PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2014 s.4 PAIK IKAL ALLINEN ELME MERI TIMO MYL LYMÄ MÄKI Elmeri BOR menestyy myös happamilla mailla s.20 Streif ke stää sikav äkevää lannoite tett tta s.22 VESANN NNON SIE IEMEN OY Pa kk aa ja yr ittä tä jä palvel ee sat atoj a vilj ljel ijöi öitä Löydät meidät Facebookista! 1
Yhteistyössä kanssamme Viljelyvyöhykkeet 2 www.tilasiemen.fi Sisällys: Kaurat 6 Kaksitahoiset ohrat 8 Monitahoiset ohrat 10 Kevätvehnät 12 Syysvehnät 14 Syysrukiit 16 Ruisvehnä 17 Valkuaiskasvit 18 Öljykasvit 21 Nurmisiemenet 24 Apilat ja nurmikot 26 Nurmisiemenseokset 28 V IV III II I Kylvömäärän laskeminen kylvötiheys kpl / m 2 x tjp itävyys-%
Jatkuva virta uusista lajikkeista Parhaiden lajikkeiden valikoituminen viljelyyn edellyttää jatkuvaa virtaa uusista lajikkeista. Suomessa Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä työskentelee kokopäivätoimisesti kymmenen kasvinjalostajaa ja heidän työnsä ansiosta varmentuu tärkeimpien Suomen viljelykasvien paikallinen lajikekehitys. Maailman pohjoisimpana maatalousmaana oman kasvinjalostuksen asema ja merkitys on elintarviketaloudellemme erityisen tärkeä. Borealin jalostusmateriaaleja testataan useilla pohjoisilla viljelyalueilla. Toisaalta Suomeen tarjotaan erityisesti eurooppalaisten jalostajien materiaalia testattavaksi. Useimmiten tällöin ratkaisevaa on aikaisuus. Tulevat lajikkeet käyvät läpi viralliset lajikekokeet. Niissä määritetään lajikkeen viljelyarvo Suomessa ja samalla saadaan puolueetonta tietoa lajikkeiden välisestä paremmuudesta. Viimekädessä lajikevalinnan tekee aina viljelijä. Joka kevät on kysymys mitä lajiketta kylvän ajankohtainen. Tilasiemenen tarjoamista lajikkeista on viime vuosina menestynyt viljelijöiden valinnoissa esimerkiksi Borealin Akseli BOR -kaura. Se on aikaisena lajikkeena muutamassa vuodessa ampaissut Suomen suurimmaksi kauraksi. Myös monitahoisen ohran kohdalla kehitys on ollut nopeaa. Tilasiemenen Elmeri BOR on uskomattoman satoisa ja hyvälaatuinen. Aikainen Wolmari BOR on edeltäjiinsä nähden pitkä harppaus eteenpäin satoisuudessa ja viljeltävyydessä. Plantanovan kaksitahoinen sopeutuva Streif on satoisuudellaan ja happamuudenkestollaan lisääntynyt nopeasti yhdeksi yleisimmistä ohrista. Usein viljelyyn jää kymmeniksi vuosiksi muutamia kestosuosikkeja kuten tänä päivänä mallasohra Barke, Belinda-kaura ja Saana BOR -ohra. Käytännössä lajiketta viljellään paikallisilla pelloilla ja viljelyssä käytetään tiettyjä panoksia ja viljelytoimenpiteitä. Nämä tekijät yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Jos se miellyttää viljelijää vuodesta toiseen, on syntynyt kestosuosikki. Mikään lajike ei kuitenkaan ole jäänyt ikuiseen viljelyyn. Tilasiemenen uutuudet ja tulossa olevat lajikkeet tarjoavat varteenotettavia vaihtoehtoja uusiksi kestosuosikeiksi. Valitse lajikkeet viisaasti! Jukka Hollo Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja www.tilasiemen.fi 3
Osa tila lamm mme lo hkoi oist sta on hap appa pa mia turv rvem emai aita ja Elm lmer eri on men enes es tyny nyt myös nii llä hyvi vin, Tim imo Myll llym ymäk äki kert oo 4
Boreal Kasvinjalostus Oy, Anna Perttu Paikallisiin oloihin sopiva Elmeri-ohra Monitahoinen Elmeri on monenlaisiin oloihin sopiva erittäin satoisa ohra. Se on lujakortinen ja suurijyväinen lajike. Elmeri pärjää sadossa jopa useimmille kaksitahoisille lajikkeille, vaikka on kasvuajaltaan selvästi kaksitahoisia aikaisempi. Timo Myllymäki Kauhajoelta on viljellyt Elmeriä jo useamman vuoden. Mukaan on mahtunut erilaisia vuosia, on ollut kuivaa ja on ollut kosteaa. Elmeri soveltuu erittäin hyvin meidän tilalla ja muutenkin tällä alueella viljeltäväksi. Se on menestynyt eri vuosina hyvin, Myllymäki kertoo. Etelä-Pohjanmaa on vahvaa ohran tuotantoaluetta ja Altia on iso ohran ostaja. Elmeriä viljelläänkin alueella runsaasti tärkkelystuotantoon, mihin se soveltuu hyvin korkean tärkkelyspitoisuutensa ja ison jyväkoon ansiosta. Tänä vuonna Elmeri on