Tietkneet mukaan lukin kkeisiin? tietteknisten laitteiden käytön haasteita ja mahdllisuuksia lukin ketilanteissa Juh Airla ja Mia Peltmäki Kupittaan luki, Turku
Kupittaan ICT-luki Sumen aina infrmaatiteknlgian petukseen keskittyvä petusministeriön hyväksymä valtakunnallinen erityisluki ICT-luki tarjaa Infrmaatiteknlgian kursseja 21 kpl Digitaalisen viestinnän kursseja 7 kpl Cisc Netwrking Academy kulutushjelman Mahdllisuuden krkeakulupintihin lukiaikana Turun ylipist, Turun kauppakrkeakulu ja Turun ammattikrkeakulu Yhteistyötä ICT-alan yritysten kanssa Muita ICT-alaa tukevia kursseja
Tietkneisiin liittyvät hankkeet Kupittaan lukissa PaikkaOppi Matematiikkaa tietkneiden avulla pettaen 1+2 (MATO) Tietkneiden ja muiden päätelaitteiden käyttö lukikulutuksen ketilanteissa 1+2 Lukiiden tietteknisen keympäristön kehittäminen (LUKKO) E-math
Tietkneiden ja muiden päätelaitteiden käyttö lukikulutuksen ketilanteissa 1. Tutkitaan, kkeillaan ja lisätään tietkneiden ja muiden päätelaitteiden käyttöä lukikulutuksen ketilanteissa. 2. Kartitetaan, tutustutaan ja raprtidaan ulkmailla levien lukiiden käytössä leviin teknisiin keratkaisuihin ja -tyyppeihin.
Lukin kkeista Sumessa n lukilaisia nin 110 000. Lukilainen surittaa vähintään yli sata testiä tai ketta lukiaikanaan. Kkeet tehdään lähes pikkeuksetta kynän ja paperin avulla. Jatk-pintpaikat dttavat piskelijilta uudenlaista saamista. Työelämä dttaa piskelijilta uudenlaista saamista.?
Mitä uutta teknlgia mahdllistaa? Tehkas työväline Tausta-aineistja: Tekstiä Kuvia Videita? Mallinnettuja simulaatiita Npeampaa krjaamista Ryhmäkkeita Ajasta riippumatn ke?
Viestintä kkeen aikana 1. Vain ma tiet n sallittua, kmmunikinti pyritään estämään teknisesti. 2. Vain ma tiet n sallittua, kmmunikinti kielletään ja kielln tteutumista vidaan seurata. 3. Vain ma tiet n sallittua, kmmunikinti kielletään ja sitä ei tapahdu, kska se n kiellettyä. 4. Kmmunikintia ei le kielletty.
Pimintja Kupittaan lukista Mmath Ville PDF-lähde ja tulstus Englanti PDF-lmake ja tallennus Vastauslaitteet MAA1-MAA5 MAA2 ja IT3 ÄI5 ENA6 UE2 MAA +
Mmath - tavitteet 1. Kehittää matematiikan petusta sekä kasvattaa nurten inta ja matemaattista saamista heidän maksumallaan teknlgialla - matkapuhelimen välityksellä. 2. Tarjta mahdllisuus ppimiseen ja taitjen kehittämiseen ppitunnin lisäksi myös vapaa-ajalla, missä ja millin vain.
Mmath, mbiilia matematiikan piskelua lukissa (lv 2010-2011) HANKKEEN VETÄJÄT Kupittaan luki, Turun kaupunki NOKIA OPERAATTORIT DNA ELISA Telia Snera LUKIOT Kupittaan luki Knneveden luki Lumn luki Nurmeksen luki N 175 piskelijaa (+100 kkeilijaa)
Mmathin elementit Harjitukset Esimerkit Kkeet Viestintä Kilpailut
ViLLE MAA2 ja IT3 Oppimisalusta Ohjelminti ja matematiikka Harjittelu ja kkeet Teknlgiatellisuuden 100-vutissäätiö tukee ViLLEn lukiyhteistyötä
Valtakunnalliset virtuaalipetuksen päivät 2011
Lukilaisten mielipiteitä Olik ViLLE- järjestelmän käyttö helppa? Lyhyen hjeistuksen jälkeen sujui ilman ngelmia Yksinkertaisuus ei tehnyt tehtävistä helppja mutta käyttämisestä kivaa Kyllä, valikt livat selkeät ja yksinkertaiset. Ei ngelmia järjestelmässä. Haluatk jatkssakin käyttää elektrnisia tehtäviä preppauksissa ja kkeissa? Kyllä tietkneella mieluummin näpyttelee kuin käsin kirjittaa En, tietknetta käyttäessä vi tulla hukutuksia tehdä jtain ei preppaukseen liittyvää Kyllä ja ei. Kyllä, kska se n helppa. Ei, kska sillin pe ei selitä kunnlla. Preppauksissa ja kkeisiin harjituksissa tämä käy, mutta kkeet tekisin mieluummin paperille.
