VARIKSENMARJA MARKKINOILLE? Tiivistelmä

VARIKSENMARJA MARKKINOILLE? Tiivistelmä Maria Laukkanen (KTM) 17.3.2014

JOHDANTO Pohjois- karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta- hankkeessa tehtiin selvitys variksenmarjan kaupallisesta hyödyntämisestä. Selvitys koottiin tarkastelemalla variksenmarjasta valmistettavia tuotteita, sen fenolisten yhdisteiden pitoisuuksia verrattuna mustikkaan, suomalaista luonnontuotealaa, terveysväittämien käyttöä luonnontuotteissa ja kauppaantulomäärätilastoja (MARSI- raportit). Lisäksi selvitimme näkemyksiä variksenmarjasta viideltä eri marja- alan toimijalta, joista yksi edusti Arktiset aromit ry:tä, yksi marjajauheita valmistavaa yritystä, yksi marjoista bioaktiivisia ainesosia eristävää yritystä, sekä kahta marjoja myyvää yritystä. Halusimme kuulla ajatuksia ja näkemyksiä siitä, miten variksenmarjasta saataisiin kiinnostava marja eri toimijoiden näkökulmasta. Suomen metsien vuotuinen metsämarjasato on arvioitu 500 1000 miljoonaksi kiloksi. 75 % kerätyistä marjoista hyödynnetään kotitalouksissa, 25 % myydään teollisuudelle. Puolukasta ja mustikasta hyödynnetään noin 3-10 % ja variksenmarjan hyödyntäminen jää alle 1 % (Luonnontuotealannykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma 2006). Suomen luonnonmarjasadosta jää poimimatta 90 95 % ja on arvioitu, että noin 20 % olisi kohtuudella poimittavissa. Tämä tarkoittaisi 100 miljoonaa kiloa marjoja, ja jos kotitalouksiin poimittavan marjan määrän oletettaisiin pysyvän samana, olisi teollisuudella ja yrityksillä käytettävissään 70 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja, tämän hetkisen 12 miljoonan kilon sijaan. (Paassilta yms. 2009.) Tämä antaisi lisämahdollisuuksia hyödyntää kotimaista raaka- ainetta, sillä perinteisten elintarviketeollisuuden käyttämien marjavalmisteiden rinnalle on tullut muitakin tuotesovelluksia, kuten marjajauheet, marjojen siemenistä uutettavat öljyt ja marjojen fenoliset yhdisteet. Alalle myönteisiä trendejä on havaittavissa kuluttajakäyttäytymisessä, sillä muun muassa terveellisyyttä, terveysvaikutteisuutta, ympäristömyönteisyyttä ja eettisyyttä kohtaan on kiinnostusta, ja nämä suuntaukset antavat uusia mahdollisuuksia tuotekehittämiselle ja erikoistuotteille. (Luontoyrittäjä 2014 b.) Kansainvälisesti on arvioitu, että ikääntyvälle väestölle suunnatut erikoiselintarvikkeet ja muut terveysvaikutteiset tuotteet (farmaseuttiset valmisteet, ravintolisät, kosmetiikka yms.) tulevat olemaan elintarvikekaupan tärkeitä kasvualueita (Korhonen 2007). Tuotteilla, jotka sisältävät bioaktiivisia aineosia on korkeat myyntimarginaalit ja näin ollen niillä on mahdollisuus aikaansaada kannattavaa liiketoimintaa. Marjojen ja niistä saatavien sivuvirtojen hyödyntäminen on tällä hetkellä vähäistä verrattuna niiden kysyntään maailman markkinoilla. (Korhonen 2007.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana mustikka on saanut hyvät markkinat Japanista ja Kiinasta, koska sen sisältämät terveysvaikutteiset aineosat löysivät oman paikkansa kuluttajien keskuudessa luontaislääketeollisuuden jalostamana (Paassilta 2009). Variksenmarja Variksenmarjasta (Empetrum nigrum) kasvaa Suomessa kaksi lajia: Etelän- ja pohjoisen variksenmarja. Variksenmarjasta on käytetty myös nimiä kaarnikka, tunturimustikka ja lapinmustikka. Variksenmarjan