Myllymäen siemenviljelytilalla päälajike ja sitä on tuotannossa reilut 60 hehtaaria. Kauhajoella kasvukausi on edennyt varsin suotuisissa merkeissä, lämpöä ja kosteutta on riittänyt. Kylvöt tehtiin melko normaaliin aikaan toukokuun 20. päivän molemmin puolin. Vaikka Elmeri kestää tauteja hyvin ja on myös lujakortinen, olen yleensä tehnyt tauti- ja laontorjunnan, Timo Myllymäki kertoo. Siementuotannossa laatu on tärkeää, joten sitä varmistetaan myös kasvinsuojelulla. Runsasta ja painavaa satoa Timo Myllymäki on Elmerissä tyytyväinen erityisesti satotasoon ja sadon laatukin on kohdallaan; jyvät ovat isoja ja painavia. Keskisato Myllymäellä on eri vuosina ja eri lohkoilta ollut noin 4,5 5 tonnia hehtaarilta ja parhailla lohkoilla lähellä kuutta tonnia. Satoisuuden lisäksi hyvä taudinkestävyys ja sopiva kasvuaika ovat isännän mukaan Elmerin etuja. Puinteja ei tarvitse odotella liian pitkälle syksyyn, vaan Elmeri päästään yleensä puimaan hyvissä ajoin. Myllymäki mainitsee myös Elmerin happamuuden siedon. Osa tilamme lohkoista on happamia turvemaita ja Elmeri on menestynyt myös niillä hyvin. Elmeri on jalostettu suomalaisiin olosuhteisiin ja jalostuksessa on otettu huomioon ohran tuotannon erityispiirteet. Tilasiemenellä myynnissä olevan Elmerin viljelyala on ollut vakaassa kasvussa ja se on saavuttanut paikan viljellyimpien monitahoisten lajikkeiden joukossa. www.tilasiemen.fi Kuva: Annaleena Ylhäinen 5
AKSELI BOR, VENLA BOR ja ROCKY Tilasiemeneltä kova kolmikko AKSELI BOR Myös luomuna Aikaisten kaurojen aatelia Akselin näytöt ovat vahvat. Se on Suomen yleisin kaura. Sitä viljeltiin kesällä 2013 yli 50 000 hehtaarin alalla, jolla se myös saavutti suurimman yksittäisen lajikkeen paikan. Valitse Akseli, kun viljelyvarmuus ja aikaisuus ratkaisevat. ROCKY NORD 09/307 Paras kaura Etelä-Suomeen (Plantanova Oy) siemenen paino suurimokauraksi Rocky on paras vaihtoehto voimaperäiseen tuotantoon sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä. Rocky-lajikkeen tasapainoiset ominaisuudet tekevät siitä ykkösvalinnan. 6
Kaura on terveellistä ihmiselle, eläimille ja maaperälle. Kaurat VENLA BOR Myös luomuna Täyttä kauraa valkuaista vaativalle viljelyalueelle Venla on lujakortinen ja melko aikainen kaura. Se tuottaa vaihtelevissa oloissa laadukasta rehukauraa ja soveltuu hyvin luomuun. ASLAK BOR Aina aikaisin IVORY BOR Suurijyväinen myllylle mieleen ROOPE BOR Varma viljeltävä BELINDA Vanha konkari (Rautakesko Oy) Myös luomuna LAJIKE Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Kuori % Ydinsato kg/ha Eemeli 74 5 301 92,5 19 87 38,0 54,6 14,1 23,6 4 057 Riina BOR 07011 14 5 751 93,0 18 83 35,2 55,6 13,7 23,0 4 439 Akseli 29 6 094 94,4 17 88 34,2 55,6 13,6 23,1 4 702 Venla 30 5 603 95,2 34 93 36,2 55,2 14,6 23,5 4 294 Fiia 19 5 591 95,7 21 91 34,8 54,7 13,8 23,2 4 293 Steinar 29 6 450 99,8 16 93 38,0 53,3 12,0 22,8 4 998 Viviana 32 6 454 100,6 29 88 39,1 53,7 11,9 24,5 4 888 Flocke 16 6 300 101,9 27 89 39,1 54,9 11,8 21,3 4 952 SW Ingeborg 21 6 220 102,0 42 86 41,9 55,1 12,0 23,8 4 738 NORD 10/316 6 7 010 102,0 31 93 44,1 55,2 11,5 21,6 5 507 Bettina 28 6 486 102,1 26 90 39,3 54,0 11,8 24,0 4 945 Rocky 16 6 463 102,5 36 86 40,7 54,5 12,2 21,7 5 067 Belinda 66 6 415 102,9 28 89 39,4 53,8 11,9 23,8 4 905 Lähde: Kaura, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012 www.tilasiemen.fi 7
Kaksitahoisista ohrista satoa ja laatua STREIF Selvästi sopeutuvampi (Plantanova Oy) Streif on lisääntynyt nopeasti yhdeksi yleisimmin viljellyksi kaksitahoiseksi lajikkeeksi. Sianlihantuottajat haluavat suurijyväistä energiapitoista rehuohraa sekä lajikkeen, jota voidaan kasvattaa voimaperäisissä olosuhteissa. Streif on korrenluja ja taudinkestävä eikä sen kasvuaika ole myöhäisemmästä päästä. Nämä ominaisuudet tekevät siitä myös hyvän vaihtoehdon tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi. Luomussa Streifin satoisuus ja taudinkestävyys, mutta myös usein korrenlujuus ovat valttia. Lue Tero Ojalan käyttökokemuksista s. 20. 8
