Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Transkriptio

1 Syö marjoja 2 dl joka päivä Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Arktiset Aromit ry. 2014

2 Metsämarjojen vahvuudet Kansainvälinen kiinnostus Ympäristöystävällisyys ja alhainen hiilijalanjälki Raaka-aineiden terveellisyys Suomen luonnon puhtaus Lähiruokaa, jokamiehenoikeudet Runsas raaka-aineen määrä Pitkä perinne ruokakulttuurin osana Työllistävyys syvällä maaseudulla Arktiset Aromit ry. 2014

3 Arktiset Aromit ry Metsämarjojen mahdollisuudet Marjoja vuosittain 100 kg jokaiselle suomalaiselle, sato miljoonaa kiloa Suomalaisista kotitalouksista yli 60 % marjastaa oman kotitaloutensa tarpeisiin Kotitalouksista vain 1,7 % osallistuu marjojen kaupalliseen talteenottoon Kotitalouksien myyntiin keräämä marjamäärä markkinoidaan pääosin torikaupan, pienyritysten, suoramyynnin ja ammattikeittiöiden kautta. Vain kolmannes suomalaispoimijoista myy marjoja teollisuudelle.

4 Metsämarjojen talteenotto Suomessa Kotitalouksien poimintamäärät: Vuosi Marjat yhteensä Josta myyntiin ,5 milj. kg 15,4 milj. kg ,8 milj. kg 8,5 milj. kg ,0 milj. kg 8,4 milj. kg Myydystä määrästä 1/3 teollisuudelle Lähde: Itä-Suomen yliopisto Teollisuuden poimijoilta ostamat marjamäärät (MARSI): Vuosi Kokonaismäärä Ulkom. poimijat ,0 milj. kg n. 30 % ,7 milj. kg n. 50 % ,8 milj. kg 78 % Vuonna 2013 yli 16 milj. kg, josta ulkomaiset poimijat arviolta 79 % Poimintatuloa milj. euroa/vuosi Lähde: MARSI, Maaseutuvirasto S. Moisio 2014

5 Metsämarjojen poiminta teollisuudelle Lähde: Maaseutuvirasto/Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Arktiset Aromit ry. 2014

6 Metsämarjojen poimintatulot (teollisuuspoiminta) Lähde: Maaseutuvirasto/Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Arktiset Aromit ry. 2014

7 Marjat ja marjatuotteet nykytilanne Marjasektorilla ulkomaiset poimijat ovat lisänneet raaka-aineen saantia. Teollisuusyritykset ostivat vuonna 2013: mustikkaa 5,0 milj. kg puolukkaa 10,7 milj. kiloa muita marjoja 0,2 milj. kg Torikauppa- ja poimijoiden suoramyynti mukaan laskettuna kokonaismäärä yltää milj. kiloon Teollisuuden ostot poimijoilta olivat vuonna 2013 vuonna 1978 alkaneen tilastohistorian toiseksi korkeimmat S. Moisio 2014

8 Marjojen käyttö kotimaassa ja vienti Suomalainen elintarviketeollisuus käyttää: metsämarjoja runsaat 4 milj. kiloa (pääosin kotimaisia) puutarhamarjoja runsaat 8 milj. kg (pääosin tuontia) Lisäksi elintarvikkeiden pienjalostajat käyttävät metsämarjoja 1-2 milj. kg Metsämarjojen vienti laajeni sodan aikana ja sen jälkeen marjoja on viety säännöllisesti. Viime vuosina vienti on kasvanut Aasian maihin: pakastemustikkaa viedään vuosittain 3-5 milj. kg pakastepuolukkaa viedään 3-5 milj. kiloa S. Moisio 2014

9 Metsämarjojen vienti (ei sisällä lopputuotteita) Vuonna 2013 on viety pakastettuna: Mustikkaa Puolukkaa 3,2 milj. kg 4,9 milj. kg Tuoreen ja pakastetun marjan viennin arvo vuosittain milj. euroa Suurimmat viennin kohdemaat Kiina, Saksa, Ruotsi, Itävalta, Espanja, Puola, Japani ja Belgia Lähde: Tullitilastot Arktiset Aromit ry. 2014