satokausi on pitkä: sitä voi kerätä heinäkuun loppupuolelta lumentuloon saakka, parhaan poiminta- ajan ajoittuessa elokuun alkuun. Ylitalvisia marjoja voi poimia myös keväällä. Variksenmarja tuottaa suurimmat sadot Pohjois- Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa. Variksenmarja kukkii ja marjoo hyvin etenkin valoisilla, harvapuustoisilla tai aukeilla karukkokankailla ja kuivilla kankailla. (Arktiset aromit 2014 d.) On arvioitu, että hyvänä satovuonna variksenmarjan sato on luonnossa lähes yhtä suuri kuin mustikan, eli noin 120 160 miljoonaa kiloa (Arktiset aromit 2014 c). Kuitenkin sen kerääminen on vähäistä, sillä esimerkiksi vuonna 2007 marjaa kerättiin ja tilastoitiin 422 014 kiloa. (MARSI 2012). Markkinoilla olisi haastattelujemme mukaan tilaa uudelle marjalle, joka voisi korvata kovasti kilpaillun mustikan. Variksenmarjan etuina mustikkaan verrattuna olisi jatkojalostajien näkökulmasta sen uutuusarvo marjana, sekä alhaisempi kilohinta. Näillä kahdella marjalla on myös hyvin samanlaisia flavonoidipitoisuuksia (Taulukko 3.), jolloin variksenmarjaa voidaan miettiä mustikan korvaajana. Alla olevassa taulukossa on esitetty MARSI- raportteihin pohjautuen, variksenmarjan ja mustikan kauppaantulomäärät ja maksetut kilohinnat. Variksenmarjan osalta on huomioitava sen kauppaantulomäärien vaihtelevuus. Vaikka sato on variksenmarjalla runsas, ei sitä kuitenkaan poimita. Mikäli variksenmarjan kysyntä kasvaisin, voisi kouluttamalla poimijoita variksenmarjan talteen kerättävää määrää jopa kymmenkertaistaa alan asiantuntijan mukaan. Taulukko 1. Kauppaantulomäärät ja painotetut keskihinnat /kg 2006 2012, MARSI variksenmarja (kg) variksenmarja ( /kg) mustikka (kg) mustikka ( /kg) vuosi 2006 342 1,36 3339252 2,18 2007 422014 0,69 4928327 1,49 2008 2256 1,98 1746563 1,85 2009 32903 0,98 3015422 1,37 2010 98395 0,76 2779877 2,41 2011 ei tietoa ei tietoa 3102401 2,41 2012 44100 1 6816835 1,79 Variksenmarjan yhtenä etuna on sen korkea antioksidanttipitoisuus. Se sisältää antosyaaneja 370 mg /100g. Se sisältää myös proantosyanidiineja, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu mm. virtsatietulehduksissa. (Arktiset aromit 2014 c.) Proantosyanidiinen on havaittu antioksidatiivisina estävän solujen hapettumista ja bakteerien kiinnittymistä. Variksenmarjassa on runsaasti näitä antioksidatiivisia yhdisteitä ja korkea antioksidanttiaktiivisuus, joka kertoo kyvystä estää toisten yhdisteiden hapettumista. Lisäksi variksenmarjoissa on korkea C- vitamiinipitoisuus ja se on hyvä ravintokuidun lähde. (Arktiset aromit 2014 b.)

