PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN

Transkriptio

1 2011 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus 2011 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset Yhtymähallitus , liite 7

2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Johdanto Kuntayhtymän toiminnan keskeiset tavoitteet ja palvelut Aikuissosiaalityön vahvistaminen Henkilöstörakenteen asteittainen muuttaminen lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminnassa työparimalliin siirtymiseksi Ikäihmisten palvelujen rakenteen ohjaaminen kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelman tavoitteiden suuntaan voimaan tulleen neuvola-asetuksen vaatimusten täyttäminen siirtymäajan päättyessä Lasten ja nuorten palvelulinja Työikäisten palvelulinja Ikäihmisten palvelulinja Hallinto Päätöksenteko ja hallinto Henkilöstö Henkilöstön kehittäminen ja opiskelijayhteistyö Yhteistoiminta Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Hanketoiminta Lapsen ääni -hanke Perhepankki hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvaltaisen hoidon kehittämishanke KOHO Työllisyyshanke TupaTurva hanke ESTER / Intoa elämään- ikäihmisten vertaistoimintamalli hanke Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen käsittely Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan ja käyttötalouden toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Suoritteiden toteutuminen Jäsenkuntien maksuosuuslaskelma Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Liite 1: Yhteenveto tuoteryhmittäin ikäryhmää tai asukasta kohti laskettuna Liite 2 Jäsenkuntien maksuosuuslaskelma Tilinpäätöksen laskelmat Tuloslaskelma 48 Rahoituslaskelma..49 Tase 50 Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tilintarkastusmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä

3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Johdanto Perusturvakuntayhtymä Karviaisella vuosi 2011 oli kolmas toimintavuosi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Karviaisen talousarvio vuodelle 2011 perustui toiminnallisesti ja taloudellisesti kuntayhtymän perussopimukseen ja vuosisopimuksiin vuodelle Vuosisopimukset on hyväksytty osana talousarviota. Perussopimuksen 3 mukaan jäsenkunnat Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti ovat antaneet perusturvakuntayhtymä Karviaisen tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen kansanterveyslain mukaiset terveydenhuoltopalvelut sekä sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut kokonaisuudessaan lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Tilivuoden aikana on laadittu kolme osavuosikatsausta, jotka yhtymähallitus on kokouksissaan merkinnyt tiedoksi ja lähettänyt ne tiedoksi Karviaisen jäsenkunnille. Laadittujen katsausten perusteella yhtymähallitus on esittänyt jäsenkunnille hyväksyttäväksi eräitä lisätalousarvioita yhteensä (t) euroa, jotka lisätalousarviot jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet. Osa lisätalousarvioehdotuksista oli korjauksia, jotka liittyivät vuoden 2011 talousarviokäsittelyprosessin yhteydessä valtuustojen tekemiin toiminnallisiin muutoksiin yhtymähallituksen talousarvioehdotukseen nähden. Karviaisen tilinpäätös kokonaisuutena vuodelta 2011 on kohtuullisen hyvä. Nettomenojen kasvu edelliseen tilinpäätökseen verrattuna on koko Karviaisen osalta 2,7 %, mitä voidaan pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kohtuullisen pienenä kasvuna. Tämä asiakirja on Karviaisen toimintakertomus ja tilinpäätös. 2. Kuntayhtymän toiminnan keskeiset tavoitteet ja palvelut Karviaisen tavoitteena vuonna 2011 oli viedä eteenpäin elämänkaarimalliin perustuvaa palvelutuotantoa sovittaen yhteen asiakkaan vastuullisuuden tukemista, asiakaspalvelun laadun parantumista sekä kuntien taloudellista tilannetta vastaavaa palvelujen rahoitusta. Elämänkaareen perustuvien yhteistyöverkostojen luomista ja olemassa olevien verkostojen vahvistamista jatkettiin. Karviaisen tavoitteena vuonna 2011 oli kehittää ja parantaa palvelujen laatua, kohdentaa palvelut entistä paremmin asiakkaille, loiventaa kustannuskehitystä palveluja kehittämällä sekä palveluverkkoa tiivistämällä. Aloitettuja toiminnallisia uudistuksia vietiin johdonmukaisesti eteenpäin vuonna Uudistuksilla tähdättiin eläviin toimintayksikköihin, konsultoivaan työtapaan, henkilöstön riittävyyden ennakointiin sekä asiakaspalvelutuotannon laadun ja toimintavarmuuden lisäämiseen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Karviaisessa on kolmen toimintavuoden aikana käynnistetty eräitä kehittämis- ja uudistamistoimenpiteitä, joiden avulla on saatu vähitellen aikaan kustannusten nousun tasaantuminen ja eräiden toimintojen osalta kustannusten väheneminen. Nämä kehittämistoimenpiteet ovat kohdistuneet seuraavasti: 1. lastensuojelun rakennemuutos, joka uudistamistyö aloitettiin syksyllä toimeentulotuen myöntämisperusteiden uusiminen kesällä vammaispalvelujen kehittämishanke syksyllä kansanterveystyön vastaanottojen kehittäminen kesällä ikäihmisten palvelurakenteen ohjaaminen ns. Kaste-indikaattoreiden mukaisesti, jolloin Karviaisessa on lakkautettu yhteensä 27 vuodeosastopaikkaa ja vähennetty vuodeosastohoitopäivien ostoa Lohjan terveyskeskuksen päivystysosastolta Karviaisen vuodeosastojen yhteiskäytöllä. 4

4 6. palveluverkkoon ja toimipisteiden uudelleen organisointiin liittyvät toimenpiteet, jotka oli aloitettu vuoden 2010 talousarvion perusteella vietiin loppuun vuonna Nettotoimintamenojen kasvu oli vuonna ,7 % (4,9 % 2010), mitä voidaan pitää sosiaali- ja terveysmenojen osalta kohtuullisen pienenä kasvuna. Vuoden 2011 toiminnan ja talouden osalta johtoajatus oli talousarvioon sisältyvä toiminnan kehittämis- ja resurssiensuuntaamisohjelma, joka nimettiin Vahvista heikoin lenkki ohjelmaksi. Ohjelma perustui vuonna 2010 Karviaisessa laadittuun palvelutasosuunnitelmaan vuosille Suunnitelmassa kartoitettiin palvelujen osalta tilanne suhteessa lakien ja asetusten, valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien asettamien palveluvaatimusten suhteen. Näin syntyi käsitys niistä palveluosioista, jotka vaativat vahvistamista. Palvelutason kehittämiseen liittyvät päätökset palveluresursseista ja palveluverkosta tehdään vuosittain talousarvion yhteydessä. Kohdennukset rahoitettiin mahdollisuuksien mukaan vapauttamalla resursseja toisaalla. Vahvista heikoin lenkki -ohjelman mukaan vuonna 2011 resursseja kohdennettiin seuraaviin toimintoihin: 2.1 Aikuissosiaalityön vahvistaminen Aikuissosiaalityöhön lisättiin yksi sosiaalityöntekijä ja 2 etuuskäsittelijää ja siirrettiin hallinnosta yksi toimistosihteerin tehtävä. Toiminnan vahvistamisen pääasiallinen perustelu oli, että koko Karviaisen alueella saadaan toimeentulotukihakemukset käsiteltyä määräajassa (7 pv) ja asiakkaille, joiden palvelujen tarve ei ole tilapäinen/lyhytaikainen saadaan tehtyä yksilöllinen palvelusuunnitelma määräajassa. Lisäksi taloudellinen taantuma oli lisännyt asiakkaiden määrää aikuissosiaalityössä. Vaikka aikuissosiaalityön henkilöstöä lisättiin, aikuissosiaalityön nettomenot (6019,3 t. eur) olivat pienemmät kuin talousarvio (6212,1 t.eur) ja edellinen tilinpäätös (6034,6 t.eur). Aikuissosiaalityön kehittymisestä 2011 on tarkempi kertomus kohdassa Työikäisten palvelulinja. 2.2 Henkilöstörakenteen asteittainen muuttaminen lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminnassa työparimalliin siirtymiseksi Työparimallin tavoitteena on parantaa asiakkaiden hoidon saatavuutta ja lääkäreiden rekrytointia. Työparimalliin siirtyminen aloitettiin Karkkilan terveysasemalta. Työparimallin käyttöönotto edellytti yhden hoitajan lisävakanssin perustamista. Karkkilan vastaanoton resursseihin lisättiin vahvistuksena sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan tehtävät. Terveydenhoitajan osaamisella haluttiin tehostaa ennalta ehkäisevää toimintaa. Sairaanhoitajan vakanssi tuli toisiin tehtäviin siirtyvän vastaanottohoitajan tilalle. Terveydenhoitajan vakanssi tuli myös Nummi-Pusulan lääkärin vastaanotolle korvaamaan puuttuvaa vastaanottohoitajaa. Työparimalliin siirtymistä jatketaan Karviaisen vastaanottopalveluissa vähitellen. Mallissa korostuu ennalta ehkäisevä kansanterveystyö. Vuonna 2011 lääkärin vastaanottotoimintaa vahvistettiin myös perustamalla kuntien yhteinen terveyskeskuslääkärin virka osana HUS erikoissairaanhoidon ja Karviaisen perusterveydenhuollon hoitoketjun tehostamista. Erikoissairaanhoito siirsi Karviaisen hoidettavaksi potilasryhmiä, joiden hoito on mahdollista toteuttaa lähempänä asiakasta ja joiden hoitaminen ei vaadi erityisiä erikoissairaanhoidon laitteita ja muuta osaamista. Tehtävien siirto edellytti terveyskeskuslääkärin viran perustamista. Viranhaltijalta edellytetään erikoislääkärin tutkintoa. Erikoislääkäritutkinnon suorittaneiden terveyskeskuslääkärien todellinen tarve Karviaisessa on suurempi kuin yksi, mutta toimintamallia lähdettiin toteuttamaan aluksi vuonna 2011 yhden viran perustamisella. Viran perustamisella haluttiin myös varmistaa jonotilanteen pysyminen hoitotakuulain edellyttämällä tasolla. Vuodelle 2011 perustettiin myös eurolääkärin ns. koulutusvirka. Eurolääkärin virka toimii parhaimmillaan hyvänä porttina vakinaiseen terveyskeskuslääkärin virkaan ja parantaa näin ollen lääkärien saatavuutta. Eurolääkäreiden ohjaamisesta saadaan opetuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuutta. Tilinpäätösten välillä lääkärin vastaanoton nettomenojen kasvu oli Karviaisen keskimääräistä kasvua pienempi ollen 1,3 %. Kansanterveystyön kehittymisestä 2011 on tarkempi kertomus kohdassa Työikäisten palvelulinja. 5