10 Marjat työllistävät kotimaassa Työntekijät marjojen ensiostossa, kuljetuksessa, pienyrityksissä ja tukkuliikkeissä Työntekijät marjoja jalostavassa teollisuudessa Marjaketjun alkupää työllistää arviolta 1200 henkilöä. Jalostus, vienti ja kauppa arviolta 1000 henkilöä = > Työllistämisvaikutus kokonaisuudessaan arviolta henkilöä S. Moisio 2014

11 Mitä hyvää marjoissa on? Marjat sisältävät runsaasti ravintoaineita ja muita bioaktiivisia yhdisteitä (polyfenoleja, mm. flavonoideja) Kiinnostus marjojen kemiallisia yhdisteitä ja niiden terveysvaikutuksia kohtaan on suurta erityisesti polyfenolien ja siemenöljyjen rasvahappoja tutkitaan laajalti Tutkituimpia luonnonmarjoja ovat mustikka, tyrni, lakka, puolukka, karpalo, vadelma ja variksenmarja Arktiset Aromit ry. 2014

12 Marjojen ravitsemuksellinen koostumus % vettä niukasti energiaa Vain vähän rasvaa edullinen rasvahappokoostumus ja omega-6 / omega-3 suhde (välttämättömiä rasvahappoja, alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja verenpainetta, parantavat sokeriaineenvaihduntaa) ei kolesterolia Sokeria vähemmän kuin tuontihedelmissä Runsaasti kuituja: liukenematonta kuitua (edistää suoliston toimintaa) liukenevaa pektiiniä (alentaa veren LDL-kolesterolia ja tasoittaa verensokerin vaihtelua) Arktiset Aromit ry. 2014

13 Marjojen ravitsemuksellinen koostumus Runsaasti vitamiineja: C- vitamiinia (antioksidantti, lisää vastustuskykyä, edistää raudan imeytymistä jne.) (tyrni, lakka) E- vitamiinia (antioksidantti) (tyrni, lakka) karotenoideja (A-vitamiinin esiaste) (antioksidantti) (mustikka, lakka) Runsaasti kivennäisaineita (pihlajanmarja, vadelma, tyrni) Edullinen natrium / kalium suhde (edullista verenpaineen kannalta) Happoja, mm omena-, sitruuna- ja bentsoehappoja (tehostavat raudan imeytymistä) (karpalo) Ei laktoosia tai gluteenia Arktiset Aromit ry. 2014

14 Marjojen polyfenolit Marjat suomalaisessa ruokavaliossa parhaita polyfenolien lähteitä Polyfenolit ovat tehokkaita antioksidantteja Polyfenoleilla voi lisäksi olla syöpää ehkäiseviä virusten ja bakteerien kiinnittymistä ja kasvua hillitseviä tulehduksia ehkäiseviä allergiaa ja hengityselinten sairauksia ehkäiseviä sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavia Tyypin 2 diabetesta ehkäiseviä näkökyvyn heikkenemistä ja auringon UV-säteilyltä suojaavia ikääntymistä (Alzheimerin tauti) ym. ehkäiseviä vaikutuksia, tutkimustietoa tarvitaan vielä lisää Arktiset Aromit ry. 2014

15 Polyfenoljeja ovat mm: Marjojen polyfenolit flavonoidit, mm. flavonolit (antioksidantteja, ehkäisevät allergisia reaktioita?) (juolukka, tyrni) antosyaanit (voimakkaita antioksidantteja) (mustikka, variksenmarja, juolukka) fenolihapot (pihlajanmarja) tanniinit, mm. proantosyanidiinit (suojaavat virtsatieinfektioilta?) (puolukka, karpalo, variksenmarja) ellagitanniinit (estää bakteerien kasvua?) (lakka, vadelma, mesimarja) lignaanit (kasviestrogeeneja: suojaavat hormoniperäisiltä syöviltä, lievittävät vaihdevuosioireita?) (puolukka, karpalo) stilbeenit, mm. resveratroli (voimakkaita antioksidantteja: mm. ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja ja syöpiä?) (puolukka) Arktiset Aromit ry. 2008

16 Metsäsienten mahdollisuudet Sieniä hyvänä satovuonna yli 200 kg jokaiselle suomalaiselle Kokonaissato hyvänä vuonna yli 1000 milj. kiloa Eviran suosittamia kauppasieniä 23 lajia tai lajiryhmää Kotitalouksista yli 40 prosenttia sienestää Ensiostajia hyvänä vuonna noin 100 eri puolilla maata. S. Moisio 2014