Taulukko 2. Variksenmarjan ja mustikan kuitu- ja c- vitamiinipitoisuudet Variksenmarja Mustikka kuitu (g/100g) saantisuositus 25 35 g/vrk C- vitamiini (mg/100g) Saantisuositus 8-10 mg /vrk 5,6 3,3 11 15 (Arktiset aromit 2014 f (ks. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009.ISGEM,2009)) Verratessa variksenmarjan ja mustikan flavonoidipitoisuuksia, nähdään, että niissä on samoja yhdisteitä. Variksenmarjalla on peonidiinien, malvidiinien ja kversetiinien pitoisuus suurempi kuin mustikan. On kuitenkin huomioitava, että marjojen flavonoidipitoisuudet vaihtelevat alueittain ja vuosittain kerättyjen marjojen suhteen. Taulukko 3. Variksenmarjan ja mustikan flavonoidipitoisuudet Variksenmarja (pitoisuus m/g) Delfinidinit 1,2 2,758 Syanidinit 1,149 2,933 Petunidinit 0,49 0,856 Peonidinit 0,386 0,178 Malvidinit 1,376 1,284 Kversetiinit 0,142 0,081 Myrisetiinit 0,02 0,031 Mustikka (pitoisuus mg/g) (Mustikan arvot Määttä- Riihinen yms. 2004, variksenmarjan arvot Lavola yms. 2014.) Alla olevassa taulukossa on esitetty flavonoidipitoisuuksien hintoja. Variksenmarjalla on suurempia flavonoidipitoisuuksia peonidien, malvidinien ja kversetiinien osalta. Eniten maksetaan milligrammasta delfinidiiniä, petunidiinia ja peonidiiniä. Mustikassa on näitä kahta ensin mainittua enemmän kuin variksenmarjassa, kun taas jälkimmäistä on variksenmarjassa enemmän. Taulukko 4. Variksenmarjan ja mustikan flavonoidipitoisuuksien hinnat Variksenmarja Mustikka flavonoidin arvo flavonoidin arvo hinta ( /mg) 1 g marjaa/ 1 g marjaa/ Delfinidinit 13,8 16,57 38,1 Syanidinit 7 8,04 20,5

Petunidinit 30 14,69 25,7 Peonidinit 18,4 7,1 3,3 Malvidinit 12 16,51 15,4 Kversetiinit 4,8 0,68 0,33 Myrisetiinit 5,4 0,11 0,17 (Phytolab Reference substances 2012 2013) Variksenmarjasta valmistettavia tuotteita Variksenmarjaa voi hyödyntää niin elintarvike, - alkoholi, - lisäravinne, - kuin kosmetiikkateollisuuskin. Alla olevassa taulukossa on esitetty, mitä osaa marjasta voitaisiin hyödyntää, ja mitkä variksenmarjan ominaisuudet voisivat tehdä siitä kiinnostavan. Taulukko 5. Variksenmarjan potentiaaliset hyödyntäjät toimiala elintarviketeollisuus mihin voi käyttää, mitä osaa käyttää marjasta hillona joko koko marja tai paseerattuna variksenmarjan ominaisuus halpa, miedon makuinen, voidaan rikastaa muita tuotteita antosyaaneilla hyvä mehuna hapokkaan mehun happamuuden leikkaus alkoholiteollisuus viineissä, likööreissä värinkorjaajana punaisille viineille kosmetiikkateollisuus fenoliyhdisteet korkeat flavonoidipitoisuudet, halpa, uutuusarvo, kotimainen siemenet, siemenöljyt marjassa paljon siemeniä, halpa, kotimainen raaka- aine lisäravinneteollisuus fenoliset yhdisteet korkeat flavonoidipitoisuudet, halpa, uutuusarvo, kotimainen Alla olevassa taulukossa on esitetty variksenmarjasta tehtäviä ja myytäviä tuotteita Suomessa. Lista on hyvin viitteellinen, mutta antaa hyvän kuvan siitä, millaisia tuotteita variksenmarjasta valmistetaan ja missä tuotteissa sitä käytetään. Tuotetiedoissa käytettiin nimiä variksenmarja, kaarnikka ja tunturimustikka. Osa tuotteista oli tarkoitettu ravintolakäyttöön. Internet- haut suoritettiin tammikuussa 2014.

