1. JOHDANTO... 1 2. ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 2 3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 3.2 OPPIMISKÄSITYS... 3 3.3 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 3 3.

1. JOHDANTO... 1 2. ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 2 3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 3.2 OPPIMISKÄSITYS... 3 3.3 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 3 3.4 TYÖTAVAT... 3 4. ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET JA TAVOITTEET... 4 4.1 EHEYTTÄMINEN... 4 4.2 KIELI JA VUOROVAIKUTUS... 4 4.3 MATEMATIIKKA... 6 4.4 ETIIKKA JA KATSOMUS... 7 4.5 YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO... 8 4.6 TERVEYS... 9 4.7 FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS... 10 4.8 TAIDE JA KULTTUURI... 11 4.8.1 MUSIIKKI... 12 4.8.2 KUVATAIDE... 12 4.8.3 ILMAISUKASVATUS... 13 4.8.4 KÄDEN TYÖT... 13 5. ERI KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS... 14 6. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA JA TUEN TASOT... 15 7. ESIOPETUS VUOROHOIDOSSA... 16 8. YHTEISTYÖ... 16 8.1 KODIN JA ESIOPETUKSEN KASVATUSKUMPPANUUS... 16 8.2 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO... 16 8.3 ESI-JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ... 17 8.4. MUUT YHTEISTYÖTAHOT... 17 9. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA... 18 10. ARVIOINTI... 18 10.1 LAPSEN VALMIUKSIEN ARVIOINTI... 18 10. 2 TOIMINNAN ARVIOINTI... 19 11. YKSIKKÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA... 19 OPETUSSUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT SEIKAT... 20 OPETUSSUUNNITELMAN VOIMAANTULO... 21 LIITTEET... 21 1

1. JOHDANTO Liedon kunnan päivitetty esiopetussuunnitelma 2012 perustuu 19.12.2000 vahvistettuihin valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja Liedon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen arvoperustan muodostavat Liedon kunnan strategiassa määritellyt tekijät: yhteistyökykyisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus ja vastuu tulevaisuudesta. Suunnitelman tarkoituksena on toimia kuntakohtaisena ohjeistona, jonka pohjalta yksikkökohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan. Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta, joka liittyy kiinteästi sekä muuhun varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Se rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle, ja sen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetusta annetaan pääsääntöisesti vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista ja se on perusopetuslain alaista. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Mikäli huoltajat ilmoittavat lapsensa esiopetukseen, he ottavat vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta. Liedossa esiopetusta annetaan kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa. Ruotsinkielistä esiopetusta tarjotaan ruotsinkielistä päivähoitoa tarjoavassa yksityisessä päiväkodissa. Liedon kunnan esiopetussuunnitelman päivittämisestä vastaa esiopetustyöryhmä, joka koostuu kunnallisten ja yksityisten päiväkotien esiopetusryhmien lastentarhanopettajista. 1

2. ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Esiopetuksen lähtökohtia määriteltäessä on kuultu lasten vanhempia ja päivähoidon henkilöstöä. Tärkeimpänä lähtökohtana on lapsikeskeisyys, jolla tarkoitetaan lapsen yksilöllisyyden ja tarpeiden mukaista esiopetusta. Arvoina korostuvat suhteet ihmisiin, luontoon, kulttuuriin ja tietoon. ( kuva 1.) Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä, vahvistaa tervettä itsetuntoa sekä edistää lapsen kasvua ihmisyyteen. Tehtävänä on myös ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksia. Tärkeää on ohjata lasta vastuulliseen toimintaan, sääntöjen noudattamiseen ja toisten ihmisten arvostamiseen. kuva 1. 2

3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Esiopetuksen järjestäminen Esiopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti varhaiskasvatuksen yhteydessä. Esiopetussuunnitelman mukaista opetusta annetaan koulujen työpäivien aikana. Lapsen oppimista ja kasvua tuetaan heti tuen tarpeen ilmetessä. Esiopetukseen osallistuvilla on oikeus tarvittaessa käyttää päivähoitopalveluja. 3.2 OPPIMISKÄSITYS Tämän opetussuunnitelman lähtökohtana on oppimiskäsitys, jonka mukaan oppiminen on aktiivista ja pohjautuu aikaisempiin tietoihin ja taitoihin. Keskeisenä ajatuksena tulee olla lasten omaehtoisen oppimisen tukeminen aktiivisen kokeilun, tutkimisen ja omien oletusten testaamisen avulla. Lapselle ei tarjota valmista tietoa, vaan keinoja itse löytää ja oppia aiheen kannalta keskeiset käsitteet. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Keskeistä toiminnassa on elämyksellisyys, elämänläheisyys, leikki ja tekemisen ja oppimisen ilo, lapsilähtöisyys. 3.3 OPPIMISYMPÄRISTÖ Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Keskeisiä ovat aikuisten, aikuisen ja lapsen sekä lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Oppimisympäristön tavoitteena on olla ilmapiiriltään kannustava, avoin, myönteinen, rohkaiseva, kiireetön ja turvallinen. Tällaisena se tarjoaa tilaisuuksia tutkimiseen, kokeilemiseen, havaitsemiseen, pohdintaan ja ongelmanratkaisuun. Se tarjoaa myös runsaasti onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä. Oppimisympäristössä tulee olla mahdollisuuksia leikkiin, toimintaan ja myös omaan rauhaan. 3.4 TYÖTAVAT Esiopetuksen työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Pohdinta, kysely, tutkiminen, havaintojen tekeminen, ongelmanratkaisu, itseohjautuvat työtavat ja ryhmätyöskentely ovat esiopetuksessa keskeisellä sijalla. Lapsen leikille tulee antaa riittävästi mahdollisuuksia, sillä leikki on lapsen omaehtoisen oppimisen luontaisin toimintamuoto. Leikkitoimintojen kautta lapsi tutkii, kokeilee ja jäsentää omaa maailmankuvaansa. Liedon kunnan esiopetuksessa toteutetaan pienryhmätoimintaa. Lapsella on parempi mahdollisuus oppia suhteuttamaan omia taitojaan tilanteeseen sopiviksi sekä tunnistamaan tekojensa vaikutukset muihin ihmisiin. Pienryhmätoiminnan lisäksi harjoitellaan työskentely- ja vuorovaikutustaitoja koko ryhmässä. Tämä toimintatapa on myös ryhmissä, joissa on esiopetusikäisten lisäksi nuorempia lapsia. 3

4. ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET JA TAVOITTEET 4.1 EHEYTTÄMINEN Esiopetuksessa opetus rakentuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Keskeistä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on opetuksen eheyttäminen, jolloin oppimisprosessi muotoutuu sisältöjä tärkeämmäksi. Sisältöaluejako on tarkoitettu opettajan työvälineeksi. 4.2 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli on ajattelun väline. Mitä enemmän lapsi ymmärtää käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä, sitä paremmin hän pystyy jäsentämään ympäristöään ja rakentamaan maailmankuvaansa. Kieli antaa välineitä itseilmaisuun. Se on kommunikoinnin väline ja sillä on tärkeä merkitys luovuuden, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä sekä minäkuvan vahvistumisessa. Lapsen kieli kehittyy vuorovaikutuksessa. Hyväksyvässä, turvallisessa ja lasta kuuntelevassa ympäristössä lapsi rohkaistuu ilmaisemaan itseään ilmein, liikkein ja sanoin. Hän rohkaistuu kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Lapsi harjaantuu kuunteluun ja kerrontaan. Ryhmän jäsenenä hän tottuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Äidinkielen taitojen omaksuminen antaa lapselle juuret omaan kulttuuriin kasvamiseen. Tietoisuus ja kokemukset muista kielistä auttavat ymmärtämään ja arvostamaan muita kulttuureja. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja, loruja, arvoituksia ym. Kieltä kehittävien leikkien, pelien ja harjoitusten avulla ohjataan lapsen kiinnostusta kielelliseen tietoisuuteen ja luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidolle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Lapsi kehittää tällaisessa ympäristössä ikään kuin huomaamattaan sanavarastoaan sekä luku- ja kirjoitustaitoaan. Lapsen aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat pohjana lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosessissa. Avoin oppimisympäristö antaa lapselle mahdollisuuden tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Lukuleikit ovat esiopetusikäisiä motivoiva työmuoto. Mediakasvatus kuuluu olennaisesti esiopetuksen Kieli ja vuorovaikutus- sisältöalueeseen. Suunniteltaessa mediakasvatuksen toteutusta on muistettava muidenkin sisältöalueiden työtapojen ja sisältöjen mahdollisuudet ja merkitys mediakasvatuksessa. Se toimii sekä sisältönä että eheyttävänä työmuotona. 4

TAVOITTEET: Lapsen kielen tietoisuus vahvistuu. Lapsi oppii itsenäistä ajattelua sekä laajentaa sana- ja käsitevarastoaan. Lapselle muodostuu halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan. Lapsi saa myönteisiä kokemuksia vuorovaikutuksesta sekä oppii kuuntelemisen ja keskustelemisen taitoja. Lapsi laajentaa kokemuksiaan, mielikuvitustaan ja saa elämyksiä kirjallisuuden, teatterin ja joukkoviestimien avulla. Lapsi kiinnostuu satujen, kertomusten, runojen, lorujen ja näytelmien seuraamisesta sekä niiden sepittämisestä ja eläytyvästä esittämisestä. Lapsi oivaltaa kielen rakentuvan lauseista, sanoista, tavuista ja äänteistä. Lapsi oppii lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja oman kiinnostuksensa ja kehitystasonsa mukaan. Lapsi on tietoinen ja saa kokemuksia muista kielistä. Lapsi tutustuu mediakasvatuksen avulla median eri muotoihin ja harjoittelee mediataitoja. SISÄLLÖT ajattelu ja käsitteen muodostus ihmetteleminen havainnointi nimeäminen vertaaminen luokittaminen päätteleminen perusteleminen arviointi puhuminen ja kuunteleminen kysyminen vastaaminen sepittäminen oman vuoron odotus tilanteeseen sopiva äänen- ja kielenkäyttö ilmaisu ja viestintä elämykset roolileikit esittäminen kertominen omat tuotokset tunteet mediakasvatus tutustutaan erilaisiin medioihin tulkitaan tehdään itse ilmaistaan tutustutaan teknisiin välineisiin kriittinen medialukutaito kirjallisuus sadut kertomukset asiatekstit näytelmät runot, lorut arvoitukset kielen tietoisuus äänne, tavu, sana, lause äänteen ja kirjaimen yhdistäminen alkava lukeminen kuvalukeminen mediatekstit lukusuunta spontaani lukeminen alkava kirjoittaminen oikea kynäote kirjoitussuunta kirjaimiin tutustuminen kirjainten jäljentäminen suuraakkosin mallista kirjoittaminen vieraat kielet tietoisuus kokemukset tuottaminen 5

4.3 MATEMATIIKKA Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Perusideana on lapsen oman ajattelun kehittäminen ja pyrkimyksenä innostuksen aikaansaaminen. Tärkeää on kannustaa lasta kysymään miksi ja miten ja pohtimaan vastauksia. Oppimisen ilo onkin korkeimmillaan, kun oppija löytää itse. Löytäminen tapahtuu toiminnan ja leikin avulla lapsen edellytysten ja halun mukaan. Matemaattisen ajattelun käsitteellinen perusta ja arkipäivän matematiikan taidot ovat ensisijaisessa asemassa. Lapsille puhutaan matemaattisesti oikeilla käsitteillä. TAVOITTEET: Lapsi suhtautuu myönteisesti matematiikkaan. Matematiikan kokeminen merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Lapsi oppii ymmärtämään ja käyttämään matemaattisia käsitteitä. SISÄLLÖT Luokittelu, sarjoittaminen Vertailu ja mittaaminen pituus (metri) massa (kilogramma) tilavuus (litra) aika lämpötila mm. Pylväsdiagrammi Muodot tasokuviot: kolmio, ympyrä, nelikulmiot kappaleet: pallo Hahmottaminen samanlainen - erilainen symmetria kuvion jatkaminen säännönmukaisuuksien havaitseminen Numeroiden tunnistaminen Lukukäsite, lukujono, lukusanan ja määrän yhdistäminen Järjestysluvut Yhteen - ja vähennyslaskun periaatteet Suuntien ymmärtäminen ja ilmaiseminen Kellonajat tasa- ja puolitunnit tapahtumajärjestys Rahojen tunnistaminen Ongelmanratkaisu 6

4.4 ETIIKKA JA KATSOMUS Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen arkipäivän toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä arvokasvatusta. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä, josta se etenee sosiaalisiin taitoihin ja ihmisen omaan elinympäristöön. Uskontokasvatuksessa annetaan mahdollisuus tutustua uskonnollisiin juhliin ja niiden viettotapoihin. Perustuslain 6 säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntaan kuulumattomien lasten vähäisestä määrästä tai muusta erityisestä opetuksen järjestämiseen liittyvästä hyväksyttävästä syystä esiopetuksen järjestäjä voi päättää, ettei kyseisen uskontokunnan tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta järjestetä. TAVOITTEET: Lapsi erottaa oikean ja väärän, hyvän ja pahan Lapsi oppii arvostamaan muita ja hyväksymään toiset ihmiset Lapsi oppii kunnioittamaan luontoa Lapsi tutustuu kirkkovuoden juhlaperinteisiin ja tapoihin. SISÄLLÖT: hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen arkielämässä, rehellisyys erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen myönteisen minäkuvan ja itsetunnon rakentaminen itsestä ja toisista välittäminen ja huolehtiminen, ystävyys anteeksi pyytäminen, antaminen ja saaminen kirkon ja kirkkovuoden juhlaperinteet ja tavat hiljentyminen 7

