Yhtymähallitus 27.8.2013, liite 87 1 VASTINE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEEN TOIMIKAUDELTA 2012 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakunta on antanut 24.4.2013 arviointikertomuksen vuoden 2012 toiminnasta. Karviaisen johto on laatinut muistion tarkastuslautakunnan kertomuksessaan esittämien eräiden asioiden osalta. 5.1.1 Vuoden 2011 arviointikertomuksen käsittely Vuoden 2011 arviointikertomuksen johdosta laadittu muistio käsiteltiin Karviaisen yhtymähallituksessa 7.8.2012 83. 4 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet v. 2012 Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen luvun 4 kohdassa 7 mainittujen indeksien nimet on kirjoitettu väärin. Indeksit, joita Karviaisessa seurataan niiden ilmestyessä ovat: ikävakioitu sairastavuusindeksi ja terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioitu kustannusindeksi 5.1.1 ja 5.1.2 Yhteiset toiminnot ja hallinto toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Asiakastyytyväisyyskyselyt ja asiakaspalautejärjestelmät Asiakastyytyväisyyskyselyiden ja muiden asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen systemaattiseksi kokonaisuudeksi on mahdollista nyt kun Karviaisen toiminta on saatu vakiinnutettua ja resurssia voidaan kohdentaa tähän tarkoitukseen. Ikäihmisten palvelulinjalla toteutetun vuoden 2012 asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset on esitetty vuoden 2012 toimintakertomuksessa. Kyselyn tuloksia vuoden 2010 tuloksiin arvioitiin tulosten esittämisen yhteydessä. Tulokset esiteltiin keväällä 2013 ikäihmisten palvelulinjan linjapäivässä koko henkilökunnalle sekä osastonhoitajien kokouksessa ja johdon työkokouksessa. Vastausprosenttia ei voitu ilmoittaa, koska lähetettyjen ja jaettujen lomakkeiden määrästä ei ollut tarkkaa tietoa. Tulosten pohjalta laadittiin kehittämisen kohteet yksiköittäin. Henkilökunta ja esimiehet jokaisessa yksikössä ikäihmisten palvelulinjalla ottavat kehittämisen kohteet huomioon omassa toiminnassaan. Kyselyssä toivottiin, että toimipisteissä tilat, joissa voisi tavata omaisia, olisivat siihen tarkoitukseen sopivampia. Tämän toivomuksen toteuttamiseen Karviainen tarvitsee jäsenkuntien tilapalvelun apua.
2 Toiminnan kustannusten pitäminen oikeassa suhteessa palvelutarpeeseen Arviointikertomuksessa (5/18) on kirjoitettu, että toiminnan kustannusten pitäminen oikeassa suhteessa palvelutarpeeseen tavoitteen mittaamiseksi käytetään terveydenhuollon tarvevakioitua sairastavuusindeksiä. Tällaista indeksiä ei ole olemassa ja tarkastuslautakunta on arviointikertomuksensa tähän kohtaan ottanut ikävakioidun sairastavuusindeksin luvut, jotka on yhtymähallituksen toimintakertomuksessa raportoitu kohdassa terveys- ja hyvinvointivaikutusta ennalta ehkäisevällä työllä. Lisäksi arviointikertomuksessa on viitattu (6/18) vanhustyön tarvevakioituun sairastavuusindeksiin, jonka nimistä indeksiä ei myöskään ole olemassa. Tarkastuslautakunta on kertomuksensa tässä kohdassa raportoinut faktisesti terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioidun kustannusindeksin pistemäärät vuosilta 2007 2010. Yhtymähallituksen toimintakertomuksen teksti oli seuraava: Edellä mainitun tavoitteen välilliseksi mittaamiseksi on käytetty tarvevakioitujen terveydenhuollon ja vanhustyön kustannusten indeksiä. Toimintakertomusta laadittaessa ko. indeksin viimeiset tiedot ovat vuodelta 2010, jotka tiedot on raportoitu edellisessä toimintakertomuksessa. Luvussa 9.1 on kuitenkin raportoitu eräistä menoista, joita on erilaisilla kehittämistoimenpiteillä saatu valtuustokauden aikana pienennettyä. Yhtymähallituksen vuoden 2012 toimintakertomuksen laatimisen jälkeen THL julkaisi tiedot vuoden 2011 terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioiduista menoista ja kustannusindekseistä 29.5.2013. Menot ja indeksipistemäärät ovat seuraavat: Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot ja tarvekertoimet sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2007-2011 nettomenot asukasta kohti ja nettomenoindeksi Nettomenot /asukas Nettomenot, indeksi koko maa = 100 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Karkkila 1908 2036 2031 2072 2205 110 108 104 104 105 Nummi-Pusula 1874 2057 1960 2088 108 109 100 104 Vihti 1473 1588 1602 1646 1649 85 84 82 82 79 Kirkkonummi 1354 1478 1607 1642 1589 78 78 82 82 76 Lohja 1683 1757 1816 1855 2005 97 93 93 93 96 Nurmijärvi 1334 1434 1506 1540 1617 77 76 77 77 77 Tuusula 1387 1524 1571 1506 1610 80 81 80 80 77 HUS 1608 1738 1794 1798 1862 93 92 92 90 89 Lohjan sha 1656 1741 1777 1828 1901 95 92 91 91 91 L-U sha 2018 2213 2182 2213 2371 116 117 112 111 113
Tarvekerroin, koko maa = 1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi koko maa = 100 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Karkkila 1,07 1,05 1,04 1,05 1,06 103 103 100 99 99 Nummi-Pusula 1,03 1,03 1,02 1,01 104 106 99 103 Vihti 0,78 0,78 0,77 0,77 0,77 108 108 107 107 102 3 Kirkkonummi 0,7 0,7 0,7 0,71 0,71 112 112 117 116 107 Lohja 0,88 0,89 0,9 0,91 0,93 110 105 104 102 102 Nurmijärvi 0,74 0,75 0,74 0,74 0,75 104 102 104 103 103 Tuusula 0,75 0,75 0,76 0,76 0,77 107 108 107 98 100 HUS 0,84 0,84 0,84 0,84 0,84 110 110 109 107 106 Lohjan sha 0,88 0,88 0,88 0,88 0,89 108 105 104 104 102 L-U sha 1,04 1,03 1,03 1,02 1,02 112 114 109 108 110 Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan kustannusindeksin tulkintaa ei tulisi suorittaa absoluuttisena vaan suhteellisena. Indeksit mittaavat kunnan asemaa suhteessa maan keskiarvoon. Kunnan väestön terveystila on saattanut absoluuttisesti nousta, mutta heikentyä suhteessa maan keskiarvoon tai väestön terveydentila on saattanut absoluuttisesti huonontua, mutta parantua suhteessa maan keskiarvoon. Edellä esitettyjen lukujen valossa tarvevakioidun kustannusindeksin kehitys on viime vuosina ollut myönteistä Karkkilan ollessa tarvevakioiduilta kustannuksiltaan hieman alle maan keskiarvon ja Vihdin hieman yli, Vihdin kuitenkin lähestyessä nopeasti maan keskiarvoa. Arviointikertomuksessa mainitaan talous- ja hallintopalvelujen voimakas nousu verrattuna vuoteen 2011. Menojen nousu on lähinnä budjettitekninen: varhaiseläkemenoperusteisten maksujen siirtyminen vuoden 2008 henkilöstösopimuksen mukaisesti jäsenkunnilta Karviaiselle vuonna 2012 (lisäys 104 tuhatta euroa). Varhaiseläkemaksujen siirtymisestä jäsenkuntien budjetista Karviaisen budjettiin on mainittu toimintakertomuksessa luvussa 9.1. tuloslaskelmaosan ja käyttötalouden toteutuminen. Talousja hallintopalvelujen tilinpäätöksen mukainen toteutuma oli hieman alle talousarvion vuonna 2012. 5.1.3 Yhteiset toiminnot ja hallinto ym. Henkilöstöpäällikön viran tullessa avoimeksi helmikuussa 2011 yhtymähallitus päätti muuttaa (22.3.2011 41) ko. viran hallinto- ja talouspäällikön viraksi. Näin ollen hallinnon resursseja ei lisätty, mutta työn sisältöä suunnattiin uudestaan. Hallinto- ja talouspäällikön tehtäviksi määriteltiin: - talousarvio- ja vuosisopimusprosessin suunnittelu, kehittäminen, aikataulutus ja osallistuminen toteutukseen - toiminnan ja talouden ohjauksen järjestelmien kehittäminen ja ylläpito - vuosittaisen raportoinnin toteuttaminen - virka- ja työehtosopimukset ja niiden työnantajakohtainen tulkinta - palkkausjärjestelmiin liittyvät asiat ja paikalliset sopimukset - työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintajärjestelmien ylläpito ja kehittäminen - johdon työhön osallistuminen - kuntayhtymän toimiston lähiesimiestehtävät.