Taulukko 6. Variksenmarjasta tehtäviä tuotteita Tuote Glögi Hyytelö Jälkiruokakastike Tarkennus Variksenmarjaglögi Variksenmarja- puolukka- metsävadelma, karpalo- kaarnikkahyytelö, variksenmarjahyytelö, hunajamarjahyytelö, kaarnikka, kaarnikkahyytelö, variksenmarjahyytelö, kaarnikkahyytelö Hilla- kaarnikka kastike, kaarnikkakastike, kaarnikka jälkiruokakastike, kaarnikkajauhe Marjajauhe Mehu Viini Paseerattu kaarnikka Siirappi Marjapakaste Tee Variksenmarjatäysmehu, variksenmarjamehu (tiiviste), variksenmarjamehu, kaarnikkamehu, tunturimustikkamehujuoma Variksenmarjaviini, punaviinimarja- variksenmarjaviini, variksenmarjaviini, mustikka- mustaherukka- variksenmarjaviini Variksenmarjasiirappikastike, kaarinikkasiirappi, Pakastettu kaarnikkamarja, variksenmarjapakaste Kaarnikkatee Yrttivalmiste Kosmetiikka Kasvovoide SWOT- analyysi variksenmarjasta Tyypillisesti SWOT- analyysi kuvataan nelikentän kautta, ja sitä kautta voidaan tarkastella ulkopuolelta tulevia uhkia ja mahdollisuuksia, sekä arvioimalla sisäisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Uhat ja mahdollisuudet voidaan tunnistaa toimiala- analyysin avulla ja siinä yrityksen asemaa verrataan kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Samalla analysoidaan yrityksen luonnollista ympäristöä ja markkinointia niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Erilaisten tuloslukujen kanssa yritys voi tarkastella omia, nykyisiä valmiuksia kohdata liiketoimintaympäristön sille asettamia vaatimuksia. Sisäisien resurssien arvioinnissa yritys ottaa kantaa myös omaan tuote- tai palvelutarjoomaan, jakeluverkostoon ja kannattavuuteen. (Puusa, Reijonen, Juuti & Laukkanen 2012.) Kokosimme variksenmarjalle käytettävissä olevista tietolähteistämme oman analyysin. Variksenmarjan vahvuudet ovat sellaisia, että niitä jalostamalla, marjalle voitaisiin keksiä uusiakin käyttökohteita. Heikkouksiin tulisi vastaavasti kohdentaa sellaisia toimenpiteitä, joilla heikkoudet voitaisiin poistaa tai jopa kääntää vahvuuksiksi.

Vahvuudet vitamiinit antosyaanit, korkeat pitoisuudet pitkä poiminta- aika ei värjää poimijan käsiä helppo poimia paljon siemeniä, joita kosmetiikkateollisuus voisi hyödyntää tuulipölytteinen hyvä säilyvyys vahvan pinnan ansiosta halpa hinta Mahdollisuudet ulkomaan markkinat, vienti kilohinta alhaisempi kuin mustikalla terveysvaikutukset antosyanidit siementen käyttö kosmetiikkateollisuudessa keräysmäärän kasvattaminen informoimalla poimijoita kilpailukykyisyys tuulipölytteisyytensä vuoksi verrattuna muihin marjoihin ilmastonmuutoksen vahvistuessa Heikkoudet tunnettuus monta eri nimeä maine myrkyllisenä marjana Saksassa imago halpa kilohinta (poimijan näkökulma) sadon huono hyödyntäminen tieteellisesti tutkittu vähän vähän tilastotietoa kauppaantulomääristä huonosti hyödynnetty puuttuu Finelin tietokannasta Uhat poimijapulan kasvaminen tutuimmat marjat vain poimitaan kannattavuus kilpailevien tuotteiden uhka Variksenmarjan hyödyntäjät Koska eri asiakasryhmät voivat erota huomattavasti toisistaan (Taulukko 5.), on ensimmäisenä variksenmarjankin osalta mietittävä ne asiakasryhmät, jotka ovat kaikkein kannattavimpia ja kiinnostavimpia. Tämän jälkeen on miettivä, mikä on se marjan ominaisuus tai osa, jota tarjotaan asiakkaille. Käytetäänkö marjaa kokonaisena, tehdäänkö siitä yksistään tuotteita, käytetäänkö sitä jonkin toisen tuotteen rikastamiseen, käytetäänkö sen siemeniä jne. Tämän jälkeen on mietittävä, mikä variksenmarjan ominaisuus on tärkeä valitulle asiakasryhmälle: minkä asiakkaan ongelman se ratkaisee ja miksi se olisi parempi kuin kilpaileva tuote? Kuinka paljon markkinoilla on kilpailevia tuotteita ja mitä ne ovat? Kuinka variksenmarjan ominaisuudet viestitään valitulle asiakasryhmälle? Hyvän tuoteidean voi tunnistaa esimerkiksi seuraavien ominaisuuksien kautta, ja alla olevassa taulukossa on pohdittu variksenmarjan osalta, mitä etuja marjalla jo tällä hetkellä tunnistetaan ja mitä marjan kohdalla tulisi kehittää, että se vastaisi hyvän tuoteidean ominaisuuksia. (Yrityssuomi 2014a.)