4.5 YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO Oma elinympäristö ja sen kulttuurihistoria antavat virikkeitä lapselle. Ympäristö- ja luonnontietoon tutustuminen antaa hänelle mahdollisuuden olla aktiivinen toimija. Lapsi oppii elämysten ja konkreettisten havaintojen avulla. Hän tutkii ympäristöä ja luonnon ilmiöitä koko kehollaan: katselee, kuuntelee, tunnustelee ja maistelee. Lapsen liikkuessa luonnossa kaikki aistit saavat ärsykkeitä ja motoriset taidot ja kehon hallinta kehittyvät. Lapsi oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan ja järjestämään keräämäänsä tietoa ja materiaalia. Lapsi tutustutetaan kestävän kehityksen periaatteisiin, kierrätykseen ja järkevään kulutukseen. Lapsen kanssa pohditaan miten ihmisen toiminta vaikuttaa luontoon. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti sekä luonnonvaraisessa että rakennetussa ympäristössä. TAVOITTEET Lapsi oppii kunnioittamaan luontoa. Lapsi oppii havaitsemaan ja ymmärtämään luonnossa tapahtuvia ilmiöitä. Lapsi oppii arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä. Lapsi havaitsee oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöön. Lapsi kiinnostuu lähiympäristöstään ja kokee sen turvalliseksi. Lapsi tutustuu ihmisen ja luonnon väliseen riippuvuussuhteeseen. Lapsi harjoittelee kierrättämään jätteitä. SISÄLLÖT retket luontoon ja rakennettuun ympäristöön ympäristö- ja luonnontietoon tutustuminen järkevä/kriittinen asenne kulutukseen liikennekasvatus vuodenajat säähavainnot kierrätys 8

4.6 TERVEYS Esiopetuksessa edistetään lapsen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Arkipäivän tilanteissa opetellaan terveellisiä elämäntapoja ja itsestään huolehtimisen taitoja. Lasta opetetaan suhtautumaan kriittisesti terveyteen haitallisesti vaikuttaviin asioihin, aineisiin jne. Lapsen terveellisiä ruokailutottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin, tunneelämän terveyteen ja välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. TAVOITTEET Lapsi selviytyy omatoimisesti päivittäisistä rutiineista. Lapsi tiedostaa terveyteen vaikuttavia asioita. Lapsi osaa hyvät ruokailutavat. Lapsi tuntee oman kehonsa ja oikeutensa sen koskemattomuuteen. Lapsi oppii tiedostamaan ja ilmaisemaan tunteitaan. SISÄLLÖT puhtaus levon merkitys terveellinen ravinto ulkoilu ja asianmukainen vaatetus lasten oma ensiapu itsetunnon ja myönteisen minäkuvan vahvistaminen 9

4.7 FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS Liikunta on lapselle luonnollinen menetelmä oppia uusia asioita. Liikunnan avulla lapsella on mahdollisuus oppia tuntemaan ja hallitsemaan kehoaan, mikä vaikuttaa lapsen minäkuvan ja itsetunnon vahvistumiseen. Liedon kunnan liikuntatoimi tarjoaa lisäpalveluna uinninopetusta esioppilaille. TAVOITTEET Lapselle syntyy myönteinen asenne liikuntaa kohtaan. Lapsi saavuttaa kehitysvaiheensa mukaiset perustaidot. Lapsella on mahdollisuus tutustua monipuoliseen liikkumiseen. Lapsi oppii noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Lapsi oppii ottamaan ryhmän muut jäsenet huomioon. Lapsi kehittää fyysistä ja motorista kuntoaan leikin ja liikunnan avulla joka päivä. Lapsi kokee liikkumisen iloa. SISÄLLÖT perusliikkeet käveleminen/juokseminen hyppääminen/loikkaaminen kiipeäminen heittäminen/kiinni ottaminen pyöriminen/heiluminen taitotekijät tasapaino rytmi aistiharjoitukset reaktio koordinaatio kuntotekijät kestävyys nopeus voima notkeus liikkuvuus perusliikunta muodot temppuilu ulkoleikit luontoliikunta musiikki- ja mielikuvaliikunta palloilu hiihto luistelu tutustuminen eri urheilulajeihin. 10

4.8 TAIDE JA KULTTUURI Musiikki, kuvataiteet, ilmaisukasvatus ja käden työt kuuluvat esiopetuksen päivittäisiin toimintoihin. Musiikki on tärkeä osa lapsen emotionaalista, tiedollista ja taidollista kehitystä. Musisoimalla, tanssimalla ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Kuvia tekemällä ja katselemalla lapsen ymmärrys omasta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä vahvistuu. Samalla hän oppii hahmottamaan ja kuvaamaan omaa ympäristöään ja kokemuksiaan. Ilmaisukasvatuksen päämääränä on auttaa lasta ilmaisemaan itseään eri keinoin. Tavoitteena on elämässä sovellettavien tietojen ja taitojen hankkiminen ja erilaisuuden ymmärtäminen. Aikuisen tehtävänä on ohjata ja syventää lapsen kokemuksia, tuntemuksia ja tiedonhankintaa. Kuvataiteiden ja käden töiden avulla lapsi tutustuu erilaisiin materiaaleihin. Hän oppii suunnittelemaan omaa työtään ja käyttämään erilaisia työskentelytapoja. Samalla lapsen silmän ja käden yhteistyö kehittyy. TAVOITTEET Lapsi tutustuu omaan kulttuuriinsa liittyvään musiikkiin, esineistöön ja kuviin. Lapsi löytää keinoja ympäristönsä jäsentämiseen ja kuvaamiseen omien kokemustensa pohjalta. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen työskentelyyn. Lapsen havaintokyky, hahmottamiskyky ja aistiherkkyys kehittyvät. Lapsen mielikuvitus, luovuus ja itseilmaisu harjaantuvat. Lapsi oppii näkemään kauneutta ja kulttuuriarvoja luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Lapsi oppii katsomaan taidetta ja ympäristöään omasta näkökulmastaan. SISÄLLÖT välineisiin ja materiaaleihin tutustuminen. välineiden ja materiaalien oikean käytön harjoittelu. taiteen arvostus ja tulkinta. vierailut konserteissa, näytöksissä ja näyttelyissä. 11

4.8.1 MUSIIKKI TAVOITTEET: Lapsi kokee elämyksiä ja häntä rohkaistaan ilmaisemaan itseään ja tunteitaan musiikin kautta. Lapsi tutustuu erilaisiin soittimiin ja oppii tunnistamaan ne. Lapsi tutustuu eri musiikin lajeihin. Lapsi saa tietoa musiikin peruskäsitteistä. Lapsi oppii kuuntelemista ja hiljaa olemista. SISÄLLÖT: musiikillinen ilmaisu laulaminen, soittaminen, musiikkiliikunta, musiikkimaalaus, esiintyminen kuunteleminen hiljaisuus, ympäristön äänet, melodiat rytmi perusrytmi eri tavoin, keho, rytmisoittimet, melodia-kaikurytmit musiikin peruskäsitteet hidas nopea, hiljainen - voimakas, matala - korkea, iloinen - surullinen, yksin - yhdessä, tauko soittimien rakentaminen oma musisointi 4.8.2 KUVATAIDE TAVOITTEET: Lapsi tutustuu ja oppii käyttämään kuvallisessa ilmaisussa käytettäviä yleisimpiä välineitä. Lapsi harjoittelee muokkaamaan ajatuksiaan kuvalliseen tai esineelliseen muotoon. Lapsi kokee ja kokeilee rohkeasti. SISÄLLÖT: väline ja materiaalioppi värioppi kuvien ym. töiden sisällöstä ja merkityksestä keskusteleminen näyttelyvierailut 12

