Sopimukset yritystoiminnassa. Perusasiaa yrittäjälle

Transkriptio

1 Sopimukset yritystoiminnassa Perusasiaa yrittäjälle

2 Sopimukset yritystoiminnan selkäranka Lähes kaikki vaihdanta modernissa markkinataloudessa perustuu sopimuksiin: myynnit, ostot, vuokraus. Hyvin tehdyt ja harkitut sopimukset luovat perusturvaa ja suojaavat ikäviltä yllätyksiltä. Kättä päälle ja Kyllä miehen sanaan voi luottaa maailma on mennyttä (jos sitä ikinä olikaan ). 2

3 Mutta lakimiehen palkkaaminen on niin kallista Jo perustietojen hallitseminen sopimusoikeudesta auttaa! Sopimusten tekeminen on pitkälti yhdistelmä maalaisjärkeä ja tervettä epäluuloa Tärkeää on muistaa syy hyvän sopimuksen tekemiselle: Sopimusta tarvitaan, kun asiat ovat menossa tai jo menneet pieleen! > sopimuksella tulee siis päättää yhdessä etukäteen, miten mahdolliset ongelmat tullaan ratkaisemaan. 3

4 Sopimuksen syntyminen: tarjous ja vastaus Tarjous on yksipuolinen oikeustoimi, joka sitoo tarjouksen tekijää. Tarjous sitoo tekijäänsä Sen sisältöisenä, kun tarjouksen tekijä on sen antanut; Siitä lähtien, kun tarjouksen vastaanottaja on ottanut siitä selon; Siihen saakka, kun tarjouksessa on mainittu sen voimassaoloaika, tai kohtuullisen ajan ; tai Kunnes vastaanottaja hylkää tarjouksen. Sopimus syntyy sillä hetkellä, kun tarjous hyväksytään! 4

5 Tarjous ja vastaus Tarjouksen on sisällöltään oltava niin kattava, että jos vastaanottaja hyväksyy sen, sopimuksen sisältö on selvä molemmille osapuolille. Vähintään: mistä tuotteesta kyse (yksilöitävä riittävän tarkasti), määrä, hinta (kokonaishinta vai per yksikkö), toimitus (nouto, postitus, rahti tms), ehkä maksutapa ja aika, tarjouksen voimassaoloaika, onko tarjoustuotteiden määrä rajoitettu. Jos tarjouksen vastaanottaja antaa ehdollisen tai muutetun hyväksyvän vastauksen, kyseessä on vastatarjous > roolit vaihtuvat, ja vastatarjouksen hyväksymisvalta siirtyy alkuperäiselle tarjouksen antajalle. 5

6 Sopimuksen syntyminen: neuvottelumenettely Sopimusneuvotteluissa esitetyt ehdotukset ja hinnat eivät ole neuvottelijaa samalla tavalla sitovia kuin tarjouksessa. Sopimusneuvotteluissa voidaan siis esittää erilaisia vaihtoehtoja, joista ei tule juridisesti sitovia lausumia ennen kuin on päästy yhteisymmärrykseen. Sopimusneuvotteluihin liittyy kaksi asiakirjatyyppiä: Aiesopimus eli letter of intent > ilmaistaan halu jatkaa sopimusneuvotteluja, ei osapuolia juridisesti sitova asiakirja. Esisopimus > Pääkohdat tulevasta sopimuksesta kirjaan ylös, ja osapuolet sitoutuvat solmimaan tulevan sopimuksen. Yksityiskohtia vielä hiomatta. Sitoo osapuolia juridisesti tulevaan sopimukseen. 6

7 Mihin sopimus velvoittaa? Onko pakko jos ei ehdi tai pysty? Sopimus synnyttää oikeuksia ja velvollisuuksia molemmille osapuolille. Tavoitteena sopimustasapaino. Suomessa sopimusvapaus > vapaus valita, kenen kanssa ja millä ehdoilla tekee sopimuksen. Tästä seuraa, että jos sopimukseen ryhtyy, se velvoittaa sisältönsä mukaisesti. Huomaa ero kuluttajasopimusten (osapuolten epätasapaino) ja muiden sopimusten (osapuolten tasaveroinen asema) välillä! 7

