A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 69.KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUEEN JA 71. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 131 TONTTIEN 1-3 ASEMAKAAVAN MUUTOS S-MARKET VAAJAKOSKI KAAVATUNNUS 71:011 KAAVAN PÄIVÄYS 29.11.2011 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 29.11.2011 TÄYDENNETTY 09.02.2012
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 69. kaupunginosan liikennealuetta ja 71. kaupunginosan korttelin 131 tontteja 1-3. Asemakaavan muutoksella muodostuu 69. kaupunginosan liikennealuetta ja 71. kaupunginosan korttelin 131 tontti 5 sekä liikenne- ja erityisaluetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä Kaavan nimi Asemakaavan muutos 69.kaupunginosan liikennealueelle ja 71. kaupunginosan korttelin131 tonteille 1-3 (S-market Vaajakoski) Kaavan tunnus 71:011 Kaavan päiväys 29.11.2011 Kaavan laatija Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 5033 email:pirjo.heinanen@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen 27.09.2011 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Vaajakoskella Leppävedentien eteläpuolella rajoittuen idästä Asematiehen, lännestä VT4:n ja Leppävedentien kiertoliittymään ja etelästä rautatiehen Vaajakosken keskustassa. Alueelta on matkaa Jyväskylän keskustaan noin 8 km.. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on S-market Vaajakoski, koska kaavamuutoksella osoitetaan S-market Vaajalan uusi sijoituspaikka. Kaavamuutoshankkeeseen on ryhdytty Keskimaan hakemuksen perusteella. Tavoitteena on muuttaa melko uutta asemakaavaa siten, että se mahdollistaa Vaajakosken keskustan kehittämisen lähtökohdaksi otetun arkkitehtikilpailun voittajatyön keskeisten ideoiden toteuttamisen ja käyttötarkoituksen muuttamisen tonteilla. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4,5588 ha, kerrosalaa on 11340 k-m2.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.1.4 Maanomistus... 9 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 11 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 11 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 3.3.1 Osalliset... 11 3.3.2 Vireilletulo... 12 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 12 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 13 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET... 13 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 13 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu (mikäli niitä on)... 13 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 14 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...15 4.1 KAAVAN RAKENNE... 15 4.1.1 Mitoitus... 15 4.1.2 Palvelut... 15 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 15 4.3 ALUEVARAUKSET.... 15 4.3.1 Korttelialueet... 15 4.3.2 Muut alueet... 16 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön... 16 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 20 4.4.3 Muut vaikutukset...20 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 21 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 21 4.7 NIMISTÖ... 21 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...21 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 21 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 21 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 21
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) seurantalomake 3) tiivistelmä luonnosvaiheen palautteesta ja vastineista 4) ehdotusvaiheen palaute ja vastineet (erillinen liite, liitetään myöhemmin) 5) tonttijako 6) havainnekuva 7) asemakaavakartta, pienennös (pvm) Muu lähdeaineisto: 1. Maakuntakaavan selvitykset 2. Kaupallisten vaikutusten arviointi v. 2007 (Tuomas Santasalo Ky), lisälausunto 1.9.2008 (Regionet Oy) 3. Keski-Suomen Museon selvitykset: - Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY), Vaajakosken teollisuusympäristö. - Vaajakosken margariini- ja makeistehdas inventointi ja suojelutavoitteet vuodelta 2006 - Makeis- ja margariinitehtaan inventointi vuodelta 2009 - Vaajakosken keskusta-alueen täydennysinventointi/margariini- ja makeistehtaan täydennysinventointi, joka vastaa tarpeeseen määrittää sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot 2011 4. Alueelle on tehty maastokatselmus elokuussa 2007 ja sen perusteella valmistuneen lausunnon mukaan ei alueella esiinny uhanalaisia tai harvinaisia lajeja tai arvokkaita luontotyyppejä. Alueella ei myöskään ole erityistä virkistysarvoa. 