Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1
Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita poistetaan jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen ja kasvun nopeutuminen uudistuminen välttämätöntä kestävyydelle metsä palautuu hakkuiden välillä Piirros: Juha Varhi Petri Heinonen 19.12.2012 2
Puiden valinta poimintahakkuussa Piirros: Juha Varhi 19.12.2012 3
Pienet puut tehokkaampia kasvun lisääjiä kuin suuret Kuvat: Riikka Piispanen Yhteyttävien osien koko vs. ylläpidettävien (kuluttavien) osien koko pienillä parempi (Assmann 1961, Schmidt-Vogt 1986) 19.12.2012 4
Taimesta alikasvoksen kautta puuksi hitaasti! 600 500 400 Pituus, cm 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Aika, vuotta Alussa 10 cm pitkän kuusen taimen pituuskehitys keskimääräisen kasvunopeuden mukaan ERIKA-kestokokeet, alustava tulos (Valkonen ym. 2011, käsikirjoitus) 19.12.2012 5
Toimiiko uudistuminen? Eri-ikäismetsän täytyy uudistua, muuten alikasvosreservi loppuu (ennemmin tai myöhemmin) ERIKA-tutkimusten mukaan taimia syntyy riittävästi suurin osa kuolee pian taimettuminen epätasaista pitää hakata harvaksi (elossapysyminen ja kasvu) onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta varmuutta ei Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 6
Pitää hakata harvaksi taimien ja alikasvoksen menestymiseksi Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 7
Valopuulajit eivät menesty eri-ikäiskuusikoissa taimia syntyy vähän jos ollenkaan jurottavat kehnoina pensaina kasvamatta pituutta voimakas harvennus (ppa alle 10 m 2 /ha) auttaa tilapäisesti pienaukkohakkuu parempi Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 8
Tuottaako eri-ikäismetsä puuta? Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 9
Puuntuotos eri-ikäiskuusikoissa 8 7 Eri-ikäinen Viljely 12 11 10 Yläharvennus Alaharvennus Harsinta 6 9 Tilavuuskasvu m3/ha/v 5 4 3 2 1 0 Tilavuuskasvu m3/ha/v 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Metlan ERIKA-kokeet 15 v. vs. viljelykuusikko (MOTTI, Tapion suositus) Metlan Vessarin käsittelykokeet 8-11 v. "jatkuva kasvastus "= yläharvennus, alaharvennus ja määrämittaharsinta (Lähde ym. 2002) 19.12.2012 10
Harvaksi hakattujen ERIKA-kuusikoiden tilavuuskasvu yllättävän hyvä 10 9 8 1 Vesijako 2 Evo 3 Kettuselkä 4Kettukallio 5 Mikkeli 7 6 iv, m3/ha/v 5 4 3 2 1 0 0 50 100 150 200 250 300 V alussa, m3/ha ERIKA intensiivikokeet (5 metsikköä*8 ppa-tasoa, 15 vuotta) 19.12.2012 11
Voi hakata harvaksi Hyväkuntoinen puusto elpyy ja kasvaa poimintahakkuun jälkeen hyvin huonokuntoinen huonosti. 19.12.2012 12 Metla/Erkki Oksanen
Kannattaako eri-ikäismetsätalous? Metla/Erkki Oksanen Vastaus: isojen puiden hakkaaminen aina kannattaa vältetään uudistamiskustannukset ja niiden korkomenot (uudistamisesta päätehakkuuseen) mutta kun ei tiedetä toimiiko menetelmä pitemmällä tähtäimellä, kannattavuudesta ei voi sanoa mitään varmaa 19.12.2012 13
Eri-ikäismetsätalouden kannattavuus (kuusikko) Nettotulojen nykyarvo verrattuna metsikkötalouteen Suomi Tahvonen (2007, 2009): Pukkala ym. (2010) Tahvonen ym. (2010) Norja Andreassen & Öyen (2002): Lexeröd & Gobakken (2006): +30 % (teoreettiset mallit) -4% - +>1000 % (++ etenkin männiköissä, mutta myös kuusikoissa,++pohjois-suomessa > Etelä-Suomessa) (mallien ongelmat) + ( superior mutta riippuu lähtökohdista ja uudistumisesta ) -13 % -27 % (korko 2-3 %; rannikko) 0 % (oma simulointi) -12-34 % (muita tutkimuksia) Lexeröd (2008): +5 % - 23 % (korko 2, 3 tai 4 %) Ruotsi Elfving et al. (2006): -31-34 % (pohjoinen) Eriksson (2006): -26 % (korko 2 %) (julkaisematon: simulointi+ seminaariesitelmä, ks. Wikström 2008) Wikström (2008): -38 % (korko 3 %) Karlsson (2006), Karlsson & Lönnstedt (2006): -40 % (korko 2 %; liian korkeat puustopääomat laskelmissa?) 19.12.2012 14