Taulukko 7. Hyvän tuoteidean ominaisuudet Ominaisuus Kuvaus Edut Kehitettävää Ajankohtainen Uutuusarvon lisäksi tuotteen tulee olla kohdeyleisölleen houkutteleva ja sen täytyy olla asenneilmastoon, trendeihin ja aikaan soveltuva On uutuusarvoa Aika ja trendit soveliaita uudelle marjalle Asenneilmasto, osin huono tunnettuus, monta nimeä, myrkyllisyys Hyödyllinen Tuotteen lisäarvon tulee olla asiakkaille tai jälleenmyyjille ilmeinen, joten tuotteen on oltava aidosti käyttökelpoinen Hinta Pitoisuudet Ravintosisältö Niukasti tutkimustietoa Huono tunnettuus Monistettava Tuotetta on pystyttävä valmistamaan / tarjoamaan suurissa määrissä Saatavuuden varmistaminen läpi vuoden Teknisesti toimiva Tuotteella tulee olla toimiva toteutuskeino ja valmistustapa Tutkittava Valmistuskustannukset Valmistuskustannukset eivät saa nousta niin korkeaksi, että asiakas ei olisi niistä valmis maksamaan Alhainen kilohinta verrattuna mustikkaan Variksenmarja täyttää yllä olevan listan mukaisia etuja, mutta sillä olisi myös kehitettävää tullakseen paremmin hyödynnettäväksi, ja tätä kautta kaupallisesti merkittäväksi marjaksi. Tällä hetkellä vallitsevat trendit ovat suotuisia marjoille ja kuluttajat haluavat aina jotakin uutta. Tämä on eduksi variksenmarjalle, sillä niin itse marjan rakenne kuin sen hyvät fenoliset yhdisteet olisivat suurelle joukolle kuluttajia uusia. Kuitenkin varjopuolena on marjan huono tunnettuus ja sen väittäminen myrkylliseksi. Tämä vaatisi toimenpiteitä ja tutkimusta, jolla tietoisuutta ja väitettä myrkyllisyydestä muutettaisiin. Tehdyn selvityksen valossa näyttäisi siltä, että kosmetiikka- ja lisäravinneteollisuus hyötyisivät marjan käyttämisestä sen korkeiden flavonoidipitoisuuksien, edullisen raaka- ainehinnan, ravintosisällön ja pitkän poiminta- ajan suhteen. Kuitenkin on todennäköistä, että kysynnän noustessa, myös marjan kilohinta nousee. Tällä on oma vaikutuksensa marjan kysyntään. Kuitenkin variksenmarjasta maksettavat kilohinnat ovat tähän mennessä olleet huomattavasti alhaisempia kuin mustikan.

