistelusta aiheutuneista matka yms. kuluista

168 Rikastumiskielto Velkojan kärsimä todellinen vahinko muodostaa korvauksen ylärajan (vrt. punitive damages USA:ssa) Esim. Kiinteistönkauppa: Ostaja on korjannut kaupan kohteessa olevan virheen eurolla kaupan kohteesta tulee euroa arvokkaampi kuin se olisi ollut, jos kohde olisi ollut sopimuksen mukainen eduntasoitus = euron korvaus

169 Syy-yhteysvaatimus ja ennakoitavuus Vahingon korvauskelpoisuus edellyttää, että vahinko on syyyhteydessä vastuuperusteena olevaan tekoon tai laiminlyöntiin - vastuuta ei synny vahingosta, joka jonka aiheutuminen on ollut velallisen sopimusrikkomuksesta riippumatonta Ennalta arvaamattomat vahingot jäävät korvausvelvollisuuden ulkopuolelle - Jos velallinen voisi joutua vastuuseen itselleen tuntemattomista velkojan riskeistä, hän ei kykene sitoutumisharkinnassaan ottamaan huomioon näiden rasitusten vaikutusta velkoja voi sopimusta solmittaessa ilmoittaa vastapuolelle erityisistä riskeistään (jos hänen tilaamaansa konetta ei saada ajoissa, häneltä menee erinomainen kauppa saamatta)

170 Myötävaikutus Sopimuskohteen virheellinen käyttötapa Vahingonkärsijän velvollisuus rajoittaa vahinkoa (Esim. KauppaL 70.1 ) esim. katesopimuksella ylimääräiset kustannukset velallisen korvausvastuun piiriin Jos velkoja laiminlyö tarpeelliset rajoitustoimet, velallinen välttää korvausvastuun siltä osin kuin vahingot olisi voitu asianmukaisin toimenpitein estää

171 Vastuunrajoitusehtojen tyypit Korvausvastuun perustetta koskevat ehdot Force majeure ehdot ja muut vastuusta vapauttavia perusteita määrittelevät ehdot Korvausvastuun määrää koskevat ehdot Vastuulla kiinteä enimmäismäärä Vastuulla vastasuorituksen määrään sidottu enimmäismäärä Välillisiä vahinkoja ei korvata Vastuun muita edellytyksiä koskevat ehdot Reklamaatio- ja vanhentumisajat ym.

172 Vastuunrajoitusten arviointi Vastuunrajoittamisintressi usein hyväksyttävä Ei haluta ottaa vastuuta odottamattomista tapahtumista tai sopimuskumppanin tuntemattomista intresseistä Voi olla myös vakuutussuojan edellytys Kohtuullisuusarviointi Kuluttajalainsäädäntö lähtee yleensä vastuunormien pakottavuudesta, jolloin vastuunrajoitukset sitomattomia Muuten lähtökohtaisesti sallittuja

173 Vastuunrajoitusehtojen kohtuullisuusarvionti Elinkeinoelämän suhteissa tiettyjen (etenkin välillisiä vahinkoja koskevien) vastuunrajoitusten yleisyys puoltaa niiden hyväksyttävyyttä Kysyä voidaan, millainen vastuu jää jäljelle Samoin merkitystä sillä, mitä mahdollisuuksia vahinkoriskin pienentämiseen tai siltä suojautumiseen kummallakin osapuolella on Toimintajärjestelyt (varaston ylläpitäminen, lyhyisiin toimitusaikoihin sitoutumisen välttäminen ym.) Vakuuttaminen

174 Korvauksen sovittelu Kohtuusperusteisesta sovittelusta määräyksiä useissa erityislaeissa (KauppaL, KSL, MK jne) Kohtuusperusteinen sovittelu mahdollista sopimustyypistä riippumatta myös ilman erityislain määräystä Sovitteluharkinnassa huomioon - korvausvelvollisen mahdollisuudet ja estää vahingon syntyminen - muut olosuhteet - sopimuksen ulkoisen vastuun sovitteluharkinnan osatekijät (korvausvelvollisen varallisuus ja toimeentulo, vahingonkärsijän korvaustarve, korvausvelvollisen tuottamuksen laatu, taloudellisen edun tavoittelu, vakuutukset ja vakuutusmahdollisuudet, vahinkoon johtaneen toiminnan laatu ja tapahtumaympäristö)

175 Sopimuksen lakkauttamistavat Käsitteet (käyttö on horjuvaa) 1. Purkaminen: Osapuoli irtautuu sopimuksesta vastapuolen riskipiiriin kuuluva seikan vuoksi (yl. sopimusrikkomuksen) Vrt. vetäytyminen. 2. Irtisanominen: Oikeus siihen perustuu yleensä lain tai sopimuksen määräyksiin 3. Raukeaminen: Osapuolista riippumatonta sopimuksen lakkaamista. Siinä sopimussidonnaisuus lakkaa itsestään.