Vastauslaitteet lunnntieteet ja massatilaisuudet Smart Respnse PE InterWrite CPS IR Mbi Prmethean ActivExpressin ActiVte ActivSlate
Miksi käyttää aikaa testaamiseen? Jhn Kleeman Questinmark Chairman
Miksi käyttää aikaa testaamiseen? Jhn Kleeman Questinmark Chairman
ÄI5-kurssin kurssike (Sipilä) Pakllisen kurssin pakllinen lppuke Materiaalina kaksi PDF-tiedsta muistitikulla Vastauksena itse tulstettu PDFtiedst Verkk pistettu käytöstä Kemuta ei harjiteltu N=51
ÄI5-kurssin kurssike + + + Paperiversin vastauksia tulee krjattua ja tarkistettua vähemmän kuin kneversin. Kirjittaminen li helpmpaa, käsi ei väsynyt ja käsiala ei hunntunut lppua khden. Virheiden krjaus helppa. Ei rangaista hunsta käsialasta. Kirjittaminen npeaa. Mnipulisempi (kuvat). ei miinuspisteitä käsialaan liittyvistä väärinkäsityksistä - npeampi kirjittaa - ei perinteisen menetelmän ngelmia (terittaminen, lyijy, kumittaminen jne.) Kirjittamista näppäimistöllä ja helpputta rganisida ja krjata maa tekstiä. Kkeen tekeminen tässä mudssa säästää myös lunta...
ÄI5-kurssin kurssike Mahdlliset teknisen vaikeudet ja erikismerkit, jita n vaikea tehdä tietkneella. Tttunut kirjittamaan tietkneella puhekieltä, jten välillä tulee vahingssa puhekielen sanja. Ke tuntui vähän pitkältä. Huna n, että ei humaa niin helpsti virheitä jita tekee. Huna n myös se, js ei saa käyttää tietknetta, mutta sitten n syytä petella! Lunttaus n helpmpaa teriassa kska kneet vat niin lähellä tisiaan. Tekstiä näyttää levan vähemmän kun kirjitetaan tietkneella. Tuli tdella lämmin kun kneet höyrysivät lämpiminä ja hartiat menivät jumiin tietkneella istuessa. Näppäimistön napsutus vi häiritä ja vi käydä hunsti js unhtaa tallentaa.
ÄI5-kurssin kurssike Js saisin valita tekisin äidinkielen kkeet jatkssa: A) tietkneella B) käsin EOS 8 % käsin 37 % kneella 55 %
ENA6 lähtökhtia (Niitemaa) Lähtökhta: Kulussamme n llut käytäntönä arviida englannin viimeisen pakllisen kurssin (kurssi 6) kirjitelmat käyttäen YTL:n arviintikriteereitä. Kska kaikista ketyypeistä juuri aineet vievät eniten pettajan aikaa, päätettiin kkeilla visik san työtaakasta siirtää tietkneen suritettavaksi. Sanast n kielitaidn keskeisimpiä sa-alueita Tutkimusten mukaan laaja sanavarast krreli luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä kirjitustaitjen kanssa. On tdettu, että parhaimpia arvsanja saaneilla piskelijilla n erittäin hyvät sanasttaidt. On myös havaittu, että aineen arviija kkee tekstin sitä ansikkaammaksi mitä mnipulisempi sanast siinä n. Kska YTL:n kriteereistäkin klmannes kskee kirjitelman sanastllisia piirteitä, päätettiin rajittaa kkeilu nimenmaan sanastn tarkasteluun.
ENA6 tavitteet Kkeilun tarkituksena li löytää vastaukset klmeen kysymykseen: 1. Vik is ppilasryhmä kirjittaa kirjitelman tietkneella samanlaisissa lsuhteissa samanaikaisesti? 2. Onk saatavilla lutettavia ilmaishjelmia, jilla vidaan arviida kirjitelmien sanasta YTL:n arviintikuvausten mukaisesti? 3. Vidaank saadun tiedn perusteella tehdä jhtpäätöksiä piskelijan taittassta eli vidaank tietja käyttää palautteen antamisen hella myös arviintiin? Lisäksi haluttiin selvittää kurssin lpulla tehtävällä erillisellä kyselyllä, miten piskelijat kkivat tietkneella kirjittamisen ja siitä saadun palautteen.