4 Hallinto- ja talouspäällikön toimenkuva on laaja sisältäen talous-, henkilöstö- ja tila-asioita. Eri tehtävien painopisteet vaihtelevat vuosittain ja painopistealueet sovitaan vuosittain kuntayhtymän johtajan kanssa. Lisäksi jokaisella johtajalla ja esimiehellä on vastuu yksikkönsä toiminnasta ja taloudesta. Karviaisen johdon ja linjajohdon tehtävänä on sovittaa toiminnasta ja taloudesta mahdollisimman hyvä kokonaisuus toimintaolosuhteiden puitteissa. Toiminnan ja talouden ohjausta on kehitetty vuonna 2012 ottamalla käyttöön uusi kuukausiraportointi. Raportoinnilla seurataan kuukausittain kustannusten, suoritteiden ja valittujen avainlukujen kehitystä. Raportti toimitetaan yhtymähallitukselle, jäsenkuntien hallituksille kuntien kirjaamon kautta, kuntajohtajille, Karviaisen johdolle ja talousarviosta vastuullisille. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessa kiinnittänyt huomiota siihen, että ostoista omaksi -toimintalinjauksesta huolimatta ostopalveluiden suhteellinen osuus on kasvanut. Toimintojen siirtämistä omaksi toiminnaksi on toteutettu vähitellen sellaisilla osa-alueilla, joilla voidaan kohtalaisen pienillä panostuksilla ottaa toimintoja itse tuotettaviksi. Tällaisia ovat olleet esim. lastensuojelun jälkihuollon ostopalveluiden korvaaminen omalla jälkihuollon työntekijällä, lasten ja nuorten toimintaterapian ostojen korvaaminen omalla toimintaterapeutilla. Sen sijaan erilaisia laitos- tai asumispalveluita, jotka vaativat mittavia investointeja ja joista pääosa ostopalveluiden kustannuksista koostuu, ei ole lähdetty toistaiseksi siirtämään omaksi toiminnaksi. On mahdollista, että joitakin tällaisiakin toimintoja olisi taloudellisesti tarkoituksenmukaista tuottaa itse, mutta niiden toteuttaminen vaatii erittäin huolellista valmistelua. 5.2. Lasten ja nuorten palvelulinja Toimintakertomukseen on jäänyt kirjaamatta seuraavien asiakastyytyväisyyskyselyiden ajankohta. Tarkoitus on, että kyselyt toteutetaan syksyllä 2013, koska edelliset kyselyt suoritettiin vuoden 2011 syksyllä. Asiakastyytyväisyyden mittaamismenetelmiä on ennen seuraavaa kertaa harkittava tarkoin, jotta tulokset ovat sekä laajuudeltaan että sisällöltään riittävän edustavia ja siten hyödynnettävissä toiminnan kehittämisessä. Tarkastuslautakunta on todennut, että kustannusten osittaiseen vähentymiseen on saattanut vaikuttaa se, ettei lastensuojelun osalta päästy lastensuojelulain mukaisiin aikarajoihin. Itse uskomme, että sillä ei ole ollut ainakaan suurta vaikutusta kustannuksiin, koska viive on pienentynyt tarkastusvuonna ja kiireellisiin tarpeisiin on aina vastattu nopeasti. Toisaalta puuttumisen pitkittyminen olisi saattanut aiheuttaa ongelmien vaikeutumista ja kustannusten kasvua. Lastensuojelussa tehtyjen kehittämistoimien seurauksena lastensuojelulain mukaisiin aikarajoihin on päästy vuoden 2013 huhtikuusta lähtien.