176 Purkaminen Olennainen sopimusrikkomus - Avoimen yhtiön X yhtiömies A harjoittaa pitkän aikaa salaa laajaa X:n kanssa kilpailevaa toimintaa ja rikkoo kilpailukieltoa koskevaa sopimusehtoa (lakia) Olennainen toisen osapuolen olosuhteiden muutos - Yhtiökumppani A sairastuu pysyvästi eikä kykene enää suoriutumaan yhtiösopimusta koskevista velvoitteistaan Osapuoli irtautuu sopimuksesta vastapuolen riskipiiriin kuuluva seikan vuoksi (Vrt. yhtiömies B sairastuu B:llä vetäytymisoikeus)

177 Irtisanominen Yleisin kestosopimuksen lakkauttamisperuste Esim. Avoimen yhtiön X yhtiömiehet A ja B ovat sopineet yhtiösopimuksessa, että yhtiösopimuksen irtisanomisaika on 3 kk. A irtisanoo yhtiösopimuksen lakkaamaan 3 kk kuluessa irtisanomisesta - Oikeus irtisanomiseen perustuu yhtiösopimuksen määräyksiin

178 Raukeaminen X Oy ja Y Oy päättävät yhdistyä Yhdistymisen seurauksena määräävä markkina-asema Markkinaoikeus kieltää / määrää purettavaksi yrityskaupan - Osapuolista riippumatonta sopimuksen lakkaamista. Siinä sopimussidonnaisuus lakkaa itsestään

179 Kestosopimusten päättymistä koskevat yleiset säännöt Normaalit päättymisperusteet Määräajan täyttyminen Irtisanominen Epänormaalit Purkaminen Raukeaminen

180 Määräaikainen sopimus Ei yleensä irtisanottavissa; ei tosin estettä sopia irtisanomismahdollisuudesta Päättyy ilman reaktiota määräajan lopussa Jatkokausioptio mahdollinen Voidaan sopia automaattisesta jatkumisesta, ellei toinen ilmoita ennalta haluavansa lakkauttaa sopimuksen Enimmäisvoimassaolosta säännöksiä erityislaeissa - Työsopimus (TSL 6:1.3) - Kiinteistönvälitystoimeksianto

181 Määräaikainen sopimus Ongelmallisia tilanteita voi syntyä, jos sopimusta jatketaan määräajan tultua täyteen ilman, että sopimustilannetta selvitetään Jatkuuko vanha vai syntyykö uusi sopimus? Onko jatkokautena kysymyksessä toistaiseksi voimassa oleva sopimus vai vallitseeko aikaisempaa vastaava uusi määräaika? Sopimustilanteen selvittäminen aiheellista

182 Irtisanominen Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten päättämistapa - Ei edellytä mitään erityistä syytä, ellei toisin säädetty tai sovittu = irtisanomisvapaus lähtökohta - Irtisanomisaika voi tulla sovellettavaksi Sopimuksen lakkauttaminen sinänsä legitiimi intressi Sopimuspakon vallitessa ei ilmeisesti ainakaan täysin vapaata irtisanomisoikeutta - Sähkösopimus Vapaamuotoinen toimenpide - Näyttövelvollisuus tapahtumisesta suorittajalla

183 Irtisanominen Irtisanomismahdollisuus voi puuttua harvinaisessa tilanteessa, jossa sopimus on tarkoitettu osapuolten pysyväksi järjestelyksi KKO 1994:95. Osakeyhtiön osakkaat A ja B olivat vuonna 1978 sopineet, että he saivat samat palkkaedut työstään yhtiössä, jossa A oli toimitusjohtajana ja B talousjohtajana. Yhtiö oli A:n päätöksellä vuonna 1990 taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanonut B:n työsuhteen. Irtisanominen merkitsi myös osakassopimuksen irtisanomista, mihin A:lla ei sopimuksen tarkoitus ja sisältö huomioon ottaen ollut oikeutta. Tämän sopimusrikkomuksen johdosta A velvoitettiin suorittamaan B:lle vahingonkorvausta osakassopimukseen liittyneiden etujen menetyksestä.