4.8.3 ILMAISUKASVATUS TAVOITTEET: Lapsi saa ilmaisullisia valmiuksia ja oppii tuntemaan itsensä. Lapsi saa kehittää vuorovaikutustaitojaan. Lapsen mielikuvituksen aktivoiminen. Lapsi oppii keskittymään. Lapsen aistihavainnot kehittyvät. Lapsi saa turvallisuuden, ilon, onnistumisen ja kauneuden kokemuksia. SISÄLLÖT kontaktileikit rentoutuminen aistiharjoitukset hengitysharjoitukset rytmiharjoitukset eleet, ilmeet, liikkeet roolileikit improvisointi musiikki, tanssi, liikunta pedagoginen draama teatterin tekeminen 4.8.4 KÄDEN TYÖT TAVOITTEET: Lapsi tunnistaa erilaisia materiaaleja ja työskentelyvälineitä. Lapsi oppii pitkäjänteiseen työskentelyyn ja työnsä loppuun saattamiseen. Lapsi suunnittelee, toteuttaa sekä arvioi omaa työskentelyään. SISÄLLÖT: Askartelu (mm. koristeet, rakentelu, taittelu, muovailu, liimaaminen, leikkaaminen, painaminen) tekstiilityö (mm. ompelu, lankatyöt, kankaan painanta, leikkaus, värjäys) tekninen työ (mm. liimaaminen, maalaaminen, sahaaminen, naulaaminen) 13

5. ERI KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien lasten esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Lapselle voidaan tarjota opetusta hänen omalla äidinkielellä. Tämä ei aina ole kuitenkaan mahdollista, koska lapsen äidinkieleltä puhuvaa opettajaa ei ole saatavissa. Esiopetuksessa tuetaan kotien monipuolista ja rikasta äidinkielen käyttöä. Tarpeen vaatiessa lapselle voidaan järjestää pienryhmä- tai yksilöopetusta, jonka avulla lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa voidaan vahvistaa. Vahvan itsetunnon ja hyvän minäkuvan omaavan lapsen on helpompi osallistua yleisopetukseen. Suomen kieltä opitaan sekä opetuksen että muun vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutus on kielen oppimisessa yhtä tärkeä kuin kielen opetus. Kaikille maahanmuuttajalapsille annetaan suomen kielen opetusta. Opetuksella tuetaan suomen kielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Opetus järjestetään lapsen tason ja valmiuksien mukaisesti ja siinä otetaan huomioon lapsen tausta, Opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Myös äidinkielen kehittäminen on tärkeää, sillä oma äidinkieli luo pohjan muiden kielten oppimiselle. Vanhempia tuetaan äidinkielen opettamisessa lapsilleen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan vanhempien tärkeä rooli kielen opettamisessa. Ajattelun kehittyminen tapahtuu käsitteiden ymmärtämisen ja omaksumisen kautta. Lapsen oma kulttuuri huomioidaan mm. uskonnonopetuksessa. Juhlapäivistä puhuttaessa otetaan huomioon eri kulttuurierot. Yhteistyö kotien kanssa tukee kaksikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Perheen kanssa on hyvä sopia erikseen lapsen osallistumisesta uskonnollisiin juhliin. Lapsella on mahdollisuus tutustua suomalaiseen kulttuuriin, esim. kun lapset käyvät kirkossa. Mikäli mahdollista, käytetään hyväksi lapsen omakielistä työntekijää asiantuntijana. 14

6. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA JA TUEN TASOT Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Kasvun ja oppimisen tuen avulla edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Yleinen tuki onkin osa kaikkea kasvatusta, esiopetusta ja ohjausta. Tämä tuen muoto kirjataan esiopetusikäisen lapsen vasuun lapsen huoltajien kanssa käydyn vasukeskustelun pohjalta. Jos lapsi tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, hänelle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelman täydennykseksi tehostetun tuen suunnitelma. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen valmiudet kasvuun ja kehitykseen liittyvät erityistarpeet arvio lapsen tarvitsemasta tuesta Pedagogisen arvion laatii esiopettaja, erityislastentarhanopettaja tai muu asiantuntija. Tehostetun tuen suunnitelman laatii erityislastentarhanopettaja sen perusteella, mitä on sovittu yhdessä lapsen huoltajien, esiopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmassa kuvataan tuettavat osa-alueet kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi lapsen saamat tukipalvelut arviointi ja seuranta Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joilla on vaikeuksia edistyä riittävästi esiopetuksen tavoitteiden mukaisesti edellä mainittujen tukitoimien avulla. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen päätöksessä määrätään myös oppivelvollisuuden pituus. Erityisen tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen selvitykseen, jossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne lapsen saama tehostettu tuki lapsen kasvun ja oppimisen eteneminen tehostetun tuen aikana lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvun ja kehityksen erityistarpeet arvio tarvittavista tukijärjestelyistä Liedossa erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat esiopetusta muun esiopetuksen yhteydessä tai integroidussa ryhmässä. Kun lapselle on tehty erityisen tuen päätös, hänelle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman laatii erityslastentarhanopettaja yhteistyössä lapsen huoltajien ja lapsen kuntoutukseen osallistuvien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaan kirjataan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi edistymisen seuranta ja arviointi kuvaus lapsen esiopetuksen järjestämisestä muun esiopetuksen yhteydessä ja/tai erityisryhmässä kuvaus erityisryhmässä esiopetusta saavan lapsen integroitumisesta muuhun esiopetukseen kuvaus tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestämisestä ja eri toimijoiden vastuualueista 15

7. ESIOPETUS VUOROHOIDOSSA Vuorohoidossa olevien lasten esiopetus toteutetaan Liedon kunnan yleisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Omat erityisvaatimuksensa käytännön järjestelyille asettavat lasten hoitopäivän pituus ja hoitoaikojen vaihtelevuus. Jottei lapsen päivähoidossa oloaika tule tarpeettoman pitkäksi, vuorohoidossa olevien lasten esiopetus suunnitellaan yksilökohtaisesti lapsen hoitoaikojen pohjalta yhdessä vanhempien kanssa. Lapsille varataan tarvittaessa mahdollisuus lepoon hoitopäivän aikana. Jos lapsi on hoidossa viikonloppuna, tulee huolehtia siitä, että lapsella on ko. viikolla 1-2 vapaapäivää esiopetuspäivinä (m-pe). Näin taataan lapselle riittävä lepo ja yhteinen aika vanhempien kanssa. Vuoropäiväkotien yksikkökohtaisissa esiopetussuunnitelmissa selvitetään, kuinka esiopetus kunakin vuonna järjestetään. 8. YHTEISTYÖ 8.1 KODIN JA ESIOPETUKSEN KASVATUSKUMPPANUUS Esiopetuksen henkilöstöllä ja huoltajilla on yhteinen kasvatusvastuu lapsesta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta sekä oman lapsensa tuntemus. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia esiopetuksessa. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Päivittäisissä keskusteluissa, vanhempainilloissa ja yhteisissä juhlissa huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista, toimintatavoista ja lapsensa edistymisestä. Oppimissuunnitelmakeskusteluissa huoltajien kanssa sovitaan lapselle omat tavoitteet esiopetusvuotta varten ja vaihdetaan tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Nämä kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. 8.2 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Kun esiopetuksessa herää huoli lapsen oppimis- tai keskittymisvaikeuksista, lapsen käyttäytymisestä tai perheen tilanteesta, erityislastentarhanopettaja kutsuu koolle moniammatillisen tiimin ja 16