Kannattavuudesta tiedetään kuitenkin tämä: kasvatettava harvana! Puustopääoman korkotuotto (marginaaliarvokasvu) pienenevän rajahyödyn laki suuremmalla puustopääomalla lisää m 3 mutta vähemmän % verrataan korkovaatimukseen Tulos ERIKA-kuusikoista 3 % korolla <160 m 3 /ha 4 % korolla <110 m 3 /ha (Lyhykäinen 2005) 19.12.2012 15 Metla/Erkki Oksanen
Tasaikäisten metsien muuttaminen eri-ikäisiksi aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen täytyy hakata harvaksi pienaukkoja, suojuspuuhakkuita, kaksijaksoisia metsiä? ei tutkimusta, kokemusta Matti Koivula 19.12.2012 16
Puunkorjuu normaalit konemenetelmät alikasvoksen ja pienten puiden varominen hakkuu- ja ajokustannukset eivät ole tasaikäismetsätaloutta selvästi suuremmat kalliimpaa kuin avohakkuu, halvempaa kuin ensiharvennus kohtuulliset kertymät (E-S: 100 m 3 /ha 15 v välein) isoja puita korjuuvauriot korjuu talvella Heikki Surakka Matti Koivula 19.12.2012 17
Korjuu useimmissa kohteissa vain talvella - rajoittaa yleistymistä Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 18
Juurikääpä Poimintahakkuu luo erittäin suotuisat olot juurikäävän ja muiden lahottajien menestymiselle kuusikoissa toistuvat hakkuut korjuuvauriot ei puulajinvaihtoa, kantojen korjuuta, kulotusta paljon tuoretta kantopintaa säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Torjunta talvihakkuu (2-4 kk) biologinen torjunta-aine Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 19
Poimintahakkuu männiköissä? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvana kasvattamalla mäntykin voisi pärjätä (vrt. harvahko ylispuusto tai säästöpuita) Kamppailu kuusettumista vastaan Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 20
Poimintahakkuu lehtipuilla ja sekametsissä? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvaksi hakkaamalla kyllä toimii, varsinkin rehevillä mailla (esim. Helsingin kaupunki) Kamppailu kuusettumista vastaan Sauli Valkonen 19.12.2012 21
Poimintahakkuu ojitusalueilla Plussia viljelyn ongelmat vältetään hyvä taimettuminen (kuusikoissa) ei juurikääpää kunnostusojitusta ei tarvita (?) Matti Koivula Miinuksia männiköissä hieskoivupöheikkö, kuusettuminen tietoa ja kokemusta puuttuu Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 22
Poimintahakkuu ojitusalueilla eri-ikäisrakenne 19.12.2012 23 Metla/Erkki Oksanen
Pienaukkohakkuu helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien menestyminen Juhani Mäkinen 19.12.2012 24
Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi 19.12.2012 25
10 v hakkuusta Markus Strandström 19.12.2012 26
Uudistamistulos (MONTA) Pienaukkometsiköistä tavoitteessa (>1600 kpl/ha) 27 % hyväksyttävä (1300-1600) 10% välttävä (1000-1300) 45 % huono (< 1000) 18 % Valkonen et al. (2011) 19.12.2012 27
Suuri ero pituuskehityksessä istutukseen verrattuna taimettuminen vie aikaa, ja reunametsä pitää kasvun hitaana Pienaukkohakkuu 19.12.2012 28 Avohakkuu (Markus Strandström)
Rehevillä kasvupaikoilla liian isot aukot heinittyvät Markus Strandström Tuore kangas, 10 vuotta (MONTA) Matti Koivula Lehtomainen kangas, 1 vuosi (HD) 19.12.2012 29
Pienaukko- ja poimintahakkuun välimuodot vielä pelkkää teoriaa Piirros: Juha Varhi 19.12.2012 30
Eri-ikäismetsä parempi monimuotoisuuden kannalta? Ei ole parempi metsäpalot, palanut puu lahopuu suuret vanhat puut On parempi pysyvästi peitteiset elinympäristöt ja niiden lajit elinympäristöjen vaihtelu (valo-lämpö-kosteus-ravintosuoja yhdistelmät) pirstoutuneisuuden torjunta Metla/Erkki Oksanen Metla/Erkki Oksanen Sauli Valkonen 19.12.2012 31
Metsän tarkoitus Ei-talousmetsät ulkoilumetsät, maisemametsät ym. kaupunkimetsät tärkeät elinympäristöt pohjoisessa korkeat alueet kaukana teistä pikkutilat, tontit avohakkuuta välttävät omistajat Kuvat: Metla/Erkki Oksanen 19.12.2012 32
Lisätietoja Sauli Valkonen Metla PL 18, 01301 Vantaa +358-40-801 5507 Sauli.Valkonen@metla.fi 19.12.2012 33