5 2.3 Ikäihmisten palvelujen rakenteen ohjaaminen kansallisen sosiaalija terveydenhuollon ohjelman tavoitteiden suuntaan Ikäihmisten palvelulinjalla on tavoitteena saada palvelurakenne STM:n Kasteindikaattoreiden ja ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tasolle asteittain. Palvelurakenteella on merkitystä palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja saatavuuteen sekä alueellisten erojen vähentymiseen. Painopisteenä tulee olemaan kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään itsenäisesti tai tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. Näin ollen vuonna 2011 resursseja kohdistettiin ikäihmisten linjalla kotihoitoon varsinkin Vihdin kunnan osalta, jossa kotihoidon kattavuus suhteessa yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan on ollut alle STMn tavoitteen 14 %. Uusina resursseina vuonna 2011 tuli 2 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa ja sosiaaliohjaaja. Kotona asumisen tukea vahvistettiin myös tehostamalla yhteistyötä erikoissairaanhoidon, vuodeosastojen ja omaisten kanssa kotiutustiimien työllä. Tiimit aloittivat kesällä 2010 siten, että työpanos irrotettiin kotihoidon henkilöstöstä. Vuonna 2011 tiimejä vahvistettiin kolmella sairaanhoitajan tehtävällä. Kotiutustiimin painopiste on erikoissairaanhoidosta kotikuntaan kotiuttamisessa suoraan oikeaan paikkaan (esim. koti, palvelutalo) sekä Karviaisen organisaation sisällä tapahtuvien potilas / asiakassiirtojen saumattomassa onnistumisessa. %. Palvelurakenteen kehittymisestä 2011 on tarkempi kertomus kohdassa Ikäihmisten palvelulinja voimaan tulleen neuvola-asetuksen vaatimusten täyttäminen siirtymäajan päättyessä 2011 Vuoden 2009 neuvola-asetuksen mukaiseen toimintaan siirtymisen aika päättyi vuonna Neuvolaa ja kouluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena oli varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden sekä väestön tarpeet huomioon ottavia. Resursseja asetuksen mukaisen toiminnan toteuttamiseksi on järjestelty jokaisena toimintavuonna. Järjestelyt saatettiin loppuun syksyllä 2011, jolloin sekä äitiys- ja lastenneuvolassa että kouluterveydenhuollossa aloitti työnsä uusi terveydenhoitaja. Näin ollen koko Karviaisen alueella voidaan toteuttaa asetuksen vaatima toiminta. Asetuksen mukaisen toiminnan kehittymisestä 2011 on tarkempi kertomus kohdassa Lasten ja nuorten palvelulinja. Terveydenhuollon lainsäädäntö muuttui toukokuussa Uudessa terveydenhuoltolaissa yhdistettiin kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset. Terveydenhuoltolaissa lisättiin potilaan valinnan vapautta ensi vaiheessa siten, että potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä ja kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö erityisvastuualueella. Vuonna 2014 sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon valinnan mahdollisuus laajene valtakunnalliseksi. Vammaispalvelulaki muuttui Lain muutos lisäsi vammaisen henkilön oikeuksia henkilökohtaiseen apuun. Vuoden 2011 alusta vammaispalvelulaki laajensi oikeutta henkilökohtaiseen apuun kolminkertaiseksi. Vammaispalvelulain taloudelliset vaikutukset olivat huomattavat sekä vuonna 2009 että Vuonna 2011 kustannuskehitys pysähtyi vammaispalvelujen osalta, johon kehitykseen osaltaan vaikutti Karviaisen vammaispalvelujen kehittämishanke. Tilinpäätösluku vammaispalvelujen osalta oli 5.179,6 (t) eur, mikä on 1,2 % pienempi kuin talousarvio (5252,1 teur) ja 0,4 % suurempi kuin edellisen vuoden tilinpäätös 5183,3 teur. Edellisessä tilinpäätöksessä vammaispalvelut kasvoivat 12,2 %. Seuraavassa on kuvattu tavoitteiden toteutumista asiakasvaikuttavuuden, prosessien ja talouden näkökulmasta. Henkilöstön osalta tavoitteet on kuvattu kohdassa henkilöstö. Asiakasvaikuttavuus Talousarvion 2011 mukaan tavoitteena on asiakkaiden luottamus Karviaisen toimintaan ja asiakastyytyväisyys. Tätä tavoitetta mitataan säännöllisillä koko toiminnan kattavilla asiakastyytyväisyyskyselyillä joka toinen vuosi. Asiakastyytyväisyyskyselyt tehtiin ikäihmisten palvelujen osalta joulukuussa 2010, lääkärinvastaanottojen, aikuissosiaalityön, suun terveydenhuollon, neuvoloiden ja lasten terveys- ja terapiapalvelujen osalta keväällä Asiakasvaikuttavuuden näkökulmasta menestystekijä läpi elämänkaarien on riittävä panostus ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön, työssäkäynnin ja kotona asumisen tukemi- 6

6 seen. Lisäksi ennalta ehkäisevän työn vaikutuksen osalta tavoitteena on, että väestön elämäntavat paranevat ja sairastavuus vähenee. Näitä vaikutuksia voidaan mitata välillisesti sairastavuusindeksin avulla. Päättyneen 2011 vuoden sairastavuusindeksi saadaan syksyllä Käytettävissä olevat luvut ovat vuodelta Alla olevista taulukoista voi päätellä, että ikävakioimaton sairastavuusindeksi Vihdin kunnan osalta on lähellä Uudenmaan keskiarvoa. Karkkilan ja Nummi-Pusulan ikävakioimattomat indeksit ovat yli maan keskiarvon. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Vihdin osalta on hieman yli Uudenmaan keskiarvon. Karkkilan ja Nummi-Pusulan ikävakioidut indeksit ovat yli Uudenmaan keskiarvon, mutta alle koko maan keskiarvon. Näin ollen Vihdin osalta sairastavuus on lähellä Uudenmaan keskiarvoa. Karkkilan ja Nummi-Pusulan osalta sairastavuus on suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin mutta pienempi kuin koko maassa keskimäärin. SAIRASTAVUUSINDEKSI JÄSENKUNNAT JA VIITEKUNNAT IKÄVAKIOIMATON Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Uusimaa 78,2 78,1 77,8 77,2 76,5 76,1 75,8 Karkkila 110,9 110,8 109,0 108,3 105,8 106,3 108,8 Nummi-Pusula 121,0 111,1 108,8 101,3 105,9 102,0 104,5 Vihti 76,4 77,4 76,3 76,5 75,0 75,1 76,2 Kirkkonummi 59,8 59,6 59,5 60,0 61,0 61,4 61,6 Lohja 90,8 89,8 90,6 91,3 90,9 90,4 91,1 Nurmijärvi 69,2 70,3 69,3 67,8 67,1 69,3 69,4 Tuusula 70,3 71,8 72,8 74,1 73,7 72,8 71,6 Ikävakioimaton sairastavuusindeksi on tarkasteluaikana Uudellamaalla keskimäärin parantunut suhteessa maan keskiarvoon. Vihdin osalta suhde maan keskiarvoon on pysytellyt samantasoisena. Karkkilan ja Nummi-Pusulan osalta suhde maan keskiarvoon on parantunut. Myös viitekuntien indeksin kehitys suhteessa maan keskiarvoon on pysynyt samantasoisena. Ikävakioidun sairastavuusindeksin osalta Vihdin indeksi seuraa Uudenmaan keskiarvoa ollen jonkin verran keskiarvoa huonompi. Vihdin indeksin kehitys on samantyyppinen viitekuntien indeksin kanssa. Karkkilan ja Nummi-Pusulan ikävakioidut indeksit ovat huonompia kuin Uudenmaan keskiarvo, mutta parempia kuin maan keskiarvo. SAIRASTAVUUSINDEKSI JÄSENKUNNAT JA VIITEKUNNAT IKÄVAKIOTU Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Uusimaa 89,0 89,0 89,0 88,6 88,1 87,9 87,9 Karkkila 101,7 101,1 99,7 98,8 96,6 97,0 99,5 Nummi-Pusula 105,9 98,4 96,6 90,5 94,9 92,1 95,1 Vihti 90,4 92,4 90,6 90,4 88,2 88,6 90,7 Kirkkonummi 80,3 80,6 79,6 79,4 81,5 82,0 81,4 Lohja 96,2 95,4 96,2 97,0 96,2 95,7 95,9 Nurmijärvi 89,3 91,1 91,7 94,7 93,0 91,5 89,3 Tuusula 90,4 92,4 90,6 90,4 88,2 88,6 90,7 Prosessit Kolmen toimintavuoden aikana on luotu useita yhtenäisiä käytänteitä. Karviaisen yhtymähallitus on päättänyt seuraavista yhtenäisistä periaatteista liittyen Karviaisen toimintaan: omaishoidontuen kuukausipalkkiot, säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon maksut, kotihoidon tukipalvelujen maksut ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen periaatteet, korva- 7

7 uksetta jaettavien hoitotarvikkeiden soveltamisohjeet, ohjeet toimeentulotuen myöntämisestä, pitkäaikaisen hoidon maksun määräytymisperusteet, asiakasmaksujen alennusperusteet koskien säännöllisen kotihoidon kuukausimaksuja, SAS-ryhmän toimintaa ja asumispalvelupaikan myöntämistä, lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset, vammaispalvelulain mukaiset auton hankinnan avustukset, turvapuhelinpalvelujen myöntämisen kriteerit ja kotihoidon toimintaohjeet, palvelusetelin käyttöönotto suun terveydenhuollossa, asiakirjojen lunastus- ja maksuperusteet, työikäisten mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumispalvelumaksut. Talous Ensi vaiheen tavoitteena talouden osalta oli, että tarvevakioitujen terveydenhuollon ja vanhustyön kustannusten indeksi pysyy valittujen viitekuntien (Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi ja Tuusula) keskiarvon alapuolella. THLn julkaisemat terveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot ja tarvevakioidut indeksit ovat tällä hetkellä saatavissa vuoteen 2010 asti. Vuoden 2011 indeksi saadaan vuoden 2012 kuluessa. Terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioitu kustannusindeksi tarkoittaa sitä, että kuntien vanhuspalvelu- ja terveysmenoille on laskettu tarvevakioidut kertoimet, jotka ottavat huomioon kuntien erilaiset väestörakenteet sekä muut palveluiden tarpeeseen vaikuttavat tekijät kuten sairastavuuden. Tarvevakioinnin avulla kunnat saatetaan vertailukelpoisiksi, jolloin mahdollisesti havaitut erot johtuvat pääasiassa muista tekijöistä kuin väestön palvelujen tarpeesta. Koko maan tarvevakioitu arvo on 100. THLn julkaisemien lukujen mukaan tarvevakioidut indeksit ovat kehittyneet kaikissa Karviaisen jäsenkunnissa myönteiseen suuntaan vuodesta 2007 vuoteen 2010 välillä vaihdellen jonkin verran vuosittain. Karviaisen kunnat eroavat toisistaan lähtökohtaisesti siten, että tarvekerroin, joka määräytyy pääsääntöisesti kunnan ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella on vuonna 2010 Karkkilassa (1,05) ja Nummi-Pusulassa(1,01) maan keskiarvoa suurempi ja Vihdissä (0,77) huomattavasti pienempi. Vihdin kanssa tarvekertoimeltaan samanlaisia kuntia ovat Kirkkonummi ja Nurmijärvi. Karkkilan ja Nummi-Pusulan osalta viitekunnissa ei ole tarvekertoimeltaan täysin samanlaisia kuntia. Karviaisen jäsenkunnissa tarvevakioitu indeksi on Karkkilan osalta (99) lähinnä maan keskiarvoa (100). Nummi-Pusula (103) ja Vihti (107) ovat maan keskiarvon yli. Vihtiin tarvekertoimeltaan verrattavien kuntien Kirkkonummen indeksi (116) on Vihdin indeksiä korkeampi ja Nurmijärven (103) Vihdin indeksiä alempi. Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot ja tarvekertoimet sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain nettomenot asukasta kohti ja nettomenoindeksi Nettomenot /asukas Nettomenot, indeksi koko maa = Karkkila Nummi-Pusula Vihti Kirkkonummi Lohja Nurm ijärvi Tuusula HUS Lohjan sha L-U sha