5. Maantien 638 parantaminen välillä vt-4 Vaajatie;Tiesuunnitelma; Destia 2010 6. Destian syksyllä 2011 tekemät luonnossuunnitelmat vaihtoehdoista Leppävedentien kevyenliikenteen ylityksiin ja alituksiin sekä tasoylityksestä sekä vastaavasti radasta kohdalta 6. Hulevesiselvitys: Vaajakosken hulevedet, Mitoitus- ja tulvareittiselvitys; Ramboll; 2011 ja täydennys 2011 7. Fortum on teettänyt vanhan lämpölaitoksen alueelta pilaantuneista maista tutkimuksen, siinä ei nykyisen maanomistajan mukaan ole ilmennyt mitään ihmeellistä.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Suunnittelualueelle sallitaan käyttötarkoituksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön että muiden tilojen mm. pienempien myymälätilojen rakentamista uudisrakennukseen yhteensä noin 6500 k-m2 sekä 100 k-m2 suuruisen autojen pesuhallin rakentaminen. Lisäksi sallitaan liike-, toimisto- ja varastotilan rakentamista noin 4660 k-m2 suojeltaviin rakennuksiin, josta enintään 500 k-m2 saa olla vähittäiskaupan suuryksikön kerrosalaa. Uudisrakennukseen sijoittuu ensimmäisessä vaiheessa S-market Vaajakosken liiketilat n. 3500 k-m2 sekä pienempiä ns. etu myymälöitä ja muita tiloja yhteensä n. 5500 k-m2. kaavaan sisältyy lisäksi laajennusvaraa n. 1000 k-m2. Olemassa olevalle muuntamolle on esitetty rakennusoikeutta 80 m2. Tontin koilliskulmaan saa rakentaa enintään 30 m korkean mainostornin. Alueelle osoitettu liikerakentaminen tarvitsee runsaasti paikoitustilaa. Asemakaavassa on varauduttu kaksitasoisen pysäköintitilan rakentamiseen. Kaava-alueen koko on 4,5588 ha, josta korttelialuetta on 303527 ha, sekä liikennealuetta 0,9302 ha ja erityisaluetta 0,2759 ha. Alueen rakennusoikeus on yhteensä 11340 k-m2. Aluetehokkuudeksi muodostuu näin 0,25. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.09.2011 julkaistulla vireilletuloilmoituksella. Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 14.09.2011. Asemakaavahanketta käsiteltiin sisäisessä aloituskokouksessa 20.10.2011 Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen 29.11.2011. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 07.12.2011-09.01.2012 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.200x. Kaavamuutosehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.200x. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.200x. Asemakaava oli käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa xx.xx.200x Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.200x Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.200x Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.200x.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (6) 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on tarkoitus aloittaa poikkeusluvan turvin jo ennen asemakaavan muutoksen lainvoimaisuutta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsevat Vaajakosken makeis- ja margariinitehtaan vanhimmat osat, jotka ovat osa valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä Vaajakosken teollisuusympäristöä. Leppävedentien ja vt-4:n kulmauksessa on rakentamaton sekametsää kasvava osittain pusikoitunut alue. Maasto laskee jyrkästi kohti kaakkoa ja alueen läpi johdetaan avoojassa hulevesiä. Alue rajautuu pohjoisessa Leppävedentiehen, jonka pohjoispuolella on liike- ja asuinrakennuksia. Lounaassa on Vaajakoskentie, johon liittyy ruuhkainen kierto-liittymäalue. Suunnittelualueen itäpuolella on teollisuusrakentamista ja etelässä rautatie, jonka huoltotie sijoittuu tonttien eteläosaan. Vaajakosken alueella mukaan lukien Jyskä asuu noin 14 000 henkeä. Vaajakosken vaikutusalueeksi on arvioitu kaupallisten palveluiden vaikutusarvioinnissa noin 18 000 27 000 asukasta. Alueen liikerakentamisen vaikutukset olisivat sekä seudullisia että paikallisia. 