Mallas, rehu, tärkkelys. Kaksitahoiset ohrat BARKE IRON SAANA BOR Varma valinta (S.G. Nieminen Oy) Satoisin kaksitahoinen (Nordic Seed) korrenluja uutuuslajike melko aikainen kaksitahoinen Pitää minkä lupaa Tilasiemeneltä on tulossa tuotantoon mielenkiintoisia kaksitahoisia uutuuksia LAJIKE Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako- % Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Saana 12 4 862 91,3 27 68 48,6 67,5 12,5 SW Mitja 14 6 073 93,9 13 70 49,3 69,3 11,5 Marthe 30 5 488 94,1 21 69 46,1 67,9 11,9 Salome 13 6 234 94,5 17 63 49,7 67,0 10,9 Streif 26 6 024 95,0 15 68 50,4 67,9 11,7 Iron 27 6 257 95,0 12 69 48,7 67,8 11,0 Fairytale 24 6 051 95,2 19 71 44,3 67,3 11,0 Barke 10 5 383 95,3 16 73 50,3 69,1 12,3 Harbinger 26 5 643 95,6 10 68 48,4 68,2 11,5 Overture 13 6 030 96,4 18 70 49,2 66,1 10,7 Propino 18 5 813 96,5 14 73 53,5 66,6 11,3 NFC Tipple 34 5 701 97,5 13 67 52,4 66,9 10,7 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012 www.tilasiemen.fi 9
Aikainen WOLMARI BOR ja uskomaton ELMERI BOR WOLMARI BOR Myös luomuna Huippulajike ohranviljelyalueelle alueilla aikaisuutta, hyvää satoa ja viljeltävyyttä Wolmarissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla aikaisuus, huippusato, luja korsi sekä taudinkestävyys. Tämän ansiosta Wolmari on ottanut ykkössijan aikaisten monitahoisten luokassa. Paikallinen ELMERI BOR Myös luomuna Uskomattoman satoisa sopimuslajikkeeksi Elmeri on uudentyyppinen monitahoinen ohra. Se on lujakortinen ja suurijyväinen lajike. Se on jopa useita kaksitahoisia lajikkeita satoisampi, vaikka sen kasvuaika on selvästi kaksitahoisia lyhyempi. 10
Monitahoiset ohrat Meillä on kokemusta myös uutuuksista käytä osaamistamme hyväksesi. VOITTO BOR Varma valinta LAJIKE Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako- % Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Aukusti 24 5 860 84,3 19 81 42,9 65,0 11,8 Voitto 24 5 084 84,5 19 77 41,2 63,2 12,3 Wolmari 24 5 867 85,1 18 73 41,1 63,6 11,9 Vilde 52 5 608 88,6 7 73 41,8 63,9 12,2 Brage 21 6 121 88,9 13 78 39,9 65,5 11,6 Einar 35 5 854 90,0 11 77 41,1 65,4 11,4 Elmeri 30 5 895 90,4 10 72 42,8 64,4 11,2 Edvin 29 5 956 91,7 22 79 41,4 64,5 11,0 Toria 26 6 365 92,3 18 74 46,5 66,2 11,1 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012 Paikallisten Elmerien kommentteja: Kesällä 2012 sain Elmeristä koko alalta keskimäärin 7000 kilon hehtaarisadon, tieto perustuu punnitustulokseen. Samaan aikaan kaksitahoinen lajikkeeni antoi runsaan 5000 kilon hehtaarisadon, jota sitäkin pidän hyvänä. Elmeri oli uskomattoman satoisa. Paikallinen Elmeri, Pohjanmaa Elmerin sato näyttää aivan kaksitahoisen sadolta, jyvät ovat suuria ja tasakokoisia, monitahoisille lajikkeille tyypilliset oravankynnet puuttuvat. Paikallinen Elmeri, Varsinais-Suomi Elmeri menestyi happamahkolla turvemaalla. Kasvusto oli pystyssä ja taudit eivät tuleennuttaneet sitä. Sato oli täyttä tavaraa. Paikallinen Elmeri, Pohjois-Karjala www.tilasiemen.fi 11
Tilasiemen on osaava kevätvehnän siemenen tuottaja WELLAMO BOR Wastustamaton walinta päätyypin kevätvehnälajike erottuvat eduksi Wellamo on varma sadon ja laadun tuottaja. Se on täyttänyt leipävehnän laatuvaatimukset vaikeissakin oloissa. QUARNA BOR Myös luomuna Eliittilaatua leivontaan 12
Lisääntyvään vehnän viljelyyn varmat valinnat Tilasiemeneltä! Kevätvehnät ANNIINA BOR Myös luomuna AMARETTO Kasvanut korkoa Esikuva satoisuudessa (Plantanova Oy) Amaretto on yllättänyt vuodesta toiseen satoisuudellaan ja viljeltävyydellään. Haastajille se on ollut ylitsepääsemätön. Oikein viljeltynä Amaretto tuottaa runsaasti hyvälaatuisia jyviä. Dafne-lajike kokeissa ja käytännön testissä Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sakoluku 1 Anniina 12 4 840 97,8 6 78 34,4 80,0 14,8 290 Wappu 16 4 818 98,9 4 75 38,8 78,1 14,8 301 Wanamo 23 4 817 99,8 16 78 35,0 78,4 14,0 342 Quarna 24 5 001 100,9 13 75 37,6 79,6 14,8 300 Wellamo 27 5 318 102,4 14 82 35,7 80,3 13,4 274 Zebra 23 5 205 103,0 11 84 40,3 80,0 12,6 285 Demonstrant 24 5 445 103,3 10 77 37,7 80,5 12,8 293 Seance 13 5 957 103,7 39 71 37,4 79,6 11,3 212 Amaretto 53 5 843 104,7 20 84 39,5 79,7 11,7 263 Lähde: Kevätvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012 www.tilasiemen.fi 13