lapsen vanhemmat. Yhdessä kartoitetaan tuen tarve ja tehdään suunnitelma, kuinka lapsen oppimista tai kehitystä voidaan tukea (kts. luku 6). Moniammatilliseen tiimiin voi kuulua terveyskeskuksen psykologi, - puheterapeutti, neuvola lääkäri tai terveydenhoitaja, jos kyseessä on oppimisvaikeudet, kielen/puheen vaikeudet tai fyysiseen kehitykseen liittyvä ongelma. Jos kyseessä on lapsen tunne-elämän vaikeudet tai perheeseen liittyvä huoli, niin verkostoon kutsutaan perheneuvolan psykologi ja/tai sosiaalityöntekijä. Lastensuojelulliseen huoleen liittyvissä asioissa esiopetuksen henkilökunta tekee lastensuojeluilmoituksen (akuuttihuoli) tai koolle kutsutaan verkostotiimi, johon osallistuu vanhempien ja esiopetuksen henkilökunnan lisäksi lastensuojelun sosiaalityötekijä. Esiopetuksessa olevilla lapsilla on oikeus maksuttomaan esiopetuskuljetukseen samoin perustein kuin perusopetuksessa. Maksuttoman kuljetuksen perusteena on yli kolmen kilometrin matka lähimpään esiopetukseen. Mikäli esiopetuksen yhteydessä järjestetään päivähoitoa, lapselle ei järjestetä maksutonta kuljetusta muualle päivähoitoon. Jos lapsen vanhempi kuljettaa maksuttomaan kuljetukseen oikeutettua lasta esiopetukseen, voidaan hänelle maksaa ns. saattokorvaus matkasta. Kuljetus koskee ainoastaan pelkässä esiopetuksessa olevia lapsia (ei koske päivähoitoa). 8.3 ESI-JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ Liedon kunnassa päiväkodin esiopetusryhmät tekevät yhteistyötä lähikoulun alkuopetuksen kanssa. Näin muodostuvat nk. yhteistyöyksiköt. Niissä pyritään käymään yhteistä arvokeskustelua, tapaamaan säännöllisesti, tekemään yhteissuunnittelua ja opettajavaihtoa. Yhteistyölle luodaan edellytykset työajan puitteissa. Kunnan tasolla järjestetään yhteisiä henkilöstön koulutuksia. Yhteistyöyksiköissä pyritään siihen, että lapsen oppimisen edistymisen kannalta tarvittava tieto välittyy esiopetuksesta alkuopetukseen. Esikoululaiset tutustuvat tulevaan kouluun ja opettajaan mahdollisuuksien mukaan. Esi- ja alkuopetuksen opettajat keskustelevat esikoululaisen oppimisvalmiuksista kouluun siirtymisvaiheessa. Keskustelun tukena on erillinen siirtotietokaavake (liite1 ja 2). Tietojen siirtämiseen esi- ja alkuopetuksen välillä tarvitaan vanhempien lupa. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden perusopetusryhmien kanssa, esim. kummioppilastoiminnan muodossa. 8.4. MUUT YHTEISTYÖTAHOT Liedon seurakunta on tärkeä yhteistyökumppani. Yhteistyötä tehdään myös mm. Härkätien terveyskeskuksen, Liedon kunnan perheneuvolan, TYKS:n lastenklinikan ja Peimarin erityisneuvolan kanssa. Edellä mainittujen tahojen työntekijät tutkivat lapsia ja osallistuvat erityistä kasvatusta vaativien lasten kuntoutussuunnitelman (HOJKS) laatimiseen sekä antavat tarvittaessa konsultaatioapua kasvatushenkilöstölle. 17

9. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Esiopetuksessa huomioidaan jokaisen lapsen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Lapselle tehdään henkilökohtainen suunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa. Henkilökohtaisen suunnitelman avulla lapsen kehitystä seurataan ja arvioidaan yksilöllisesti. Sen laatimisessa on oleellista tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioimisesta sopiminen. Säännöllisellä arvioinnilla voidaan tarkastaa ja tarvittaessa asettaa lisää tavoitteita. Henkilökohtaista suunnitelmaa laadittaessa asetetaan tavoitteita lapsen koko kehitykselle (fyysinen -, kognitiivinen - ja sosioemotionaalinen kehitys) 10. ARVIOINTI 10.1 LAPSEN VALMIUKSIEN ARVIOINTI Esiopetusvuoden alussa opettajat tekevät lähtökartoituksen opetusmateriaalien mukaisesti arvioimalla lasten lyhytkestoista muistia, ohjeiden ymmärtämistä, keskittymistä, hahmottamista ja kielellisiä sekä matemaattisia valmiuksia. Lapsen arvioinnissa painottuu kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen jatkuva seuraaminen. Päähuomion tulee kohdistua lapsen sosiaalisen kasvun, yhteistyökyvyn, ilmaisutaitojen ja työskentelytapojen kehittymiseen. Keskeistä ei ole arvioida vain sitä, mitä lapsi osaa itsenäisesti ja yksin, vaan myös sitä, mitä hän osaa yhdessä muiden kanssa. Säännöllisesti käytävissä keskusteluissa opettaja antaa palautetta huoltajille havainnoistaan lapsen kehityksestä. Arvioinnin tulee olla rehellistä ja kannustavaa. Lasten kanssa tehdään itsearviointi (liite) syksyllä ja keväällä. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää oppimistaitojen oppimista. Lapsi oppii taitoja arvioida työskentelyään ja suhtautumistaan toisiin. Syyskuussa kiertävä/erityislastentarhanopettaja tekee koko esiopetusryhmälle puheseulan, jolla kartoitetaan äännekerhoon osallistuvat. Esiopetuksen lastentarhanopettajat pitävät äännekerhoa kerran viikossa. Äännekerhossa harjoitellaan s, r, l -äänteitä mm. vahvistamalla suun motoriikkaa. Esiopetusvuoden aikana lapselle tehdään kasvunkansio. Kasvunkansio on yksi arvioinnin väline lapsen kehittymisen seuraamiseen. Esiopetusvuoden aikana arvioidaan myös lapsen kouluvalmiutta, mistä vanhempia informoidaan heti esiopetusvuoden alussa. Esiopetusryhmän opettaja ohjaa helmikuussa kouluvalmiuden ryhmätehtävän. Tähän pyydetään vanhemmilta kirjallinen lupa infokirjeellä (liite ). Ryhmäarvioinnin sekä aikaisempien havaintojen perusteella lapset ohjataan tarvittaessa psykologin tekemiin yksilötutkimuksiin. Lasta tutkinut psykologi tekee suosituksen siitä, mikä koulu- tai luokkamuoto olisi lapselle paras. Huoltajille tulee antaa riittävästi tietoa ja heitä tulee rohkaista ratkaisuissaan löytää sopivin ajankohta ja koulumuoto lapsen koulun aloitukseen. Koulunkäynnin lykkäyksen saaneet lapset sijoitetaan Liedossa starttiluokalle Kirkonkulman koululle. 18