2.1.2 Luonnonympäristö Aluetta koskien on aiempaa asemakaavaa varten laadittu luontoarvoista lausunto. Lausunnon mukaan alueella ei esiinny uhanalaisia tai harvinaisia lajeja tai arvokkaita luontotyyppejä. Lisäksi suunnittelualueella ei ole virkistysarvoja. Maisemarakenne, maisemakuva Alueella ei ole erityisiä muita kuin teollisuushistoriaan liittyviä maisemallisia arvoja. Alueen maamerkkinä on korkea piippu, joka on tärkeä osa Vaajakosken keskusta-alueen identiteettiä. Vesistöt ja vesitalous Alueen kautta on johdettu Vaajakosken keskusta-alueen hulevedet avo-ojassa edelleen radan ali johtavaa reittiä Päijänteeseen.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (7) 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää Vaajakosken teollisuusympäristöä. Alueella sijaitsee Keskimaan omistukseen hiljattain siirtynyt teollisuuskiinteistö, joka on rakentunut eri-ikäisistä osista. Kiinteistön vanhin osa kertoo tehtaan pitkästä historiasta. Lisäksi rakennuksen sisäpihalla on vanha punatiilinen piippu ja teknistä tilaa sisältävä rakennus, jotka erottuvat ympäristöstä vanhoina osina. Rakennuskompleksilla on sen eriikäisten osien vuoksi kulttuurihistoriallista arvoa. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella ei asu kukaan. Palvelut Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä muita palveluja kuin makeistehtaan tehtaan myymälä. Pääosa julkisista ja kaupallisista palveluista on lähellä Vaajakosken ydinkeskustassa Urheilutien ympäristössä suunnittelualueen pohjoispuolella. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella on tällä hetkellä muutamia työpaikkoja. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee vilkasliikenteisen päätieverkon solmukohdassa. Alueen vieressä on kiertoliittymä, jonka kautta kulkee valtateiden E75, E63 4, 9, 13 ja 23 liikenne siihen saakka, kun moottoritietä jatketaan ohittamaan Vaajakosken keskusta-alue etelämpää. Ajoneuvoliikenne alueelle tapahtuu reittiä Leppävedentie-Asematie. Leppävedentien pohjoispuolella kulkee kevyenliikenteenreitti, joka yhtyy Vaajakoskentien varren kevyenliikenteen reitteihin ja se alittaa kiertoliittymän kohdalla ajoneuvoliikenteen väylät. Joukkoliikennereitti kulkee Leppävedentietä pitkin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue on osa vaalittavaksi määriteltyä valtakunnallisesti merkittävää Vaajakosken teollisuusympäristöä. Alueella sijaitsee Keskimaan omistukseen siirtynyt teollisuuskiinteistö, joka on rakentunut eri-ikäisistä osista. Kiinteistön vanhin osa kertoo tehtaan pitkästä historiasta. Lisäksi rakennuksen sisäpihalla on vanha punatiilinen piippu ja teknistä tilaa sisältävä rakennus, jotka erottuvat ympäristöstä vanhoina osina. Rakennuskompleksilla on sen eri-ikäisten osien vuoksi kulttuurihistoriallista arvoa. Keski-Suomen museon inventointitietoihin on kohteen arviointitietoihin kirjattu: Entinen makeis- ja margariinitehdasrakennus sijaitsee merkittävällä paikalla Vaajakosken keskustan ja Jyväskylä-Pieksämäki rautatien tuntumassa. Tehdasrakennuksella on merkittäviä taajamakuvallisia arvoja Vaajakosken keskustassa. Se on myös osa valtakunnallisesti merkittävää Vaajakosken teollisuusympäristöä.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (8) Tehtaan historia liittyy SOK:n Vaajakosken tehtaiden vaiheisiin, kuvastaen SOK:n monialaista teollisuushistoriaa 1920-luvulta lähtien. Rakennuksella on merkitystä toisaalta SOK:n ja sittemmin Pandan yrityshistorian osana. SOK:n Vaajakosken tehtaat ovat olleet myös merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Eri-ikäisistä rakennusosista muodostuva tehdasrakennus kuvastaa toisaalta Vaajakosken teollisuuden kehitystä eri vuosikymmeninä. Toisaalta useat erilaiset laajennukset tekevät kokonaisuudesta sekavahkon. SOK käytti rakennuksen suunnittelussa pitkälti omia arkkitehtejään. Vanhimpien 1920- ja 1930-luvun osien suunnittelijana toimi Valde Aulanko, 1960-luvun laajennuksen suunnittelijana puolestaan Pauli Lehtinen, molemmat SOK:n rakennusosaston arkkitehtejä. Rakennuksen eri osat kuvastavat myös arkkitehtuurin eri vuosikymmenten tyylivirtauksia. Vanhimmat osat 1920-luvun korkea osa ja sen molemmin puolin sijoittuvat matalammat siivet edustavat 1920-luvulle ominaista klassismia. Vuoden 1938 laajennus puolestaan edustaa puhdaslinjaista ja ankaraakin 1930-luvun funktionalismia. 