5 5.3 Työikäisten palvelulinja 5.3.1 Työikäisten palvelulinja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteena tyytyväiset asiakkaat Arviointikertomuksen mukaan työikäisten palvelulinjalla ei olisi tehty asiakastyytyväisyyskyselyä v. 2012, mutta yhtymähallituksen toimintakertomuksen sivulla 5 todetaan, että kysely on tehty mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaille v. 2012. Kyselyn tuloksista raportoidaan myös toimintakertomuksessa. Aikaisempien vuosien kokemuksen perusteella on ilmennyt, että työikäisten palvelulinjan asiakastyytyväisyyttä on järkevää mitata kohdennetusti eri asiakasryhmillä. Työikäisten palvelulinjan asiakasryhmät poikkeavat merkittävästi toisistaan, joten aikaisempien vuosien yhteiskysely ei tuottanut juurikaan tuloksia toiminnan ohjauksen tueksi. Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa asiakasryhmittäin kohdennetut kyselyt auttavat korjaamaan toimintaa paremmin kuin kaikille osoitetut yleisluontoiset kyselyt. Jatkossakin työikäisille tehdään asiakaskyselyt kohdentamalla kysely vuosittain eri asiakasryhmille. Vuonna 2013 toteutetaan kyselyt ja haastattelut aikuissosiaalityön asiakkaille. Asiakaspalautejärjestelmien tieto ja valitusten määrä raportoidaan jatkossa toimintakertomuksessa. Edellä mainitut talousarviotavoitteet asiakaskyselyistä koskivat koko Karviaista, ei ainoastaan työikäisten palvelulinjaa. Tavoitteena kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään, rakenteeseen ja tarpeisiin Vuonna 2012 luotiin Karviaiseen uusi raportointikäytäntö kuukausiraporttimuodossa. Raportit käsitellään yhtymähallituksessa. Yhteenveto raporttien sisältämistä jonotiedoista ja hoitotakuun toteutumisesta voidaan jatkossa koota toimintakertomukseen. Arviointikertomuksessa mainittu toiminnan laatutaso, jossa mittarina on kutakin toimintaa ohjaavan lain minimitaso, perustuu vuosille 2010 1012 hyväksyttyyn palvelutasosuunnitelmaan. Kuntien taloustilanne ja kuntien Karviaiselle vuokraamat tilat eivät ole mahdollistaneet juurikaan tason kohottamista vuodelle 2012. 5.3.2 Työikäisten palvelulinja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Työikäisten palvelulinjan taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet kaikilta osin budjetoituun nähden. Tarkastuslautakunnan mukaan ongelmallisia kohteita menojen hallinnan kannalta olivat vammaispalvelut ja kehitysvammapalvelut, joissa tapahtui rajua kustannusten kasvua. Vammaispalveluissa asiakkaiden subjektiivinen oikeus palveluihin on erittäin vahva. Palvelut on annettava määräajassa ja mikäli kriteerit täyttyvät, on palvelu myönnettävä. Palvelujen myöntämistä ohjaa ensisijaisesti lainsäädäntö
ja eettinen vastuu yhteiskunnan heikossa asemassa olevista kansalaisista. Vaihtoehtoisia palveluja pohdittaessa otetaan aina lisäksi taloudellinen näkökulma huomioon. Vammaispalveluista ei ole järkevää karsia määrärahoja säästöjen vuoksi, sillä harkintavalta palvelujen antamisessa on erittäin rajallinen. 6 5.3.3 Työikäisten palvelulinja tarkastuslautakunnan painopistealueiden ja edellisen arviointikertomuksen sekä lautakuntatyöskentelyyn perustuvat muut huomiot Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksessa on mainittu nuorten tulottomien olleen aikuissosiaalityön painopistealueena. Toimintakertomuksessa on myös mainittu, että resursseihin tarvittaisiin lisää toinen sosiaaliohjaaja, mutta tarkastuslautakunnalle on jäänyt epäselväksi, onko resurssilisäystä esitetty. Resurssilisäykset tuodaan aina talousarviokäsittelyyn, mutta kuntien tiukka taloustilanne ei mahdollista kaikkien resurssilisäysten toteutumista. Osa tarvittavista resurssilisäyksistä karsiutuu pois jo talousarvion valmisteluvaiheessa jäsenkuntien ilmoittamien raamien mukaisesti. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että työikäisten palvelulinjalla on toimintakertomustekstissä todettu ainoastaan lääkärien vakanssimäärän korjaaminen väestön määrää ja tarvetta vastaavaksi eikä koko hoitohenkilökunnan määrän korjaamista oikealle tasolle. On todettava, että talousarvioesityksissä on tuotu yhtymähallitukselle hoitohenkilökunnan määrän korjaaminen oikealle tasolle päätöksentekoon. Karkkilan terveysasemalla avohoidon hoitohenkilökunnan määrä on riittävä, Nummelan terveysasemalla se on riittämätön. Esitykset hoitajien lisäyksistä eivät kuitenkaan ole tulleet hyväksytyiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE ohjelmassa tavoitellaan mm. lääkäri- ja hammaslääkärivajeen pienentämistä perusterveydenhuollossa. Vaikkakaan näitä tavoitteita ei ole asetettu sitoviksi tavoitteiksi vuodelle 2012, on valtakunnallisten tavoitteiden suuntaisesti edetty systemaattisesti koko valtuustokauden ajan. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden saatavuus on Karviaisen neljänä ensimmäisenä toimintavuotena parantunut merkittävästi. Karviaisessa on tavoitteena saada jokaisella osa-alueella optimaalinen henkilöstöresurssi väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin, eri vuosina painopistealue henkilöstöresursseissa vaihtelee. 5.4 Ikäihmisten palvelulinja 5.4.1 Ikäihmisten palvelulinja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ikäihmisten palvelurakenteen peittävyyslukujen laskentaa on tarkennettu ja yhdenmukaistettu suhteessa valtakunnallisiin tietoihin. Näin ollen lukusarjat laskettiin toimintakertomukseen uudestaan koko päättyneen valtuustokauden ajalta. Tunnusluku on aina hieman eri laskentaajankohdasta riippuen. Vuosien 2009 2011 luvut on otettu SOTKANetis-
tä, mikä on valtakunnallisesti ylläpidetty tietokanta. Vuoden 2012 luvut on laskettu vastaavasti kuin SOTKANetin luvut, mikä tarkoittaa seuraavaa laskentatapaa: 7 1. Säännöllisen kotihoidon peittävyys: yli 75-vuotiaisen asiakkaiden lukumäärä ajankohdasta 30.11. % vastaavan ikäisestä väestöstä 2. Tehostetun asumispalvelun peittävyys: yli 75-vuotiaiden asiakkaiden lukumäärä ajankohdasta 31.12. % vastaavan ikäisestä väestöstä 3. Omaishoidon tuen saajien peittävyys: 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavan ikäisestä väestöstä 4. Laitoshoidon peittävyys: 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden lukumäärä 31.12. % vastaavan ikäisestä väestöstä 5. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavan ikäisestä väestöstä. Vaikka yhtymähallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2012 on peittävyyttä koskevat tunnusluvut laskettu vastaavasti kuin THLn SOT- KANETISSÄ, voi vuoden 2012 tunnusluvuissa jatkossa edelleen olla eroja mm. syystä, että toimintakertomus laadittaessa on tiedossa yli 75- vuotiaiden määrä vuodelta 2011, mutta ei vielä vuodelta 2012. Kun tiedot kerätään valtakunnalliseen tilastoon vuodelta 2012, on tuolloin jo faktatieto yli 75 vuotiaiden määrästä vuonna 2012 tiedossa, jolloin vastaava ikäryhmää koskeva luku on eri (todennäköisesti suurempi), jolloin desimaali peittävyyslukujen osalta voi olla eri kuin vuoden 2011 väestömäärällä laskettuna. 5.4.2 Ikäihmisten palvelulinja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan, että nettomenojen kasvu ikäihmisten linjan osalta oli 7,8 %, joten taloudellinen tavoite ei toteutunut. Kun ikäihmisten linjan tilinpäätöksen mukaisia nettomenoja verrataan ko. talousarvioon, on poikkeama 0,9 %, joten talousarviossa oli vanhuspalvelujen tarpeen kasvuun pääsääntöisesti varauduttu. Vuodeosastojen ostopalvelujen ylitys on ollut vuona 2012 aikaisempaan suurempi. Tähän ovat johtaneet osaltaan vuodeosastotilojen eräät puutteet. Nummelan ja Karkkilan vuodeosastoilla ei ole tarkoituksenmukaisia eristystiloja. Kun potilas tarvitsee yksityishuoneen