184 Irtisanominen sopimuksen muuttamiskeinona Ei yleensä oikeutta yksipuoliseen sopimuksen muuttamiseen ja tämän oikeuden pidättäminen ehdoissa on ongelmallista keskeisten muutosten osalta Sen sijaan sopimus voidaan yleensä irtisanoa tai lakkauttaa määräajan päättyessä ja tarjota sopimuskumppanilla jatkoa uusin ehdoin Työoikeudessa hyväksytty työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen, jos työnantajalla olisi oikeus irtisanoa sopimus

185 Irtisanomisaika Ei välttämätön Irtisanomisajasta erityissäännöksiä AsHVL, TSL jne. Asianmukaisen irtisanomisajan tarjoamatta jättäminen sopimusrikkomus Vahingonkorvausmahdollisuus Voi puuttua myös välittömän päättämisoikeuden tarpeelliseksi tekevistä syistä (esim. luottamussuhde asianajotoimeksiannossa, terveydenhoitopalvelut) Ellei määritetty sopimuksessa, tulee sovellettavaksi kohtuullinen aika, johon vaikuttavat sopimuksen kesto, korvaavien sopimussuhteiden mahdollisuus, investointien suuruus ym. - Liikesopimus, jossa toinen osapuoli ryhtynyt mittaviin investointeihin pitkä irtisanomisaika

186 Lyhyen irtisanomisajan ongelma Melko tavallista, että sopimuksen jatkuvuus on välttämätön toisen osapuolen taloudelliselle toiminnalle, mutta sopimuksessa on kuitenkin lyhyt irtisanomisaika (esim. 3-6 kk) Irtisanomisajan pituus on suhteutettava toiminnan vaatimaan sopeutumisaikaan ja siihen, missä määrin irtisanova osapuoli on perustanut toiminnallaan odotuksia sopimuksen jatkumiseen Toisinaan syntyy jännite sopimuksen taloudellisen tarkoituksen edellyttämän esim. vuosien sopeutumisajan ja irtisanomisehdon välillä

187 Lyhyen irtisanomisajan ongelma Tyyppitilanne: A investoi B:n tieten sopimuksen tarkoittamaan liiketoimintaan summan, jonka kuoleentuminen edellyttää usean vuoden sopimuskautta; tämän jälkeen B irtisanoo sopimuksen sen mukaiseen irtisanomisaikaan vedoten Lojaliteetti-, kohtuus- ja luottamusargumentit

188 Lyhyen irtisanomisajan ongelma Taloudellisen tarkoituksen ja sopimusehdon ristiriita? Voidaan esittää, että sopimuksen keskeisenä sisältönä oleva liiketoiminta edellyttää pidempää sopimuskautta kuin irtisanomisehto ja että sopimuksessa on sen vuoksi rakenteellinen ristiriita Mahdollista väittää, että sopimuksen kokonaistarkoitus on painavampi kuin sen yksittäinen ehto Toisaalta irtisanomisehto on ollut tiedossa ja sen mukainen riski on voitu ottaa huomioon

189 Oikeudeton irtisanominen Sopimusrikkomus sopimusrikkomuksen oikeuskeinot, esim. vahingonkorvaus Velkojalla voi olla velvollisuus rajoittaa irtisanomisesta hänelle aiheutuvaa vahinkoa tekemällä korvaava sopimus kolmannen kanssa - Maahantuoja A irtisanoo oikeudettomasti tukkuliike B:n kanssa tekemänsä sopimuksen, jonka mukaan A toimitti B:lle kg titaania/kk hintaan euroa. B myy raaka-aineet (1.000 kg) jälleenmyyjille hintaan euroa. Markkinoilla on myös muita titaanin toimittajia, joiden kanssa B pystyy tekemään vastaavan sopimuksen. B jää 3 kk vaille titaania ja vaatii A:lta Aktiivisesti toimimalla B olisi voinut rajoittaa vahinkonsa yhteen kk:n. B saa oikeudettomasta sopimusrikkomuksesta euron korvauksen, vaikka olisi heittäytynyt passiiviseksi ja kärsinyt euron vahingon