ENA6 käytännön järjestelyt Kkeiluun sallistui yhteensä 51 piskelijaa. Tehtävänä li kirjittaa tietkneella 200-270 sanan kirjitelma Etukäteen annettiin viisi tsikka kurssin teemasta (tiede ja teknlgia) ja kejärjestelyistä hjeistettiin kirjallisesti Kirjitelmaa varten varattiin kaksi tietknelukkaa Ulkpulista apua ei sallittu ja estettiin pääsy Internetiin Pöydällä sai pitää mnistetta, jssa li kirjitelmien tsikt ja tallennushjeet. Luvallinen apuneuv li Spell checker (vähentää kirjitusvirheitä ja lukemis- ja kirjitushäiriöiset ppilaat samalle lähtöviivalle) Kirjittamisen nettaika li 60 minuuttia.
ENA6 kkeen analysinti Verrattiin tietkneen laskemia lukuja YTL:n pitkän ppimäärän kirjitustehtävän kriteereihin sanaststa Laskettiin erilaisten sanjen määrän suhde kk sanamäärään (TTR) sekä sisältösanjen %-suus kknaissanamäärästä (LD). Vcabprfile (Paul Natin, University f Wellingtn, Tm Cbb, Université du Québec) Laskettiin arvi kirjittajan prduktiivisen sanavarastn ksta V_size (Paul Meara, University f Swansea) Lppukysely kurssin päätteeksi
ENA6 tulksia Erilaisten sanjen suhde kknaismäärään (TTR) vaihteli 0,39 0,66. Yli 0,60 n erittäin hyvä suhdeluku. Luku vi periaatteessa nusta nin 0,70 asti. LD vaihtelee 0,36 0,58. Mitä pienempi luku, sitä enemmän teksti lähestyy puhekieltä. Lukin sanastn minimitavite n 3000 frekventeintä sanaa. Arvi kkeeseen sallistuneiden aktiivisesta sanavaraststa vaihtelee välillä 3600-19400. Vahvin krrelaati löytyi TTR:n (sanastllinen vaihtelu) ja kurssikkeen arvsanan välillä. Kirjitelman arvsanan ja kurssikkeen arvsanan välillä n vahva yhteys (,672), vaikka kirjitelman pisteet livat vain runsas viidennes kknaispisteistä. Samin kirjitelman arvsanalla ja sanast-sin pisteillä n vahva yhteys (,611). Palautekeskustelussa mnet piskelijat ilmaisivat, että tämän tyyppinen kirjitelman sanastn arviinti li heille aivan uutta ja kiinnstavaa. 57% ilmitti kirjittavansa mieluummin tietkneella kuin käsin, 11% käsin ja 36%:lle samantekevää.
ENA6 yhteenvet YTL:n taittaskuvauksia ajatellen kkeilusta saadut tunnusluvut kuvaavat kirjittajan käyttämän sanastn laajuutta ja mnipulisuutta. Osittain saadaan myös tieta tilanteeseen spivasta sanaststa. Nämä hjelmat eivät kuitenkaan erittele idimaattista kieltä, eivätkä kielellistä tarkkuutta. Samin puuttuu tiet tekstin sidsteisuudesta, mikä myös kuuluu YTL:n kriteereihin. Läheskään kaikki kirjittajat eivät hyödyntäneet spell checkerin antamia vinkkejä Muutamat kaupalliset hjelmat arviivat myös sisältöä ja aiheen käsittelyä. Kirjittaminenkin n inhimillistä viestintää, jten sisältö n viime kädessä syytä jättää pettajalle. Ensimmäisen pilttikkeilun jälkeen n myös löytynyt uusia tutkimuskäyttöön kehiteltyjä mittausmenetelmiä, jilla ehkä saadaan teksteistä tarkempia tunnuslukuja.