1960-luvun siipi kuvastaa jo oman vuosikymmenensä modernia arkkitehtuuria. 1970-1980-luvun varastohallit, lähettämöt ja margariinitehtaan laajennus puolestaan ovat teollisuuden rationalistista, taloudellisuutta ja tehokkuutta tavoittelevaa rakentamista. Rakennuksen kaikki osat ovat laajennusosia lukuun ottamatta säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. 1920-luvun rakennusosassa korkean osan kuisti, radan puolen katokset ja kellarikerroksen kaari-ikkunat ovat hävinneet. Rakennuksen julkisivuihin on asennettu putkivetoja, jotka myös tukkivat joitakin ikkunoita. 1930-luvun osasta on hävinnyt siinä alun perin ollut tasakattoinen korotus. Sisätilojen osalta erityisesti rakennuksen vanhimpiin osiin, 1920- ja 1930-luvun osiin, on kohdistunut paljon muutoksia. Alkuperäiset tilajaot ovat muuttuneet, joissakin osissa montakin kertaa. Tilojen käyttötarkoitusten vaihtuessa interiöörit materiaaleineen ja yksityiskohtineen ovat myös monin paikoin muuttuneet. Erityisen hyvin säilyneitä ja arkkitehtuuriltaan edustavia tiloja rakennuksessa ovat: - Korkean 1920-luvun osan pääportaikko - 1920-luvun makeistehdassiiven (lounaissiipi) portaikko - Korkean 1920-luvun osan kolmannessa kerroksessa sijaitseva korkea tila ikkunariveineen ja parvineen. - 1920-luvun margariinitehtaan koillissiiven toisessa kerroksessa sijaitseva korkea halli. Lisäksi korkean osan neljäs ja viides kerros ovat jokseenkin alkuperäisessä asussaan, mutta arkkitehtuuriltaan ne eivät ole yhtä edustavia. Makeistehtaan puolella 1920-luvun siivessä on joitakin avoimia hallitiloja, mutta huonejaoltaan ja materiaaleiltaan ne eivät ole alkuperäisessä asussaan. Sisätilat pääasiassa erityisesti 1930-, 1960-, 1970- ja 1980-lukujen laajennusosissa ovat teollisuuskäytön mukaisesti arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan pelkistettyjä, jopa tavanomaisia ja varsin rationalistisia. Tekninen huolto Alue on kunnallisteknisten verkostojen ja kaukolämmön piirissä.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (9) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue on liikennemelualuetta ja viereinen rata aiheuttaa myös tärinähaittaa. Pilaantuneista maista on Fortumin toimesta tehty vanhan lämpölaitoksen ympäristöstä tutkimus, siinä ei ole tullut esiin mitään ihmeellistä. 2.1.4 Maanomistus Alueen maanomistajat ovat Keskimaa Osk ja kaupunki sekä liikennevirasto. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualueella on keskustatoimintojen alakeskuksen kohdemerkki (ca). Karttaote maakuntakaavasta.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (10) Yleiskaavat - Vaajakoski-Jyskä oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (vahvistettu 30.9.1991) suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten (T) ja yleisten rakennusten (Y) aluetta. Karttaote yleiskaavasta. Voimassa olevat asemakaavat - Asemakaavassa (hyväksytty 10.11.2008) suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-1) sekä Liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Karttaote ajantasa-asemakaavasta.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (11) Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Alueelle ei ole hyväksytty tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 30.05.2011. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallistumisryhmiä ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto Keski-Suomen museo Vattenfall / Kaukolämpö Suur-Savon Sähkö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Sonera Oyj Keski-Suomen pelastuslaitos Laukaan, Toivakan ja Hankasalmen kunnat