Esiopetusvuoden päätteeksi annetaan lapselle osallistumistodistus, josta ilmenee esiopetuksen tuntimäärä vuodessa, lukuvuosi, esiopetusyksikkö, ketkä ovat antaneet esiopetusta (liite). elo- syys- lokakuu - lapsien lähtötason kartoitus - lasten itsearviointi - kasvunkansio - lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma vanhempien kanssa - puheseula tammi- helmi- maaliskuu - kouluvalmiuden ryhmätehtävä - tarvittaessa kouluvalmiuden yksilötehtävät - kasvunkansio - puheen väliseula huhti- toukokuu - lasten itsearviointi - kasvunkansio - siirtotietokaavake kouluun - osallistumistodistus - puheen loppuseula 10. 2 TOIMINNAN ARVIOINTI Esiopetuksen henkilöstö arvioi omaa työskentelyään, opetusta, oppimisympäristöä ja opetussuunnitelman toteutumista. Toiminnan arviointi on jatkuva prosessi, jonka pohjalta toimintaa kehitetään. Huoltajien, lasten sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen mielipiteet tulee ottaa huomioon kehittämistyössä. Esiopetustyöryhmä arvioi esiopetussuunnitelman toteutumista ja päivittää esiopetussuunnitelmaa vähintään joka toinen vuosi. Esiopetussuunnitelman hyväksyy varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta. 11. YKSIKKÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Yksikkökohtainen esiopetussuunnitelma tulee laatia opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan oman suunnitelman pohjalta vuosittain. Yksikön suunnitelmassa voi huomioida päiväkodin mahdollisen omaleimaisuuden ja painotukset. Päiväkodin omissa opetussuunnitelmissa tarkennetaan perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä ja niiden pohjalta luodaan toiminnallisia kokonaisuuksia. Esiopetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi päiväkodin toimintaympäristö ja sen antamat mahdollisuudet sekä kuvaus opetuksen toteuttamisesta. Opetussuunnitelman tulee ohjata opettajan suunnittelua ja toimia hänen työvälineenään, sen hetkinen lapsiryhmä huomioon ottaen. Yksityisten päiväkotien esiopetussuunnitelmat noudattavat kunnan omaa esiopetussuunnitelmaa ja kunnan tulee hyväksyä esiopetussuunnitelmat ennen käytäntöön ottamista. 19

OPETUSSUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT SEIKAT Esiopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan, kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: - esiopetuksen toiminta-ajatus - esiopetuksen oppimisympäristön kuvaus - esiopetuksen mahdolliset painotukset - esiopetuksessa noudatettavat täsmennetyt kasvatus- ja oppimistavoitteet - esiopetukseen liittyvät toiminta-ajan ulkopuolella tehtävät retket ja tapahtumat - esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen - erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetuksen järjestäminen - eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen - yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa - yhteistyö kotien kanssa - yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken - opetuksen tukipalvelut ja yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa - yhteistyö muiden tahojen kanssa - esiopetuksen järjestäminen yhdistetyissä ryhmissä, esimerkiksi 3-6-vuotiaat päivähoidossa tai esiopetus yhdysluokissa perusopetuksen kanssa - lapsen esiopetuksen suunnitelman laatimisen periaatteet - lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta sekä arviointi - esiopetuksen osallistumisesta annettava todistus - toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi 20

OPETUSSUUNNITELMAN VOIMAANTULO Tämä esiopetussuunnitelma otetaan käyttöön 14.8.2001 Perusturvalautakunta on käsitellyt esiopetussuunnitelmaa kokouksessa 11.9.2001 178. Kuntalaisilla, lasten vanhemmilla, päivähoidon henkilöstöllä ja päivähoidon yhteistyötahoilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta esiopetussuunnitelmasta. Palautteiden jälkeen esiopetussuunnitelmaa on vielä parannettu ja se on hyväksytty peruslautakunnassa 11.12.2001 293. Tämän jälkeen esiopetussuunnitelmaa on käsitelty luottamuselimissä: Koululautakunta 30.1.2002 5 Korjausehdotuksia Perusturvalautakunta 12.2.2002 35 Kunnanhallitus 18.2.2002 69 Merkittiin kunnanhallituksen tietoon saatetuksi ja saatettiin se edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi. Kunnanvaltuusto 11.3.2002 30 Merja Hermosen kirjallinen lisäysehdotus, jonka valtuusto päätti lähettää työryhmälle viitteenä huomioitavaksi. Perusturvalautakunta 7.5.2002 117 Tätä esiopetussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan tai viimeistään neljän vuoden välein. Perusturvalautakunta 22.6.2004 90 Perusturvalautakunta 16.5.2006 Perusturvalautakunta 25.8.2009 Perusturvalautakunta 21.6.2011 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 27.3.2013 LIITTEET Liite 1 Siirtotietokaavake (vanha) Liite 2 Siirtotietokaavake (uusi) Liite 3 Infokirje kouluvalmiusryhmätehtävästä Liite 4 Osallistumistodistus Liite 5 Esiopetusikäisen oppimissuunnitelma Liite 6 Havainnointilomake 21

Liite 1 ESIOPPILAAN SIIRTOTIEDOT KOULUUN -alkuopetuksen suunnittelun tueksi Esioppilaan nimi: syntymäaika: Esikoulu, josta siirtyy kouluun: puh: Esiopettajat: 1. Omatoimisuus, päivittäistoiminnot 2. Sosiaaliset taidot ja tunneilmaisu 3. Motoriikka, visumotoriikka, hahmotus 4. Kielelliset valmiudet 5. Matemaattiset valmiudet 6. Työskentelytaidot ja käyttäytyminen oppimistilanteessa 7.Muuta On saanut erityistä tukea oppimisvalmiuksiin Liedossa Huoltajan allekirjoitus Esiopettajan allekirjoitus 22

KASVUN JA OPPIMISEN SEURANTALOMAKE Liite 2 tueksi koulunkäynnin aloittamiseen Lapsi Nimi: Syntymäaika: Esiopetusyksikkö Esiopetuksen yhteyshenkilö Nimi: työpuhelin: sähköposti: Motivaatio 1= tarvitsee tukea 2= osaa vaihtelevasti 3= osaa hyvin osallistuu mielellään ohjattuun toimintaan on kiinnostunut oppimaan uutta asettaa omalle työskentelylle tavoitteita yrittää sinnikkäästi haasteellisiakin tehtäviä Muuta huomioitavaa: mitä tukea on saanut: yleinen/tehostettu tuki/hojks 1 2 3 Lisätietoja 23

Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus 1= tarvitsee tukea 2=osaa vaihtelevasti 3=osaa hyvin leikkii yhdessä muiden kanssa solmii ystävyyssuhteita noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä ratkaisee erimielisyyksiä myönteisin keinoin osaa odottaa vuoroaan käsittelee pettymyksiä vahingoittamatta itseään, toisia tai ympäristöä osaa pitää puoliaan hyväksyttävällä tavalla ilmaisee tunteitaan tilanteeseen sopivalla tavalla osaa huomioida toisten tunteet suhtautuu luottavaisesti aikuiseen tuo esiin myönteisesti tarpeensa ja toiveensa Muuta huomioitavaa: yleinen/tehostettutuki/ HOJKS 1 2 3 Lisätietoja 24