8 Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot ja tarvekertoimet sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain , Tarvekertoimet ja tarvevakioitu indeksi Tarvekerroin, koko maa = 1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi koko maa = Karkkila 1,07 1,05 1,04 1, Nummi-Pusula 1,03 1,03 1,02 1, Vihti 0,78 0,78 0,77 0, Kirkkonummi 0,7 0,7 0,7 0, Lohja 0,88 0,89 0,9 0, Nurmijärvi 0,74 0,75 0,74 0, Tuusula 0,75 0,75 0,76 0, HUS 0,84 0,84 0,84 0, Lohjan sha 0,88 0,88 0,88 0, L-U sha 1,04 1,03 1,03 1, Tavoitteena oli myös, että kiinteistö- ja hallintomenojen suhteellinen osuus kokonaismenoista pysyy korkeintaan aloitusvuoden tasossa. Tätä tavoitetta mitataan kiinteistö- ja hallintomenojen osuudella kaikista menoista. Vuonna 2009 näiden menojen osuus toimintamenoista oli 8,8 % ja vuonna ,0 %. Onnistuminen näissä tavoitteissa edellyttää, että palvelujen tarjonta ja palvelurakenne ovat oikeassa suhteessa väestön määrään, rakenteeseen ja sijaintiin. Karviaisen toiminta pohjautuu elämänkaarimalliin, jonka perusteella Karviainen on jaettu toiminnallisiin palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten palvelujen linja, työikäisten palvelujen linja ja ikäihmisten palvelujen linja. Vuoden 2011 toimintaa tarkastellaan palvelulinjoittain seuraavasti: 2.5 Lasten ja nuorten palvelulinja Vuosisopimuksen toteutuminen Perhepalveluissa (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä lapsiperheiden kotipalvelu) toiminta on toteutunut vuosisopimuksen mukaisesti ja toiminta toteutettiin talousarviomäärärahojen puitteissa lähtien on myös Vihdin osalta päästy neuvola-asetuksen mukaiseen toimintaan. Suoritemäärät neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa ovat jonkin verran nousseet vuodesta Lapsiperheiden kotipalvelu on vuonna 2011 käynnistynyttä toimintaa, jonka vuoksi sen asiakasmääriä on ollut vaikea ennakoida. Vihdissä toiminta on saatu vuoden aikana hyvin käyntiin ja kahdelle työntekijälle on ollut kysyntää. Nummi-Pusulassa kysyntää ei juuri ole ollut ja sen vuoksi vakanssin työntekijä on sijoitettu muihin tehtäviin Nummi-Pusulassa. Karkkilan osalta lapsiperheiden kotipalvelua vähennettiin loppuvuonna osana talouden sopeuttamistoimia. Jatkossa lapsiperheiden kotipalvelu on kehitettävää toimintaa, joka on nostettu esiin tärkeänä ennaltaehkäisevänä toimintana hallitusohjelmassa. Lasten sosiaali- ja terveyspalveluissa terveys ja terapiapalveluiden osalta on palvelut pääosin tuotettu vuosisopimuksen mukaisesti. Poikkeamia on Karkkilan osalta ollut perheneuvolatoiminnassa, johon ollut vaikeuksia rekrytoida työntekijöitä. Nuorisoaseman toiminta oli keskeytyksissä Karkkilan osalta loppuvuonna osana sopeuttamistoimia. Vihdin osalta vajausta toimintaan ovat tuoneet työntekijöiden perhevapaat, joiden sijaisuuksia ei ole saatu täytettyä sekä pitkät sairauslomat. Lastensuojelun kokonaisuudessa kehitys on toimintakertomusvuonna ollut oikean suuntaista. Suoritteiden määrä sijaishuollossa on laskenut edellisestä vuodesta 3747 hoitopäivää (laskennallisesti noin 10 lasta). Laskua on tapahtunut kaikkien kuntien osalta. Sijaishuollon hoitovuorokaudet ovat myös vuosisopimuksen mukaisia, Karkkilaa lukuun ottamatta, jossa silläkin ylitys oli ainoastaan 42 hoitopäivää. Perhehoidossa vuosisopimuksen mukaisena tavoitteena oli hoitopäivien lisääminen edellisvuodesta ja ne lisääntyivätkin yhteensä 653:lla päivällä (yhteensä hp), mutta vuosisopimuksen mukaiseen suoritemäärään ei vielä päästy. Jälkihuollon asumispäivät vähenivät 723 päivällä, mutta jälkihuollon asumispäivän kustannukset olivat merkittävästi arvioitua suuremmat. Tämä kertoo siitä, että jälkihuollossa 9

9 olevat asiakkaat ovat paljon tukea tarvitsevia. Vastaavasti Avohuollon tukitoimien asiakkaat (suorite=asiakas) ovat lisääntyneet edellisvuodesta 53:lla asiakkaalla joista Karkkilan osuus on 26 asiakasta. Lastensuojelun rakennetta on kehitetty kuntayhtymähallituksen linjausten mukaisesti avohuollon ja perhehoidon suuntaan. Lapsilla on kuitenkin subjektiivinen oikeus lastensuojelun lapsi- ja perhekohtaisiin palveluihin, joten niitä on tuotettava tarvetta vastaavasti. Sosiaalipäivystys on toiminut vuosisopimuksen mukaisesti. Talousarviotavoitteiden toteutuminen Asiakasvaikuttavuuden osalta päätavoitteena on ollut vanhemmuuden tukeminen siten, että käytetyt hoito- ja tukimenetelmät saavat aikaan positiivisia muutoksia lasten ja perheiden elämässä. Koska viimesijaisessa palvelussa lastensuojeluissa ovat kodin ulkopuoliset sijoitukset kääntyneet laskuun, voidaan todeta, että tavoitteessa on onnistuttu. Neuvola- ja kouluterveydenhuollossa asetuksen mukainen toiminta toteutui kaikissa kunnissa lähtien. Lastensuojelussa lain mukaisiin lastensuojelun tarpeen selvittämisen aikarajoihin ei kaikilta osin päästä, joten resurssi ei ole vastannut tarpeita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Edellinen THLn kouluterveyskysely oli vuonna 2010, joten kouluterveyskyselyä ei ole käytettävissä talousarviovuodelta Karviaisen asiakastyytyväisyyskyselyt on aloitettu loppuvuodesta Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset lasten ja nuorten linjan osalta on tehty neuvoloissa sekä terveys- ja terapiapalveluissa vuoden 2011 aikana. Neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyiden tulosten perusteella asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä neuvoloiden toimintaan. Avoin palaute oli pääsääntöisesti myönteistä ja palveluissa nähtiin paljon hyvää. Kehittämistoiveita tuli pidemmistä puhelinajoista ja helpommasta tavoitettavuudesta. Asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta kehittämiskohteiksi valikoituivat yhteyden saaminen neuvolaan ja palveluista tiedottaminen. Terveys- ja terapiapalveluiden kysely suoritettiin niin loppuvuodesta, että tulosten analysointi jäi seuraavalle vuodelle. Toimintaprosessit on pääosin yhtenäistetty. Ensisijaisena tavoitteena on ollut, että lasten ja nuorten palveluissa toimitaan yhtenäisillä toimintatavoilla ja että palveluprosessit ovat sujuvia. Kuntalaskelman perusteella on tarkasteltu toimipisteiden välisiä yksikköhintojen eroja ja analysoitu erojen taustalla olevia syitä. Mikäli erojen taustalla on erilaisista toimintatavoista johtuvia syitä, niin toimintaa suunnataan uudelleen. Henkilöstöön liittyvänä tavoitteena on pysyvä ja sitoutunut henkilökunta. Sen osalta voidaan todeta, että kaikkiaan 77,4 vakanssista 7 on täytetty muodollisesti epäpätevällä työntekijällä, jotka kaikki olivat sosiaalityöntekijän vakansseja. Kahdessa näistä on kelpoinen vakinainen viranhaltija, joka on parhaillaan perhevapaalla ja sijaisena on muodollisesti epäpätevä työntekijä. Avoimia vakansseja vuodenvaihteessa oli kaksi; Karkkilan perheneuvonnan sosiaalityöntekijä sekä Vihdin perheneuvolan sosiaalityöntekijän vakanssi. Lisäksi oli kaksi psykologin perhevapaan sijaisuutta, joihin ei oltu saatu rekrytoitua sijaista. Talouden osalta lasten ja nuorten linjalla pysyttiin talousarviossa muilta osin, mutta Vihdin osalta lastensuojelussa syntyi ylityksiä lastensuojelun tarpeesta johtuen. Toiminnan ja talouden ennustettavuuden parantamiseksi lastensuojelun sijaishuollon palvelut kilpailutettiin syksyllä yhdessä Lost- kuntien ja Hangon kanssa. 2.6 Työikäisten palvelulinja Työikäisten palvelulinjalla on jatkettu tavoitteiden mukaisia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia kehittämisprojekteja. Työikäisten palvelulinjalla muutettiin organisaatiota supistamalla keskuksia kolmesta kahteen. Muutos on osa valmistautumista Nummi-Pusulan mahdolliseen irtautumiseen Karviaisesta ja se toteutui viranhaltijoiden vaihtuessa kesällä Uudet keskukset ovat työikäisten terveyspalvelukeskus ja työikäisten sosiaalipalvelukeskus. Terveyspalvelukeskuksessa jatkui mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Kaste - hankerahoituksella KOHO hankkeen avulla. Lisäksi terveyspalvelukeskuksessa painopistealueena kehittämistyössä olivat kansanterveystyön avovastaanotot eli lääkärin vastaanottopalvelut ja suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Lääkärin vastaanottopalveluissa siirryttiin työparimalliin Karkkilan terveysasemalla, joka toimi pilottina mallin käyttöönotossa. Suun terveydenhuollossa tehostettiin asiakasvaikuttavuutta palveluissa siten, että yhdellä käyntikerralla suoritettiin aikaisempaa enemmän toimenpiteitä. 10