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (12) Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Tonttituotanto Ympäristötoimi sekä muut tarvittavat tahot 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.09.2011. Asiasta on tiedotettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 12.10.2011. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutus hoidetaan oas:n mukaan. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan aloitusvaiheessa on asemakaavaa käsitelty viranomaisneuvottelussa 14.09.2011. Neuvottelussa todettiin alueen korkoerojen vaikeuttavan suunnittelua. Kaavassa on huomioitava liikennealueen rajaukseen tulevat muutokset. Liikennevirasto omistaa tiealueen ei ELY-keskuksen Liikennevastuualue, korjaus oas:n. Sisätilojen kulttuurihistoriallisten arvojen inventointiin ja edellisen inventoinnin muuhun täydentämiseen tarvitaan riittävästi aikaa. Pandan vanha tehdas on keskeinen osa Vaajakosken RKY-aluetta, kiire ei saisi vaarantaa sen arvoja. Museolta tulee pyytää lausunto jo luonnosvaiheessa. Liikenneviraston kommentit ovat tulleet sähköpostilla: S-Market Vaajakosken asemakaavan muutoksen voi myös lähettää lausunnolle. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kaupalliset palvelut sijoittuvat taajaman keskusta-alueelle hyvien liikenneyhteyksien ja joukkoliikennereitin varrelle. Valtakunnallisten alueen käyttötavoitteiden mukaan tulee varautua lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Valtakunnalliset alueen käyttötavoitteet kiinnittävät huomiota yhdyskuntarakenteen kehittämiseen siten, että palvelut ovat kaikkien väestöryhmien saavutettavissa ja asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Suunnittelussa on turvattava hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja että taajamien vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (13) Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunki on asettanut Vaajakosken keskustan kehittämisen lähtökohdaksi otetun arkkitehtikilpailun voittajatyön keskeisten ideoiden toteuttamisen ja käyttötarkoituksen muuttamisen tonteilla. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueen toimintoja järjestetään uudelleen ja mahdollistetaan ns. Viillon rakentaminen ja visuaalisten ja toiminnallisten yhteyksien avaaminen Vaajakosken ydinkeskustasta virran rannalle ja piippujen suuntaan. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Valtakunnallisesti arvokkaat osat teollisuusrakennuksista on suojeltu jo asemakaavalla. Nyt selvitetään lisäksi sisätilojen suojelun tarve ja tarkennetaan tarvittaessa kaikkia suojelumääräyksiä. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Muut tavoitteet Asemakaavaluonnoksen laadinnan aikaan keskeiseksi asiaksi nousi keskustasta alueen kautta virranrannalle rakennettavan kevyenliikenteen yhteyden pituuskaltevuuden saaminen kohtuulliseksi käytettävyyden kannalta. Todettiin tiesuunnitelmassa olevan Leppävedentien kevyenliikenteen alituksen olevan toteuttamiskelpoinen ja seututien edellyttämästä liikenneturvallisuustasosta johtuen hylättiin kevyenliikenteen tasoylitys. Uudisrakennusten sijoittaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen teollisuusympäristöön on haastava tehtävä kulttuuriympäristön arvoja heikentämättä. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavina vaihtoehtoina tutkittiin lukuisa joukko vaihtoehtoja Urheilutien muuttamisesta kevyenliikenteen väyläksi ja siihen liittyen sekä Leppävedentien tasoylityksiä ja alituksia että radan ja alitus- ja ylitysvaihtoehtoja. 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu (mikäli niitä on)