UE2 välike kuvien ja symblien tulkintaa ja kirkkpyhät (Saarinen) Kkeen malli Tietkne tekstintuttamisen väline ja tapa jakaa materiaalia Viestintä ja Internet kielletty Muistitikulle tallennettu Wrd-tiedst Tiedstssa kysymykset, kuvia ja lmakkeen kirjituskenttiä Kysymystyyppeinä lähinnä avvastauksia ja mnivalintja Vastauksena sähköinen tiedst, jnka pettaja tarkisti ktnaan ruudulta Miten kkeilu meni? Mtivi piskelijita (uutuuden viehätys?, tuttu väline?) Osa kirjitti paremmin (enemmän tekstiä, sai selvää käsialasta) Uhka: dibadaapaa, tajunnanvirtaa, kska npea kirjittaa Hitaat livat hitaita Kaikki sasivat käyttää knetta ja kehjelmaa Tallennus nnistui (kaksi tarvitsi apua tallentamisessa)
UE2 välike kuvien ja symblien tulkintaa ja kirkkpyhät + Ohjelman käyttö helppa, ke ymmärrettävä + Käsi ei rasitu, parempi työasent + Kynät eivät kulu, lyijy ei katkea + Npea ja vaivatn kirjittaa, jaksaa kirjittaa + Helpp mukata tekstiä + lisätä asiita + Kivaa vaihtelua + Helppa, helpmpaa kuin paperille + Ei käsialangelmaa, saa masta käsialasta selvää + Tive: jatkssa esseet kneella + Vi tarkistaa helpmmin + Yksinkertaista - Tallennus vaikeaa - Ei saa ketta takaisin - Enemmän kirjitusvirheitä, kska npea kirjittaa - Vastaukset vivat pistua (välitallennus epännistuu) - Vaikeaa, js ei saa käyttää tietknetta (kne sammuu, ei timi) - Hitaampi kirjittaa + sekava käyttää (tiettekniset taidt) - Lunttaus (kneen näyttö pystyssä) Tekisin jatkssa mieluummin kaikki kkeet kneella! (19 piskelijaa/20)
Esimerkkejä tietkneella tehtävistä kkeista maailmalta USA, Flrida (2011-2012) Flrida Cmprehensive Assement Test (FCAT) Reading, Math Flrida End-f-Curse (EOC) Assesments Algebra, Bilgy, Gemetry, U.S. Histry Tanska Tietkne käytössä kkeissa ja päättökkeissa laajalti Nrja Tietkne käytössä kkeissa ja päättökkeissa laajalti Tsekki Kaikki Maturita-kkeet krjataan tietkneiden avulla ICT-kkeen käytännön sa tehdään tietkneilla
Tanska, Århus Kneilla tehtävä kne vs. verkssa tehtävä ke? Käytännön järjestelyt? Kilautan kaverille Kkemuksia Risskv Gymnasium Egå Gymnasium Århus Katedralskle Spivuus Sumeen?
Nrja, Nrd-Trøndelag, Levanger Levanger vidergående skle (http://levanger.vgs.n) Kunta tarjaa lukilaisille (n. 600) kannettavat tietkneet Kejärjestelmänä 3AMI:n Mnitring and Audit Sytem (www.3ami.cm) Kejärjestelmänä kkeiltu myös Linux-phjaista muistitikkusysteemiä
Käytetyt kemallit 1.Yksisainen ke Kaikki apuvälineet n sallittu Pikkeuksena Internet ja muut viestinnän sallivat apuvälineet Kielten kkeissa käännöshjelmat n kielletty 2.Kaksisainen ke Osa 1 Perinteiset apuvälineet (kynä, paperi, viivtin ) sallittu Osa 2 Kaikki apuvälineet n sallittu Keväästä 2009 alkaen ainakin bilgia ja matematiikka
3AMI MAS Trådløst nettverk Live-lgging Start angir gruppe Starter AMI MAS lggeren Eksamenslkale Serveren kntakter maskinene Server Lggevakter (i egne lkaler eller i eksamenslkale) fretar stikkprøvekntrller av alle elever
Tšekki, Praha Maturita sa 1 State part CERMAT - Centre f Measurement in Educatin in the Czech Republic) ~100 000 kirjittajaa / vusi 17 ainetta, jista 3 pakllista ainetta 1 Czech 2 Freign language (English, German, French, Russian, Spanish) 3 Math / Scial Sciences / ICT Osassa kkeita kaksi eri tasa ICT-kkeen käytännön sa tehdään tietkneilla Kysymystyyppejä: 1 True / False 2 Matching pair 3 Multiple chice, single answer 4 Open questins
Tsekki, Praha Maturita 2 Prfile (schl) part 2-3 ainetta Rehtri päättää sisällön ja frmaatin niin kuin hyväksi kats Ke hankitaan mnesti ulkpuliselta kaupalliselta tahlta SCIO - Educatinal assesment centre (www.sci.cz) Matriculatin fr the 21st century hanke Fyysisesti rajitettu Internet Kulun mat kneet 15-kulua mukana hankkeessa (K2011) Tiedn valinta, esitys ja ikeellisuus Ke valmistunee 2013-2014?
LUKKO-hanke jatkaa Ludaan Turun lukiiden käyttöön 1. sähköinen keympäristö 2.arviidaan ludun ympäristön sveltuvuutta erityyppisiin kkeisiin lukin eri ppiaineissa
LUKKO-hankkeen alitus Mukana klme lukita Turusta Kupittaan luki Turun iltaluki Turun Klassikn luki Alkukysely pettajille (N=53): epävarmuus heijastui n. 80%:sta kmmentteja tdella innstuneita 10% sallistuu, mutta ei le innstunut 86% ei halua sallistua 4% ei mia ideita tietkneen avulla tehtäviin kkeisiin kaikki pitäisi lla valmiina, jtta kkeilu kiinnstaisi
Kysymyksiä? juh.airla@turku.fi mia.peltmaki@turku.fi