10 Suoritemäärät pienenivät, mutta asiakas sai kerralla useamman toimenpiteen. Terveyspalvelukeskuksessa jatkui sydäntautien ehkäisy projekti, joka toiminnallisesti käynnistyi syksyllä Myös diabetes-projekti jatkui tavoitteena löytää ajoissa 2-tyypin diabeetikot hoidon piiriin. Sosiaalipalvelukeskuksessa päästiin toteuttamaan täysipainoisesti vammaispalvelujen kehittämistä keskuksen omana toimintana. Sosiaalipalvelukeskuksessa kehitettiin aikuissosiaalityötä varmistamalla asiakkaille kuntoutumisen polkuja sosiaalityössä. Myös työhön kuntoutumisen eli sosiaalisen kuntoutuksen alueella saatiin aikaan hyviä tuloksia rakentamalla palveluverkkoa entistä kattavammaksi. Vuosisopimuksen toteutuminen Työikäisten sosiaalipalvelukeskukseen kuuluvat aikuissosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus, kehitysvammaisten palvelut ja vammaispalvelut. Palvelut on pystytty tarjoamaan asiakkaille pääosin vuosisopimuksen mukaisesti. Ainoastaan toimeentulotuen käsittelyajoissa ei ole aina onnistuttu lain edellyttämällä tavalla, mutta tilannetta on korjattu kehittämällä asiakastyön prosesseja ja lisäämällä määräaikaista työntekijäresurssia. Käyttöön otettu palveluneuvonta on ollut tärkeä palvelumuoto asiakkaille. Neuvonnassa ohjataan toimeentulotukiasioissa ja opastetaan myös ensisijaisten etuuksien hakemisessa. Vammaispalveluissa työvoimavajetta oli keväällä 2011, mutta tilanne korjaantui vuoden lopussa. Aikuissosiaalityössä työntekijävaihtuvuutta oli hieman, mutta selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Joitakin ajanjaksoja toimittiin selvästi alimitoitetulla henkilöstöllä. Tilapäistä työvoimaa jouduttiin palkkaamaan etuuskäsittelyyn, jotta perustoimeentulotuki voitaisiin turvata asiakkaille. Sosiaalisen kuntoutuksen toiminnassa toimijoiden verkoston kattavuus parani merkittävästi vuoden aikana. Työmarkkinatuessa on tapahtunut kasvua huolimatta siitä, että työllistymistä tukevien palveluiden tarjontaa on lisätty. Taloudellisesta taantumasta johtuen työllisyys ei ole kasvanut riittävästi ja samanaikaisesti työttömyys on pitkittynyt alueen väestön keskuudessa. Erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyys on vaatinut panostusta vuoden 2011 aikana. Työllisyysprojektin avulla on tartuttu juuri nuorten ja yli 500 päivää työttömänä olleiden asiakkaiden työllistymisen tukemiseen. Sosiaalityön palveluja on edelleen kehitettävä ennalta ehkäisevän neuvonnan ja ohjauksen suuntaan, jotta asiakkuuksien pitkittymistä voidaan vähentää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on sosiaalityön resurssia edelleen parannettava samoin kuin sosiaalityön tukipalveluja asiakkaiden itsenäisen selviytymisen tukena. Terveyspalvelukeskukseen kuuluvat lääkärin vastaanottopalvelut, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus, päihde- ja mielenterveystyö sekä suun terveydenhuolto. Palveluissa on painotettu kansanterveystyön vastaanottopalveluiden toimivuutta ja saatavuutta. Hoitotakuun mukaiset hoitoonpääsyajat ovat olleet seurannassa ja tavoitteen ollessa uhattuna on toimenpiteisiin ryhdytty lisäämällä vastaanottoaikoja. Vuonna 2011 terveyspalvelujen tuottamista häiritsivät tilojen remontit. Joissakin palveluissa yksikköjä oli suljettuna useita viikkoja. Tiloissa tehtiin terveysasemilla sekä peruskorjauksia että toiminnan edellyttämiä muutoksia: Karkkilassa muutettiin tiloja työparimalliin sopiviksi ja Nummelassa lisättiin vastaanottotiloja Vihdin kirkonkylältä siirtyneitä työntekijöitä varten. MBO-hanketta eli valtimosairauksien ehkäisyprojektia jatkettiin lääkärin vastaanottotoiminnassa ja lisäksi valmistauduttiin sähköisen e-reseptin käyttöönottoon. Tilojen muutostöillä ja peruskorjauksilla on ollut suora vaikutus suoritteiden määrään niitä vähentäen suhteessa tavoitteisiin. Virka-aikainen päivystys on edelleen kuormittunutta johtuen kiireettömän vastaanottotoiminnan ruuhkaisuudesta. Erityisesti on lisättävä puolikiireellisiä vastaanottoaikoja, jotta tämä kysyntä ei veisi kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille varattuja aikoja. Tämä vääristymä palvelujen tuottamisessa nostaa myös virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen kustannuksia osan kiireellisen hoidon kysynnästä suuntautuessa sinne, koska päiväaikainen toiminta ei ole pystynyt heitä vastaanottamaan. Fysioterapiassa oli jonkin verran henkilöstön vaihtuvuutta lähinnä perhevapaiden sijaisuuksina ja opintovapaan sijaisuuksina. Vaihtuvuus on hieman pienentänyt suoritemääriä. Tosin kaikki suoritteet eivät kirjaudu seurantajärjestelmään, sillä vuodeosastoilla tehty työ ei näy suoritemäärissä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden ja terapioiden kysyntä on kasvanut. Väestön ikääntyminen lisää apuvälinekysyntää. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvät myös mm. lasten 11

11 psykoterapian ostot. Osin lääkinnällisellä kuntoutuksella on myös paikattu vajetta peruspalveluissa, sillä toimintaterapeutin työpanos jouduttiin kohdentamaan pelkästään lasten ja nuorten palvelulinjalle kesken talousarviovuoden. Työikäisten ja ikäihmisten palvelulinjoilla on tarvetta omalle toimintaterapeutille ja puheterapeutille. Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen on saatu etenemään tavoitteiden suuntaisesti. Karkkilan palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen mielenterveystyön osaamisyksikkönä hidastui tilapäisesti vuonna 2011, koska palvelukeskuksen asumispalvelupaikkoja jouduttiin varaamaan suuremmassa määrin ikäihmisille (ryhmäkotien lakkauttaminen v. 2010). Päihde- ja mielenterveystyön avopalveluissa on merkittävästi lisätty lyhytterapian käyttöönottoa masennuksen hoidossa. Hoitoketju on saatu toimimaan näissä palveluissa erittäin hyvin. Lisäksi palveluissa on saatu toteutettua laaja asumispalvelujen kilpailutus, joka parantaa asiakkaiden hoidon laatua. Laadun toteutumista seurataan systemaattisesti. Suun terveydenhuolto on valtakunnallisessa SUHAT -hankkeessa, jossa saadaan vertailutietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Vuonna 2010 aloitetut suun terveydenhuollon projektit jatkuivat vuonna 2011: Yli 18-vuotiaiden kiireettömän hoidon kehittäminen, voimaannuttava vuorovaikutus terveysneuvonnassa, neuvola- ja kouluikäisten hoitoon kutsumisprosessin kehittäminen, hammaslääkärien rekrytoinnin kehittäminen ja sähköisten ajanvarauspalvelujen kehittäminen. Työikäisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoissa tuottaa palveluja, palvelurakenteissa ja palveluvalikossa on edelleen kehitettävää. Aikaisempaa enemmän on mietittävä palvelujen tuottamista kuntayhtymän tasoisesti erityisesti erityisosaamista vaativien palvelun osalta. Palvelutuotantoa on suunnattava vielä voimallisemmin ennalta ehkäisevien palvelujen suuntaan, joita tulisi tuottaa terveyshyötyajattelun mukaisesti. Myös väestön omahoitoa tukevaa palvelutarjontaa tulee lisätä. Talousarviotavoitteiden toteutuminen Asiakasvaikuttavuuden tavoitteena vuodelle 2011 oli alueen väestön terveys- ja sosiaalipalvelujen tarveprofiilin hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakasvaikuttavuutta on saavutettu esimerkiksi panostamalla vammaispalvelujen sosiaalityössä asiakastapaamisiin, jotta asiakkaan palvelutarve saadaan kartoitettua mahdollisimman hyvin. Palveluista on tiedotettu paikallislehdissä ja lehdistölle on tarjottu ajankohtaisia artikkeleita palveluista. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin sosiaalityössä, suun terveydenhuollossa ja lääkärin vastaanottotoiminnassa. Suun terveydenhuollon tulokset olivat erittäin hyviä, mutta sosiaalityön ja lääkärin vastaanottotoiminnan osalta kyselyn vastausprosentti oli niin pieni, ettei tuloksista voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Asiakastyytyväisyyskysely uusitaan vuonna Palvelujen saatavuutta on seurattu mm. toimeentulotuen käsittelyaikojen ja hoitotakuun toteutumisessa. Toimeentulotuen käsittelyajoissa loppuvuosi osoitti selvästi nykyisten resurssien riittämättömyyden palvelun tuottamisessa. Kun aikuissosiaalityön resurssi kohdentuu perustoimeentulotuen myöntämiseen, jää asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien laatiminen riittämättömälle tasolle. Tällä puolestaan on pidemmällä aikavälillä asiakkaiden kannalta vaikutuksia; esimerkiksi kuntoutuminen työhön saattaa hidastua. Toimintaprosesseissa tavoitteena vuodelle 2011 oli ydinpalveluprosessien kehittäminen palvelulinjan perustehtävän mukaisesti. Prosessien kehittämisessä on edistytty molemmissa keskuksissa tavoitteen mukaisesti. Painopistettä on saatu siirrettyä korjaavista toimenpiteistä ehkäiseviin ja tukeviin palveluihin, joista esimerkkinä voidaan mainita päihde- ja mielenterveystyön palveluiden rakenteellinen muutos ja valtimosairauksien ehkäisyprojekti. Palveluprosessien kuvaamista on jatkettu vuonna 2010 aloitetulla tavalla ja kuvaamisen avulla on löydetty kriittiset pisteet, joissa prosessia muuttamalla on saatu aikaan merkittäviä parannuksia. Palveluprosessien toimivuutta on seurattu mm. jonotusaikojen systemaattisella seurannalla. Jonotusajoissa on pysytty pääsääntöisesti. Mikäli jonotusajoissa ei ole pysytty, on toimintaa korjattu mahdollisimman nopeasti, kuten esimerkiksi suun terveydenhuollossa kesällä Henkilöstön saatavuudessa on edelleen haasteita erityisesti lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja suun terveydenhuollon henkilöstön kohdalla. Lääkäritilanne on kuitenkin parantunut verrattuna edellisiin vuosiin, sosiaalityöhön on saatu aikaan henkilöstön parempaa pysyvyyttä ja suun terveydenhuollossa vuokratyövoiman tarve näyttää vähenemisen merkkejä vuoden 2011 lopulla. Työyhteisöjen henkilöstöinfot ja kokoukset, palvelulinjapäivät ja muut työyhteisön yhteiset tapaamiset on järjestetty tavoitteen mukaisesti. Poikkeuksena tästä on ollut kesä 2011, jolloin muutoksia tapahtui päällikkötilanteessa ja palvelulinja toimi erittäin vajaalla esimiestyövoimalla useamman kuukauden ajan. Näin ollen kehityskeskusteluja ei 12