17 Sienten käyttö Viljeltyjä ja metsäsieniä käytetään kotitalouksissa vain 1,5 kiloa henkeä kohti vuodessa Kiinnostus sienten lisäkäyttöön on kasvussa sienitietouden lisäännyttyä Koulutetut ja hyvätuloiset innokkaimpia sienestäjiä, mutta harrastus leviää eri puolille Suomea ja myös nuorten keskuudessa S. Moisio 2014

18 Sienet ja yritystoiminta Pelkästään sieniä ostavia ja jalostavia yrityksiä vähän Sienistä pääosa myydään torikaupan välityksellä, jalostavia yrityksiä noin 30 Myös suoramyynnin (ammattikeittiöt ja ravintolat) merkitys myyntikanavana on suuri Einesteollisuus tekee sienistä tuotteita, mutta raakaaineesta pääosa tuontia Kaupallisesti merkittäviä sienilajeja vain muutama mahdollisuus laajentaa lajivalikoimaa. S. Moisio 2014

19 Sienten talteenotto Sieniä poimitaan hyvänä vuonna 5 10 milj. kiloa Kotitalouksien osuus 4,5 8,5 milj. kiloa Myyntiin 0,5 1,5 milj. kiloa Suuret satovaihtelut haittaavat kaupallista toimintaa sienialalla Kotitalous- ja kaupallisen talteenoton arvoksi arvioitu 100 milj. euroa ja työllistävyydeksi henkilöä S. Moisio 2014

20 Sienten myyntipoiminta S. Moisio 2014

21 Sienten myyntipoiminta S. Moisio 2014

22 Sienten markkinointi Herkkutattia vientiin tuoreena, keitettynä ja suolattuna ja pakastettuna Kotimaahan sienijalosteet, sk- ja vktuotteet Osa yrityksistä markkinoi tuotteita suoraan kuluttajille, esim. kuivatut sienet Osa poimijoista myy esim. kantarellia, suppilovahveroa ja korvasientä suoraan ravintoloille SUPPILOVAHVERO HERKKUTATTI MUSTATORVISIENI ARKTISET AROMIT ry. 2014

23 Sienituotteet Suolatut sienet: merkitys vähenemässä suolan haitallisuuden vuoksi Pakastetut sienet: kuutioituna tai kokonaisena, sk- ja vk-tuotteet SUPPILOVAHVERO Sienisäilykkeet: pari valmistajaa Sienisalaatit: einesteollisuus ja pienvalmistajat Sienimarinadit ja pikkelssit: ravintoloille, kuluttajille Kuivatut sienet, sienijauheet, sienikeittoainekset ym. HERKKUTATTI MUSTATORVISIENI ARKTISET AROMIT ry. 2014

24 Luonnonyrtit Mitä yrtit ovat? Ravinnoksi käytettäviä luonnonvaraisia kasveja MAITOHORSMA Kauppayrttejä ei ole määritelty lainsäädännössä Luonnonyrttien käyttö vielä vähäistä Suomessa KANERVA Luonnonyrttejä ilmoittaa poimivansa 20 % työikäisestä väestöstä MESIMARJA ARKTISET AROMIT ry. 2014

25 Yrtit elintarvikkeissa Kuivatut yrtit Yrttijuoma- ja -teeainekset Viherjauheet Yrttimausteet ja mausteseokset Yrttihyytelöt ja siirapit Yrttimakeiset Yrttiuutteet, eteeriset öljyt, ravintolisät/luontaistuotteet Yrtti-marjajuomat, yrttiliköörit Kasvussa mm. nokkonen, maitohorsma, marjojen lehdistä ja kuusenkerkästä tehdyt tuotteet Tuotekehityksellä on tarvetta monipuolistaa tuotevalikoimaa S.Moisio. 2014

26 Muut luonnontuotteet: Mahla, pakurikääpä, pettu ym. Mahlan tuotanto pääosin vientiin Mahlan kokonaistuotanto litraa/vuosi, arvo n. 1 milj. euroa Pakurikääpä: käyttö sallittu ravintolisissä ja teeaineksissa Pakurikäävän talteenotto ja käyttö vähäistä Pettu: talteenotto ja käyttö vähäistä Elintarviketerva: talteenotto vähäistä Muita esim.: männynkuoriuute, tammenterhot jne. S.Moisio. 2014