Tuotteita olisi pystyttävä valmistamaan suurissa erissä, joten tämä voi osaltaan asettaa haasteita variksenmarjalle, jonka kauppaantulomäärissä on ollut suuria vaihteluja. Kuitenkin haastattelussa Arktisten aromien edustajan kanssa selvisi, että kouluttamalla poimijoita, kerättäviä marjamääriä saadaan nostettua helposti. Marjajauheita valmistava yritys kertoi, että se, onko markkinat kotimaassa vai ulkomailla, vaikuttaa tarvittavaan raaka- ainemäärään: siinä missä Suomen markkinoille tarvitaan marjoja 10 000 kiloa, pienelle asuinalueelle esimerkiksi Koreassa tarvittaisiin jo 100 000 kiloa marjoja. Bioaktiivisien aineosiamarjoista erottava yritys kertoi, että tuotannon raaka- aineeksi marjoja tarvitaan 2000 10 000 kg. Tuotteella tulisi olla toimiva toteutuskeino ja valmistustapa liittyy pitkälti siihen mitä marjasta valmistettaisiin. Kuten marjajauheita valmistava yrityksen edustaja kertoi, marjoista tulisi ylipäätänsä tietää, kuinka ne reagoivat jatkojalostukseen, tai silloin kun niitä lisätään osaksi toista tuotetta. Valmistuskustannuksetkaan eivät saa nousta niin korkeaksi, että asiakas ei tuota hintaa suostuisi maksamaan. Kuinka luodaan supermarja? Alla on esitetty mustikan esimerkkiä noudattaen se, kuinka marjasta luodaan supermarja ja tätä kautta saadaan kuluttajat kiinnostumaan marjasta. Mustikan näyttämän esimerkin kautta voimme miettiä, mitkä tuotesovellukset ja markkinat ovat potentiaalisimmat myös variksenmarjalle. Jos vertaamme variksenmarjaa ja mustikkaa alla esitetyn supermarjastrategian kautta, huomaamme marjojen sisältävän paljon yhteneväisyyksiä. Variksenmarjalla olisi etunaan uutuus, sillä sen terveysvaikutukset ja siitä valmistettavat tuotteet olisivat uusia. Myös sen helppokäyttöisyys on samanlainen kuin mustikalla. Tarjontaa ei tällä hetkellä ole huonon kysynnän vuoksi, joten kouluttamalla poimijoita ja lisäämällä variksenmarjan kiinnostavuutta eri asiakasryhmissä asiaa voisi korjata. Suurimmat panostukset tarvittaisiin terveysvaikutusten ja markkinointitoimenpiteiden osalta, sillä tieteellistä tutkimusta tarvitaan luotettavien markkinointiargumenttien taakse. Ilman tutkimusta ei ole argumentteja, ja ilman argumentteja variksenmarjan ominaisuudet ja hyödyt jäävät viestimättä kuluttajille. Taulukko 9. Supermarjastrategia Supermarjan elementit Tarkastelussa olevat ominaisuudet/tekijät Mustikka ( Sitra 2008) Variksenmarja (luonnos) Aistittava Uutuus ulkonäkö, maku, koostumus, tuntu uutuus voi olla uusi tapa kuluttaa marjaa, uusi marja. Uutuus erottaa, mutta makea, hyvänmakuinen, helppo syödä kokonaisena marjan terveysvaikutukset ovat uusia kaunis, miedon makuinen, siemenet (- ), karvasmantelin maku (- ) marja on osalle tuntematon, terveysvaikutukset olisivat uusia, tuotteet

yksinään se ei kanna. olisivat uusia Helppokäyttöisyys Tarjonnan kontrollointi ratkaisevaa menestymiselle, sillä kuluttajat ovat valmiita maksamaan helppokäyttöisyydestä kilpailijan uhka helppo syödä, ei jää jäljelle jätettä, ei tarvitse kuoria, voidaan käyttää kokonaisena, jäädytettynä, ruoka- ja juomatuotteissa monta lajia, kysyntä ylittää tarjonnan, hinta voisi olla korkeampi helppo syödä, ei jää jäljelle jätettä, ei tarvitse kuoria, voidaan käyttää kokonaisena, jäädytettynä, ruoka- ja juomatuotteissa kysyntä vähäistä, hinta on matala, tarjontaa voisi lisätä kouluttamalla poimijoita Terveysvaikutukset tieteellinen todistaminen terveysvaikutuksista, jotta saadaan vakuuttavia väittämiä. Paljon tutkittu, antioksidantit Vähän tutkimuksia, ravintosisältö puuttuu Finelista, omaa samankaltaisia arvoja kuin mustikka, osin jopa parempia Markkinointi Hyötyjen ja tieteellisten arvojen viestiminen uskottavasti valitulle asiakasryhmälle Median