Kun satoisuus ratkaisee ARKTIKA BOR Taatusti talvehtija viljellä pohjoisempana kuin monia muita nykylajikkeita URHO BOR Suomalainen syysvehnä huolehdittava tavanomaisessa viljelyssä OLIVIN Laadukas sadontuottaja (RAGT 2n S.A.S.) oikein lannoitettuna täyttää leipävehnän valkuaisvaatimuksen määrässä ja laadussa 14
Syysvehnät Alueesi Tilasiemenpakkaaja tietää mikä menestyy kysy! ELLVIS Ruotsin satoisin myllykelpoinen syysvehnä (Plantanova Oy) MARIBOSS Jykevä sadontuottaja Etelä-Suomeen (Nordic Seed) Koeviljelykseen ja lisäykseen tulossa Ceylon-lajike. Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Talvituho % Tjp g Hlp kg Valk. % Sakoluku 1 Sakoluku 3 Urho 37 5 629 327,7 28 19 40,7 77,7 12,3 337 247 SW Magni k 6 6 061 330,0 22 39,2 79,3 11,2 268 Skagen 17 6 186 330,1 23 20 46,6 77,3 11,9 332 252 Ellvis 10 5 273 330,1 15 40 38,5 74,9 11,5 344 260 Arktika 24 5 802 330,3 34 16 39,5 79,8 11,5 281 204 Olivin 15 6 409 331,5 14 34 40,6 80,8 11,9 307 212 Lähde: Syysvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012 www.tilasiemen.fi 15
Rukiin suosio kasvaa Kotimaisen rukiin houkuttelevuutta kohottava Pro Ruis -hanke on saanut vireän alun. Hankkeen pääviestinä viljelijöille on korostaa uusien ruislajikkeiden ja viljelymenetelmien tehokkuutta. Kesällä 2013 tietoiskuja järjestettiin pellonpiennarpäivinä eri puolilla maata ja tilaisuuksiin osallistui satoja viljelijöitä. Kiinnostus on ollut suurta ja olemme saaneet selvästi enemmän viljelysopimuksia, Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki- Reinikka kertoo tuloksista. Fazer Mylly on yksi hankkeen perustajäsenistä. Rukiin suosion kasvattamisen lisäksi yhtiöllä on omakin tavoite: vuoteen 2016 mennessä Oululaisen ruisleivissä aiotaan käyttää vain kotimaista ruista. Kuluttajat arvostavat kotimaisen rukiin erittäin korkealle, mutta ovat myös herkkiä hinnal- kautta leipomoon pitää saada tehokkaammaksi. Uskomme, että uudet viljelymenetelmät ja lajikkeet nostavat rukiin viljelyn aivan eri tasoille le. Koko ketju viljelijästä myllyn tulevina vuosina, Mäki- Reinikka veikkaa. Lisää Pro Ruis -hankkeesta osoitteessa www.proruis.fi. Saisiko olla tavallista vai hybridiä? REETTA BOR Myös luomuna EVOLO BOR BRASETTO BOR Kasvattaa satoa ja ruisomavaraisuutta Menestyksekkäin hybridiruis Suomessa Uusi hybridiruis Hybridiruislajikkeiden satopotentiaali on omassa luokassaan ja sato-odotus on 1500 2000 kg/ha suurempi kuin tavallisilla populaatiolajikkeilla. Hybridirukiin siemeniin liittyy lisääntynyt elinvoima, mikä on hyödynnettävissä vain yhdessä sukupolvessa. Siemen on uusittava vuosittain ja siemenet ovat tuontitavaraa. 16
Ruisvehnä Syysrukiit Alueesi Tilasiemenpakkaaja tietäää mikä menestyy kysy! Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Talvituho % Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sakoluku 1 Sakoluku 3 Reetta 45 5 460 14,4 40 131 32,2 74,5 11,1 157 92 Elvi 47 4 959 25,4 49 139 35,4 73,5 11,0 134 93 Caspian 11 6 252 25,0 37 118 36,6 73,5 9,0 181 115 Helltop (H) 15 5 526 24,5 32 116 37,5 75,3 10,7 159 113 Kapitän (S) 11 5 306 23,5 32 114 34,6 75,4 10,0 168 124 Brasetto (H) 11 6 215 24,8 34 115 38,3 74,2 9,7 179 127 Evolo (H) 38 6 561 18,0 48 113 37,5 74,5 9,5 202 156 Lähde: Syysruis, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012 TULUS Salainen ase rehuntuotantoon tai bioetanoliksi (Plantanova Oy) tähkäidännän- ja taudinkestävyys www.tilasiemen.fi 17
Valkuaiskasvit osaksi viljelykiertoa Herneet ROCKET BOR HULDA BOR Myös luomuna ROKKA Myös luomuna Keltaisesta valkuaista ja käytettävyyttä Verraton viljeltävä Tunnettu hernekeiton tekijä (Rautakesko Oy) pysyvä kasvusto 18