12 ehditty pitää kaikille työntekijöille tavoitteen mukaisesti. Palvelulinjalla on pidetty tärkeänä myönteisyyden perusarvoa. Henkilöstön koulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota painottaen mielenterveys- ja päihdetyön koulutuksia eri henkilöstöryhmille. Karviaisen KOHO hankkeen kautta on järjestetty koulutuksia myös muiden palvelulinjojen henkilökunnalle. Talous Työikäisten palvelut ylittyivät talousarvioon nähden 1,8 % eli Työikäisten palveluissa merkittävimmät erot talousarvioon nähden ovat vammaishuollossa, erityisesti kehitysvammahuollossa. Vammaispalveluissa on kuitenkin havaittavissa selvää kustannusten kasvun hidastumista, joka johtunee vammaispalvelun kehittämishankkeesta. Hanke käynnistyi täysipainoisesti elokuussa Lääkäripalveluissa on jouduttu edelleen käyttämään vuokralääkäreitä, tosin aikaisempaa vähemmän, joten talousarvioon varatut määrärahat ovat olleet riittämättömät palvelutarpeeseen nähden. Työikäisten palveluja ohjaavat useat lait, joita on välttämättä noudatettava riippumatta talousarviomäärärahojen riittävyydestä. Näitä ovat mm. hoitotakuusäädös suun terveydenhuollossa ja lääkärin vastaanottotoiminnassa. Työikäisten palvelulinjalla on merkittävä määrä ostopalveluja, joiden kustannusten kasvun hidastaminen on haastavampaa kuin oman toiminnan. Asumispalveluissa aloitettiin vuonna 2011 asiakkaiden palvelusuunnitelmien päivittäminen, jolla on mm. saatu siirrettyä asukkaita kevyempiin tukimuotoihin ja sitä kautta voitu vaikuttaa kustannusten keventymiseen. Vuoden 2011 tulosten perusteella voidaan todeta oman työvoiman käytön kustannustehokkuus verrattuna useaan ostopalveluun. 2.7 Ikäihmisten palvelulinja Ikäihmisten palvelulinjalla merkittävin oman toiminnan kehittämistulos oli kotiutustiimin toiminnan jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen yhteistyössä kotihoidon, vuodeosastojen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Loppuvuodesta 2011 suunniteltiin aloitettavaksi kotiutustiimin sairaanhoitajan viikonloppupäivystys. Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehtiin aikaisempina vuosina vain Vihdissä, vuoden 2011 aikana ne aloitettiin kaikissa Karviaisen jäsenkunnissa 75 vuotta täyttäneille. Lääkehoitosuunnitelmat saatiin työyksiköihin ja loppuvuodesta otettiin käyttöön LoVe- lääkehoidon osaaminen ohjelma verkossa, jossa lähihoitajat ja sairaanhoitajat voivat opiskella ja suorittaa lääkehoidon osaamiseen tarvittavat luvat. Potilasturvallisuutta lisäämään otettiin käyttöön myös sähköinen HaiPro- ohjelma, johon kirjataan potilasturvallisuuteen liittyvät vaara- ja haittatapahtumat, mm lääkepoikkeamat. Lääkkeellinen annosjakelu toimii hoivapalvelukeskuksen laitospaikoilla, se on vähentänyt lääkekustannuksia, lääkehävikkiä sekä siirtänyt sairaanhoitajien työaikaa potilastyöhön. Vanhusten viikolla järjestettiin toisen kerran Hyvinvointipäivä Nummelan seurakuntakeskuksessa. Kävijöitä oli noin 200 Karviaisen, Lohjan ja Espoon alueilta. Tapahtumassa oli mukana kuulon ja näön asiantuntijoita, Karviaisen ikäihmisten linja ja fysioterapia sekä muita vanhustyön asiantuntijoita sekä eri järjestöjä. Geriatriakeskuksessa kotihoito- ja kotihoidon tukipalvelut ovat toteutuneet vuosisopimuksen mukaisesti. Kotihoito oli pääsääntöisesti omaa toimintaa. Kahdesta vihtiläisestä palvelutaloista ostetaan kotihoidon palveluja ei-asumispalvelupaikalla oleville. Rakenteisen kirjaamisen koulutukset Pegasokseen käytiin loppuun ja kotihoidon työryhmä teki kotihoidon minimikirjaamiskriteerit. Vanhusten ravitsemusseulonnan tulokset saatiin alkuvuodesta 2011 ja henkilöstölle pidettiin tulosten pohjalta ikäihmisten ravitsemuksesta koulutusta. Kotihoito sai uudet toimitilat Nummelassa. Loppuvuodesta myös Nummen ja Pusulan kotihoito sai asianmukaiset toimitilat. Kotiutustiimin toiminta jalkautettiin ylikunnallisesti osaksi kotiin annettavia palveluja. Kotiutustiimi osallistui jatkohoidon ja kotiutuksen suunnitteluun, kotiutuspalavereihin, siirtojen valmisteluun ja asiakkaan/potilaan vastaanottamiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä Karviaisen oman organisaation sisällä. SAS-ryhmän toiminta toteutui suunnitellusti. Sosiaalihuoltolain mukaisessa kuljetuspalvelussa on käytössä Sote2 järjestelmä, johon liittyvällä taksikortilla asiakas maksaa matkat. Kuljetuspalvelut ostettiin takseilta. Osan kuljetuksista Nummi-Pusulassa hoiti Karviaisen palvelukuljettaja. Omaishoidon piiriin kuuluvien määrässä oli nousua. Hoitajien lakisääteiset kolme vapaapäivää kuukaudessa järjestettiin suurimmaksi osaksi palvelutaloissa. Aiempina vuosina Karviaisessa kehitetty läheislomitusjärjestelmää vastaava toiminta muuttui lakisääteiseksi si- 13