Tarkkaavaisuus ja oman toiminnan ohjaus 1= tarvitsee tukea 2= osaa vaihtelevasti 3= osaa hyvin kuuntelee ohjeet ja aloittaa työskentelyn yhteisen ohjeen mukaisesti suuntaa huomion tehtävän olennaisiin asioihin keskittyy tehtäviin ulkoisista häiriöistä huolimatta 1 2 3 Lisätietoja työskentelee yhtäjaksoisesti ja keskittyneesti siirtyy joustavasti tilanteesta ja tehtävästä toiseen suorittaa tehtävän loppuun pystyy itsenäiseen työskentelyyn huolehtii tavaroistaan (reppu, vaatteet) Muuta huomioitavaa: yleinen/tehostettutuki/ HOJKS 25

Kielelliset valmiudet ja kommunikaatio 1= tarvitsee tukea 2=osaa vaihtelevasti 3=osaa hyvin 1 2 3 Lisätietoja ymmärtää ohjeita ryhmätilanteissa ymmärtää käsitteitä (esim. paikkasanat, ajanmääreet) ymmärtää kuulemansa sadun kertoo ja kuvailee asioita ja tapahtumia ymmärrettävästi keskustelee vastavuoroisesti rytmittää sanoja tavujakojen mukaan riimittelee kuulee ja tunnistaa alkuäänteitä tunnistaa kirjaimia lukee pieniä sanoja Muuta huomioitavaa: yleinen/tehostettutuki/ HOJKS 26

Matemaattiset valmiudet 1=tarvitsee tukea 2= osaa vaihtelevasti 3= osaa hyvin luettelee luvut 1-20 ymmärtää lukumääriä tunnistaa numerot 0-10 ymmärtää numero- lukumäärävastaavuuden osaa pieniä yhteen- ja vähennyslaskuja ymmärtää vertailuun liittyvät käsitteet (yhtä monta, enemmän vähemmän) ymmärtää järjestykseen liittyvät käsitteet (ensimmäinen, kolmas) tunnistaa ympyrän, neliön ja kolmion osaa luokitella esineitä niiden ominaisuuksien perusteella osaa jatkaa sarjaa osaa lukujonoja Muuta huomioitavaa: yleinen/tehostettutuki/ HOJKS 1 2 3 Lisätietoja 27

Motoriikka ja hahmotus 1= tarvitsee tukea 2=osaa vaihtelevasti 3=osaa hyvin hyppii yhdellä jalalla heittää ja ottaa kiinni pallon osaa pysähtyä ja vaihtaa suuntaa liikuntaleikeissä ja peleissä suoriutuu kestävyyttä vaativasta liikunnasta kynätyöskentely varmaa osaa leikata viivaa pitkin piirtää perusmuodot ja jäljentää kirjaimia piirtää ihmishahmon kokoaa palapelejä (yli 20 palaa) rakentelee mallista (legot, palikat) kätisyys vakiintunut Muuta huomioitavaa: yleinen/tehostettutuki/hojks 1 2 3 Lisätietoja Lapsen kasvusta ja oppimisesta on keskusteltu lapsen huoltajien kanssa syksy pvm huoltajan allekirjoitus lastentarhanopettajan allekirjoitus kevät pvm huoltajan allekirjoitus lastentarhanopettajan allekirjoitus Huoltajille on ilmoitettu, että kasvun ja oppimisen seurantalomake (siirtymävaiheentiedot) luovutetaan lapsen ensimmäisen luokan opettajalle. Opettaja säilyttää lomaketta puoli vuotta, jonka jälkeen se tuhotaan. 28

Liite 3 TIEDOTE VANHEMMILLE KOULUVALMIUDEN RYHMÄTEHTÄVÄSTÄ Esiopetusvuoden tavoitteena on, että lapsi kehittyy kouluvalmiustaidoissaan. Kouluvalmius näkyy kiinnostuksena uusien asioiden oppimiseen. Lapsi on innostunut kynän käytöstä, on kiinnostunut kirjaimista ja numeroista ja ymmärtää kielellisiä käsitteitä. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi kouluvalmiuteen liittyy riittävä sosiaalinen ja tunneelämän kypsyys. On hyvä miettiä, jaksaako lapsi keskittyä tehtävien tekemiseen, onko hän riittävän omatoiminen, osaako hän huolehtia itsestään ja tavaroistaan, miten hän kestää pettymystilanteet, miten hän tulee toimeen toisten lasten kanssa, pystyykö hän pitämään puolensa. Lapsen kehitystä ja kouluvalmiuksia pohtiessa on tavoitteena, että jokainen lapsi voisi aloittaa koulutaipaleensa mahdollisimman hyvin ja kehityksellisesti oikeaan aikaan. Helmikuussa ryhmän lastentarhanopettaja ohjaa kouluvalmiuden ryhmätehtäväpaketin. Tehtävät ovat esikoulutehtävien tyyppisiä eikä niihin tarvitse valmistautua etukäteen. Ryhmäarvioinnin sekä aikaisempien havaintojen perusteella lapset ohjataan tarvittaessa psykologin tekemiin yksilötutkimuksiin. Lasta tutkinut psykologi tekee suosituksen siitä, mikä koulu- tai luokkamuoto olisi lapselle paras. Vanhemmat tekevät päätöksen lapsensa koulunkäynnin aloituksesta. LUPA KOULUVALMIUSRYHMÄTEHTÄVÄÄN OSALLISTUMISESTA Lapsenne esiopetusryhmässä tehdään kouluvalmiusryhmätehtävä. aika Lapseni nimi o o saa osallistua ryhmätehtävään ei saa osallistua ryhmätehtävään paikka ja aika vanhemman allekirjoitus 29

Liite 4 Esikoulutodistus Mikko Mallikas on osallistunut esiopetukseen Lintukodon esikoulussa (20 h/viikko) lukuvuonna Liedossa / 20 30

Liite 5 ESIOPETUSIKÄISEN OPPIMISSUUNNITELMA Omakuva ja oma nimikirjoitus 31

Päivähoitoon / esiopetukseen tulo ja kotiin lähtö Lapsen vastaanottaminen, lapsen kotiinlähtö, tiedon vaihdon periaatteet, muut käytännöt ja sopimukset. Vanhempien toiveet Päiväkodin toiveet Näin sovimme Palautekeskustelu / 20 32

1. Arkitaidot Lapsi selviytyy itsenäisesti arkisista toimista. Hän osaa pyytää tarvittaessa apua. Lapsi syö haarukalla ja veitsellä. Lapsi pukeutuu säätilan mukaan (hanskat, saappaat, pipo jne.). Hän osaa huolehtia omista ja eskarin tavaroista. Sovitaan myös lapsen päivälevosta. Kotona Esiopetuksessa Miten lapsen kasvua ja oppimista tuetaan kotona ja esiopetuksessa Palautekeskustelu / 20 33

2. Sosiaaliset taidot ja tunneilmaisu Lapsi osaa ajatella, miltä muista tuntuu. Hän osaa iloita omasta ja toisten onnistumisesta. Lapsi yrittää uudelleen, jos epäonnistuu. Hän osaa näyttää ja hillitä tunteensa. Lapsi tule toimeen toisten kanssa. Hän osaa odottaa vuoroaan ja kuunnella muita. Hän osaa leikkiä yhteisleikkejä ja ratkaista ristiriitoja neuvottelemalla. Kotona Esiopetuksessa Miten lapsen kasvua ja oppimista tuetaan kotona ja esiopetuksessa Palautekeskustelu / 20 34