kiinnostus nosti länsimaissa mustikan ihmisten tietoisuuteen Vaatisi paljon markkinointitoimenpiteitä tunnettuuden ja kysynnän luomiseksi. Tutkimusten tekeminen ja julkaiseminen lisäisi tietoisuutta. (Crawford & Mellentin ks. Sitra 2008) YHTEENVETO Variksenmarjaan liittyy paljon mahdollisuuksia toimialan, trendien ja alan toimijoiden näkemyksien mukaan. Sillä on kuitenkin rajoitteita, jotka ovat hidastaneet, ja tulevat hidastamaan sen kaupallista hyödyntämistä. Variksenmarjan suurimpana ongelmana voidaan nähdä olevan sen huono kysyntä, tunnettuus ja hyödyntäminen. Sato on suuri, mutta huonon kysynnän vuoksi sitä ei kerätä. Ennen kuin marjoista tuotteita valmistavat yritykset kiinnostuisivat variksenmarjasta, tarvitsisivat he päätöksenteon tueksi luotettavia tutkimustuloksia. Haastateltuja yrityksiä, jotka jatkojalostivat marjoja, kiinnosti marjojen antosyaanipitoisuudet ja määrät. Tutkimustiedolla marjoista, ja varsinkin variksenmarjasta, saataisiin luotettavaa näyttöä marjojen ominaisuuksista ja terveysvaikutuksista. Kuitenkin olisi huomioitava tutkimustulosten sovellettavuus liike- elämän tarpeisiin, jolloin alan toimijat saisivat käyttöönsä luotettavaa tietoa, ja tätä kautta argumentteja markkinointiinsa. Uusi terveysväittämälaki asettaa omat vaatimuksensa

marjojen markkinointiin, mutta asia on sellainen mihin yksittäinen toimija ei voi vaikuttaa. Variksenmarjan ravintosisällön saaminen Fineli- tietokantaan olisi ensiarvoisen tärkeää, sillä silloin marjaa voitaisiin hyödyntää paremmin osana erityisruokavaliota esimerkiksi julkisissa laitoksissa. Nämä asiat vaatisivat yhteistyötä yritysten ja tutkimusta tekevien tahojen välillä. Kun yritykset huomaisivat variksenmarjan potentiaalin sen sisältämien fenolisten yhdisteiden myötä, marjan kysynnän voisi olettaa kasvavan. Tällä hetkellä kysyntä on vähäistä ja poimintamäärät alhaiset, mutta kouluttamalla poimijoita, variksenmarjaa saataisiin kerättyä huomattavasti suurempia määriä. Kasvava kysyntä vaatii marjan saatavuuden varmistamisen. Mikäli variksenmarjan kilohinta pysyy matalalla, ainakin verrattuna mustikkaan, lisää se sen kiinnostusta aloilla, joissa raaka- ainekustannukset näyttelevät suurta roolia. Variksenmarjalla on muitakin vahvuuksia, kuten pitkä poiminta- aika, tuulipölytteisyys, marjat eivät värjää käsiä kerättäessä ja helppo kerättävyys ovat tekijöitä, jotka lisäävät variksenmarjan kiinnostavuutta. Yritysten mielenkiinnon herääminen variksenmarjaa kohtaan vaatisi siis tutkimusta tekevien tahojen tiedottamista sen kysynnän kasvattamiseksi. Koska valmistettavat tuotteet päätyvät aina kuluttajamarkkinoille ja kysyntä johtuu kuluttajamarkkinoiden kysynnästä, on kuluttajien mielenkiinnon ja tietoisuuden lisääminen tärkeää. Mitä enemmän kuluttajat ovat tietoisia marjasta, sitä herkemmin he sitä kokeilevat. Kuluttajien ostopäätöksiin ja asenteisiin voi olla monimutkaista vaikuttaa, mutta kuten mustikankin osalta, positiivinen mediahuomio sen terveydelle hyvistä ominaisuuksista vaikutti marjan kysyntään. Myös variksenmarjan luuleminen myrkylliseksi vaatisi toimenpiteitä. Tähänkin voitaisiin vaikuttaa tekemällä tutkimusta, jossa myrkyllisyys- väitteet saataisiin kumottua. Variksenmarjalla on kaupallista potentiaalia päästä osaksi luonnonmarjoja hyödyntävien toimialojen raaka- aineeksi, mutta se tarvitsisi taaksensa monen eri tahon yhteistyötä ja yhteistä intressiä tutkia marjaa enemmän. Tiedeyhteisössä monitieteellinen yhteistyö on paikallaan, mutta myös tehtävän tutkimuksen soveltaminen liike- elämään vaatisi yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Lähteet Arktiset aromit 2014b. Variksenmarja yllättää terveellisyydellään. Saatavissa www- muodossa: http://www.arctic- flavours.fi/sitenews/view/- /nid/150/ngid/1/language_code/fi/ (Viitattu 27.1.2014) Arktiset aromit 2014c. Vuoden luonnontuotteiksi valittiin variksenmarja, siankärsämö ja punikkitatit. Saatavissa www- muodossa:http://www.arctic- flavours.fi/sitenews/view/- /nid/122/ngid/1/language_code/fi (Viitattu 27.1.2014)