190 Sopimuksen purkaminen Velkojan voimakkain oikeussuojakeino; lakkauttaa sopimuksen välittömästi ja mitätöi tehdyt suoritukset vaatii vahvoja perusteita (vapaamuotoinen purkamisilmoitus) - purkamisoikeutta pyritään yleensä rajoittamaan; hinnanalennus yms. sopimuksen voimassapitävät keinot ensisijaisia - ajalliset rajoitukset purkaminen mahdollista vain tietyn ajan purkamisperusteen ilmaantumisesta - Yleensä ei ole ajallista määräaikaa reklamaatiovelvollisuus (yleensä kohtuullisen ajan sisällä) - Vaatii usein varoitusta purkamisoikeus vain, jos sopimusrikkomus toistuu Vrt. välittömän purkamisoikeuden perustava sopimusrikkomus

191 Sopimuksen purkaminen Purkamisoikeuden edellytyksenä olennainen sopimusrikkomus (muu vastapuolen vastuulla oleva seikka) Yleisten purkamisedellytysten hyvä täsmennys UNIDROIT:n Principles of International Commercial Contracts periaatteissa (artikla 7.3.1), jonka mukaan sopimusrikkomuksen olennaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon: Johtaako sopimusrikkomus siihen, että velkojan oikeutetut odotukset jäävät toteutumatta; merkitystä on myös sillä, oliko velallisella tieto näistä odotuksista

192 UNIDROIT:n periaatteiden purkuedellytys Oliko rikotuksi tulleen velvoitteen täsmällinen noudattaminen sopimuksen olennainen osa Onko sopimusrikkomus tahallinen tai piittaamattomuutta ilmentävä Onko velkojalle syntynyt aihe olettaa, että myöhempiin suorituksiin ei voi luottaa Kärsiikö velallinen kohtuuttomia menetyksiä suoritukseen valmistautumisen tms. syyn vuoksi, jos sopimus puretaan

193 Purkamisedellytykset Kaikkiaan merkitystä: Sopimuksen taloudellisen sisällön toteutumisella Muiden oikeus- ja kompensaatiokeinojen tuottaman hyvityksen riittävyydellä Sillä, onko luottamus sopimuskumppaniin perustellusti järkkynyt Sopimusrikkomusten toistuvuudella ja aikaisempia laiminlyöntejä koskevilla varoituksilla

194 Purkamisen oikeusvaikutukset A. Purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi vrt. irtisanominen ja irtisanomisaika B. Purkaminen perustaa osapuolille velvollisuuden palauttaa jo tehdyt suoritukset - Jos mitään suorituksia ei ole tehty velvoitteet lakkaavat (sopimusrikkomusseuraamukset jäävät) - Suorituksia tehty: 1. Kertasopimus purkaminen merkitsee koko sopimuksen peräyttämistä 2. Kestosopimus purkaminen ei vaikuta purkamista edeltävään aikaan (luontoispalautus ei aina mahdollista; vuokrasopimus)

195 Purkaminen: tuotto, hyöty ja kustannukset Käyttöhyöty korvattava Rahalle korkolain mukainen tuottokorko siltä ajalta, kun varat olleet hallussa Kustannukset? - Käyttökustannukset - Esineeseen pannut kustannukset * tarpeelliset kustannukset * hyödylliset kustannukset * ylimääräiset kustannukset

196 Oikeudeton sopimuksen purkaminen Vastapuoli voi kiistää purkamisperusteen olemassaolon ja vaatia sopimussuhteen jatkamista Vaatia vahingonkorvausta sopimuksen ennen aikaisen päättymisen vuoksi

197 Lakkauttamisperusteeseen vetoamisen jälkeinen aika Irtisanomisperusteeseen vetoaminen saattaa muuttaa osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia, vaikka sopimus vielä voimassa Esim. avoimen yhtiön yhtiösopimus (tai muu yhteistyötä edellyttävä sopimus) - Irtisanomisen jälkeen voi olla velvollisuus välttää toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa irtisanomisen tarkoituksen kanssa Tappiota tuottavan avoimen yhtiön yhtiömies A irtisanoo yhtiösopimuksen lakkaamaan yhtiösopimuksessa määrätyn 4 kk irtisanomisajan kuluttua. Yhtiömies B tekee tämän jälkeen yhtiön nimissä 24 kk:n liikehuoneiston vuokrasopimuksen, hankkii kauppatavaraa vuoden tarpeiksi jne. vahingonkorvausvastuu