eristystilanteessa, hänelle ei ole voitu sitä järjestää omissa yksiköissä. Tässä tilanteessa on jouduttu ostamaan vuodeosastohoitoa. Sairaalainfektiot ovat lisääntyneet, joten myös eristyshuoneiden tarve kasvanut. Esim. norovirusepidemian aikana ei vuodeosastolta voida potilaita kotiuttaa eikä sinne voi ottaa uusia potilaita. Karviainen on ollut mukana Intoa Elämään hankkeessa, jossa ryhmätapaamisilla on pyritty edistämään sosiaalisia suhteita ja edistämään hyvinvointia. Virkistystoimintaa ja kuntoutusta on kehitetty. Nummelan vuodeosastolle vuonna 2012 lahjoitettiin ammatti ja harrastetaiteilijoiden toimesta 81 taideteosta. Taideteokset ovat osaston käytävillä ja ne ovat herättäneet potilaissa suurta ihastusta ja virkistystä. Nummelan vuodeosastolle lahjoitettiin myös 21 kappaletta 32 tuumaisia televisiota. Televisioita voi-
daan käyttää mm. kuntoutukseen muistitikun avulla. Kineettisellä pelillä voi harjoitella esim. pallon heittoa. Myös esim. omaiset voivat näyttää valokuviaan potilaalle. 8 6. Henkilöstö 6.1. Henkilöstö 6.1.1. Henkilöstö toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta toteaa, että ikäihmisten linjalla on toteutettu niin esimiestason kuin muun henkilöstön koulutusta. Toimintakertomuksen sivulta 12 voidaan kuitenkin havaita, että koulutusta niin työntekijöille kuin esimiehille on toteutettu yleisesti koko Karviaisessa. Karviaisen tavoitteena oli koko henkilöstön osalta, että työt on tekemässä hyvinvoiva, kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö ja että henkilöstöresurssi vastaa alueen tarpeita. Arviointikertomuksen mukaan henkilöstökyselyn ja kertomuksen perusteella ei voida arvioida, miten tavoitteet täyttyivät. Lisäksi henkilöstökyselyn vastausprosentti arvioidaan alhaiseksi, 44,4 %. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen koko henkilöstölle on tehty henkilöstökysely vuonna 2012. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2009 Karviaisen ensimmäisenä toimintavuonna. Kyselyyn vastasi 284 työntekijää eli 44,4 % henkilöstöstä vuonna 2012. Vuoden 2009 kyselyyn vastasi 235 työntekijää eli vastausprosentti oli 38 %. Vuoden 2012 vastausprosentti siis parani. Tavoitteena on, että vastausprosentti olisi vähintään 60. Henkilöstökysely tehdään joka toinen vuosi ja tavoitteena on, että tulokset paranevat edelliseen kyselyyn verrattuna. Verrattaessa vuoden 2012 ja 2009 kyselyä voidaan todeta, että tulokset ovat parantuneet kaikissa kyselyn osioissa. Tyydyttävän arvion saaneissa asioissa on tapahtunut parannusta edelliseen kyselyyn verrattuna ja osassa on saavutettu vuonna 2012 hyvä taso. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2012 keskimäärin 11,5 pv/henkilö. Vuonna 2011 vastaava luku oli 12,3 päivää. Keskimääräinen sairauspoissaoloaika on pienentynyt edellisestä vuodesta. Varsinkin pitkät sairauslomat (21 130 päivää) ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntaalalla sairauspoissaolot vaihtelevat 10-20 päivän välillä sosiaali- ja terveystoimessa. Johtopäätöksenä eri tunnusluvuista ja henkilöstökyselystä voidaan havaita, että työhyvinvointi on parantunut. Lisäksi kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön suhteellinen osuus henkilöstöstä on parantunut. Henkilöstöresurssi ei vielä kaikilta osin vastaa alueen tarpeita johtuen rajallisista taloudellisista resursseista. Tarkastuslautakunta on tuonut esille kohdassa Muita huomioita, että henkilöstöhallinto on vakavien haasteiden edessä. On tärkeää panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Henkilöstön työtyytyväisyyden lisäämiseksi Karviaiselle on valmisteltu työhyvinvointiohjelma. Se on johtamisen väline, jolla keskitetysti seurataan ja pyritään parantamaan henkilöstön työhyvinvointia. Painopistealueet ja seurannassa käytettävät mittaristot tarkistetaan vuosittain.