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (14) 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Valittu ratkaisu perustuu mm. kevyenliikenteen väylien vaihtoehtoselvityksiin ja hulevesiselvityksen tuloksiin ja kulttuurihistoriallisten arvojen turvaamiseen. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnos oli nähtävillä 07.12.2011.- 09.01.2012. Nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Huomautuksen/lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Liikennevirasto, Toivakan ja Laukaan kunnat, Vattenfall Verkko Oy, Vattenfall Lämpö Oy, Jyväskylän Energia Oy vesiliiketoiminta, Ytek, Keski- Suomen museo sekä Keskimaa Osk. Vattenfall Verkko Oy:llä eikä Toivakan kunnalla ei ole huomautettavaa. Luonnosvaiheessa lausuntoa ei ole saatu seuraavilta tahoilta, joten heillä ei ilmeisesti ole ollut huomauttamista: 1. Panda 2. Suur-Savon Sähkö Oy 3. Elisa Oyj 4. Keski-Suomen pelastuslaitos 5. Hankasalmen kunta 6. Rakennusvalvonta 7. Tonttituotanto 8. Ympäristötoimi Yhteenveto saaduista luonnosvaiheen lausunnoista ja vastineista on liitteenä 3. Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Mielipiteet (ja kaavoittajan vastineet) Lisätään myöhemmin. 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (15) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Kaavalla muodostuu yksi liikerakennusten tontti nykyisten kolmen tontin tilalle sekä suojaviheraluetta. Kaavan rakenne muuttuu siten, että liikerakennus ja pysäköintialue vaihtavat paikkoja voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Liikenneratkaisu säilyy ennallaan. 4.1.1 Mitoitus Alueelle tulee kerrosalaa yhteensä 11340 k-m2, josta 4660 k.-m2 sijoittuu jo olemassa oleviin suojeltuihin rakennuksiin. Uudisrakentaminen sijoittuu yksikerroksisiin rakennuksiin paitsi autojen paikoitustila, joka voidaan tehdä kaksitasoisena alueen länsiosassa. Suojeltujen rakennusten kerrosluku säilyy nykyisellään. Vähittäiskaupan suuryksikön pinta-ala on rajattu 7000 k-m2, joka on yhteensä 1400 k-m2 suurempi kuin voimassaoleva kaava sallii alueelle. Siihen sisältyy kuitenkin n. 1000 k-m2 on laajennusvaraa, jota ei toteuteta ensivaiheessa. Suojeltuihin rakennuksiin vähittäiskaupan suuryksikön tiloja saa sijoittaa enintään 500 k-m2. 4.1.2 Palvelut Kaava-alueelle sijoittuu kaupallisia palveluja, muut palvelut sijaitsevat toisaalla Vaajakosken keskustassa. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Alueen keskeinen sijainti osana valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä Vaajakosken keskustassa alla asettaa alueen toteuttamiselle korkeatasoiset vaatimukset. Kaavamääräyksiin on otettu näitä tavoitteita koskevia määräyksiä. Uudisrakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa kulttuuriympäristön arvot huomioiden. Uudisrakentamisessa, laajennuksissa ja rakennelmissa tulee huomioida olemassa olevien suojeltavien rakennustenarkkitehtoniset päälinjat. Rakennusten väritykseen ja materiaaleihin on otettu kantaa siten, että ne sopeutuvat suojeltaviin rakennuksiin. 4.3 ALUEVARAUKSET. 4.3.1 Korttelialueet Liike-rakennusten korttelialue KM-1 Liikerakennusten korttelialueelle on sallittua rakentaa vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka pinta-ala saa olla enintään 7000 k-m2. Suojeltaviin rakennuksiin saa sijoittaa enintään 500 k-m2 vähittäiskaupan suuryksikön tiloja ja lisäksi liike, toimisto. liikunta ja varastointitiloja. Uudisrakentamisen toteuttaminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkua niiltä osin, kun niitä ei ole asemakaavalla suojeltu. Purkutyöt on jo aloitettu. Suojeltaviksi on esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaan vanhimmat osat teollisuusrakennuksista sekä piippu. Myös nykyinen muuntamorakennus säilyy. Uusi liikerakennus tulee kiinni suojel-