3. Motoriset taidot Lapsi hallitsee perusliikuntamuodot. Hän on kiinnostunut uimisesta, luistelemisesta ja hiihtämisestä. Lapsi ajaa polkupyörällä ilman apupyöriä. Hän osallistuu mielellään liikunta- ja sääntöleikkeihin sekä jaksaa olla niissä mukana. Lapsi leikkaa erilaisia materiaaleja. Hänen kätisyys ja kynäote ovat vakiintuneet. Kynänjälki on varmaa. Kotona Esiopetuksessa Miten lapsen kasvua ja oppimista tuetaan kotona ja esiopetuksessa Palautekeskustelu / 20 35

4. Hahmottaminen Lapsi hahmottaa oman kehonsa tilassa (suunnat, välimatkat, esteet). Hän hahmottaa aikaa (eilen, tänään, huomenna). Lapsi piirtää, rakentaa, kirjoittaa mallin mukaan. Lapsi on kiinnostunut äänteistä ja alkaa hahmottaa niitä kuulonvaraisesti. Kotona Esiopetuksessa Miten lapsen kasvua ja oppimista tuetaan kotona ja esiopetuksessa Palautekeskustelu / 20 36

5. Kielelliset valmiudet Lapsi toimii annettujen ohjeiden mukaan. Hän jaksaa kuunnella satuja ja tarinoita ja pystyy seuraamaan monimutkaisia juonenkäänteitä. Lapsi riimittelee ja tavuttaa sanoja. Hän pystyy toistamaan loruja ja lyhyitä kertomuksia. Hän osaa kertoa ja kuvailla asioita. Hän ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä. Lapsi on kiinnostunut lukemaan oppimisesta. Kotona Esiopetuksessa Miten lapsen kasvua ja oppimista tuetaan kotona ja esiopetuksessa Palautekeskustelu / 20 37

6. Matemaattiset valmiudet Lapsi osaa pelata noppapelejä. Hän hallitsee lukujonon 1-10. Hän tunnistaa numerovastaavuuden. Lapsi luokittelee ja sarjoittaa. Lapsi on kiinnostunut kellonajoista. Käsitteet enemmän/vähemmän ovat lapselle selviä. Hän laskee yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Kotona Esiopetuksessa Miten lapsen kasvua ja oppimista tuetaan kotona ja esiopetuksessa Palautekeskustelu / 20 38

7. Työskentelytaidot ja käyttäytyminen Lapsi antaa työrauhan toisille. Hän osaa työskennellä yksin ja ryhmässä. Hän tekee tehtävät huolellisesti ja loppuun asti. Lapsi pystyy keskittymään häiriötekijöistä huolimatta ja pystyy pitkäkestoiseen työskentelyyn. Kotona Esiopetuksessa Miten lapsen kasvua ja oppimista tuetaan kotona ja esiopetuksessa Palautekeskustelu / 20 39

8. Kasvatuskumppanuus Yhteisten keskustelujen määrä, vanhempainillat, muut tapahtumat, toiveet vaikuttamismahdollisuuksista, palveluohjaus Vanhempien toiveet Päiväkodin toiveet Näin sovimme Palautekeskustelu / 20 9. Muuta huomioitavaa Päiväys ja keskustelun läsnäolijat / 20 40

ESIOPETUKSEN ITSEARVIOINTI nimi Liite 5 Pohdi yhdessä aikuisen kanssa osaamiseesi liittyviä asioita. Väritä niin monta kasvokuvaa, mikä kuvaa parhaiten taitojasi. Kun opit taidon, voit värittää lisää kasvoja eskarivuoden aikana. Huolehdin omista tavaroistani. Osaan ratkaista riidan puhumalla. Osaan leikkiä erilaisten kavereiden kanssa. En suutu, vaikka häviän pelissä. Osaan kirjoittaa nimeni. Osaan leikata saksilla. Osaan ottaa pallon kiinni. Osaan tehdä kuperkeikan. Osaan kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan. Osaan kertoa asioistani. Tunnistan numerot 0-10. Osaan työskennellä yksin. Jaksan tehdä tehtäväni loppuun asti niin hyvin kuin osaan. Osaan kuunnella muita. 41

Näitä asioita teen mielelläni. Haluaisin oppia Näissä olen hyvä Hauskinta eskarissa on 42

Kuvaus lapsen arjesta (iloa tuottavia tilanteita, kommelluksia, lausahduksia yms.) Päivämäärä Kuvaus 43

Havainnointilomake Esiopetuksen suunnittelun tueksi ja kouluvalmiuden arvioimiseksi Liite 6 Lapsen nimi: Syntymäaika: Päiväkoti: Puhelin: Lapsiryhmä: Lomakkeen täyttivät: Yhteyshenkilö: Havainnoitavat toiminnot ja havaintoaika pvm/syksy pvm/kevät Omatoimisuus/ päivittäistoiminnot Sosiaaliset taidot, tunneilmaisu ja työskentelytaidot Motoriikka, visuomotoriikka ja hahmotus Kielelliset valmiudet Matemaattiset valmiudet, looginen ajattelu ja päättely Käyttäytyminen oppimistilanteissa Arvio keväällä lapsen kouluvalmiudesta: riittävä valmius tutkittava tarkemmin ei riittävää valmiutta Jatkotutkimusten peruste: Tiedollis-taidollinen kehitys Sos.emot.kehitys Muu kehitys Havainnointilomakkeeseen kirjatuista asioista saa keskustella alkuopetuksen opettajien kanssa. Havainnointilomaketta ei luovuteta kouluun. 44

Omatoimisuus, päivittäistoiminnot Ei vielä Vaihtelevasti Ikäkauden mukaan Riisuminen ja pukeutuminen Pukeutuu ja riisuu itse Huolehtii vaatteensa naulakkoon Avaa ja sulkee vetoketjut, napit, nepparit Syöminen Syö omatoimisesti Noudattaa sovittuja ruokailutapoja Siisteys Hoitaa WC- käynnit Päivärytmin omaksuminen Sopeutuu päivärytmiin Siirtyy joustavasti toiminnasta toiseen Osallistuu mielellään päiväkodin toimintaan Muuta em. kohtiin liittyvää: 45

Sosiaaliset taidot ja tunneilmaisu työskentelytaidot Ei vielä Vaihtelevasti Ikäkauden mukaan Suhtautuminen aikuisiin Suhtautuu aikuisiin luontevasti (kertoo asioistaan, ottaa kontaktia, ilmaisee toiveitaan ja tarpeitaan) Tunteiden hallinta Ilmaisee tunteitaan Ratkaisee erimielisyyksiä myönteisin keinoin Käsittelee pettymyksiä vahingoittamatta toisia tai ympäristöä Leikkitaidot ja suhtautuminen toisiin lapsiin Leikkii yhdessä muiden lapsien kanssa Solmii ystävyyssuhteita Vuorottelee välineiden käytössä joustavasti Työskentelytaidot Keskittyy toimintaa vapaassa ryhmätilassa Keskittyy toimintaan ohjatussa ryhmätilassa Noudattaa sääntöjä peleissä ja leikeissä Motivoituu annetuista tehtävistä Suorittaa annetun tehtävän loppuun Pystyy itsenäiseen työskentelyyn Muuta em. kohtiin liittyvää: 46