13 jaishoidoksi, jota voitiin järjestää toimeksiantosopimuksella alkaen. Asiakaspalautteiden perusteella sijaishoitajuus koettiin tärkeäksi osaksi omaishoitajien jaksamista sekä antoi valinnanvapautta hoidettavalle ja hoitajalle. Turvapalveluiden ostosta on voimassa oleva sopimus Korsisaari Oy:n kanssa, joka käyttää aputoiminimeä Hiiden Turva-auttajat. He vastaavat laitteiden asennuksesta ja huollosta, hälytyksiin vastaamisesta ja auttajapartion lähettämisestä sekä turva-auttajien käynneistä hälytystilanteissa. Päivätoiminta oli oman henkilökunnan vetämää virikkeellistä yhdessäoloa Vihdissä Kaarikeskuksen ja Hopearinteen tiloissa sekä Nummi-Pusulassa Niilonpirtin ja Pusulan terveysaseman tiloissa. Vapaaehtoiset avustajat antoivat tärkeän panoksen toiminnan onnistumiselle. Karkkilaan ei saatu päivätoimintaan henkilöstölisäystä joten tointaa ei voitu aloittaa. Niilonpirtin toiminta jatkui asumispalvelu ja laitoshoidon yksikkönä. Vuoden aikana tehtiin pienimuotoisia korjauksia liittyen sisäilmaan. Asiakasruokailun osalta tarkistettiin ruokien koostumusta ja ruokailurytmiä jolloin mm iltapalan ja aamiaisen välinen aika ei ole liian pitkä. Kotihoidon henkilöstön avulla toimi 3-paikkainen (ei ympärivrk) ryhmäkoti Jäkärä Vihdissä. Kilpailutetun asumispalvelusopimuksen piirissä olivat Hoivapalvelu Linda, Hopeaniemen Hoivakoti Oy, Hopearinne (Vihdin Vanhainkotisäätiö Oy), Kaarikeskus (Kaarikotisäätiö Oy) ja MainioVire. Asumispalvelusopimukset irtisanottiin ja kilpailutettiin vuoden 2011 aikana. Kilpailutettavat osakokonaisuudet olivat vanhusten tehostettu asumispalvelu, ei ympärivuorokautinen palveluasuminen, 24 h intervallit ja 8 h intervallit. Sopimusneuvottelut ja puitesopimukset on tehty ensisijaisten ja toissijaisten palveluntuottajien kanssa. Karkkilassa toimivien Nyhkäläkodin ja Marjaanakodin kanssa sopimukset päivitettiin ja tarkistettiin. Jonottajien määrä tehostettuun asumispalveluun olivat Karkkilassa keskimäärin 19, Nummi- Pusulassa 3 ja Vihdissä 20. Muistihäiriöinen hakija joutui odottamaan hoitopaikkaa hieman pidemmän ajan, koska dementiapaikkoja on tarjolla rajoitetusti. Karviaisen alueen rintamaveteraanien kuntoutukseen oli haku koko vuoden ja kuntoutusmahdollisuuksia käytettiin valtion ja kunnan varoin. Hoivapalvelukeskuksessa vuodeosastopalvelut toteutuivat vuosisopimuksen mukaisesti. Kotiutustiimin toiminta on lisännyt tehokkuutta kotiutumiseen vuodeosastolta kotiin ja palveluasumiseen. Vuodeosastohoidossa on panostettu kuntouttavaan hoitotyöhön. Vihdissä Nummelan vuodeosastolla (39 paikkaa) kuormitusprosentti oli 95,95 %, hoitopäiviä oli yhteensä ja keskimääräinen hoitoaika 28,4 päivää. Vihdin kirkonkylän hoivaosastolla (33 paikkaa) kuormitusprosentti oli 99,84 % hoitopäiviä yhteensä ja keskimääräinen hoitoaika oli 338,4 päivää. Karkkilan vuodeosastolla (36 paikkaa) kuormitusprosentti oli 94,27 %, hoitopäiviä oli yhteensä ja keskimääräinen hoitoaika 33,3 päivää. Pusulan vuodeosastolla (25 paikkaa) kuormitusprosentti oli 90,85 %, hoitopäiviä yhteensä 8290 ja keskimääräinen hoitoaika oli 59 päivää. Pusulan vanhainkodissa (20 paikkaa) kuormitusprosentti oli 94,84 % ja hoitopäiviä ja keskimääräinen hoitoaika oli 147,3 päivää. Niilonpirtin vanhainkodissa (16 paikkaa) oli kuormitusprosentti 97,83 %, keskimääräinen hoitoaika 146,5 päivää. Niilonpirtin ja Toivokodin tehostetuissa asumispalveluyksiköissä ovat asukaspaikat olleet täynnä koko vuoden. Haasteita henkilökunnan rekrytointiin vuodeosastoilla tuo kolmivuorotyö ja useiden osaaikaisten työsuhteiden täyttäminen. Sairaanhoitajien vakansseihin ei ole aina ollut tarpeeksi hakijoita. Näin ollen sairaanhoitajien työpanosta on ostettu myös vuokratyönä. Henkilöstöjohtamisessa on tehostettu lähiesimiesten koulutusta ja heidän tukemistaan. Henkilöstöä on kannustettu osallistumaan täydennyskoulutuksiin, painopistealueena on ollut mm. saattohoito ja muistisairaudet. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet 80 % :sti. Talousarviotavoitteiden toteutuminen Asiakasvaikuttavuuden kannalta päätavoitteena on, että yli 75 vuotiaista % asuu kotona tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvin. Karkkilassa 91,8%, Nummi-Pusulassa 91% ja Vihdissä 89,5% yli 75 vuotiaista asuu kotona. Säännöllisen kotihoidon kattavuustavoite 14 % yli 75 vuotiailla toteutuu kaikissa kunnissa. Karkkilassa se on 23 %, Nummi-Pusulassa 21 % ja Vihdissä 17 %. Tehostetun asumispalveluiden kattavuustavoite 6 % on Karkkilan osalta 8,5 %, Nummi-Pusulassa 1,9% ja Vihdissä 5,7%. Pitkäaikaisen laitoshoidon kattavuus enintään 3 % toteutuu Karkkilassa ja Vihdissä tavoitteen mukaisesti, Nummi-Pusulassa se on 10,2 %. Omaishoidon tuen piirissä olevien kattavuustavoite yli 75 14

14 vuotiailla on 5-6 %. Karkkilassa se on 4,2 %, Nummi-Pusulassa 4% ja Vihdissä 4,8%. Asiakaspalautteisiin on vastattu ja ne on käsitelty henkilöstön kanssa. Palvelujen laatua mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä joka toinen vuosi. Asiakastyytyväisyyskyselyt aloitettiin ikäihmisten palvelulinjalta 2010 lopulla ja tulokset saatiin alkuvuodesta Kysely osoitettiin kaikille vuodeosastojen, vanhainkotien, asumispalveluyksiköiden (oma ja osto) ja kotihoidon asiakkaille ja heidän omaisilleen. Tulokset olivat hyvää erittäin hyvää tasoa (asteikko 1-5), asiakkaat kokivat henkilökunnan ystävälliseksi, ammattitaitoiseksi ja hoidon turvalliseksi. Kehittämisen alueiksi nousivat osallistuminen oman hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja virkistystoiminnan vähäisyys. Omaiset kokivat henkilökunnan suhtautumisen, käytöksen ja ammattitaidon hyväksi. Kehittämisen alueiksi nousi osallistuminen omaisen hoitoon, omaisen voinnin muutoksista tiedottaminen ja tiedon saanti yksityisistä palveluista. Toimintaprosessien osalta palveluprosessien sujuvuutta seurataan ja mitataan yli 75 vuotiaiden palveluiden kattavuudella, hoitojaksojen pituudella ja odotusajoilla asumispalveluihin ja laitoshoitoon. Hoitojaksot vuodeosastoilla olivat pidentyneet Karkkilassa ja Nummelassa keskimäärin neljällä hoitopäivällä. Tehostettuun asumispalveluun jonottajien määrä on lisääntynyt Vihdissä ja Karkkilassa keskimäärin viidellä vanhuksella. Yli 75 vuotiaiden asiakkaiden palvelutarpeen arviointi on tehty määräajassa, 7 päivän sisällä ja kiireellisissä tapauksissa välittömästi. Henkilöstön näkökulmasta rekrytointi sairaanhoitajien osalta on vaikeutunut verrattuna edellisvuoteen. Rekrytointitapahtumiin on osallistuttu yhdessä Lohjan alueen ja oppilaitosten kanssa. Sähköisestä Kuntarekry-työkalusta on ollut hyötyä vakinaisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytoinnissa, lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa taas ei. Talouden näkökulmasta ikäihmisten palvelulinja pysyi kokonaisuutena budjetissa. Säästöä tuli yhteensä euroa. RAVA- indeksillä mitattuna ikäihmisten palvelujen asiakkaiden/potilaiden hoito ja hoiva on oikein porrastettu. 3. Hallinto 3.1 Päätöksenteko ja hallinto Kuntayhtymän hallinnon tehtävänä on juoksevan hallinnon lisäksi järjestää ja ylläpitää mm. kuntayhtymän strategia- ja johtamisjärjestelmää, työnantajatoimintaa ja työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaa, henkilöstö- ja talousjohtamisen puitteita ja säännöksiä, ja vuosisopimusmenettelyä siihen liittyvine hinnoittelujärjestelmineen. Tietotekniikkapalveluita ja talous- ja henkilöstöhallinnon rutiinipalveluita ostetaan pääsääntöisesti liikelaitoskuntayhtymä Puhdilta. Tilapalvelut ja ruoka- ja siivouspalvelut ostetaan pääsääntöisesti jäsenkunnilta. Kuntayhtymän tavoitteeksi asetettu pidemmän ajanjakson toiminnan tavoitteiden, valtuustokauden palvelutasosuunnitelma yhtymähallituksen, johtoryhmän ja Karviaisen esimiesten yhteistyönä saatiin valmiiksi vuonna Karviaisen yhtymähallitus kokoontui vuoden 2011 aikana yhteensä 11 kertaa. Yhtymäjaosto kokoontui 11 kertaa ja tarkastuslautakunta 9 kertaa. Karviaisen kevätseminaari jäsenkuntien valtuustoille, kunnanhallituksille ja Karviaisen yhtymähallitukselle, tarkastuslautakunnalle ja johdolle järjestettiin toukokuussa ja syysseminaari lokakuussa Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisen johtoryhmä kokoontui 10 kertaa. Lisäksi oli kuntakohtaisia kokouksia 3 kpl. Jäsenkuntien kunnanhallitusten kokouksiin, valtuustoihin, valtuustojen iltakouluihin ja valtuustoinfoihin Karviaisen johto on osallistunut vuoden aikana yhteensä 6 kertaa. Karviaisen ja Karkkilan kaupungin yhteinen Karkkilan vanhusten asumispalveluja suunnitteleva työryhmä aloitti työnsä marraskuussa Vuonna 2011 työryhmä kokoontui 5 kertaa. Työryhmän loppuraportti valmistui toukokuussa Karkkilan talouden tasapainotustyöryhmä aloitti työnsä joulukuussa Henkilöstö 15

15 Karviainen täyttää avoimeksi tulleita toimia ja virkoja arvioiden organisaation henkilöstöä kokonaisuutena, sekä huomioiden palvelutasosuunnitelman mukaiset palvelulinjaukset. Karviaisen rekrytointipohja pyritään pitämään pitkäjänteisesti riittävänä. Karviainen lisää kuntien yhteisiä palveluja mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön työkyvyn edistämisestä huolehditaan edelleen savuttomuudella, työkyvyn säilymisen varhaisella tukemisella ja kannustamalla henkilökunnan vapaa-ajan aktiviteetteja liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Henkilöstönäkökulmasta menestystekijänä ovat Karviaisen kehittämiseen sitoutuneet johtajat, esimiehet ja henkilöstö. Tavoitteena on, että henkilöstön rekrytoinnissa avoimiin tehtäviin onnistutaan ja että tehtäviin on useita hakijoita. Panostusta rekrytointiin on jatkettu myös vuonna 2011 ja otettu käyttöön sähköinen Kuntarekry rekrytointityökalu. Sitä käytetään myös sijaisten rekrytointiin. Lääkäreistä ja hoitohenkilöstöstä on edelleen pulaa, mutta tilanne on parantunut verrattuna edellisiin vuosiin. Myös hoitohenkilöstön sijaisista on pulaa Karviaisen toiminta-alueella. Karviaisessa oli vuonna 2011 vakansseja 548,7 (536,6 v. 2010). Vakituinen palvelussuhde päättyi 67 (49 v. 2010) henkilöllä, joista 42 (23 v. 2010) palvelussuhdetta päättyi irtisanoutumisen johdosta, muussa tapauksessa syynä oli sisäinen siirto tai esim. eläköityminen. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuutta kuvaa kokonaan ulkopuolelta tulleiden määrä 88 (58 v. 2010) henkilöä ja kokonaan poislähteneitä 25 (30 v. 2010) henkilöä. Näin ollen vetovoima työnanantajana on kohtalaisen hyvä. Tavoitteena on myös henkilöstön työssä pysyvyyden edistäminen siten, että eläköityminen tapahtuu aikaisintaan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneiden osuus koko henkilöstöstä oli 2,0 %, 11 henkilöä, kun eläkkeelle tosiasiallisesti siirtyi 3,3 %,yhteeensä 18. Työssä kuitenkin jatkaa eläkkeeseen oikeutetuista 1,3 % henkilöstöstä, joka on 8 henkilöä. Näin ollen työssä jatkajia eläkeiän saavuttamisen jälkeen on enemmän kuin ennen eläkeikää poislähteneitä. Yhteenvetona todettakoon, että henkilöstöstä jää eläkkeelle jonkin verran enemmän niitä henkilöitä, joilla eläkeikä ei ole täynnä ja vastaavasti työssä jatkaa henkilöitä, joiden eläkeikä on täyttynyt. Osa-aikaeläkkeellä jatkaminen varsinaisen eläkeikän jälkeen on sekä työnantajaa että työntekijää hyödyttävä vaihtoehto. Taulukko Eläköityminen suhteessa eläkeikään vuosi henk.koht. eläkeiän saavutti eläkkeelle siirtyi osaaikaeläkkeelle siirtyi (1,5%) 10 (2,0%) 12 (2%) yht. 27 oael (1,7%) 18 (2,8%) 4 (0,6%) eläkeiän saavuttamisesta huolimatta jatkaa työssä 6 (1,1%) 8 (1,3%) yht. 28 oael. Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2011 eläkkeelle keskimäärin 63,7 vuotiaana (59,7 v. 2010). Karviaisessa jäätiin eläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 61,0 vuotiaana (62,3 v. 2010) Karviaisen henkilöstö sairasti 2011 yhteensä 9057 työpäivää. Vuonna 2010 kirjattiin sairaspäiviä Henkilöstömenojen säästöjä on saatu myöntämällä palkattomia vapaita. Vuonna 2011 toteutui 2364 päivää (2429 päivää vuonna 2010). Karviainen on ollut savuton työnantaja vuodesta Lisäksi on panostettu työterveyshuoltoon ja omahoitoon mm. liikunta- ja kulttuuriseteleillä ja kuntokampanjalla kuntokortteineen. 16