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (16) taviin rakennuksiin ja pääosa huoltoliikenteestä tapahtuu radan puolelta. Radan vierelle sijoittuu myös nykyisen radan huoltotien korvaava huoltotie idästä uudisrakennuksen ohi länteen, josta on edelleen yhteys pää osin nykyistä huoltotietä pitkin siltojen ali länteen päin. Huoltotie on varustettava radan puolelta tiekaiteella, joka on sähköratarakenteiden läheisyydessä maadoitettava. Ajoneuvoliittymät säilyvät Asematiellä. Alueelle saa rakentaa myös polttoaineen jakelupisteen ja autojen pesuhallin sekä mainostornin. Piha-alueista suurin osa on pysäköintialuetta. Vaajakosken keskustan kehittämisen pohjaksi valitun arkkitehtikilpailun keskeisten ideoiden toteuttamista varten on Urheilutien jatkeen kohdalle varattu avoimena säilytettävä ulkotila. Kaksi tasoisen pysäköintialueen eteläpuolelle on sijoitettu hulevesien viivytys- ja suodatusalue (hule). 4.3.2 Muut alueet Liikennealueet Yleisen tien liikennealuetta LT on esitetty hiukan levennettäväksi, jotta uusi kevyenliikenteen väylä voitaisiin sijoittaa alemmalle tasolle. Kaavaan on LT aluetta otettu tarkoituksen mukainen alue noin tien keskilinjaan saakka. Erityisalueet Kaava-alueen länsiosassa on suojaviheraluetta (EV). Alueella on lisämääräys (hule-y), jonka alueelle on tarkoitus rakentaa altaat hulevesien viivytystä ja suodatusta varten. Altaiden tulva-aluevaraukset voivat mennä viemärilinjan suoja-alueen päälle, koska sillä alueella vettä vain poikkeustilanteissa. Viemärikaivot täytyy korottaa. Liikerakennusten kortteli alueelle on varattu rakennusala muuntamoa varten sekä mainostornille ja polttoaineenjakelupisteelle. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Voimassa olevaan asemakaavaan nähden kaavan vaikutukset säilyvät lähes ennallaan. Vähittäiskaupan suuryksikön koko ei merkittävästi kasva ja kokonaisrakennusoikeus alueella vähenee kaikkiaan 8840 k-m2. Liikennöinti alueelle ei muutu. 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Alueen rakentaminen tukeutuu nykyiseen keskustaan ja eheyttää alueen taajamakuvaa. Alueelle siirtyy vähittäiskaupan suuryksikön lisäksi muitakin myymälöitä ja vaikutukset saattavat näkyä nykyisessä paikalliskeskuksessa tyhjinä tiloina. Toisaalla vapautuvat tilat antavat mahdollisuuden sijoittaa niihin muita palveluita. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat olemassa olevaan rakennuskantaan, josta puretaan n. 8140 k.m2.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (17) Palvelurakenteeseen ja kauppaan Vaikutukset kaupallisiin palveluihin ovat samat kuin voimassa olevan asemakaavankin. Hankeen koossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta ja laajennusvara 1000 k-m2 jää tulevaisuudessa toteutettavaksi. Kaupalliset palvelut monipuolistuvat ja kasvattavat alueen vetovoimaa sekä vahvistavat Vaajakosken ja itäpuolisen Jyväskylän kaupallista tarjontaa sekä lyhentävät asiointimatkoja, kun aina ei tarvitse lähteä Jyväskylän keskustaan. Vaikutukset voivat tuntua lähimpien kilpailijoiden myynnin kehityksessä ja toiminta edellytyksissä. Myynnin menetykset hajoavat kuitenkin monen myymälän kesken ja laajalle alueelle. Vähittäiskaupan suuryksiköllä ei katsota olevan kokonsa puolesta seudullista merkitystä. Kun tiesuunnitelman laadintavaiheessa oleva Vaajakosken moottoritie rakennetaan, jää tämä liikerakennus sivuun pääliikenneväylistä ja se ei enää ole naapurikuntien työ- tai asiointimatkan varrella Jyväskylään päin liikuttaessa kuin Leppävedentien suunnasta tuleville. Työpaikat, elinkeinotoiminta Liikekiinteistöön syntyy uusia työpaikkoja, joista valtaosa siirtyy nykyisestä keskustasta. Rakentamisaikana syntyy väliaikaisia työpaikkoja. Liikenteeseen Asemakaavan muutoksen vaikutukset liikenteeseen eivät juuri muutu nykyisestä kaavasta. Ajoneuvoliikenne alueelle tapahtuu samaa reittiä Leppävedentieltä Asematielle, joka on katualuetta ja siltä on kaksi liittymää tontille. Toinen joka palvelee pääasiassa asiakasliikennettä ja alempi, joka palvelee pääasiassa huoltoliikennettä. Tiesuunnitelmaehdotuksen mukaiset järjestelyt ovat vielä toteuttamatta, joten vaikutukset näkyvät ympäristössä vasta, kun uuden kaavan mukainen rakentaminen alkaa, jonka yhteydessä myös liikennejärjestelyt toteutetaan. Kiertoliittymä Leppävedentien ja Asematien risteykseen on edellytyksenä liikenteelliselle toimivuudelle ja samoin kevyen liikenteen alikulun toteuttaminen Urheilutien läheisyyteen. Alikulusta on melko suora yhteys uudisrakennuksen pääsisäänkäynneille. Leppävedentien eteläpuolelle suunniteltua kevyenliikenteen väylää ei ole välttämätöntä toteuttaa ensi vaiheessa