Valkuaista omasta pellosta. Valkuaiskasvit JERMU BOR Valkuaistuotannon mahdollistaja Kysy myös muita herneitä! Kirjavakukkaiset rehuherneet VITRA ja vihantaviljana korjattaviin seoksiin. ARVIKAA soveltuvat Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tsp g Valk. % Rokka 13 3 275 96,9 29 63 291 23,2 Karita 33 3 526 97,7 31 65 295 22,4 Rocket 10 4 236 98,3 58 79 242 20,8 Jermu 10 4 309 98,4 41 81 240 21,5 Hulda 12 3 708 98,4 33 71 254 23,6 Lähde: Herne, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012 KONTU BOR Myös luomuna Kannattaa kokeilla kotikonnuilla Härkäpapu www.tilasiemen.fi 19
20 Streif kestää sikaväkevää lannoitetta missaan. Kuntaan kuuluvan Koskenkorvan kylässä sijaitsee myös Kossun Possu -niminen tila, jonka suojissa porsitaan noin 200 emakon voimin. Sikalan omistaja Tero Ojala a on jo useamman vuo- den syöttänyt porsailleen Streifohran pohjalle tehtyä valkuaisrehua. Ojala kertoo, että Streifin viljelyyn on kaksi erityisen hyvää syytä: Yksi syy on lannoitus. Uudet lajikkeet kuten Streif sallivat ja kestävät maksimimäärän väkevää lannoitusta, jota sikalan sivutuotteena syntyy, Ojala kertoo. Sikalan päätavoite on tuottaa mahdollisimman hyviä eläimiä lihateollisuuden tarpeisiin. Toinen hyvä syy liittyykin eläinten ravintoon. Streifillä on hyvä jyväkoko ja tärkkelyspitoisuus. Se on hyvä ohra rehuseoksiin, Ojala jatkaa. Rahtimylläri tekee Ojalan porsaille liemiseoksen, jossa on noin 40 prosenttia ohravalkuaista. Omien peltojen ohrien lisäksi komponenttiruokintaan päätyy myös läheisen Altian tehtaan ohravalkuaisrehua. Streif on lajikkeena päässyt myös Altian tärkkelysohralistalle. Paikallisen valkoviinin eli Koskenkorva Viinan lisäksi Altia valmistaa tärkkelystä paperi- ja kartonkiteollisuuden käyttöön. Tero Ojalan pelloilla Streif-ohra on viljelyssä jo kolmatta vuotta. Vuosien saatossa maalajit viljelypelloilla ovat vaihdelleet paljon. Kaksitahoisista Streif on ehdottomasti paras. Jos saa jonkun lyhytaikaisen vuokrasopimuksen, eikä ehdi kunnostaa maata, saa Streifillä hyvän sadon huonommassakin pellossa, hän kertoo. Omilla maillaan Ojalalla on hyväksi todettu kasvukierto, jolla varmistuu maan kunnostus. Ensin peltoon laitetaan Rocket-hernettä, jonka jälkeen kylvetään syysviljaa. Kasvukiertoon sisällytetään hernettä niin paljon kuin se on mahdollista maalajin sekä kasvupaikan perusteella. Herne sopii rehuseoksiin ja korvaa tuontivalkuaista, Ojala perustelee. Tämän jälkeen maa onkin valmis ohralle parin kasvukauden ajaksi, jonka jälkeen kierros alkaa alusta herneellä. Kevätrypsit Kevätrapsit
Öljykasvit osaksi viljelykiertoa. Rypsi ja rapsi Maisema keltaiseksi CORDELIA BOR APOLLO BOR Satoa ja öljyä Antaa öljyä Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Korren pituus, cm Tsp g Lehtivihreä ppm Öljy-% Apollo 24 1 893 101,3 49 97 2,7 8,5 41,2 SW Petita 55 1 904 101,6 40 94 2,8 11,1 42,6 Cordelia 35 1 980 101,8 42 99 2,7 9,4 41,9 Lähde: Rypsi, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012 CAMPINO BOR Peruslajike, laonkestävä ja satoisa TRAPPER BOR Hybridilajike, aikainen ja viljelyvarma Tilasiemeneltä myös syysrypsiä ja syysrapsin hybridilajikkeita www.tilasiemen.fi 21
Yr ittäjä jänä pys ystyy luom omaa aan omat aikata taul unsa. Töit itä urak akoidaan an si ll oin, kun tarvi vitsee, kertovat pakkaamoyrittäjät Erkki ja Tiina Korhonon en. 22
TS-pakkaamo Vesannon Siemen Oy Monipuolisia nurmiseoksia Pohjois-Savosta Vesannon Siemen Oy Pohjois- Savossa on viljellyt siemenviljaa Tilasiemenelle jo parikymmentä vuotta. Viljelijä Erkki Korhosen isä muutti aikanaan lypsytilan siemenviljatilaksi ja hän itse on jatkanut samalla linjalla siirryttyään isännäksi vuonna 2006. Apuna tilalla on Tiina-vaimo ja yrittäjä- pariskunnan roolit ovat selkeät. Tiinalla on tekemistä kirjanpidon kanssa. Toki on hyvä, että lajittelussa, käsittelyssä ja säkityksessä on toinenkin apuna, Erkki Korhonen kertoo. Yrittäjän vapaus viehättää Korhosia edelleen. Myös Tilasiemenen pakkaajana on voinut luoda oman työrytmin, jossa