16 3.3 Henkilöstön kehittäminen ja opiskelijayhteistyö Työnantajan hyväksymiä työn edellyttämiä koulutuksia oli yhteensä 787 työpäivää (764 v. 2010). Henkilöstön kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi valmistui organisaation yhteinen koulutussuunnitelma. Marevan-määrityskoulutukseen osallistui sekä lääkäreitä että hoitajia. Hoitajat saivat koulutuksen, kuulustelun ja näyttöjen perusteella kirjallisen luvan määrittää itsenäisesti Marevania INR-tulosten pohjalta. Vuonna 2011 järjestettiin edellisen vuoden tapaan i.v. (suonen sisäinen nestehoito)-lupakoulutusta. Hoitohenkilökunnan ensiaputaidot päivitetään vuosittain. Systemaattinen koulutus näiltä osin alkoi vuonna Työikäisten palvelulinjalla koulutusten painopistealueena on ollut mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisääminen. Palvelulinja on tarjonnut koulutuksia myös Karviaisen muille palvelulinjoille osana KOHO hanketta. Koulutuksia jatketaan vielä vuoden 2012 aikana. Työikäisten palvelulinjalla on toteutettu myös oppisopimuskoulutuksia, joista esimerkkinä voidaan mainita fysioterapeuttien Bobath koulutus, suun terveydenhuollon tuotekehittäjän ammattitutkinto ja johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava koulutus. Ikäihmisten palvelulinjalla on tehostettu henkilöstöjohtamisessa lähiesimiesten koulutusta ja tukemista. Kaikki ikäihmisten linjan osastonhoitajat, päälliköt ja linjajohtaja ovat osallistuneet työterveyshuollon vetämään ikäihmisten linjan esimiestyön hankkeeseen, jossa tavoitteena on mm. löytää työkaluja esimiestyöhön. Henkilöstön täydennyskoulutuksessa ovat painopistealueina olleet lääkehoidon koulutukset, rakenteinen kirjaaminen, saattohoito, muistisairaudet sekä haavahoito. Ravatar koulutuksia pidettiin kaksi kertaa vuodessa ennen RAVA poikkileikkaus otantaa. Uusina ohjelmina otettiin käyttöön LoVe lääkehoidon sähköinen ohjelma lääkehoidon osaamisen lisäämiseksi ja lääkehoitoon tarvittavien lupien saamiseksi. HaiPro ohjelma otettiin myös käyttöön rekisteröimään lääkepoikkeamia ja potilasturvallisuuteen vaikuttavia tilanteita. Toivokodissa Karkkilassa alkoi EloD-projekti syksyllä 2011 ja kestää kevääseen Projektin tarkoituksena on kouluttaa henkilökuntaa muistihäiriöisten osaamisessa ja kohtaamaan muistihäiriöinen asiakas. Karviaisessa on järjestetty sosiaalityöntekijöiden koulutusohjelma tavoitteena maisterintutkinto. Opinnot toteutetaan Jyväskylän, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston kanssa. Kaikkiaan Karviaisen koulutusohjelmassa on 6 opiskelijaa. Vuoden 2011 aikana on Karviaisessa ollut lääkärikoulutettavia yhteensä 12 henkilöä, joista hammaslääketieteen alalta 2 ja lääketieteen alalta 10. Opetukseen ja tutkimukseen on haettu erityisvaltionosuutta. Sosiaali- ja terveysalan opintojen työharjoittelua suoritti Karviaisessa yhteensä 130 opiskelijaa vuoden 2011 aikana (99 opiskelijaa vuonna 2010). Työharjoittelupäiviä kertyi yhteensä 3056 (2251 päivää vuonna 2010). Suurin osa opiskelijoista, yhteensä 90 kpl, oli kotoisin Karviaisen jäsenkunnista, 36 opiskelijan kotikunnasta ei ole tietoa. Johdon ja esimiesten yhteisiä kehittämispäiviä oli vuonna 2011 yhteensä 5 kpl. 3.4 Yhteistoiminta Taulukko Yhteistoiminta lukuina yksilö- ja paikallisneuvottelut yhteistoimintakokoukset =7 7 kokousta ja käsiteltyjen asioiden määrä 45 7 kokousta ja käsiteltyjen asioiden määrä 34 valmisteleva yhteistoiminta 5 paikalliset tai seudulliset 2 LS+Hll+valmisteilla 2 sopimukset (LS+hälytysraha) 2 LS+Hll+KVTES+Tehy) Yhteistoiminnassa käsiteltiin yhteistoimintalain mukaiset asiat ja niihin liittyvää valmistelutyötä tehtiin mm. seuraavissa asioissa: 17

17 - Kehityskeskustelulomake ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointilomakkeisto - Selvitys Karviaisen toimintojen kehittämisestä - Nummi-Pusulan ja Lohjan kuntaliitoksen vaikutukset - Talousarvio ja henkilöstösuunnitelma Palvelulinjojen koko henkilöstölle tarkoitetut linjapäivät ovat vakiintuneet keväisin ja syksyisin. Palvelulinjojen päiviä oli vuonna 2011 yhteensä 8. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaationa toimii Karviaisen työsuojelutoimikunta, joka organisoi työsuojelutarkastuksia. Työhyvinvointiryhmä suunnittelee henkilöstön työhyvinvointitapahtumia ja virkistyspäiviä sekä ohjeistaa ja kehittää työhyvinvointia. Tarkempaa ja eriteltyä tietoa Karviaisen henkilöstöstä tullaan esittämään Karviaisen henkilöstöraportissa Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuonna 2008 hyväksytty Karviaisen hallintosääntö antaa puitteet sisäisen valvonnan järjestämiselle. Hallintosäännössä määritellään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta, talouden hoidon perusasiat sekä kuntayhtymän sisäisen ja ulkoisen valvonnan perusta. Hallintosäännön mukaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta sekä riskien hallinta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja hallintosäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Yhtymähallitus hyväksyi vuonna 2010 Karviaiselle sisäisen valvonnan ohjeen marraskuun kokouksessaan. Ohje tuli voimaan Valvonnan tavoitteena on: edistää kuntayhtymän toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä parantaa palvelujen ja muiden tuotteiden laatua; turvata menetyksiltä, jotka aiheutuvat väärinkäytöksistä, vahingosta, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista sekä muista epäsäännönmukaisuuksista; varmistaa säädösten ja määräysten noudattaminen ja ohjauksen vaikuttavuus; kehittää ja ylläpitää tietoja taloudesta ja hallinnosta sekä esittää se määräaikaisissa raporteissa; tietoihin pääsyn rajoittaminen valtuutetuille henkilöille, jotka ovat vastuuvelvollisia niiden hallussapidosta ja käytöstä; avainvelvollisuuksien ja tehtävien varmistaminen jakamalla ne eri henkilöiden kesken ja määrittämällä tarvittavat sijaisuudet; tehostaa menestymisen mahdollisuuksia. Vuonna 2011 laadittiin suunnitelman mukaisesti 3 osavuosikatsausta, joiden perusteella vuoden 2011 talousarvioon haettiin lisätalousarvioita kahden ensimmäisen osavuosikatsauksen perusteella. Lisäksi talousarvion toteutumisesta raportoitiin jokaisessa yhtymähallituksen ja johtoryhmän kokouksessa. Karviaisessa käynnistettiin sisäisen valvonnan projekti loppuvuonna Loppuvuodesta 2011 ilmitulleen valelääkäri Esa Laihon tapauksen johdosta tarkennettiin Karviaisessa ohjeita mm. liittyen henkilöstön rekrytointiin, laskujen tarkastukseen ja sopimuskäytäntöihin. Esa Laiho oli Valviran Terhikki-rekisterissä, vaikka hänellä ei ollut oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia puuttuvan tutkinnon takia. Kokonaisuudessaan Karviaisen toimintajärjestelmässä ja Karviaisen ja jäsenyhteisöjen välisessä toiminnassa on sisäisessä valvonnassa edelleen kehitettävää. 5. Hanketoiminta 5.1 Lapsen ääni -hanke 18