8 Pääseikat sopimusvelvoitteiden Osapuolten on täytettävä sopimuksessa määritellyt velvoitteensa (esim. tavarantoimitus sovitussa ajassa, suorituksen laatu ja määrä, maksu sovittuna aikana jne). Osapuoli, joka laiminlyö oman sopimusvelvoitteensa suorittamisen, syyllistyy sopimusrikkomukseen. SOPIMUSRIKKOMUS = sopijapuolen suoritus poikkeaa sopimusvelvoitteiden mukaisesta suorituksesta toisen haitaksi Jos jostain seikasta ei ole sopimuksessa sovittu, saattaa velvoitteen sisältö määrittyä esim. kauppatavan tai lain perusteella. Toisen osapuolen pitää vedota sopimusrikkomuksen ja tehdä siitä reklamaatio kohtuullisessa ajassa rikkomuksen havaittuaan. Ei ole viranomaistoimintaa, vaan osapuolten keskinäinen riita asia. Poikkeuksena kuluttaja asiat, joissa kuluttaja voi saada apua kuluttajaviranomaisilta. noudattamisessa 8

9 SOPIMUS RIKKOMUKSEN SEURAAMUKSET Luontoissuoritus Virheen oikaisu Hinnanalennus Sopimuksen purkaminen Vahingonkorvaus Sopimussakko Viivästyskorko

10 Vahingonkorvaus Käytännössä saattaa usein olla ankarin seuraus sopimusrikkomuksesta. Korvattavaksi tulee välittömät vahingot, mutta myös välillisiä vahinkoja. Syy seuraus ketjujen pituus näyttökysymys ja oikeuskulttuuria. Välittömiä vahinkoja: tuhoutunut tuote, korjauskulut, korvaavan oston kulut, ylimääräiset matkakulut tms, josta esitettävissä lasku. Välillisiä vahinkoja: menetetyt myyntitulot, menetetyt asiakassuhteet tms syy seuraus ketjussa kauempana syntyvät vahingot. 10

11 Sopimussakko Osapuolten sopima sakko sopimusrikkomuksen varalta. Kirjataan sopimukseen (ei suositeltavaa sopia suullisesti, lähes mahdoton todistaa). Sopimusta rikkoneen osapuolen tuottamusta tai aiheutuneen vahingon määrää ei arvioida, vaan sakko tulee maksettavaksi ehdon mukaisesti. Sopimussakko tehokas ja kätevä tapa painostaa sopimusosapuolta noudattamaan sopimusvelvoitteitaan. Voi tulla maksettavaksi myös vahingonkorvauksen rinnalla. Jos sopimuskumppani haluaa sopimukseen sopimussakon, tulee tarkasti arvioida oma kykyä suoriutua sopimusvelvoitteista sopimuksen mukaisesti! 11

12 Viivästyskorko Tehosteena sopimuksen mukaisille maksuvelvoitteille ja mm. vahingonkorvausvelvoitteelle. Vuotuisen viivästyskoron määrä = Suomen Pankin ilmoituksessaan vahvistama (EKP:n korkoon sidottu) viitekorko + 7 % yksikköä. Korko voi olla edellistä korkeampi sopimuksen tai kauppatavan perusteella. Kuluttajasopimuksissa ja asunnon hankintaan liittyvissä sopimuksissa ei voida pätevästi sopia korkeammasta korosta. 12

13 Muistettavaa erityisesti luovan alan sopimuksissa Tekijänoikeuden, mallioikeuden, tavaramerkin tms siirtymisestä tai käyttöoikeudesta on muistettava sopia. Esim. ostajan oikeus myydä tuotetta edelleen, esittää sitä julkisesti, kopioida, käyttää markkinoinnissaan tms. Myös käyttöoikeuden laajuus ja kesto sekä mahdollinen erillinen korvaus! Jos sopimusvelvoite on henkilökohtainen eli liittyy suoraan osapuolen suoritukseen (esim. esitys, maalaus, sävellys..) niin suorittajan estyminen tekemästä suoritusta estää ostajaa vaatimasta luontaissuoritusta, MUTTA sopimussakko tai vahingonkorvaus saattaa silti tulla maksettavaksi. Korvausten määrästä tällaisissa tilanteissa kannattaisi sopia jo sopimuksessa (jotta korvausten määrä rajoitettu). ESIMERKKI Suoritusvelvollisuuden estyessä sairastumisen, loukkaantumisen tai muun osapuolen omaan toimintaan liittymättömän syyn johdosta, ei osapuolella ole korvausvelvollisuutta aiheutuneista vahingoista / 500 euroa ylittävistä vahingoista, eikä sopimussakko tule tällöin maksettavaksi. 13

14 KIITOS!