urakkapäiviä tehdään silloin kun itselle sopii. Pakkaajayrittäminen eroaa tavallisesta viljelystä toki jonkin verran. Tässä pääsee tekemisiin ihmisten kanssa. Vuodessa meillä käy useita satoja viljelijäasiakkaita, jotka tuntevat alan ja tietävät, mitä tahtovat, Erkki Korhonen kuvailee. Vesannolla on omaa ja sopimustuotannossa olevaa viljelyalaa noin 200 hehtaaria. Peltohehtaarit täyttyivät viime kesänä muun muassa Wolmari-ohrasta, Venlakaurasta, Anniina-kevätvehnästä, Uula-timoteista, Valtteri-nurminadasta ja Saija-puna-apilasta. Sopimustuotantona kasvoi lisäksi Elmeri-ohraa, Akseli-kauraa ja Pohjois-Savo on vahvasti karjaaluetta ja suurin osa tiloista on lypsytiloja. Nurmisiemenmyynti on siis merkittävässä osassa Vesannon Siemenen myynnissä. Nyt näyttäisi olevan vallalla tapa, että halutaan useita lajikkeita samaan seokseen. Seokset ovatkin monipuolistuneet koko ajan, pakkaaja kertoo. Myös tilaajan omia seoksia tehdään, kunhan tilaus tehdään jo syksyn puolella ja tilauksen koko on vähintään 300 kiloa. Keväällä on jo liian kiire tehdä tilausseoksia, Erkki Korhonen perustelee. www.tilasiemen.fi 23
Nurmituotannon perustana Timoteit TAMMISTO II BOR Myös luomuna GRINDSTAD UULA BOR Myös luomuna IKI BOR Luotettava suomalainen Kiihkeä kasvaja (Rautakesko Oy) Laadukas Ilkkuu talvea Lajike Kok. sato kg/ha Talvituho % Sato 1v. kg/ha Sato 2v. kg/ha Sato 3v. kg/ha D-arvo 1. niitto D-arvo 2. niitto Grindstad 10 421 4,5 10 215 10 833 9 749 66,0 65,1 Nuutti 9 908 3,6 9 622 10 284 9 524 68,0 67,5 Tuure 9 475 3,1 9 404 9 785 8 849 68,4 69,0 Uula 9 410 2,8 9 339 9 772 8 714 67,7 69,3 Tammisto II 9 307 3,7 9 533 9 586 8 431 67,4 67,1 Iki 9 219 0,1 9 821 9 382 8 302 66,4 68,9 24 Lähde: Timotei, MTT:n viralliset lajikekokeet 2005-2012
Karolinan siementä tuotetaan Suomessa! ovat timoteit ja nadat Nurmisiemenet KAROLINA BOR Kestää talvea Nadat VALTTERI BOR KASPER Myös luomuna KALEVI BOR Laadukas nurminata uutuus suuri kaikilla korjuukerroilla Kasvukaudesta toiseen (Rautakesko Oy) Satoa koko kasvukauden Nyt ruokonadan kotimaista siementä on tarjolla myös uudesta satoisasta ja laadukkaasta Karolina-lajikkeesta. Meiltä myös rai-, puna- ja ruokonadat englannin-, italian ja ester oldin raiheinät koiranheinää ruis-ja peltovirnat persianapila sinimailanen www.tilasiemen.fi 25
Nurmikot netistä! www.verkkokauppa.tilasiemen.net Typpeä ilmasta Apilat SAIJA BOR Myös luomuna SW YNGVE Myös luomuna ILTE BOR FRIDA SONJA Uusi kotimainen puna-apila verrattuna muihin diploideihin puna-apiloihin Puna-apila pohjoisiin oloihin (Rautakesko Oy) Tetraploidi puna-apila luokkaansa Apila myös suolle (Rautakesko Oy) Makua myös laitumelle (Rautakesko Oy) 26 26
Omaan pihaan tai viherrakentajille 3 ja 10 kg:n pakkauksissa. Apilat ja nurmikot TS KOTINURMIKKO TS VIHERNURMIKKO kauniin tummanvihreän värin Nurmikkoseokset Teemme ympäristötuen edellyttämät seokset luonnonhoitopelloille ja viherlannoitusnurmiin. RIISTASEOS Apilaa ja kaalia jäniksille ja hirville, talventörröttäjiä linnuille MAISEMASEOKSET VIHERLANNOITUS- NURMET Kaunista sinistä, huumaavaa apilantuoksua www.tilasiemen.fi 27
Varmista nurmen tuotto monipuolisilla lajikeseoksilla Tilasiemen käyttää nurmisiemenseoksissa pääasiassa Suomessa tuotettuja lajeja ja lajikkeita. Tämä rajoittaa seosvalikoimaa, mutta tuo sopeutuvuutta ja varmuutta. Timotei, nurminata, ruokonata ja puna-apila seoksilla saadaan huipputuottoisia ja talvenkestäviä nurmia. Euroopassa yleinen englanninraiheinä on satoisa ja laadukas, mutta se talvehtii meillä heikosti. Suomalainen englanninraiheinä Riikka kestää talvea parhaiten. Tilasiemen tarjoaa vakioseoksia, joiden lajisuhteet ilmoitetaan prosentteina. Eri puolilla Suomea Tilasiemen-pakkaajat käyttävät eri lajikkeita näissä seoksissa. Ostotilanteessa saat tietää seoksen lajikkeet ja myös siemensäkin vakuustodistuksesta käyvät ilmi lajikkeet ja seossuhteet. Lajikkeet seoksiin valikoituvat paikallisten tarpeiden mukaan. Usein samasta lajista voi olla seoksessa