18 Lasten ja nuorten palvelulinjalla käynnistyi osana mittavan valtionavustuksen saanutta Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelmaa Karviaisen hallinnoima pilottihanke, jossa tarkoituksena on vahvistaa lastenpsykiatrista osaamista lastensuojelun avohuollossa ja tehostaa perheissä tehtävää työtä. Hankkeella pyritään lastensuojelupalveluiden tuottamiseen lähipalveluina ja vähentämään laitossijoitusten tarvetta. Hanke päättyi Hankkeen toimintaa on päätetty jatkaa siten, että Vihdin sivistystoimeen on perustettu kuntouttava luokka, johon Karviaisesta tulee psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka tehtävänä on työskentely mielenterveyden ongelmista kärsivien lasten ja heidän perheidensä kanssa. 5.2 Perhepankki hanke Hyvinkään hallinnoima perhepankki-hanke, jossa Karviainen oli mukana, päättyi Toiminta vakinaistettiin Hyvinkään isäntäkuntana hoitamaksi perhehoidon yksiköksi. Tavoitteena on palvelurakenteen uudistaminen siten, että lastensuojelun sijaishuollon palvelut tuotettaisiin nykyistä lapsilähtöisemmin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Tarkoitus on 5-7 vuoden kuluessa nostaa perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista 60 %:iin nykyisen noin 30 %:n sijaan. Tavoitteeseen pyritään luomalla seudullinen perhehoidon rekrytointi-, valmennus- ja välitysmalli, perhehoidon tukimalli tukiperheille sekä tukiperheiden rekrytointi-, valmennus- ja välitysmalli. 5.3 Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvaltaisen hoidon kehittämishanke KOHO Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-hankerahoituksen tuella käynnistettiin lokakuussa 2010 mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke KOHO. Hanke päättyy vuoden 2012 lokakuun lopussa. Hankkeen aikana luodaan Lohjan sairaanhoitoalueen, Karviaisen ja LOST yhteistoiminta-alueen yhteistyönä päihde- ja mielenterveystyön alueellinen suunnitelma. Hanke kuuluu laajempaan Etelä-Suomen alueen Mielen Avain hankkeeseen, jota hallinnoi Vantaan kaupunki. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen Valtakunnallisen suunnitelman lähtökohtana on mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys. KOHO:n eli kokonaisvaltaisen hoidon-hankkeessa on huomioitu ja siihen on integroitu Kaste-ohjelman ja Mieli 2009 keskeiset tavoitteet ja konkreettiset ratkaisumallit kunnallisen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, perusterveydenhuollon vahvistamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyvän negatiivisen asenteen vähentämiseen. Hankkeessa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avopalveluja. Hankkeen keskeisissä tavoitteissa on edetty matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisoinnissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa, näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistämisessä sekä yhteistyömuotojen uudistamisessa ja vahvistamisessa psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen välillä. Lisäksi tavoitteena on mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannustehokkuuden seurantajärjestelmän luominen alueelle, jota tavoitetta toteutetaan pääosin vuonna KOHO:ssa on jo vuonna 2011 saavutettu merkittäviä tuloksia mm. kokemusasiantuntijuuden käyttöön otossa, lyhytterapiamenetelmän käytössä masennuspotilaiden hoidossa ja koko organisaation toiminnan integraatiossa. 5.4 Työllisyyshanke Karviaisen alueella käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella työllisyyshanke vuonna Hanke päätettiin vuoden 2011 lopussa. Hankkeessa toimi 3 työntekijää, joiden tehtävänä oli edistää työttömien nuorten ja yli 500 päivää työttämänä olleiden henkilöiden työllistymistä. Projektityöntekijät toimivat palveluohjaajina tarjoten asiakkaille tukea työllistymiseen. Hankkeen ohjausryhmässä oli Karviaisen ja TE-toimistojen edustajia. Hankkeen tavoitteena oli parantaa nuorten työllistymistä tehostetulla ohjauksella koulutukseen, harjoitteluun tai palkkatuettuun työllistymiseen ehkäisten syrjäytymistä. 19

19 Pitkäaikaistyöttömien osalta selvitettiin kuntoutumisen, työllistymisen tai mahdollisen eläköitymisen vaihtoehtoja asiakaskohtaisesti. Asiakastyön lisäksi projektissa luotiin peruspalveluihin työvälineeksi työllistämispalveluiden palveluohjausmalli sekä työpaikkarekisteri paikoista, joihin voidaan ohjata asiakkaita työelämään kuntouttaviin palveluihin TupaTurva hanke TupaTurva hanke - tulevaisuuden hoivapalvelumalli seniori-ikäisten integroidut hoiva- ja turvapalvelut vuodeosastolla, kotona ja palvelutalossa, on Tekesin rahoittama hankekokonaisuus, jossa on kuntien lisäksi mukana VTT, TSS ja yrityksiä. Hankkeen tavoitteena on taata ikäihmisille turvallisuutta kotona ja palvelutalossa asumiseen sekä vuodeosastohoitoon. Muistihäiriöiset ovat yksi tärkeä kohderyhmä. Tavoitteena on parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja turvallisuutta jotta asuminen kotona voidaan turvata mahdollisimman pitkään. Karviainen toimii pilottina ja kokeilukäyttäjänä erilaisille uusille turvallisuusratkaisuille. Ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä luodaan toimintatavaksi systemaattinen turvallisuuteen liittyvä kartoitus, jossa huomioidaan myös ennaltaehkäisy. Valittujen kohteiden osalta testataan ja arvioidaan näyttöön perustuvia turvallisuusratkaisuja toimivuus- ja kustannushyöty huomioon ottaen. Uusilla ratkaisuilla vahvistetaan asiakkaiden ja lähiomaisten hoitoon sitoutumista yksinäisyyden ja turvattomuuden vähentämiseksi muistihäiriöisillä ikäihmisillä. Pilottiyksikköinä toimivat seniorineuvola, jonka yhteydessä toimii muistipoliklinikka sekä arviointiosastona toimiva Karkkilan vuodeosasto ESTER / Intoa elämään- ikäihmisten vertaistoimintamalli hanke Intoa elämään (Passion for life) on ESTER hankkeen (Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke) yksi osakokonaisuus, joka kuuluu Kaste rahoituksen piiriin. Hanketta hallinnoi Espoo ja mukana on Karviaisen lisäksi Kouvola ja Sipoo. Intoa elämään on ikäihmisten vertaistoimintamalli, josta on saatu hyviä kokemuksia Jönköpingistä Ruotsista. Malli sisältää kuusi ryhmätapaamista, joiden teemoina ovat kotiympäristön turvallisuus, sosiaaliset suhteet, ravitsemus ja liikunta. Toiminta on senorikeskeistä ja tarkoituksena on omien elämäntapojen tarkastelu ja muutosten tekeminen jatkuvan parantamisen idealla. Mallia pilotoidaan ja arvioidaan osakokonaisuudessa mukana olevissa kunnissa ja luodaan edellytyksiä mallin laajemmalle käyttöönotolle. Syksy 2011 oli suunnittelun ja koulutuksen aikaa, ja ensimmäiset vertaistoiminta ryhmät käynnistyvät Karviaisessa vuoden 2012 aikana. 6. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden 2011 toimintatuotot olivat yhteismäärältään ,98 euroa. Toimintakulut olivat yhteensä ,64 euroa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus on toimintakate, joka on määrältään ,34 euroa. Karviaisen merkittävin rahoituskuluerä on jäsenkuntien kuntayhtymään luovuttamalle peruspääomalle maksetut korot. Karviaisen vuosikate (huomioiden toimintakatteen lisäksi valtionosuudet ja rahoitustuotot ja kulut) on ,34 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta ovat tuloslaskelman mukaan ,23 euroa. Muita poistoja ei ole. Karviaisen tuloslaskelman mukainen tilikauden alijäämä on ,89 euroa. Alijäämä on työterveyshuollon alijäämä vuodelta Työterveyshuolto myy palveluja alueen kunnille ja yrityksille kiinteän hinnaston mukaisesti. Toiminnasta voi syntyä yli- tai alijäämää. Työterveyshuollon liikevaihto vuonna 2011 oli 1,1 milj. euroa. Tuloslaskelma vuodelta 2010 ja 2011 on esitetty tilinpäätöksen laskelmissa. 7. Tilikauden tuloksen käsittely 20

20 Yhtymähallitus ehdottaa, että vuoden 2011 alijäämä määrältään ,89 euroa siirretään taseeseen tilikauden ylijäämä (alijäämä) tilille. 8. Toiminnan rahoitus Kunnat maksoivat toimintaa aloitettaessa vuoden 2009 alussa peruspääoman euroa. Peruspääomalla turvataan kuntayhtymän maksuvalmius ja investointien rahoitus. Karviaisen palveluille lasketaan yksikköhinnat tuotteittain ja toimipisteittäin. Näiden perusteella suoritetaan palvelulaskutus jäsenkunnilta. Laskutus perustuu toimipistekohtaiseen käyttöön. Vuoden 2011 aikana perittiin palvelulaskutus talousarviossa lasketun ennakon perusteella. Palveluennakkoa tarkistettiin kesken toimintavuoden laaditun ennusteen tai toteutuneen käytön perusteella. Lopulliset yksikköhinnat laskettiin tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden. Kassan riittävyys oli vuodenvaihteessa hyvä. Lyhytaikaiset ostovelat olivat 1,0 milj. euroa suuremmat kuin lyhytaikaiset saamiset. Kassan riittävyys on 33,5 päivää (21,2 päivää v. 2010). Tunnusluku quick ratio kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Kuntaliiton suositusten mukaan tunnusluvun arvoa yli 2 voidaan pitää hyvänä ja arvoa 1-2 tyydyttävänä. Karviaisen tunnusluku 1,5 on siten tyydyttävä (1,6 v. 2010). Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Kuntaliiton suositusten mukaan tunnusluvun arvoa yli 1 voidaan pitää hyvänä ja arvoa 1-0,5 tyydyttävänä. Karviaisen tunnusluku 1,6 on siten hyvä (1,6 vuonna 2010). Rahoituslaskelma vuosilta 2010 ja 2011 on esitetty tilinpäätöslaskelmissa. 8.1 Rahoitusasema ja sen muutokset Karviaisen taseesta näkyy Karviaisen omaisuuden kirjanpitoarvot, saamiset, rahavarat ja velat. Karviaisella ei ole pitkäaikaisia saamisia eikä velkoja. Lyhytaikaisista saamisista merkittävimmät ovat palvelumaksusaamiset kunnilta. Pääosa veloista on normaaleja ostovelkoja vuoden 2012 puolella erääntyvistä vuoden 2011 laskuista ja arvonlisäverotilitykset marras- ja joulukuulta sekä verotilitykset joulukuulta. Siirtoveloista lomapalkkajaksotus muodostaa euroa. Tämä merkitsee vuodenvaihteessa pitämättömistä ja kertyneistä lomista koostuvaa palkkasummaa, lomarahaa ja niihin kohdistuvia henkilösivukuluja. Lomapalkkavelan laskentaperiaatteen muutos edellisestä vuodesta kasvatti lomapalkkavelkaa ,38 euroa. Karviaisen omavaraisuusaste on 37,1 % (38,8 v. 2010). Lyhytaikaiset velat muodostavat noin 62,6 % (61,2 % v. 2010) koko pääomasta. Tase vuosilta 2010 ja 2011 on esitetty tilinpäätöslaskelmissa. 9. Talousarvion toteutuminen 9.1 Tuloslaskelmaosan ja käyttötalouden toteutuminen Karviaisen vuoden 2011 tuloslaskelmaosa on seuraava: 21