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (18) Rakennettuun kulttuuriympäristöön Rakennetun kulttuuriympäristön arvot on otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja korjaamisessa. Tilanne kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimisessa paranee monilta osin nykyiseen tilanteeseen nähden. Uusi liikerakennus tulee kiinni suojeltaviin rakennuksiin, joista tulee näkyviin purettavien rakennusten kohdalta piilossa olleita seiniä. Kaupunkikuvan kannalta hankkeella on positiivisia vaikutuksia, kun rakentamaton pusikoitunut alue teiden risteysalueella siistiytyy ja uusi liikerakennus muodostaa alisteisena harmonisen kokonaisuuden suojeltavien rakennusten kanssa. Erityisesti Laukaan suunnasta aluetta lähestyttäessä suojeltavien rakennusten näkyvyys maisemassa korostuu, kun punatiilinen laajennusosa ja lastauslaiturirakenteet puretaan, näin käy myös Hankasalmen suunnasta rautateitse alueelle tultaessa. Valtatie 4.n suunnasta katsottuna uudisrakennus peittää hiukan nykyistä tilannetta enemmän suojeltavien julkisivujen näkymistä. Ne ovat tosin nykyisin suurimman osan vuotta näkymättömissä lehtipuuston takana margariinitehtaan korkeinta osaa lukuun ottamatta ja purettavan siipirakennuksen takana. Kuva: Näkymä valtatie 4:n sillalta alueelle.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (19) Kuva: Näkymä rautatien suunnasta. Edessä purettavat lastaussillat ja vasemmassa reunassa purettava siipirakennus. Kuva: Näkymä Asematieltä. Edessä purettava punatiilinen siipirakennus.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 09.02.2012 (20) Tekninen huolto Alueen rakentamisen yhteydessä uusitaan runkovesijohtolinja Leppävedentien läheisyydestä. Vanha vesijohto on uusimisen tarpeessa ja se on poistettava tontilta myös pihan korkeusaseman muutosten vuoksi ja samoin hulevesien johtaminen järjestetään uudelleen Leppävedentien varrella ja johdetaan edelleen hulevesialtaiden kautta alueen eteläkulmassa olevaan hulevesiputkeen, joka johtaa vedet edelleen radan ali. Olemassa oleva tontin kautta kulkeva viemärilinja korjataan. Kaukolämpölinja valtatien vierellä säilyy. Nykyiseen lämpökeskukseen johtava linja puretaan samassa yhteydessä lämpökeskuksen kanssa tonttiliittymää lukuun ottamatta. Sosiaaliset vaikutukset Työpaikkojen säilyminen ja ehkä hienoinen kasvukin alueella vaikuttaa positiivisesti. Ikääntyvän väestön ja liikuntarajoitteisten matka läheisiltä asuntoaluilta kasvaa jonkin verran ja mäkinen maasto hankaloittaa asiointimatkoja entuudestaan. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole erityistä virkistyskäyttöarvoa. Maisemarakenteeseen, maisemakuvaan Maisemakuva muuttuu ja avautuu Viiillon kohdalta virran suuntaan. Maisemallisesti tärkeät vanhat teollisuusrakennukset säilyvät ja samoin piippu merkkinä alueen aikaisemmasta teollisesta käytöstä. Vesistöihin ja vesitalouteen Hulevesien käsittely muuttuu, kun nykyinen Vaajakosken keskustan hulevesiä alueen keskeltä johtava avo-oja poistuu käytöstä ja korvataan liikennealueelle sijoittuvalla ojalla ja putkella sekä imeytys- ja viivytysalueilla suojaviheralueella. Tontin hulevesiä on tarkoitus myös viivyttää ja suodattaa. Asematien varrelle sijoitetaan hulevesiputki, joka johtaa osa keskustan suunnasta tulevista vesistä alueen ohi. 4.4.3 Muut vaikutukset Alueen rakentamisen yhteydessä puretaan energiataloudellisessa mielessä huonoja teollisuusrakennuksia. Suojeltavien rakennusten korjausten yhteydessä myös niiden energiantalous paranee. Uudisrakentaminen toteutetaan ekotehokkaasti. Alueen rakentamisen vaikutukset ilmastoon ja hiilidioksidi päästöihin ovat siten positiivisia. Kaupungin talouteen alueen rakentamisella on vaikutuksia, joista sovitaan tarkemmin maankäyttösopimuksella. Kaavan toteutuminen merkitsee jossain määrin kiinteistöverojen sekä yhteisöverotuoton kasvua.