useita lajikkeita. Esimerkiksi yleis- -seosta. Viime vuosina eturivin viljelijät ja neuvonta ovat olleet seosten kehittämisen moottoreita. Kehitys perustuu MTT:n tutkimustuloksiin. Pro- Agria on käyttänyt menestyksekkäästi jatkuvan parantamisen periaatetta nurmiseosten kehittämisessä ja Pohjois-Karjalan Pellot tuottamaan -hankkeessa on testattu tilamittakaavassa erilaisia seoksia. Näin on otettu merkittäviä askelia eteenpäin ja samalla on tehostettu valkuaistuotannon mahdollisuuksia tavanomaisilla ja luomutiloilla. Tärkein tavoite siemenseoksissa on laadukkaan ja suuren sadon saaminen kotieläintuotantoketjuun. Tilasiemen-pakkaaja tarjoaa tähän ammattimaista palvelua. Vakioseokset soveltuvat monelle viljelijälle, mutta tilakohtaisesti räätälöidyt seokset ovat jatkuvasti lisääntyneet. 28 TS YLEISNURMI TS APILANURMI Hyväksi koettu yleisseos Valkuaisen tuottaja
Nurmisiemenseokset Monipuolisella lajikeseoksella varmistetaan nurmen tuotto vaihtelevissa oloissa. TS RUOKONATA- SEOS Jälkikasvukykyinen TS LAIDUNNURMI Kulutusta kestävä TS PIKALAIDUN- SEOS Nopeasti tuottamaan Nurmiseokset Pakkaajamme tuntevat alueelliset seostarpeet. Kysy! TS HEVOSLAIDUN Tallausta kestävä TS SUPERTUOTTO Joka niitolla laatusatoa TS TÄYDENNYS- KYLVÖSEOS Ota täysi sato vuodesta toiseen täydennyskylvöseokseen lisävarmistukseksi www.tilasiemen.fi 29
.boreal.fi Jalostusjohtaja Marja Veteläinen, Boreal Kasvinjalostus Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Muuttuva ilmasto haastaa kasvinjalostuksen 30 Kasvinjalostus on avainasemassa tulevaisuuden viljelyn kehittämisessä. Suomen sääolosuhteet muuttuvat vääjäämättömästi, mikä tuo viljelyyn sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Kasvukausi pitenee ja mahdollistaa osaltaan korkeammat satotasot, mutta toisaalta meille tulee myös uusia tuholaisia ja kasvitauteja. Boreal Kasvinjalostus Oy:llä pohditaan ankarasti, mihin suuntaan suomalaisia viljelykasveja tulisi jalostaa. Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen myöntää, että ilmaston lämpeneminen puhuttaa jalostajien keskuudessa. Odotettavissa on yhä enemmän ääri-ilmiöitä säässä, mikä voi merkitä esim. vaikeita puintiolosuhteita. Toisaalta on mahdollisuus kasvukauden pidentymisessä ja esimerkiksi vehnänviljelyn hivuttamisessa pidemmälle pohjoiseen. Näiden asioiden keskellä me mietimme, mitkä lajikkeet menes- tyisivät parhaiten, hän kertoo. Suomen haastaviin oloihin luodaan uusia lajikkeita viimeisimpien jalostustekniikoiden avulla. Taudinkestävyys ja korren lujuus ovat sellaisia ominaisuuksia, joilla varmistetaan viljelyvarmuus myös jatkossa. Perinteisen jalostustyön rinnalle tulee jatkuvasti uusia tapoja parantaa kasvien perimää. Lähitulevaisuudessa markkinoille saadaan esimerkiksi uusia synteettisiä ruis- ja rypsilajikkeita. Synteettisissä lajikkeissa saadaan käyttöön nk. heteroosi-ilmiö, joka ilmenee kasvien elinvoimaisuutena ja satoisuutena. Merja Veteläisen mukaan kotimaisten viljelykasvien jalostuksessa on nähtävissä kaksi suurempaa suuntausta. Pyritään tekemään lajikkeita, jotka ovat satovarmoja erilaisissa viljelyoloissa etelästä pohjoiseen. Toisaalta Suomi on pitkä maa, niinpä meillä pitää olla tarjota aikaisia lajikkeita, jotka tuleentuvat varmasti myös Pohjoisessa ja etelään pidemmän kasvuajan lajikkeita, jotka mahdollistavat korkeat satotasot, Veteläinen toteaa. Borealissa pidetään hyviä keskusteluyhteyksiä viljelijöihin tärkeänä. Viljelijöiden toiveet ohjaavat jalostustyötä, jotta kehitetyt lajikkeet otetaan varmasti käyttöön. Kasvinjalostus on kuitenkin pitkän tähtäimen työtä. Jos tänään lähdetään kehittämään uutta lajiketta, kehitystyö, testaus ja markkinoille tulo vie vähintään kymmenen vuotta. Joskus viljelijöille saattaa tulla yllätyksenä, että jalostus vie niin kauan. Meidän täytyy varmistaa, että lajike on testattu ja hyväksi todettu. Borealilta tulee joka vuosi uusia lajikkeita, ja ehkä siksi lajikkeiden takana tehty monivuotinen työ ei aina näy, Veteläinen arvelee.