Opiskelijayhteistyö on olennainen osa tulevaisuuden rekrytointia. Oppilaitosyhteistyötä tehdään tiiviisti ja työharjoittelumahdollisuudella oppilaat tutustuvat työhön ja työnantajaan. Vetovoimaan vaikuttaa, millaiseksi työnantajaksi Karviainen koetaan. Ennusteiden mukaan rekrytointi tulee olemaan suuri haaste koko valtakunnassa. Opiskelijamäärissä on vuosittaisia vaihteluja, joten ennusteita ei voida laatia kahden peräkkäisen vuoden lukujen perusteella. Tarkastuslautakunta on tuonut esille, että henkilöstökoulutusta oli vuonna 2012 vähemmän kuin aiemmin. Määrärahoja koulutukseen ei ole vähennetty ja osa muutoksesta luvuissa selittyy koulutuspäivien kirjaamiskäytännön muutoksena. Positiivisena havaintona todetaan arviointikertomuksessa, että vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt oman henkilökuntamäärän lisäännyttyä. Saavutettu tavoite vastaa strategista linjaa. 9 7. Yhteenveto Tarkastuslautakunta suosittelee, että Karviaisessa käytettäisiin tuloskortteja. Tähän voidaan todeta, että tuloskorttijärjestelmä (Balanced Scorecard eli BSC; Kaplan, R. & Norton, D.P.: The Balanced Scorecard Measures That Drive Performance. Harvard Business Review, Jan./Feb., 1992.) on tulosjohtamisen paradigmaan kuuluva ns. tasapainotettujen tavoitteiden järjestelmä, jonka avulla tulostavoitteet asetetaan myös muutoin kuin taloudellisesti. Tavoitteet ja mittarit asetetaan 4 näkökulmasta: asiakasvaikuttavuuden, prosessien, henkilöstön (oppimis- ja kasvunäkökulma) ja talouden näkökulmasta. Karviaisessa on ollut tuloskorttijärjestelmä käytössä vuodesta 2008. Karviainen tuottaa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon lainsäädännön perusteella n. 75 erilaista palvelua. Kun tavoitteet asetetaan koko Karviaista koskevaksi, siitä seuraa, että ne eivät voi olla yksityiskohtaisia vaan niiden abstraktiotaso on kohtalainen. Abstraktiotasosta huolimatta tavoitteet on pyritty pitämään integroidusti koko Karviaisen toimintaa ohjaavina. Tuloskortit laaditaan Karviaisessa keskustasolle asti. Karviaisen talousarviossa 2012 on esitetty 7 toimintaa ohjaavaa tavoitetta mittareineen. Tuloskorttijärjestelmään ne asettuvat seuraavasti: 1. Asiakasnäkökulma: tavoitteet 1-3; Tyytyväiset asiakkaat, terveysja hyvinvointivaikutusta ennalta ehkäisevällä työllä, lapsiperheiden hyvinvointi paranee 2. Prosessinäkökulma: tavoitteet 4-5); Kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen, ikäihmisten palvelujen rakenteen kehittäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti 3. Henkilöstönäkökulma (oppiminen ja kasvu): tavoite 6; Ammattitaitoinen, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö 4. Talousnäkökulma: tavoite 7; Toiminnan kustannukset oikeassa suhteessa palvelutarpeisiin
Jatkossa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota mittareihin ja niiden seurantaan. 10