Arktiset aromit 2014 d. Variksenmarja. Saatavissawww- muodossa: http://www.arctic- flavours.fi/sitenews/view/- /nid/122/ngid/1/language_code/fi http://www.arctic- flavours.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnonmarjat/variksenmarja/ (Viitattu 27.1.2014) Arktiset aromit 2014f. Terveelliset luonnonmarjat. Saatavissa www- muodossa :http://www.arctic- flavours.fi/binary/file/- /id/19/fid/1101/ (Viitattu 10.2.2014) Crawford, Karl and Mellentin, Julian (2008): Successful Superfruit Strategy: How to Build a Superfruit Business. New Nutrition Business. London. Korhonen, Hannu 2007. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet - kansanterveyden ja tuotekehityksen uudet haasteet. Elintarvike ja Terveys- lehti, 21 (3). Lavola yms. 2014. Abstract. The effect of habitat on polyphenol content in crowberry. 2013. Kasvitieteen päivät. Helsinki. Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille 2000 2006.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/2000, Luonnontuotealan teemaryhmä. Saatavissa www- muodossa http://www.luontoyrittaja.fi/46.html 20.1.2014 Luontoyrittäjä 2014 b. Alan kehitysnäkymät. Saatavissa www- muodossa: http://www.luontoyrittaja.fi/151.html. (Viitattu 17.1.2014) Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2006. MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/muutjulkaisut/5niqt3mpv/marsi_2006_mmm_raportti.p df Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2007. MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavana www- muodossa http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/muutjulkaisut/5wpctpuip/marsi_2007_mmm_raportti.pd f Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2008. MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa http://www.mmm.fi/images/5fvsp4x42/marsi_2008_mmm_rap.pdf Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2009. MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/muutjulkaisut/5odrpg9ta/marsi_2009_mmm_raportti_fi nal.pdf Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2010. MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa http://www.mmm.fi/attachments/mmm/uutiset/5xh5r2jfz/marsi_2010_mmm_rap_final.pdf Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2011. MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/muutjulkaisut/66zjic5cd/korjattu2_marsi_2011_mmm_ra p_final.pdf

Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2012. MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa http://www.mavi.fi/fi/tietoa- meista/tiedotteet/documents/marsi_2012.pdf Määttä- Riihinen yms. (2004): Distribution of contents of phenolic compounds in eighteen Scandinavian berry species. J Agric Food Chem 52:4477-4486. Paassilta, Mika; Moisio, Simo; Jaakola, Laura & Häggman, Hely.2009. Pohjoismainen luonnonmarja- ala. Kyselytutkimus yritystenvälisestä yhteistyöstä. Saatavina www- muodossa http://www.arctic- flavours.fi/binary/file/- /id/17/fid/518/ Phytolab Reference substances 2012-2013 Puusa, Anu; Reijonen, Helen; Juuti, Pauli & Laukkanen, Tommi. 2012. Akatemiasta markkinapaikalle. Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Talentum. Sitra 2008 b. Marjaklusteri. Saatavissa www- muodossa http://www.sitra.fi/hankkeet/marjaklusteri (Viitattu 19.2.2014) Yrityssuomi 2014a. Idean kehityskelpoisuus. Saatavissa www- muodossa www.yrityssuomi.fi/fi/idean- kehityskelpoisuus (Viitattu 16.1.2014)