Toimitusjohtaja Juha Uusitalo, Plantanova Oy ja kauranjalostaja Uwe Stephan, Saatzucht Bauer Plantanova Oy Ulkomailta täydennystä kotimaiseen tarjontaan Vaikka Suomi on maantieteellisiltä oloiltaan kaukana Keski- Euroopan mannerilmastosta, on tännekin löytynyt hyviä viljalajikkeita Saksan ja Ranskan pelloilta. Plantanova Oy testaa ja edustaa monia ulkomaalaisia viljalajikkeita Suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Uusitalo myöntää, että Suomeen sopivien viljalajikkeiden löytäminen vaatii työtä. Kasvukausi eroaa Keski-Euroopasta. Koko ajan olemme laajentaneet omaa alustavaa testaustamme, jotta löytäisimme tänne ne sopivimmat lajikkeet. Vaatii vuosien intensiivistä testausta, jotta lajikkeesta voidaan todeta sen sopivuus Suomeen, hän kertoo. Plantanova alkoi testata viljalajikkeita 1996, koska kysyntää ilmeni erittäin satoisille keski-eurooppalaisille lajikkeille. Esimerkiksi vehnän kohdalla satoisat eurooppalaislajikkeet puuttuivat täysin. Ensimmäinen markkinoille tuotu lajike Amaretto oli todella menestyksekäs ja nyt sen rinnalla on markkinoilla toistakymmentä Plantanovan edustamaa lajiketta. Lopullinen sopivuus testataan virallisilla, puolueettomilla kokeilla, jotta viljelijät voivat olla varmoja lajikkeen ominaisuuksista, Uusitalo kertoo. Esimerkiksi Streif-ohraa testattiin kaksi vuotta Plantanovan omissa kokeissa ennen kuin se laitettiin virallisiin kokeisiin. Streifissä on Suomen markkinoille tarvittavia erityisominaisuuksia. Se on meidän lajikkeistamme tähän mennessä paras onnistuminen, Uusitalo kehaisee. Plantanovassa jatkuu etsintä suomalaisviljelijöille soveltuvista lajikkeista. Juha Uusitalo uskoo, että ilmaston suuremman vaihtelun myötä viljelyvarmuuden käsitettä pitää laajentaa. Jatkossa pitää ottaa useampia asioita huomioon. Esimerkiksi kuivuuden kestoa löytyy keskieurooppalaisista lajikkeista, hän täsmentää. Plantanovan noin tuhat koeruutua olivat tänäkin kesänä tarkan syynin alla, jotta jatkossakin kotimaisia lajikkeita täydentämään saadaan eteläistä elinvoimaa. www.tilasiemen.fi 31
Palveleva Tilasiemen Tavoitat Tilasiemen-pakkaajat myös numerosta 010 217 6777 POHJANMAA ISOKYRÖ Kiikan Tilapakkaamo Oy 0400 564 004 NÄRPIÖ Räfså Utsädespackeri 050 517 2953 ETELÄ-POHJANMAA KAUHAJOKI Suokkaan pakkaamo 040 502 7257 LAPUA Pullin pakkaamo 040 762 0739 SATAKUNTA EURA Rahvolan pakkaamo 0400 120 364 Vehmaan-Kreulan pakkaamo 040 586 4349 KOKEMÄKI Kopion pakkaamo 050 555 7625 RAUMA Ala-Rohdainen Jarkko 0500 599 163 Ala-Siuru Panu 044 026 1210 Anttilan pakkaamo 0500 867 505 Eskolan pakkaamo 050 566 8815 Länne Heikki 050 581 2148 Markkulan tila J 0500 783 765 T 0500 476 482 Ollilan tila 0500 222 933 JP Trade Oy, Juha Pertola 0500 123 406 Pertola Kalle 0500 222 984 Pirilä Tommi 044 581 7079 Saarela Ari 050 553 0765 Santanummen pakkaamo 0400 724 601 Pertolan tila, Ylijoki Anne ja Jouko 0500 122 344 Yli-Rohdainen Timo 0400 724 355 PIRKANMAA PUNKALAIDUN Haapaniemen pakkaamo 040 543 2541 VARSINAIS-SUOMI LOIMAA Siementila Salo Oy 0400 122 828 SALO Riski Aki 0400 883 160 UUSIMAA RAASEPORI Teiran pakkaamo 0500 618 466 NUMMI-PUSULA Jakovan tila 050 541 4242 KESKI-SUOMI JÄMSÄ Puttolan Siemen Oy 040 547 0982 KANTA-HÄME HATTULA Mustilan pakkaamo 0500 911 393 HUMPPILA Eetila Oy, Arto Alho 050 918 1531 JANAKKALA Ituset Oy 040 506 5040 Pelto-Paturi Oy J 0400 427 614 E 040 555 3757 PÄIJÄT-HÄME HOLLOLA Juvonen Matti 0400 837 597 Mahkonen Jouni 0400 837 593 ORIMATTILA Kallioharjun tila M 040 511 0078 U 040 747 0531 POHJOIS-SAVO KIURUVESI Kiuruveden Siemen Oy 0400 273 873 Linnilän pakkaamo 050 501 1113 SONKAJÄRVI Nurmelan pakkaamo 0440 679 638 VESANTO Vesannon Siemen Oy 040 762 9684 POHJOIS-KARJALA LIPERI Kerkkänen Matti 0400 574 340 Koistinen Pertti P 0400 176 249 A 040 759 9762 Pohjois-Karjalan Siemen 044 534 6914 JOENSUU Pyhäselän pakkaamo 0500 923 294 KYMENLAAKSO ELIMÄKI Tilatuote Kujala Oy 0400 881 085 IITTI Kivisen Pakkaamo Oy 050 543 7771 VALTAKUNNALLINEN MYYNTIPALVELU 010 217 6776 TILASIEMEN OY Toimitusjohtaja Jukka Hollo 050 60 928 Assistentti Senja Lehtonen 0400 286 161 Assistentti Sanna Ylhäinen 0400 286 162 tilasiemen@tilasiemen.fi facebook.com/tilasiemen